Suoraan sisältöön

Henkilöliikenne kulkutavoittain

Syysarkipäivänä niemen rajan ylitti henkilöautolla ja joukkoliikenteellä molemmat suunnat yhteen laskien noin 691 000 henkilöä, mikä on 1,7 % enemmän kuin vuonna 2018. Vuoden 2018 lukua korjattiin henkilöautojen ja junien kaukoliikenteen osalta, ja vuoden 2018 syysarkipäivän koko vuorokauden korjattu luku niemen rajalla oli 679 000. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,5 % (12 000 henkilöä) ja henkilöautoissa matkustavien määrä väheni 0,3 % (700 henkilöä) vuodesta 2018. Joukkoliikenteen osuus oli 71,7 % ja sen osuus kasvoi 0,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2018. Vuonna 2018 joukkoliikenteen korjattu kuljetusosuus niemen rajalla oli 71,2 %. Kymmenessä vuodessa niemen rajan ylittävä joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 8,3 % (38 000 henkilöä) ja henkilöautoilla matkustavien vähentynyt 23,5 % (60 000 henkilöä).

Länsimetron liikennöinti alkoi loppuvuodesta 2017, mikä vaikutti paljon niemen rajan linja-autoliikenteen matkustajamääriin vuonna 2018. Erityisesti seutuliikenteen matkustajamäärä laski voimakkaasti länsimetron liikennöinnin käynnistyttyä. Vuoden 2019 huhtikuussa toteutettiin HSL:n vyöhykeuudistus, joka vaikutti myös joukkoliikenteen lippujen hintoihin. Helsingin sisäisen linja-autoliikenteen matkustajamäärä pieneni edelleen vuonna 2019, 2,7 % edellisvuodesta, ja metron matkustajamäärä kasvoi 6,6 %. Seutu-, kauko- ja tilausliikenteen matkustajia ei laskettu vuonna 2019. Raitiovaunujen matkustajamäärä laski vuonna 2019 14,7 % edellisvuodesta, mihin vaikutti Hämeentien työmaan aiheuttamat raitiovaunujen poikkeusreitit. Lähiliikenteen junien matkustajamäärä kasvoi 7,1 % ja kaukojunien matkustajamäärä 15,1 % vuodesta 2018. Myös Mechelininkadulla valmistunut katutyömaa vaikutti henkilöliikenteen määriin niemen rajalla.

Kun pyörällä liikkujat lasketaan mukaan, niemen rajan ylitti noin 715 000 henkilöä arkivuorokaudessa. Pyöräilyn osuus tästä on syysarkipäivien keskiarvon mukaan 3,4 % (noin 24 100 pyöräilijää arkivuorokaudessa), joukkoliikenteen osuus 69,3 % ja henkilöautoissa matkustavien 27,3 %.

Kuvassa syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet niemen rajalla, %, koko vuorokausi, molemmat suunnat (1988–2018)

Syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet niemen rajalla, %, koko vuorokausi, molemmat suunnat (1989–2019)

Aamuliikenteessä syksyn arkipäivänä keskustan suuntaan klo 6–9 niemen rajan ylitti 83 600 henkilöä, mikä on 1,2 % enemmän kuin vuonna 2018. Vuoden 2018 lukua korjattiin junien kaukoliikenteen matkustajien osalta, ja vuoden 2018 syysarkipäivän aamuliikenteen korjattu luku niemen rajalla oli 82 600 matkustajaa keskustan suuntaan.  Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,4 % (1 500 henkilöä) edellisvuodesta vuonna 2019. Henkilöautoissa matkustavien määrä väheni 2,5 % (500 henkilöä). Joukkoliikenteen osuus syksyn niemen rajan aamuliikenteessä oli 76,6 %, 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvuonna. Vuonna 2018 joukkoliikenteen korjattu kuljetusosuus niemen rajalla pysyi 75,7 %:ssa korjauksesta huolimatta. Toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu 74 %:n kuljetusosuus julkiselle liikenteelle täyttyi vuonna 2019. Kymmenessä vuodessa niemen rajan ylittävä joukkoliikenteen matkustajamäärä aamuliikenteessä keskustaan on pysynyt samalla tasolla, mutta henkilöautoilla matkustavien määrä on vähentynyt 23,2 % (5 900 henkilöä).

