Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu

Työpajankatu 8
00580 Helsinki
PL 58231, 00099 Helsingin kaupunki
+358 9 310 22111
Toimipiste kartalla

Lumen käsittelyn ympäristövaikutukset

Helsingin kaupungin tavoitteena on vähentää lumen käsittelystä aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Kaupungin ympäristönsuojelumääräykset pyrkivät minimoimaan haittoja, joita ovat:

Kuljettamisen ja käsittelyn aiheuttamat päästöt. Lumen käsittelystä aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin voidaan vaikuttaa merkittävimmin pitämällä lumen kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyinä ja kaluston energianlähteen valinnalla.

Melu. Melun määrään vaikutetaan lumenvastaanottopaikkojen aukioloajoilla.

Haju, pölyäminen ja roskaantuminen. Lumen sulaessa sulamisveden mukana ympäristöön kulkeutuu haitta-aineita, mikromuovia ja ravinteita. Roskaantumista ehkäistään siivoamalla lumenvastaanottopaikat vuosittain. Lisäksi pyritään kehittämään uusia menetelmiä roskaantumisen vähentämiseksi. Ympäristön tilaa tarkkaillaan tutkimuksin.

Roskat ja haitta-aineet lumenkäsittelypaikoilla

Lumeen tarttuu kaduilta ja liikenteestä roskia, haitta-aineita, mikromuovia ja hiekkaa. Näitä päätyy aurattavan lumen mukana vastaanottopaikoille ja välivarastointipaikoille. Kaikki kaupungin lumenkäsittelypaikat siivotaan roskista joka vuosi lumen sulettua. Hernesaaren merivastaanottopaikalla merenpohja ruopataan ja lisäksi käytössä on roskia sieppaava verhopuomi.

Haitta-aineiden pitoisuudet helsinkiläisiltä lumenvastaanottopaikoilta kerätyissä vesi-, sedimentti- ja maanäytteissä ovat olleet pääsääntöisesti pieniä.

Mikromuovin leviäminen vesistöihin on maailmanlaajuinen ongelma, jonka poistamiseksi ei toistaiseksi ole löytynyt tehokasta ratkaisua. Sulavan lumen mukana mikromuovia kulkeutuu vesistöihin sekä lumenvastaanottopaikoilta että muualta ympäristöstä.

Sulan maan aikana mikromuovia päätyy hulevesiin ja vesistöihin muun muassa katujen päällysteistä ja ajoratamaalauksista sekä autojen renkaista.

Lumenvastaanoton luvat

Lumen vastaanottopaikat ovat pääsääntöisesti asemakaavan merkattuja paikkoja ja siten kaavan mukaista toimintaa. Jos vastaanottopaikkaa ei ole mainittu asemakaavassa, toiminta vaatii toimenpideluvan, jonka myöntää rakennusvalvonta.

Hernesaaren merivastaanottopaikan ympäristövaikutukset

Helsingin kaupungilla on käytössään yksi lumen merivastaanottopaikka, joka sijaitsee Hernesaaressa. Lisäksi Viikin ja Kyläsaaren vastaanottopaikat ovat lumensulatusaltaita, joista sulanut vesi virtaa mereen.

Hernesaaren merivastaanottopaikka on esitetty tulevaan asemakaavaan, jolloin se ei tarvitse toimenpidelupaa. Helsingin kaupunki on kuitenkin syksyllä 2022 hakenut Uudenmaan ELY-keskukselta ympäristölupaa paikalle. Näin lumenvastaanottopaikalle voitaisiin määritellä kaupungista riippumattomat ympäristökriteerit, joiden kautta lumenkäsittelyn ympäristövaikutuksia voitaisiin jatkossa seurata.

Ympäristöministeriön vuonna 2020 teettämän selvityksen mukaan lumen merikaadon todennäköisesti merkittävimmät kielteiset vaikutukset liittyvät roskaantumisen lisääntymiseen. Selvityksen mukaan on epätodennäköistä, että lumenkaato muodostaisi merkittävän haitta-aineiden kulkeutumisreitin meriympäristöön. Lumenkaato toimii kuitenkin yhtenä mikromuovien reittinä mereen. Ympäristöministeriö on myös todennut, ettei lumen mereenläjitystä ole syytä kieltää lailla.

