Suoraan sisältöön

Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu

Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
PL 58231, 00099 Helsingin kaupunki
+358 9 310 22111
Lue lisää
Toimipiste kartalla

Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuus on liikennesuunnittelun keskeinen lähtökohta. Ajonopeuksien hillitseminen on tehokas tapa parantaa liikenneturvallisuutta, sillä riski joutua onnettomuuteen kasvaa ajonopeuden noustessa. Myös onnettomuuden seuraukset riippuvat ratkaisevasti törmäysnopeudesta.

Helsingin nopeusrajoituksia on 1970-luvulta lähtien vähitellen laskettu niin, että nykyään sekä esikaupungissa että keskustassa nopeusrajoitus on 30 tai 40 kilometriä tunnissa vilkkaimpia pääväyliä lukuun ottamatta.

Kaupunginhallitus hyväksyi periaatteet nopeusrajoitusten määrittämiseksi huhtikuussa 2018. Periaatteiden mukaan asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 30 km/h. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella 40 km/h. Nopeusrajoitus Helsingin niemellä on pääosin 30 km/h. Tarkemmat tiedot selviävät Nopeusrajoitusten määrittämisen periaatteet Helsingissä -raportista (pdf 15 Mt). Uudet nopeusrajoitukset toteutettiin vuonna 2019. 

Nopeusrajoitusten muutokset Helsingissä 1970-luvulta 2010-luvulle.

Klikkaa kuva suuremmaksi.

1960-luvun lopulla Helsingissä kuoli noin 40 jalankulkijaa vuodessa. Viime vuosina jalankulkijoita on kuollut liikenteessä keskimäärin kaksi vuodessa, vaikka autoliikenne on 60-lukuun verrattuna lähes kolminkertaistunut. Yksi hyvän kehityksen tärkeimmistä tekijöistä on ollut ajonopeuksien laskeminen.

Uusilla asuinalueilla nopeuksia hillitään välttämällä suorien, turhan leveiden ja läpiajettavien katujen rakentamista. Vanhoilla alueilla tarvitaan usein muita ratkaisuja, kuten hidasteita eli töyssyjä tai korotettuja suojateitä.

  • Töyssyt ovat tehokas ja edullinen keino hillitä ajonopeuksia. Koska töyssyjä toivotaan enemmän kuin nykyisillä määrärahoilla on mahdollista toteuttaa, etusijalla ovat sellaiset kohteet, joilla koululaisten reitit ja vilkas ajoneuvoliikenne risteävät. Savikkoisille alueille töyssyt soveltuvat huonosti liikenteen aiheuttaman tärinän takia, ja bussien reiteille niitä suunnitellaan harkitusti.

  • Korotettu suojatie sopii hidasteeksi tärkeissä jalankulun ylityskohdissa. Kustannuksiltaan se on selvästi tavallista töyssyä kalliimpi ratkaisu.

  • Risteysalueen korottaminen parantaa kaikkien liikennemuotojen turvallisuutta, mutta on korokeratkaisuista kallein.

  • Liikenneympyrät hillitsevät nopeuksia tehokkaasti. Helsinkiin on rakennettu 90-luvun alkupuolen jälkeen kymmeniä liikenneympyröitä, joiden avulla on onnistuttu vähentämään onnettomuuksia .

  • Ajoradan kavennukset ja mutkat alentavat nopeuksia etenkin kohtaamistilanteissa. Myös kadunvarsipysäköinti voi toimia liikennettä hillitsevänä kavennuksena.

  • Suojatien keskisaareke on kadunylitystä helpottava ratkaisu. Bussipysäkkien kohdalla liikennettä voidaan rauhoittaa pitkällä keskikorokkeella, joka estää bussin ohittamisen.

  • Tiemerkinnät ja nopeusnäyttötaulut toimivat "muistuttajina" ja tehostavat liikennemerkkien vaikutusta. Nopeusnäytöt soveltuvat erityisesti savikkoalueille, joille töyssyjä ei voi rakentaa liikenteen aiheuttaman tärinän vuoksi.

  • Liikennevalot parantavat tehokkaasti risteysten turvallisuutta ja antavat jalankulkijoille ja pyöräilijöille mahdollisuuden turvalliseen tienylitykseen. Liikennevalojen rakentamiseen vaikuttavat muun muassa autoliikenteen määrä, kadun nopeusrajoitus sekä kadunylittäjien määrä.

  • Suojateiden huomiovalot varoittavat autoilijoita suojatielle tulevasta jalankulkijasta. 

  • Pihakatu on sallittu sekä jalankululle että ajoneuvoliikenteelle, mutta jalankulkijat ovat etusijalla. Pihakadun nopeusrajoitus on 20 km/h. Pihakatu ei synny pelkällä liikennemerkillä, vaan katuympäristön pitää myös olla pihakatumainen: pihakadulla voi olla kavennuksia ja korotuksia sekä istutusastioita ja penkkejä, jotka hillitsevät ajonopeuksia. Yleensä pihakadut suunnitellaan jo asemakaavavaiheessa.

  • Liikenteen valvonta on poliisin vastuulla. Perinteisen valvonnan lisäksi käytössä on automaattisia kameravalvontalaitteita. Helsingin kaupunki on asentanut kameravalvontalaitteistoja poliisin käyttöön, ja vuosien 2020–2024 aikana rakennetaan noin 70 uutta valvontapistettä. Lisätietoja kameravalvonnasta löytyy kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä.

  • Läpiajokieltoja käytetään nykyään hyvin harvoin liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Se on varsin tehoton keino, koska poliisilla ei juuri ole mahdollisuuksia valvoa sen noudattamista. Läpiajoliikennettä pyritäänkin ohjaamaan pois asuntokaduilta muilla keinoilla, kuten nopeusrajoituksilla ja hidasteilla. Paras tapa vähentää läpiajoa on tehdä toisesta reitistä houkuttelevampi.

  • Lapsia-varoitusmerkkiä käytetään koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen välittömässä läheisyydessä, esimerkiksi koulun tonttiin tai kortteliin rajoittuvilla kaduilla. Kauempana olevilla kaduilla merkkiä ei yleensä käytetä.

Liikenneturvallisuuteen liittyvät palautteet voi lähettää liikennesuunnittelijoille palautelomakkeen kautta. Tutustu myös usein kysyttyihin kysymyksiin




JAA
10.03.2020 12:29