Lasten vastaanottotoiminnan sijoitusprosessi

Lapset tulevat vastaanottokotiin lastensuojelun tai sosiaalipäivystyksen tai sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijän yhteydenoton perusteella. Paikkavaraus tehdään yleensä puhelimitse. Vastaanottokodin päivystysluonteeseen kuuluu, että lapset voivat tulla vastaanottokotiin akuutisti mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Usein lapset tulevat akuutista kriisitilanteesta lyhyellä varoitusajalla.

Jokaiselle lapselle nimetään omahoitaja. Omahoitajan tehtävänä on paneutua lapsen asioihin sekä huolehtia käytännön asioiden, kuten neuvolakäyntien ja päiväkotiin/kouluun liittyvien asioiden hoitamisesta ja järjestelystä. Omahoitaja huolehtii osaltaan myös kontakteista lapsen lähiverkostoon ja viranomaisiin, ja lapsen vanhempia ja muita läheisiä ohjataan olemaan yhteydessä ensisijaisesti lapsen omahoitajaan.

Mahdollisimman pian lapsen osastolle saapumisen jälkeen järjestetään tuloneuvottelu. Neuvotteluun osallistuvat vanhemmat, alueen sosiaalityöntekijä, vastaanottokodin sosiaalityöntekijä sekä osastolta omahoitaja, vastaava hoitaja tai joku muu hoitajista. Tuloneuvottelussa kartoitetaan lapsen ja perheen tilanne sekä tehdään jatkosuunnitelmat. Mikäli sijoitusta päätetään jatkaa, sovitaan tavoitteista ja tulevista neuvotteluista. Neuvotteluita pidetään yleensä noin kerran kuukaudessa, mutta sijoituksen alussa ja kriisitilanteissa niitä voidaan tarpeen mukaan pitää useamminkin. Mikäli lapsen sijoitus vaikuttaa pidempiaikaiselta (useita viikkoja), tai mikäli lyhyemmän sijoituksen aikana on tarpeellista, varataan lapselle aika lasten lääkärin tulotarkastukseen HUS: n lasten ja nuorten sairaalan sosiaalipediatriseen yksikköön.

Laitoksessa tehdään kaikista yli kaksi viikkoa kestävistä lasten sijoituksista kirjallinen dokumentti, arviointiyhteenveto lapsesta ja vanhemmuudesta. Arviointiyhteenveto tehdään viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lapsen sijoittamisesta.

Vastaanottokotiin sijoittuminen - > jatkosijoitus