Länsimetron liikennöinnin aloitus loppuvuodesta 2017 vaikutti voimakkaasti myös niemen rajan aamuliikenteen joukkoliikenteen kulkumuotojen jakaumaan. Raideliikenteen osuus niemen rajan aamuliikenteen joukkoliikenteen matkustajista kasvoi edelleen, ja oli 88,3 % vuonna 2019, kun se vuonna 2017 oli 67,7 %. Helsingin sisäisen linja-autoliikenteen matkustajamäärä väheni edelleen 2,4 % vuodesta 2018. Seutu-, kauko- ja tilausliikenteen linja-automatkustajia ei laskettu vuonna 2019. Metron matkustajamäärä jatkoi kasvua 4 %:lla. Raitiovaunujen matkustajamäärä laski 16,3 %. Raitiovaunujen matkustajamääriin vaikuttivat Hämeentien työmaan aiheuttamat poikkeusreitit. Kaukojunien matkustajamäärä kasvoi 27,2 % ja lähijunien matkustajamäärä 4,5 % edellisestä vuodesta.

Kun lasketaan mukaan myös pyörällä liikkujat, niemen rajan ylitti 87 800 henkilöä aamuliikenteessä keskustaan. Pyöräilyn osuus oli syysarkipäivän keskiarvon mukaan 4,8 % (noin 4 200 pyöräilijää), joukkoliikenteen osuus 72,9 % ja henkilöautoissa matkustavien osuus 22,3 %.

Kuvassa syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet niemen rajalla, %, aamuliikenne klo 6–9 keskustan suuntaan (1989–2019)

Syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet niemen rajalla, %, aamuliikenne klo 6–9 keskustan suuntaan (1989–2019)  

Kuvassa henkilöliikenteen matkustajamäärät sekä joukko- ja henkilöautoliikenteen osuudet sektoreittain niemen rajalla vuonna 2019, %,  vuorokausiliikenne (molemmat suunnat)Kuvassa henkilöliikenteen matkustajamäärät sekä joukko- ja henkilöautoliikenteen osuudet sektoreittain niemen rajalla vuonna 2019, %,  aamuliikenne klo 6–9 (keskustan suuntaan)

Henkilöliikenteen matkustajamäärät sekä joukko- ja henkilöautoliikenteen osuudet sektoreittain niemen rajalla vuonna 2019, %, koko vuorokausi (molemmat suunnat) ja aamuliikenne klo 6–9 (keskustan suuntaan)

Kantakaupungin rajan liikenteen kehitystä on seurattu vuodesta 1998 neljän vuoden välein, sitä ennen satunnaisesti. Liikenteen kehityksessä on havaittavissa selkeä muutos joukkoliikenteen kulkumuodoissa vuosien 2014 ja 2018 välillä, henkilöliikenne nojautui vuonna 2018 yhä vahvemmin juniin ja metroon.

Syysarkipäivänä kantakaupungin rajan ylitti henkilöautolla ja joukkoliikennevälineillä noin 843 000 henkilöä, mikä oli 3,3 % vähemmän kuin vuonna 2014. Joukkoliikenteen matkustajien määrä laski 1,7 % ja henkilöautolla matkustavien 5,4 %. Joukkoliikenteen osuus kantakaupungin rajalla oli 59,7 %, mikä oli prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 2014.

Raideliikenteen matkustajamäärä kantakaupungin rajalla kasvoi neljän vuoden aikana yhteensä 16,1 %. Suurta muutosta selittävät erityisesti Kehäradan liikennöinnin alkaminen syksyllä 2015 sekä länsimetron liikennöinnin alkaminen vuoden 2017 lopulla. Metron kulkutapaosuus kantakaupungin rajalla syksyn arkivuorokautena oli 18,7 % ja junaliikenteen 23,7 %.

