Suomi | Svenska | English
Selkokieli | Lättläst språk
Viittomakieli | Teckenspråk
Suomi | Svenska | English | Pусский | Deutsch | 日本語
Suomi | Svenska | English | Eesti keel | Français | Pусский | Soomaali | Türkçe | Español | بالعربية | 中文 | فارسی
Harakka
00140 Helsinki
PL 58235, 00099 Helsingin kaupunki
+358 9 310 32028, +358 9 310 32056
Toimipiste kartalla
Harakan saari sijaitsee aivan Helsingin keskustan tuntumassa, mutta silti avomeren ääressä. Sijaintinsa ansiosta saarella pesii niin kaupunkilajeja kuin saaristonkin lajeja. Keväällä retkeillessäsi voit kuulla polulle haahkaemojen pulputtavan poikasilleen kun vieressä räkättirastas yrittää ajaa varista pois pesäpuustaan.
Kalalokit ovat vallanneet ison osan saaren etelä- ja keskiosista. Kalalokkejakin tehokkaammin saarelle on levittäytynyt kuitenkin tulokaslaji, valkoposkihanhi.
Valkoposkihanhipopulaatio on moninkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana, ja erityisesti 2000-luvulla hanhien määrä on kasvanut nopeasti: vuonna 1997 saarella pesi 3 valkoposkihanhiparia, 2001 18 paria, 2010 määrä oli jo 230 paria.
Margus Ellermaan julkaisussa Helsingin tärkeät lintualueet ja merkittävä linnusto 2017, mainitaan, että Harakan tyypillisimmät saaristolinnut ovat valkoposkihanhi (160 paria), meriharakka (7 paria), kalalokki (350 paria), selkälokki (9 paria).
Harakassa vieraileva voikin touko-kesäkuussa seurata takuuvarmasti näiden yllättävän kesyjen lintujen pesimäpuuhia. Kannattaa kuitenkin pitää varansa - urokset suojelevat pesillä hautovia naaraita joskus ärhäkästikin.
Valkoiset kyhmyjoutsenet kaartuvine kauloineen ja poikasineen luovat sopivasti arvokkuutta Harakan ja Särkän väliseen venevalkamaan.
Syksyllä ja talvella saaressa on nähty myös pöllöjä, jotka ovat lähteneet pohjoisen pakkasia ja nälkää karkuun. Erilaisia haukkoja näkee joskus päivystämässä rakennuksien katolla tai lentämässä saaren yli.
Saaren eteläkärki on rauhoitettu lintujen pesimäaikana huhtikuusta elokuuhun ja eristetty naruaidalla. On tärkeää että lintuemot saavat rauhassa istua pesillään niin etteivät varikset ja minkki pääse ryöstämään munia tai poikasia. Suojelualueen laidalla on lintujen tarkkailukoppi, josta avautuu näkymä Särkän ja Vanhan Räntyn suuntaan.
Kiivaimpaan pesimäaikaan touko-kesäkuussa poluilta poikkeamista rantaan tulisi välttää muualla kuin saaren länsiosan silokallioalueella, missä ei ole pesiä.
Saarella tavataan myös useita lajeja jotka eivät pesi vaan vierailevat satunnaisesti ohikulkumatkallaan. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi lapinharakka, nuolihaukka, varpushaukka, sepelhanhi, harmaahaikara, huuhkaja, sarvipöllö ja monet varpuslinnut. Erilaisia vesilintuja levähtää muutolla Särkän ja Harakan välisissä rauhallisissa vesissä.
Tuomas Seimolan lintulaskennat Harakassa ja Vanhassa Räntyssä vuonna 2010
kyhmyjoutsen | 2 | tylli | 1 |
valkoposkihanhi | 230 | rantasipi | 2 |
kanadanhanhi | 1 | punajalkaviklo | 1 |
haapana | 2 | kalalokki | 350 |
sinisorsa | 4 | selkälokki | 9 |
harmaasorsa | 1 | harmaalokki | 3 |
tukkasotka | 4 | kalatiira | 2 |
telkkä | 2 | lapintiira | 4 |
haahka | 24 | västäräkki | 8 |
isokoskelo | 2 | niittykirvinen | 2 |
tukkakoskelo | 1 | kivitasku | 5 |
meriharakka | 10 | pensaskerttu | 6 |
haarapääsky | 2 | ||
pareja yhteensä | 711 | lajeja yhteensä | 42 |