Suoraan sisältöön

Henkilöliikenne kulkutavoittain


Syysarkipäivänä niemen rajan ylitti henkilöautolla ja joukkoliikenteellä molemmat suunnat yhteen laskien noin 432 000 henkilöä, mikä on 38 % vähemmän kuin vuonna 2019. Koronaepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset ja suositukset vaikuttivat merkittävästi niemen rajan henkilöliikenteeseen syksyllä 2020 niin matkustajien määriin kuin kulkutapojen osuuksiin. Vuoden 2019 lukua korjattiin henkilöautojen ja junien kaukoliikenteen sekä linja-autojen (seutu-, kauko- ja tilausliikenne) osalta, ja vuoden 2019 syysarkipäivän koko vuorokauden korjattu luku niemen rajalla oli 698 000. Myös vuoden 2018 lukua korjattiin linja-autoliikenteen osalta (seutu-, kauko- ja tilausliikenne), ja vuoden 2018 syysarkipäivän koko vuorokauden korjattu luku niemen rajalla oli 683 000. Syksyllä 2020 joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni 49 % (249 000 henkilöä) ja henkilöautoissa matkustavien määrä väheni 8 % (16 000 henkilöä) vuodesta 2019. Joukkoliikenteen kuljetusosuus oli 59,0 % ja sen osuus laski 13,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Vuonna 2019 joukkoliikenteen korjattu kuljetusosuus niemen rajalla oli 72,3 %. Kymmenessä vuodessa niemen rajan ylittävä joukkoliikenteen matkustajamäärä on vähentynyt 44 % (201 000 henkilöä) ja henkilöautoilla matkustavien määrä on vähentynyt 30 % (76 000 henkilöä). 

Helsingin sisäisen linja-autoliikenteen matkustajamäärä laski 43 % (22 000 henkilöllä) vuodesta 2019. Seutulinja-autoliikenne väheni 49 % (13 000 henkilöllä) ja tilaus- ja kaukoliikenne yhteensä 85 % (13 000 henkilöllä) vuodesta 2019 (edellinen laskenta 2018, seutuliikenteen lukua korjattu Lapinlahden sillan seutulinjamuutosten osalta vuodelle 2019). Raitiovaunujen matkustajat vähenivät 43 % ja metron matkustajat 49 % vuodesta 2019. Lähiliikenteen junissa matkustajat vähenivät 49 % ja kaukoliikenteen junissa 68 %. Raideliikenteen osuus joukkoliikenteen matkustajista kasvoi hieman ja oli 82 %.

Vuoden 2020 syksyllä merkittävin henkilöliikenteeseen vaikuttava tekijä oli koronavirusepidemia ja siihen liittyvät rajoitukset ja suositukset. Monilla työpaikoilla oltiin siirrytty pääsääntöisesti etätyöskentelyyn, samoin korkeakouluopinnoissa. Yleisötapahtumien järjestämistä oli rajoitettu ja ravintolat toimivat lyhennetyin aukioloajoin. Perusopetus kuitenkin jatkui kouluissa syksyllä ja eikä varhaiskasvatukseen osallistumisesta annettu suosituksia, kuten keväällä 2020. Aiempia liikennejärjestelmään keskeisesti vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet Länsimetron liikennöinnin aloitus loppuvuodesta 2017 sekä vuoden 2019 huhtikuussa toteutettu HSL:n lippu- ja vyöhykeuudistus. Metron ja raitiovaunujen matkustajamäärien laskentamenetelmät muutettiin syksyn 2018 tulosten raportointiin. Ennen vuotta 2018 käytössä ollut laskentamenetelmä on saattanut tuottaa liian suuria tuloksia matkustajamäärissä, erityisesti metron matkustajamäärien osalta. Kaukoliikenteen junien matkustajamäärien laskentaperiaatteita muutettiin syksyn 2019 tulosten raportoinnissa, takautuvasti myös vuoden 2018 tulosten osalta.

Kun pyörällä liikkujat lasketaan mukaan, niemen rajan ylitti noin 459 000 henkilöä arkivuorokaudessa. Pyöräilyn osuus tästä on syysarkipäivien keskiarvon mukaan 5,9 % (noin 27 100 pyöräilijää arkivuorokaudessa), joukkoliikenteen osuus 55,5 % ja henkilöautoissa matkustavien 38,6 %.

Kuvassa syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet niemen rajalla, %, koko vuorokausi, molemmat suunnat (1988–2020)

Syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet niemen rajalla, %, koko vuorokausi, molemmat suunnat (1989–2020)

Aamuliikenteessä syksyn arkipäivänä keskustan suuntaan klo 6–9 niemen rajan ylitti 45 100 henkilöä, mikä on 47 % vähemmän kuin vuonna 2019. Vuoden 2019 lukua korjattiin junien kaukoliikenteen matkustajien osalta sekä linja-autoliikenteen seutu-, kauko- ja tilausliikenteen osalta. Joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni 56 % (36 500 henkilöä) edellisvuodesta syksyllä 2020. Henkilöautoissa matkustavien määrä väheni 16 % (3 000 henkilöä). Joukkoliikenteen osuus syksyn niemen rajan aamuliikenteessä oli 63,4 %, 13,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Vuonna 2019 joukkoliikenteen korjattu kuljetusosuus niemen rajan aamuliikenteessä oli 76,9 %. Toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu 74 %:n kuljetusosuus julkiselle liikenteelle ei toteutunut vuonna 2020. Kymmenessä vuodessa niemen rajan ylittävä joukkoliikenteen matkustajamäärä aamuliikenteessä keskustaan on vähentynyt 57 % (38 300 henkilöllä) ja henkilöautoilla matkustavien määrä on vähentynyt 36 % (9 400 henkilöä).