Kuvassa syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kantakaupungin rajalla kulkutavoittain %, koko vuorokausi, molemmat suunnat (1988–2018)

Syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet kantakaupungin rajalla, %, koko vuorokausi, molemmat suunnat (1988–2018)

Syksyn aamuliikenteessä arkivuorokautena keskustan suuntaan klo 6–9 kantakaupungin rajan ylitti keskustan suuntaan henkilöautolla ja joukkoliikennevälineillä noin 83 100 henkilöä. Verrattuna vuoteen 2014 joukkoliikennematkustajien määrä laski 4,6 % ja henkilöautolla matkustavien määrä 4,5 %. Joukkoliikenteen matkustajien osuus aamun liikenteessä oli 65,6 %. Osuus säilyi lähes samana vuoteen 2014 verrattuna.

Raideliikenteen matkustajamäärä kantakaupungin rajan aamuliikenteessä kasvoi neljän vuoden aikana yhteensä 11,5 %. Metron kulkutapaosuus kantakaupungin rajalla aamun liikenteessä oli 19,0 % ja junaliikenteen 27,4 %. Metroliikenteen osalta osuus kasvoi 2,8 prosenttiyksikköä ja junaliikenteen osalta 3,8 % vuodesta 2014.

Kuvassa syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kantakaupungin rajalla kulkutavoittain %, aamuliikenne klo 6–9 keskustan suuntaan (1988–2018)

Syksyn henkilöliikenteen matkustajamäärä kulkutavoittain ja henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen osuudet kantakaupungin rajalla, %, aamuliikenne klo 6–9 keskustan suuntaan (1988–2018)

Kuvassa henkilöliikenteen matkustajamäärät sekä joukko- ja henkilöautoliikenteen osuudet sektoreittain kantakaupungin rajalla vuonna 2018, %, koko vuorokausi (molemmat suunnat)Kuvassa henkilöliikenteen matkustajamäärät sekä joukko- ja henkilöautoliikenteen osuudet sektoreittain kantakaupungin rajalla vuonna 2018, %, aamuliikenne klo 6–9 (keskustan suuntaan).

Henkilöliikenteen matkustajamäärät sekä joukko- ja henkilöautoliikenteen osuudet sektoreittain kantakaupungin rajalla vuonna 2018, %, koko vuorokausi (molemmat suunnat) ja aamuliikenne klo 6–9 (keskustan suuntaan).

Poikittaisliikenteen joukkoliikenteen osuus pysyi ennallaan

Syksyn arkivuorokauden henkilöliikenteen kulkutapaa mitataan kahdella poikittaislinjalla:

  • Läntisellä: Paloheinän tunneli, Kehä I, Pirkkolantie, Metsäläntie, Hakamäentie ja Nordenskiöldinkatu, sekä
  • Itäisellä: Kehä I ja Viikintie.

Läntiseen poikittaislinjaan lisättiin vuonna 2015 Paloheinän tunneli, jota liikennöi runkolinja 560. Syysarkipäivänä poikittaisten laskentalinjojen kautta matkusti noin 385 000 henkilöä, joista joukkoliikennettä käytti 80 900 henkilöä ja henkilöautoa 304 300 henkilöä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,6 % (2 000 henkilöä) ja henkilöautojen matkustajamäärä 0,5 % (1 500 henkilöä) vuodesta 2018. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu tuli raitiovaunuliikenteestä, jossa matkustajamäärä kasvoi 13,0 %. Poikittaisliikenteen matkustajamäärä kasvoi 0,9 % edellisvuodesta. Kymmenessä vuodessa poikittaisliikenteen joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 19,9 % ja henkilöautoissa matkustavien määrä 3,9 %.

Syksyllä 2019 joukkoliikenteen osuus oli poikittaisilla laskentalinjoilla yhteensä 21,0 %, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2018. Toiminnalliseksi tavoitteeksi asetettu 22 %:n joukkoliikenteen kulkutapaosuus ei kuitenkaan täyttynyt.

