Suoraan sisältöön

Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu

Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
PL 58231, 00099 Helsingin kaupunki
09 310 22111
Lue lisää
Toimipiste kartalla

Pirkkolan, Maunulan ja Patolan johtosiirrot – usein kysytyt kysymykset


Mitä ja miksi?


Mitä Pirkkolan, Maunulan ja Patolan johtosiirtotyössä tehdään?

Alueella siirretään kaukolämmön, vesihuollon, tietoliikenteen ja sähkönsiirron putkia ja johtoja sekä maakaasun siirtoputki.

Miksi johtosiirrot pitää tehdä?

Pirkkolantien, Pirjontien ja Käskynhaltijantien varteen on suunniteltu uutta asuinrakentamista ja Suursuonlaitaan uusi päiväkoti. Uusia asuinrakennuksia ei voida rakentaa eikä uutta päiväkotia ottaa käyttöön, jos maakaasun siirtoputkea ei siirretä kauemmaksi tulevista asuintaloista ja päiväkodista. Kerrostaloa tai päiväkotia ei voi rakentaa 100 metriä lähemmäs nykyistä kaasuputkea. Tämä koskee myös muita rakennuksia, joissa oleskelee kerrallaan paljon ihmisiä.

Tämä johtuu siitä, että kyseinen putki on rakennettu vuonna 1986 sen aikaisten määräysten ja säädösten mukaisesti (kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 194/80) ja nykyinen maakaasuasetus (551/2009) on asettanut aiempaa tiukemmat vaatimukset (uusi alueluokka 4) maakaasun siirtoputkelle, joka sijaitsee tiheimmin rakennetulla alueella.

Uuden maakaasuputken suojaetäisyys kerrostaloista on 16 metriä ja pientaloista on 8 metriä.

Alueelle on tulossa myös Raide-Jokeri-pikaraitiotie, mikä myös vaikuttaa johtojen ja putkien sijoittamiseen. Maakaasuputki ei voi sijaita lähellä raitiotiekiskoja.   

Miksi maakaasuputki ei voi kulkea Käskynhaltijantien kohdalla?

Uutta kaasuputkea ei ole sijoitettu Käskynhaltijantien varteen, koska se olisi vähentänyt oleellisesti uutta rakentamista Käskynhaltijantien varrella ja tulevaisuudessa Tuusulanväylän ja Käskynhaltijantien risteyksen tuntumassa.

Maakaasuputken sijoittamiseen liittyy paljon reunaehtoja. Maakaasun siirtoputken suojaetäisyys rakennuksesta, joissa oleskelee kerralla paljon ihmisiä, esim. kerrostalosta ja päiväkodista, on 16 metriä. Etäisyys pientalosta on vähintään 8 metriä. Kaasuputki ei voi sijaita ajoradan alla eikä kävely- tai pyörätien alla ilman erityistä suojausta lukuunottamatta lyhyitä matkoja kuten katujen alituksia suojaputkeen sijoitettuna. Niissä kohdissa kaasuputkeen kohdistuvat ulkoiset kuormat hallitaan suojalaatoin ja suojaputkin. Putki ei voi sijaita lähellä raitiotiekiskoja. Putken yläpuolella pitää olla esim. nurmikaista, jotta putken linja voidaan merkitä merkintäpylväillä ja käytön aikainen ylläpito on mahdollista.

Miksi maakaasuputki on Pirjontien ja Pirkkolantien varressa?

Pirkkolan kohdalla kaasuputkelle ei ole muuta reittiä kuin kadun varsi. Pirkkolan asuinalueen poikki putkea ei voi vetää, koska putki ei voi olla ajoradan eikä jalkakäytävän alla – autot rasittavat putkea, eikä asianmukainen putken merkintä ja käytön aikainen ylläpito ole mahdollista. 

Milloin johtosiirrot valmistuvat?

Kaikki kunnallistekniikan siirtoon liittyvät työt ovat valmiita syksyllä 2020. Katso kartta työalueesta ja aikataulusta (pdf). 


Liikenne ja kulkeminen työn aikana


Miten työ vaikuttaa jalankulkuun ja pyöräilyyn?

Pirkkolantien jalankulku ja pyöräliikenne on siirretty kulkemaan Lampuotilantien kautta. Työt aiheuttavat pienehköjä muutoksia jalankulun ja pyöräliikenteen reitteihin myös muualla työmaan ympäristössä. Katso kuva kulkureiteistä (pdf).

Miten työ vaikuttaa joukkoliikenteeseen?

Maunulan alueen bussiliikenne siirtyy poikkeusreiteille työn ajaksi. Linjat 52, 550 ja 552 ajavat Maunulassa Pakilantieltä Pirkkolantielle Metsäpurontien kautta. Linja 51 siirtyy ajamaan suoraan Metsäläntietä ja kiertää kokonaan Pirkkolan ja Maunulan. Linja 63 ajaa Maunulaan Metsäläntien ja Männikkötien kautta. Katso tarkemmat tiedot HSL:n tiedotteesta.

Miten työ vaikuttaa autoliikenteeseen?