Helsingin sisäisen linja-autoliikenteen matkustajamäärä väheni 44 % vuodesta 2019. Seutuliikenteen linja-autojen matkustajamäärä väheni 48 % vuodesta 2019 (edellinen laskenta 2018, seutuliikenteen lukua korjattu Lapinlahden sillan seutulinjamuutosten osalta vuodelle 2019), kauko- ja tilausliikenteen linja-automatkustajien määrä laski 78 % vuoden 2018 tuloksesta. Metron matkustajamäärä pieneni 56 %. Raitiovaunujen matkustajamäärä laski 56 %. Raitiovaunut olivat syksyllä vielä osittain poikkeusreiteillä Hämeentien työmaan takia. Kaukojunien matkustajamäärä väheni 82 % ja lähijunien matkustajamäärä 56 % edellisestä vuodesta. Raideliikenteen osuus niemen rajan aamuliikenteen joukkoliikenteen matkustajista oli 83 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 85 %.

Kun lasketaan mukaan myös pyörällä liikkujat, niemen rajan ylitti 49 100 henkilöä aamuliiken-teessä keskustaan. Pyöräilyn osuus oli syysarkipäivän keskiarvon mukaan 8,1 % (noin 4 000 pyöräilijää), joukkoliikenteen osuus 58,2 % ja henkilöautoissa matkustavien osuus 33,6 %.


Kuvassa syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet niemen rajalla, %, aamuliikenne klo 6–9 keskustan suuntaan (1989–2020)

Syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet niemen rajalla, %, aamuliikenne klo 6–9 keskustan suuntaan (1989–2020)

Syksyn arkivuorokauden henkilöliikenteen kulkutapaa mitataan kahdella poikittaislinjalla: läntisellä (Paloheinän tunneli, Kehä I, Pirkkolantie, Metsäläntie, Hakamäentie ja Nordenskiöldinkatu) ja itäisellä (Kehä I ja Viikintie).

Syysarkipäivänä poikittaisten laskentalinjojen kautta matkusti noin 329 000 henkilöä, joista joukkoliikennettä käytti 47 000 henkilöä ja henkilöautoa 282 000 henkilöä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni 41 % (33 500 henkilöä) ja henkilöautojen matkustajamäärä 7 % (22 500 henkilöä) vuodesta 2019. Poikittaisliikenteen matkustajamäärä pieneni 15 % edellisvuodesta. Kymmenessä vuodessa poikittaisliikenteen joukkoliikenteen matkustajamäärä on vähentynyt 30 % ja henkilöautoissa matkustavien määrä 6 %.

Syksyllä 2020 joukkoliikenteen osuus oli poikittaisilla laskentalinjoilla yhteensä 14,4 %, mikä on 6,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2019. Toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu 22 %:n joukkoliikenteen kulkutapaosuus ei täyttynyt.

Läntisellä poikittaislinjalla henkilöliikenteen matkustajamäärä väheni 16 % vuodesta 2019. Joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni 44 % (22 000 henkilöä) ja henkilöautojen matkustajamäärä 9 % (20 400 henkilöä) edellisvuodesta. Läntisen poikittaislinjan joukkoliikenteen matkustajamäärät vähenivät kaikissa pisteissä. Matkustajamäärä väheni erityisesti Metsäläntiellä, josta sisäisen bussiliikenteen linja 51 palasi Pirkkolantielle. Vähiten joukkoliikenteen matkustajat vähenivät Kuusimiehentiellä, missä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet ovat vetäneet kävijöitä korona-aikana aiempaa enemmän.

Henkilöautojen matkustajamäärät vähenivät myös kaikissa pisteissä. Suurinta matkustajien vähenemä oli Pirkkolantiellä, pienintä Nordenskiöldinkadulla, jossa matkustajamäärä oli kuitenkin vuosien 2017­‑­2019 työmaata edeltävää tasoa selvästi pienempi. Kymmenessä vuodessa läntisen poikittaislinjan matkustajamäärä on vähentynyt yhteensä 13 %. Joukkoliikenteen matkustajien määrä on vähentynyt 39 % ja henkilöautoissa matkustavien määrä 8 %.

Itäisen poikittaislinjan matkustajamäärä väheni 12 % vuodesta 2019. Joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni 37 %. Kehä I:n joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni verrattain vähän, Viikintiellä puolestaan matkustajamäärä laski selvästi. Koronaepidemian lisäksi Viikintien matkustajamäärin vaikutti Raide-Jokerin työmaa. Itäisen poikittaislinjan henkilöautoliikenteen matkustajamäärä pieneni 2,6 %. Henkilöautoliikenne väheni Viikintiellä, mutta jopa kasvoi hieman Kehä I:llä. Kymmenessä vuodessa itäisen poikittaislinjan joukkoliikenteen matkustajamäärä on vähentynyt 12 % ja henkilöautoissa matkustavien 0,7 %.

Kuvassa poikittaisliikenteen syksyn arkivuorokauden henkilöliikenteen matkustajamäärät ja kulkutapaosuudet % (2006–2020)

Poikittaisliikenteen syksyn arkivuorokauden henkilöliikenteen matkustajamäärät ja kulkutapaosuudet % (2006–2020)



29.09.2021 12:40