Suoraan sisältöön

Liikennesuunnittelusta kysyttyä

Onko asuinalueelleni mahdollista rakentaa hidastetöyssyjä?

Vaikka hidastetöyssyt ovatkin usein toimiva ratkaisu nopeuksien hillitsemiseen, puutteellisten resurssien ja suuren kysynnän vuoksi niitä rakennetaan nykyisin ensisijaisesti koululaisten reittien ja vilkkaan autoliikenteen risteyskohtiin.

Helsingissä voidaan nykyisten määrärahojen puitteissa toteuttaa vuosittain 20–30 hidastetta. Kohteet valitaan alueittain ja asetetaan kiireellisyysjärjestykseen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Päätettyjen, vielä rakentamattomien hidasteiden listalla on ajoittain jopa yli sata kohdetta.

Pyöräteillä töyssyjä ei käytetä, sillä niistä on mitä todennäköisimmin enemmän haittaa kuin hyötyä. Töyssyt eivät pyörätiellä hidasta pyöräliikenteen vauhtia tehokkaasti ja aiheuttavat pahimmillaan vaaratilanteita sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.

Lue lisää Helsingin liikenneturvallisuusperiaatteista 
 

Voidaanko kotikatuni läpiajo kieltää?

Vuosien varrella on todettu, ettei läpiajon kieltäminen liikennemerkein käytännössä vaikuta läpiajon määrään. Pitkien läpiajokielto-osuuksien valvonta edellyttää, että poliisilla on koko ajan näköyhteys ajoneuvoon. Poliisilla ei ole aikaa eikä henkilökuntaa tämän tyyppiseen valvontatyöhön. Lisäksi läpiajokiellot toimivat pahimmillaan jopa oikoreittiopasteina. Ainoa keino estää läpiajo onkin katkaista katu rakenteella, kuten ajoestetolpilla. Katkaisu kuitenkin vaikeuttaisi alueen asukkaiden kulkemista ja kadun talvihoitoa siinä määrin, että saavutettava hyöty ei usein olisi haittoja suurempi.
 

Miksi ihmiset eivät noudata liikennesääntöjä? Miten kaupunki aikoo parantaa tilannetta?

On ikävää, jos ihmiset laiminlyövät tieliikennelakia ja aiheuttavat näin kaikille mielipahaa ja mahdollisesti jopa vaaratilanteita. Hyvällä liikennesuunnittelulla voidaan toki vaikuttaa myönteisesti myös liikennekäyttäytymiseen. Esimerkiksi mahdollisimman yksiselitteisellä liikenteenohjauksella vältetään väärinkäsityksiä ja helpotetaan kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta. Paraskaan mahdollinen suunnittelu ei kuitenkaan estä tahallista sääntöjen laiminlyöntiä. Tällaisissa tapauksissa kannattaakin olla yhteydessä poliisiin, joka voi valvonnallaan tehostaa tieliikennelain noudattamista.
 

Miksi pyöräilijät ajavat jatkuvasti jalkakäytävillä? Eikö jalkakäytäviä voisi merkitä selvemmin?

Helsingissä polkupyöräilyn kasvaessa pyöräily jalkakäytävillä on lisääntynyt. Saamme asukkailta runsaasti kirjeitä ja puhelinsoittoja jalkakäytävien merkitsemiseksi liikennemerkein ja tiemerkinnöin. Yleisenä periaatteena on, ettei jalkakäytäviä merkitä liikennemerkein kuin ainoastaan erittäin epäselvissä tapauksissa. Valitettavasti liikennesuunnitelmallisin keinoin on paikoin myös varsin hankala estää virheellistä pyöräilykäyttäytymistä. Kaupunki kuitenkin kehittää pyöräilyliikenteestä jatkuvasti turvallisempaa ja sujuvampaa.

Pyöräilykatsaus 2017
 

Miten liikennesuunnittelussa puututaan virheelliseen pysäköintiin?

Virheellistä pysäköintiä pyritään liikennesuunnittelussa estämään mahdollisimman selkeillä pysäköintijärjestelyillä ja yksiselitteisillä merkinnöillä. Ylimääräisiä merkintöjä ei kuitenkaan tehdä, ja esimerkiksi tonttiliittymien pysäköintikieltoja ei ilmoiteta erikseen, sillä liittymiin pysäköinti on jo tieliikennelaissa kielletty. Aina hyvä liikennesuunnittelu ei kuitenkaan riitä virhepysäköinnin estämiseen. Tällaisissa tilanteissa onkin pysäköinninvalvonnan vastuulla sakottaa väärinpysäköityjä ajoneuvoja ja edistää näin liikenteen sujuvuutta.

Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä -esite
 

Miksi Helsingissä on käytössä asukaspysäköintijärjestely?