Meren roskaantumista pyritään vähentämään mereen asennetun verhopuomin avulla. Verhopuomilla estetään roskien, muovien ja muiden epäpuhtauksien leviämistä mereen

Kaupunki pyrkii luopumaan pitkällä tähtäimellä lumen mereen kippauksesta kokonaisympäristövaikutukset huomioiden. Kaupunkiympäristölautakunta on päättänyt asiasta 29.10.2019 . Kaupunkiympäristölautakunnalle annettiin asiasta jatkoselvitys 2020.

Merikaadoista luopumista vaikeuttaa se, että Hernesaari on lumenkäsittelymääriltään kaupungin suurin lumenvastaanottopaikka, eikä lähialueella ole tilaa korvaavan vastaanottopaikan perustamiseen. Lumen kuljettaminen kaukaisemmille vastaanottopaikoille nostaisi hiilidioksidipäästöjä, ruuhkauttaisi katuja ja hidastaisi niiden puhdistusta.

Onko lumen sulattaminen hyvä vaihtoehto?

Helsingin lumenkäsittelyn periaatteiden mukaan lumen sulatusta voidaan käyttää, jos se on lumen kuljettamista kustannus- ja energiatehokkaampi vaihtoehto, tai jos lumensulattamista tarvitaan avuksi poikkeuksellisen lumisessa tilanteessa.

Toistaiseksi lumensulatus ei ole Helsingissä suuren mittakaavan ratkaisu lumenkäsittelyyn, koska käytettävissä olevien menetelmien hiilijalanjälki on suuri. Helsingin kaupunki teki vuonna 2015 selvityksen, jossa vertailtiin erilaisia lumenkäsittelyn vaihtoehtoja tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan nykyisenkaltaisten lumenvastaanottopaikkojen yhdistelmä oli hiilidioksidipäästöiltään parempi vaihtoehto kuin lumen sulattaminen.

graafi kustannuksista ja hiilidioksidipäästöistä

Vaihtoehto 0 = Ei uusia vastaanottopaikkoja Helsingin sisälle. (vanhat paikat ja uusia Helsingin ulkopuolelle)
Vaihtoehto 1 = Lumenvastaanottopaikat maalla (2 uutta Helsingissä)
Vaihtoehto 2A = Lumenvastaanottopaikat maalla (1 uusi Helsingissä) + sulatuslaitos Eläintarhassa
Vaihtoehto 2B=Hajatetut sulatuslaitokset sekä lumenvastaanottopaikat maalla (1 uusi Helsingissä)
Vaihtoehto 2C = Kiinteät lumensulatuspaikat ja lumenvastaanottopaikat maalla (1 uusi Helsingissä)
Vaihtoehto 3 = 1 merivastaanottopaikka ja maavastaanottopaikat (1 uusi Helsingissä)

Helsinki kuitenkin jatkaa lumensulatusvaihtoehdon toimivuuden selvittämistä.

Helsinki kokeilee talvella 2022-2023 kahta erilaista lumensulatuslaitetta Jätkäsaaressa, Saukonlaiturilla Karibianaukion ja Saukonkujan kulmassa sekä Hernesaaren vastaanottopaikalla merialuksen kannelle asennettuna. Saukonlaiturin laite sulattaa lumen ostolämmöllä kaukolämpöä hyödyntäen, ja Hernesaarenn laite hyödyntää pääasiassa meriveden lämpöä. Laitteiden avulla lumesta voidaan erottaa valtaosa roskista kuten muovista, hiekasta ja sepelistä.

Mitä kaupunki tekee ympäristökuormituksen vähentämiseksi?

Talvikaudella 2022–2023 kaupungin toimet lumen käsittelyn aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentämiseksi:

Lumenkäsittelypaikkojen vuosittainen siivoaminen kertyneistä roskista.
Lumen kuljetusmatkat pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä, ja niitä pyritään myös entisestään lyhentämään lumensulatuslaitteilla.
Lumensulatuslaitteita on kehitetty ja kokeillaan tulevaisuuden lumenkäsittelyratkaisuna.
Hernesaaren merivastaanottopaikalla kokeillaan roskien leviämistä ehkäisevää verhopuomiratkaisua, roskienkeräintä sekä kuplaverhoratkaisua
Maununnevan lumenvastaanottopaikalle on asennettu kaislasuodatusjärjestelmä suodattamaan vesistöön ja mereen kulkeutuvia roskia jopa mikromuoveja myöten.
Kaupunki on sitoutunut Itämeren suojeluun Turun kanssa aloittamassaan Itämerihaasteessa, joka sisältää lähes 120 toimenpidettä vesien suojelemiseksi. Myös Helsingin hulevesiohjelma tukee vesiensuojelutavoitteita.