Työt sulkevat Pirkkolantien moottoriajoneuvoilta Metsäpurontien ja Maunulantien välillä. Korvaava reitti kulkee Metsäpurontien kautta. Lisäksi Viidenrajantie, Kaskitie, Kangastie ja Lehtotie suljetaan Pirkkolantien puoleisesta päästä. Keväällä 2019 suljetaan myös Pirjontie välillä Pakilantie–Pirjontien aukio.

Miksi Pirkkolantie ja Pirjontie pitää sulkea autoliikenteeltä?

Katujen sulkeminen rakennustöiden ajaksi nopeuttaa töiden valmistumista, pienentää kustannuksia ja parantaa turvallisuutta ja rakentamisen laatua. Jos liikennettä ei katkaistaisi, työ hidastuisi niin, että päiväkoti Suursuon uudisrakennusta – josta tulee Suomen suurin päiväkoti – ei voitaisi ottaa käyttöön suunnitellussa aikataulussa. 

Pääseekö tonteille ajamaan työn aikana?

Tonteille ajo onnistuu koko työn ajan. Pirkkolan omakotitaloalueen tonteille pääsee ajamaan Pirjontien kautta. Haagan suunnasta tultaessa Pirjontielle ajetaan Metsäpurontien ja Pakilantien kautta, koska Viidenrajantie, Kaskitie, Kangastie ja Lehtotie on suljettu Pirkkolantien puoleisesta päästä .

Pirkkolantien tonteille pääsee ajamaan Pirkkolantien suljetun osuuden kautta Metsäpurontien risteyksen suunnasta.


Vaikutukset lähiympäristöön


Aiheuttaako työmaa melua ja tärinää?

Valitettavasti työstä aiheutuu melua muun muassa routaisen maan ja asfaltin "vasaroinnista". Tärinää syntyy kaivantojen tuennan yhteydessä.

Aiheuttaako työmaa vesi- tai sähkökatkoja?

Työt aiheuttavat lyhytaikaisia vesi- ja sähkökatkoja, joista tiedotetaan kiinteistökohtaisesti erikseen.

Mihin aikaan töitä tehdään?

Töitä tehdään pääsääntöisesti arkisin kello 7–18. Viikonloppuisin tai juhlapyhinä ei tehdä meluavaa työtä.

Miten varmistetaan, että Haaganpurolle ei koidu haittaa työstä?

Jotta Haaganpurolle tai sen taimenkannalle ei aiheudu haittaa rakentamisesta, puro alitetaan poraamalla. Toimenpide on ELY-keskuksen hyväksymä. Puron eteläisen haaran alitus tehdään jatkamalla hulevesirumpua ja asentamalla uusi kaasuputki rummun alle.

Pitääkö töiden alta kaataa puita?

Valitettavasti pitää. Uudelle maakaasuputken siirtoputkelle raivataan linja Patolan metsään lintujen pesimäkauden jälkeen syksyllä 2019. Putken rakentaminen edellyttää työturvallisuuden ja työkoneiden vaatiman tilan takia noin 12 metriä leveää puutonta työaluetta. Normaalisti kaasuputken rakentamiseen raivataan 20 metriä leveä tila, mutta Patolassa työtilan leveydestä on tingitty, jotta metsää säästyisi mahdollisimman paljon. Ahtaammassa tilassa työskentely nostaa rakentamisen kustannuksia. Lisäksi joitakin puita kaadetaan Pirkkolantien varresta, Suursuonlaidalta, Itsenäisyyden puistosta, Henrik Sohlbergin puistosta ja Suursuonpuistosta. Henrik Sohlbergin puistossa ja Itsenäisyyden puistossa putken linjaus on suunniteltu mukailemaan nykyisiä raitteja, jotta rakentamisen vaikutukset puistoihin jäisivät mahdollisimman pieniksi. Itsenäisyydenpuiston puistosuunnitelmaa päivitetään niin, että uudessa suunnitelmassa huomioidaan kaasuputken siirto.

Kun rakennustyöt ovat valmiit, putkilinjalle jää viiden metrin levyinen puuton vyöhyke ja putken sijainti merkitään merkintäpylväillä maakaasuasetuksen mukaisesti. Puuton vyöhyke maisemoidaan myöhemmin laadittavan suunnitelman mukaisesti. Muilta osin työmaa-alue kunnostetaan kaupungin luonnonhoidon periaatteiden mukaisesti mahdollisimman luonnonmukaiseksi metsäksi.

Miten luonto huomioidaan rakentamisessa?

Kaasuputken linjaus kiertää arvokkaat luontokohteet, joita ovat Patolan nevan suoalue sekä lahokaviosammalesiintymä. Lisäksi linjaus noudattelee Patolan metsässä pitkälti nykyistä ulkoiluraittia, jolloin kaadettavien puiden määrä voidaan minimoida. Puita ei kaadeta lintujen pesimäkaudella. Liito-oravan pesäpuut ja papanat on kartoitettu työalueelta ja työt suunniteltu niin, että liito-oravan elinolosuhteita ei heikennetä. Lisäksi Haaganpuroa ja sen taimenkantaa suojellaan haittavaikutuksilta alittamalla puro poraamalla. Toimenpide on ELY-keskuksen hyväksymä. Puron eteläisen haaran alitus tehdään jatkamalla hulevesirumpua ja asentamalla uusi kaasuputki rummun alle. 

