Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuus on liikennesuunnittelun keskeinen lähtökohta. Ajonopeuksien hillitseminen on tehokas tapa parantaa liikenneturvallisuutta, sillä riski joutua onnettomuuteen kasvaa ajonopeuden noustessa. Myös onnettomuuden seuraukset riippuvat ratkaisevasti törmäysnopeudesta.

Helsingin nopeusrajoituksia on 1970-luvulta lähtien vähitellen laskettu niin, että nykyään sekä esikaupungissa että keskustassa nopeusrajoitus on 30 tai 40 kilometriä tunnissa vilkkaimpia pääväyliä lukuun ottamatta.

Kuva, vertailuHelsingin nopeusrajoituksista 1973 - 2004

1960-luvun lopulla Helsingissä kuoli noin 40 jalankulkijaa vuodessa. Nykyisin jalankulkijoita kuolee liikenteessä keskimäärin neljä vuodessa, vaikka autoliikenne on 60-lukuun verrattuna lähes kolminkertaistunut. Yksi hyvän kehityksen tärkeimmistä tekijöistä on ollut ajonopeuksien laskeminen.

Uusilla asuinalueilla nopeuksia hillitään välttämällä suorien, turhan leveiden ja läpiajettavien katujen rakentamista. Vanhoilla alueilla tarvitaan usein muita ratkaisuja, kuten hidasteita eli töyssyjä tai korotettuja suojateitä.

  • Töyssyt ovat tehokas ja edullinen keino hillitä ajonopeuksia. Niitä on Helsingissä rakennettu kaduille, joiden nopeusrajoitus on enintään 40 km/h. Savikkoisille alueille töyssyt soveltuvat huonosti liikenteen aiheuttaman tärinän takia, ja bussien reiteille niitä suunnitellaan vain poikkeustapauksissa. Koska töyssyjä toivotaan enemmän kuin nykyisillä määrärahoilla on mahdollista toteuttaa, etusijalla ovat sellaiset kohteet, joilla koululaisten reitit ja vilkas ajoneuvoliikenne risteävät.

  • Korotettu suojatie sopii hidasteeksi tärkeissä jalankulun ylityskohdissa. Kustannuksiltaan se on selvästi tavallista töyssyä kalliimpi ratkaisu.

  • Risteysalueen korottaminen parantaa kaikkien liikennemuotojen turvallisuutta, mutta on korokeratkaisuista kallein.

  • Liikenneympyrät eli kiertoliittymät hillitsevät nopeuksia tehokkaasti. Helsinkiin on rakennettu 90-luvun alkupuolen jälkeen kymmeniä liikenneympyröitä, ja suunnitteilla on vielä kymmenien risteysten muuttaminen kiertoliittymiksi.

  • Ajoradan kavennukset ja mutkat ohjaavat ajolinjoja ja alentavat nopeuksia etenkin kohtaamistilanteissa. Myös kadunvarsipysäköinti voi toimia liikennettä hillitsevänä kavennuksena.

  • Suojatien keskikoroke on kadunylitystä helpottava ratkaisu. Bussipysäkkien kohdalla liikennettä voidaan rauhoittaa pitkällä keskikorokkeella, joka estää bussin ohittamisen.

  • Tiemerkinnät ja nopeusnäyttötaulut toimivat "muistuttajina" ja tehostavat liikennemerkkien vaikutusta. Nopeusnäytöt soveltuvat erityisesti savikkoalueille, joille töyssyjä ei voi rakentaa liikenteen aiheuttaman tärinän vuoksi.

  • Liikennevalot parantavat tehokkaasti risteysten turvallisuutta ja antavat jalankulkijoille ja pyöräilijöille mahdollisuuden turvalliseen tienylitykseen. Liikennevalojen rakentamiseen vaikuttavat muun muassa autoliikenteen määrä ja nopeus sekä kadunylittäjien määrä. Useimmiten liikennevaloja rakennetaan vain vilkkaisiin ylityskohtiin kaduille, joiden nopeusrajoitus on yli 40 km/h tunnissa. Myös erityskohteiden, kuten koulujen, sijainti vaikuttaa rakentamispäätökseen. Uusia liikennevaloja rakennetaan vähän, sillä monesti risteysten turvallisuutta voidaan parantaa kiertoliittymällä, joka on liikenteen sujuvuuden kannalta liikennevaloja parempi ratkaisu.

  • Suojateiden huomiovalot varoittavat autoilijoita suojatielle tulevasta jalankulkijasta. Niistä voi tulla edullinen ja joustava vaihtoehto jalankulkuvaloille esikaupunkialueilla.

  • Pihakatu on sallittu sekä jalankululle että ajoneuvoliikenteelle, mutta jalankulkijat ovat etusijalla. Pihakadun nopeusrajoitus on 20 km/h:ssa. Pihakatu ei synny pelkällä liikennemerkillä, vaan katuympäristön pitää myös olla pihakatumainen: pihakadulla voi olla kavennuksia ja korotuksia sekä istutusastioita ja penkkejä, jotka hillitsevät ajonopeuksia. Yleensä pihakadut suunnitellaan jo asemakaavavaiheessa.

  • Nopeusvalvonta on poliisin vastuulla. Perinteisen valvonnan lisäksi käytössä on automaattisia nopeusvalvontalaitteita. Helsingin kaupunki on hankkinut nopeusvalvontalaitteita poliisin käyttöön. Helsinki on ehdottanut lakimuutosta, joka mahdollistaisi kuntien osallistumisen automaattiseen liikennevalvontaan poliisin tukena.

  • Läpiajokieltoja käytetään nykyään hyvin harvoin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Se on varsin tehoton keino, koska poliisilla ei juuri ole mahdollisuuksia valvoa sen noudattamista. Läpiajoliikennettä pyritäänkin ohjaamaan pois asuntokaduilta muilla keinoilla, kuten nopeusrajoituksilla ja hidasteilla. Paras tapa vähentää läpiajoa on tehdä toisesta reitistä houkuttelevampi.

  • Lapsia-varoitusmerkkiä käytetään koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen välittömässä läheisyydessä, esimerkiksi koulun tonttiin tai kortteliin rajoittuvilla kaduilla. Kauempana olevilla kaduilla merkkiä ei yleensä käytetä.

Aloitteet töyssyjen ym. liikenneturvallisuutta parantavien toimien toteuttamiseksi lähetetään Helsingin kaupungin kirjaamoon kirjeitse tai sähköpostilla. Tutustu myös usein kysyttyihin kysymyksiin

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi periaatteet ajonopeuksien hillitsemiseksi marraskuussa 2009 .
Lue esitys >>

 



JAA
17.10.2017 11:14