Perheen sisäinen adoptioneuvonta

Jos haluaa adoptoida aviopuolisonsa alaikäisen lapsen, tulee ilmoittautua adoptioneuvontajonoon. Neuvontaan sisältyy yleensä 1-3 toimistokäyntiä ja yksi kotikäynti.

Adoptioprosessin kesto ja vahvistaminen riippuu mm. hakijoiden elämäntilanteesta sekä adoptioon liittyvistä muista seikoista, kuten toisen biologisen vanhemman olinpaikasta ja suhtautumisesta asiaan.

Alaikäisen adoptiota ei voida vahvistaa, jos hänen biologiset vanhempansa eivät ole antaneet siihen suostumustaan. Suostumusta ei tarvita, jos toinen vanhempi ei esim. sairautensa takia voi ilmaista tahtoaan ja vahvistamiseen on lapsen edun kannalta erittäin painavia syitä. Adoption vahvistamisen yhteydessä, tai myöhemmin, osapuolet voivat halutessaan sopia lapsen ja aikaisemman vanhemman yhteydenpidosta.

Adoptiota ei voida vahvistaa ilman adoptoitavan lapsen suostumusta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta. Adoptiota ei myöskään voida vahvistaa vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa on kiinnitettävä huomiota. Lapsen kanssa keskustellaan aina adoptioasiasta hänen iästään riippumatta. Adoptioasia ei etene, jos vanhemmat eivät ole puhuneet lapselle siitä, että toinen puolisoista ei ole lapsen biologinen vanhempi. Lapselle tulee aina kertoa avoimesti perhetilanteesta ja hänen taustaan liittyvistä asioista hänen ikätasonsa edellyttämällä tavalla. Adoptio vaikuttaa elatukseen, huoltoon ja perintöasioihin. Adoption vahvistamista haetaan käräjäoikeudessa. Adoptiota ei voida purkaa.

Aikuisen henkilön adoption vahvistaminen on mahdollista, jos adoptoitava henkilö on alaikäisenä ollut adoption hakijan hoidettavana ja kasvatettavana tai jos hänen ja adoptiovanhemmaksi haluavan välille on hänen ollessaan alaikäinen muutoin muodostunut vakiintunut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde. Hakemus tehdään silloin suoraan käräjäoikeudelle.

REKISTERÖIDYT PARISUHTEET
Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät henkilöt, jotka ovat hankkineet lapsen yhteisellä päätöksellä, voivat hakea adoption vahvistamista lapsen syntymän jälkeen. Silloin kun lapsi on saanut alkunsa vasta parisuhteen rekisteröitymisen jälkeen, biologisella äidillä on kahdeksan viikon harkinta-aika. Kahdeksan viikon harkinta-aikaa noudatetaan myös, jos luovuttaja/biologinen isä on tiedossa. Neuvontaa varten hakijoiden tulee ilmoittautua adoptioneuvontaan. Neuvontaan ei ole jonoa ja se toteutetaan yleensä yhdellä toimistokäynnillä. Mikäli raskaus ei ole alkanut anonyymin luovuttajan sukusoluilla, käyntejä voi olla useampia, sillä kaikkia osapuolia on kuultava ja adoption oikeusvaikutukset on selvitettävä kaikille osapuolille. Jos kyseessä on anonyymi luovuttaja, lapsen biologinen äiti voi käydä lastenvalvojalla vastustamassa isyyden selvittämistä.

Jos isyys vahvistetaan, tarvitaan adoption vahvistamiseksi myös lapsen isän suostumus adoptioon. Kaikki vanhemman ja huoltajan oikeudet ja velvollisuudet poistuvat aikaisemmalta vanhemmalta adoption vahvistamisen jälkeen, mutta osapuolet voivat halutessaan tehdä sopimuksen lapsen ja toisen biologisen vanhemman välisestä yhteydenpidosta. Silloin kun sopimus tehdään adoptioprosessin aikana, se vahvistetaan tuomioistuimessa adoption vahvistamisen yhteydessä. Adoption vahvistamista haetaan käräjäoikeudesta.

Saatavilla olevat kielet:

suomi, ruotsi, englanti

Aiheeseen liittyvät palvelut:

• Perheoikeudelliset palvelut
  • Adoptio
  • Lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät sopimukset
  • Isyysasiat
  • Perheasioiden sovittelu
  • Adoptioneuvonta
  • Kotimainen adoptioneuvonta
  • Perheen sisäinen adoptioneuvonta
  • Syntymävanhemman adoptioneuvonta
  • Kansainvälinen adoptioneuvonta
  • Seuranta ja perhetyö
  • Adoption jälkipalvelu
  • Valvotut ja tuetut tapaamiset