Läntisellä poikittaislinjalla henkilöliikenteen matkustajamäärä kasvoi 1,5 % vuodesta 2018. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 3,6 % (1 700 henkilöä) ja henkilöautojen matkustajamäärä 1,0 % (2 200 henkilöä) edellisvuodesta. Läntisen poikittaislinjan joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat kaikissa pisteissä Pirkkolantietä lukuun ottamatta, jossa Raide-jokerin työmaa aiheutti poikkeusjärjestelyitä. Matkustajamäärä kasvoi erityisesti Metsäläntiellä, jonne siirtyivät sisäisen bussiliikenteen linjat 51 ja 63 Pirkkolantien työmaan takia. Pirkkolantiellä joukkoliikenteen matkustajat vähenivät merkittävästi.

Bussilinjojen siirtymisen lisäksi matkustajat vähenivät myös linjalla 550 Raidejokerin työmaan aiheuttamien haittojen takia. Henkilöautojen matkustajamäärät kasvoivat kaikissa pisteissä lukuun ottamatta Pirkkolantietä ja Hakamäentietä. Pirkkolantien henkilöautoliikenne siirtyi pääasiassa Kehä I:lle. Nordenskiöldinkadun henkilöautojen matkustajamäärä kasvoi työmaan valmistumisen jälkeen ja Hakamäentien matkustajamäärä puolestaan sen myötä pieneni. Kymmenessä vuodessa läntisen poikittaislinjan matkustajamäärä on kasvanut yhteensä 5,2 %. Joukkoliikenteen matkustajien määrä on kasvanut 10,7 % ja henkilöautoissa matkustavien 4,0 %.

Itäisen poikittaislinjan matkustajamäärä väheni 0,3 % vuodesta 2018. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 1,0 %. Kehä I:n joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi, Viikintiellä puolestaan matkustajamäärä laski Raidejokerin työmaan vuoksi. Itäisen poikittaislinjan henkilöautoliikenteen matkustajamäärä pieneni 0,8 %. Henkilöautoliikenne väheni sekä Viikintiellä että hieman myös Kehä I:llä. Kymmenessä vuodessa itäisen poikittaislinjan joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 38,5 % ja henkilöautoissa matkustavien 3,8 %.

Kuvassa poikittaisliikenteen syksyn arkivuorokauden henkilöliikenteen matkustajamäärät ja kulkutapaosuudet % (2006–2019)

Poikittaisliikenteen syksyn arkivuorokauden henkilöliikenteen matkustajamäärät ja kulkutapaosuudet % (2006–2019)

Kuvassa poikittaisliikenteen matkustajamäärät sekä joukko- ja henkilöautoliikenteen osuudet sektoreittain vuonna 2019, %, koko vuorokausi (molemmat suunnat)

Poikittaisliikenteen matkustajamäärät sekä joukko- ja henkilöautoliikenteen osuudet sektoreittain vuonna 2019, %, koko vuorokausi (molemmat suunnat)

Pitkän ajan kehitys kulkutapaosuuksissa

Niemen rajalla, vuodesta 2008, ja kantakaupungin rajalla, vuodesta 2006, joukkoliikenteen osuus on noussut 6 prosenttia ja henkilöautoliikenteen osuus on vastaavasti laskenut 6 prosenttia. 

Poikittaisliikenteen joukkoliikenteen osuus on kasvanut 10 vuodessa, vuodesta 2008, 3 prosenttia ja henkilöautoliikenteen osuus on laskenut vastaavat 3 prosenttia. 

Kuvassa niemen rajan, kantakaupungin rajan ja poikittaisliikenteen matkustajamäärien ja kulkutapaosuuden pitkän ajan kehitys kulkutapaosuuksissa, %, (henkilöauto- ja joukkoliikenne, koko vuorokausi, molemmat suunnat)

Niemen rajan, kantakaupungin rajan ja poikittaisliikenteen matkustajamäärien ja kulkutapaosuuden , %, pitkän ajan kehitys (koko vuorokausi, molemmat suunnat, henkilöauto- ja joukkoliikenne)




07.07.2020 10:48