Asukaspysäköinti kattaa pääasiassa kantakaupungin alueet, joita rakennettaessa ei tonteilla varauduttu asukkaiden nykyisiin automääriin. Näillä alueilla asukkaiden pysäköinti on suurelta osin kadunvarsipaikkojen varassa ja paikoille on lisäksi suuri ulkopuolinen kysyntä.

Uudempien asuinalueiden asemakaavoituksessa asukkaiden autopaikat on sijoitettu asuintonteille tai kadunomaisille autopaikkojen korttelialueille (LPA-alueille). Kadunvarsipaikat ovat tarkoitettu vieras- ja asiointipysäköintiin. Asukaspysäköintivyöhykkeitä ei ole tarkoitus laajentaa koskemaan uusia kantakaupunkimaisia alueita. Asukkaille on jo rakennusvaiheessa voitu järjestää vähintään asemakaavan edellyttämät erilliset autopaikat toisin kuin vanhoilla alueilla.

Asukaspysäköintialueet kartalla
 

Miten Helsingissä päätetään nopeusrajoituksista?

Helsingin nopeusrajoituksia koskevat tietyt periaatteet, ja niitä käsitellään aina koko kaupunkia koskevana kokonaisuutena. Edellisen kerran nopeusrajoitusten periaatteita on tarkistettu vuonna 2018. Periaatteiden mukaan asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 30 km/h. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella 40 km/h. Nopeusrajoitus Helsingin niemellä on pääosin 30 km/h. Tarkemmat tiedot selviävät kaupunginhallituksen pöytäkirjasta.
 

Voisiko asuinalueelleni suunnitella lisää suojateitä?

Uusia suojateitä suunnitellaan tarkoin harkiten, sillä liiallinen määrä ja tiheys heikentävät niiden tehokkuutta. Asuinkaduilla, joilla on 30 km/h:n nopeusrajoitus, pyritään minimoimaan suojateiden määrä. Yleensä tällaisilla kaduilla ei suojateitä ole lainkaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ajoradan ylitys on jalankulkijalle toki sallittua ilman suojatietäkin, jos lähellä ei suojatietä ole.
 

Onko asuinalueelleni mahdollista saada lisää liikennevalo-ohjausta?

Liikennevalot ovat suhteellisen kallis investointi, ja niiden asettaminen vaatii aina huolellista harkintaa ja hyvät perusteet. Liikennevalot pidetään Helsingissä toiminnassa yleensä 24 tuntia vuorokaudessa, ja liikennevalot parantavatkin risteyksen turvallisuutta vilkkaan liikenteen aikana. Hiljaisemman liikenteen aikana ne saattavat kuitenkin houkutella punaisia liikennevaloja päin ajamiseen ja kävelemiseen, jolloin ne saattavat muuttua jopa liikenneturvallisuusriskiksi.
 

Voisiko kotikatuni muuttaa pihakaduksi?

Katujen käyttötarkoitukset on määritetty asemakaavassa. Näin ollen muutos pihakaduksi vaatisi aluksi kaavamuutoksen, joka on aina pitkällinen prosessi. Pihakatu on myös luonteeltaan tyystin tavanomaisesta katualueesta poikkeava. Sillä on nimittäin oltava pihamaisia, liikennettä hidastavia elementtejä; esimerkiksi erilaisia istutuksia, tiemateriaaleja ja kalusteita. Tästäkin syystä kadun muuttaminen pihakaduksi vaatii erityisen tarkkaa harkintaa.
 

Miksi joka paikkaan suunnitellaan kiertoliittymiä? Ne tuntuvat niin kovin epäselviltä.

Helsinkiin rakennetut pienet kiertoliittymät ovat vähentäneet selvästi poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia ja etenkin henkilövahinko-onnettomuuksia. Toimenpiteiden kustannustehokkuus on ollut korkeaa luokkaa. Pienet kiertoliittymät ovat kaikkialla Euroopassa parantaneet liikenneturvallisuutta. Etenkin autolla ja kävellen liikkuvien loukkaantumiset ovat vähentyneet.

Kiertoliittymät hillitsevät ajonopeuksia ja kiertoliittymissä ei ole yleensä näkemäesteitä sivusuuntaan. Kiertoliittymään tultaessa ajoneuvon nopeus hidastuu kiertoliittymän geometrian takia joka kerta kun autoilija tulee liittymään.

Kiertoliittymän valmistuttua sen vaikutusta ajonopeuksiin sekä autoilijoiden, kävelijöiden ja pyöräilijöiden käyttäytymiseen seurataan. Tarvittaessa lisätään liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, kuten valo-ohjattuja suojateitä, suunnitellaan määrärahojen puitteissa.

Kiertoliittymien onnettomuusselvitys



JAA
12.11.2018 15:27