Miten liito-oravien reviiri on kartoitettu Patolassa?

Patolan metsän liito-oravatilanne kartoitettiin maaliskuun 2019 alussa. Selvitys kattoi koko Patolan metsäalueen sekä Henrik Sohlbergin puiston.  Kartoituksen teki kaupungin tilauksesta Ympäristönsuunnittelu Enviro Oy. Kaikki alueen kuusia ja lehtipuustoa kasvavat metsäiset osat kierrettiin ja liito-oravan papanoita etsittiin yli kymmenmetristen haapojen sekä isojen kuusten, raitojen ja kolopuiden tyviltä. Alueelta etsittiin lisäksi liito-oravan päivälepopaikoiksi ja lisääntymispaikoiksi sopivia kolopuita. Jätökset olivat helposti löydettävissä, sillä lumi oli sulanut useimpien puiden tyviltä ja metsärinteet olivat paikoin jo lähes lumettomia. Patolan metsän liito-oravatilanne kartoitettiin edellisen kerran keväällä 2018. Tällöin metsässä ei havaittu liito-oravan jätöksiä. Tutustu Patolan metsän liito-oravaselvitykseen (pdf 3 Mt). 

Miten kaasuputken uusi linjaus ottaa liito-oravat huomioon?

Kaasuputken uusi linjaus on suunniteltu niin, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei hävitetä tai heikennetä. Liito-orava-asiantuntija on kartoituksessa rajannut kolme lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, joiden yhteispinta-ala on noin 0,46 hehtaaria. Yhteensä Patolan metsästä on havaittu yli 70 papanoitua puuta. Lisääntymis- ja levähdyspaikaksi katsotaan ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti liito-oravan pesintään, päivän viettoon, levähtämiseen, suojautumiseen tai ravinnon varastointiin käyttämät puut. Lisäksi lisääntymis- ja levähdyspaikkaan kuuluu suojaa antavat puut ja ruokailupuut siinä laajuudessa, että yksilö voi käyttää elinpiirinsä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja menestyksekkäästi. Kaikki papanoidut puut eivät näin ollen kuulu lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin ja ole heikentämis- ja hävittämiskiellossa. Putkelle raivattavalta alueelta kaadetaan puita, joita liito-oravat todennäköisesti käyttävät, mutta kaadettavat puut eivät selvityksen perusteella kuulu lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin eikä puiden kaato heikennä liito-oravien mahdollisuutta käyttää tunnistettuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-oravan suojelu perustuu luonnonsuojelulain 49 pykälään, jota on täsmennetty mm.  ympäristöministeriö julkaisemissa ohjeissa (2017a, 2017b). 

Miten Patolan metsän arkeologiset kohteet huomioidaan rakentamissa?

Patolan metsässä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia parakkialueita eli muinaisjäännöksiä, joihin pätee muinaismuistolaki. Kaasuputken linjaus kiertää nämä muinaisjäännökset eli niihin ei tulla kajoamaan kaasuputken rakentamisen yhteydessä. Putkilinjaus on Helsingin kaupunginmuseon kanssa neuvoteltu ja hyväksytty.

Miksi Pirkkolantien varressa oleva leikkipaikka on osittain työmaana?

Leikkipaikka Kirsikkapurosta noin puolet on rajattu työmaalueeksi, koska leikkipaikan kohdalla maapohjaa vahvistetaan johtojen ja putkien asentamista ja jalankulku- ja pyörätien rakentamista varten. Töiden jälkeen työmaana ollut osa leikkapaikasta palautetaan ennalleen, ja koko leikkipaikka on käytössä jälleen syyskuussa 2019. Lisätietoja verkkouutisessa.


Päätöksenteko


Miten johto- ja putkisiirroista on päätetty?

Tarve johto- ja putkisiirroille on syntynyt alueelle suunnittelusta uudesta rakentamisesta, josta kaupunginvaltuusto on päättänyt hyväksyessään yleiskaavan ja alueen asemakaavat. Kaupunkivaltuusto on hyväksynyt myös Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Kaasuputken siirrosta on päättänyt kaupunginhallitus.


Yhteystiedot


Kuka työt tekee?

Kaikki työt ovat Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tilaamia eli kaupunki vastaa töistä. Pirkkolantiellä ja Pirjontiellä urakoitsijana toimii YIT Suomi Oy ja kaasuputken siirron osalta Gasumin urakoitsija. Patolan osuuden rakentaa Gasumin urakoitsija. Kaasuputkilinjan raivauksen Patolassa tekee kaupungin rakentamispalvelu Stara.

Miten työmaasta voi antaa palautetta?

Palautetta voi antaa kaupungin palautelomakkeella, joka löytyy osoitteessa hel.fi/palaute.




JAA
29.04.2019 11:46