Työmaavedet, jätevedet, käymäläjätteet, lumen vastaanottopaikat ja lannan käsittely

4 § Tilapäisissä työkohteissa syntyvien työmaavesien käsittely ja johtaminen

Työmaavedellä tarkoitetaan työmailla muodostuvia vesiä tai lietettä kuten työmaakaivantoon suotautuvaa pohja- ja/tai orsivettä, taivaalta satavaa vettä, kaivantoa ympäröiviä pintoja pitkin valuvaa hulevettä, erilaisissa työmenetelmissä kuten porauksessa käytettävää vettä, sekä rakennusten ulkopintojen kunnostuksessa syntyvää vettä tai lietettä, jonka poisjohtamista rakentaminen edellyttää. 

Rakennus- ja saneeraustyömailla ja muissa tilapäisissä toiminnoissa syntyviä työmaavesiä, jotka sisältävät ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia määriä haitallisia aineita tai kiintoainetta, ei saa johtaa mereen, vesilaissa (587/2011) tarkoitettuun vesistöön, viemäriverkostoon eikä avo-ojaan ilman esikäsittelyä, jolla haitta-aineet tai kiintoaine saadaan poistettua tai riittävästi vähennettyä. Maahan imeyttäminen edellyttää, ettei työmaavesistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Hulevesiviemäriin johdettava vesi ei saa aiheuttaa viemäriverkoston tukkeutumista tai syöpymistä.

Jos työmaavesiä aiotaan johtaa hule-, jäte- tai sekavesiviemäriin, on oltava yhteydessä Helsingin Seudun Ympäristöpalveluihin (HSY). HSY voi asettaa vaatimuksia jäte- ja sekavesiviemäreihin johdettavan veden laadulle ja määrälle.

5 § Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla

Käsittelemättömien käymäläjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Tärkeillä pohjavesialueilla käsiteltyjen käymäläjätevesien ja myös muiden talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty.

Vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoihin rantavyöhykkeillä ja saaristossa on kielletty, ellei kiinteistö liity vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin.

Saaristolla tarkoitetaan saaria, joihin ei ole pysyvää tieyhteyttä.

6 § Talousjätevesien käsittelylaitteistojen ja käymälöiden sijoittaminen ja huolto 

Talousjätevesien käsittelyjärjestelmä ja puhdistettujen talousjätevesien purkupaikka kiinteistöllä on sijoitettava riittävän suojaetäisyyden päähän vesistöstä, talousvesikaivosta, ojasta tai vastaavasta uomasta sekä kiinteistön rajasta. Riittävä suojaetäisyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Vähimmäissuojaetäisyys vesistöön on yleensä vähintään 25 metriä. 

Maahanimeyttämössä imeytysputkiston on sijaittava mahdollisuuksien mukaan vähintään yksi metri ylimmän pohjavedenkorkeuden pinnan yläpuolella. Maasuodattamon alapinnan on sijaittava mahdollisuuksien mukaan vähintään 0,5 metriä ylimmän pohjavedenkorkeuden pinnan yläpuolella.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että talousjätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja että niiden puhdistusteho vastaa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) asetettuja vaatimuksia. Saostuskaivot ja umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein. Umpisäiliö tulee varustaa ylitäytön hälyttimellä. Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennyksissä tulee noudattaa Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

Kiinteistön omistajan on oltava selvillä järjestelmien rakenteesta, kunnosta ja huollosta samoin kuin säiliöiden tyhjennyksistä. Laitteistojen huolloista ja säiliöiden tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltijan tulee tilata sako- ja umpikaivolietteen tyhjennys Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti HSY:ltä. Tositteet umpi- ja saostussäiliöiden tyhjennyksistä on säilytettävä kiinteistön huoltokirjanpidossa kolme vuotta.

Jätevesien käsittelyjärjestelmä, josta puhdistettu vesi poistuu esim. ojaan tai imeytyskuoppaan, on suunniteltava siten, että siihen tulevasta ja siitä lähtevästä vedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä puhdistustehon varmistamiseksi.

Komposti- ja kuivakäymälöiden tulee olla pohjastaan tiiviitä ja ne on hoidettava niin, etteivät ne aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle.

7 § Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien sijoittaminen ja lannan luovutus 

Ulkotarhat ja ratsastuskentät tulee vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi sijoittaa riittävän etäälle vesistöistä ja valtaojista sekä talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä. Ulkotarhaa tai laidunta ei saa sijoittaa tulvavaara-alueelle. Ulkotarhalla tarkoitetaan hevosten tai ponien ympärivuotisessa käytössä olevia, yleensä kasvipeitteettömiä jaloittelualueita.

Uusien ulkotarhojen ja ratsastuskenttien sijainnin tulee noudattaa seuraavia tontin ja sen lähiympäristön olosuhteista riippuvia vähimmäissuojaetäisyyksiä:

- talousvesikaivo tai -lähde                      30 - 100 metriä
- vesistö                                                    20 - 50 metriä
- valtaoja                                                   10 - 30 metriä

Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä vesitiiviisen lantalaan päivittäin. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pintamaa on uusittava tarpeen mukaan.

Lannan luovutuksesta tulee olla kirjallinen sopimus tai tosite, joka tulee esittää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä.

Tallin perustamisesta ja oleellisesta toiminnan laajentamisesta tulee ilmoittaa ennen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi.

8 § Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto  

Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen ja muu usein toistuva pesu tai pesu hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan paikassa, josta vedet voidaan johtaa tai koota johdettavaksi hiekanerotuskaivon ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Ammattimaisessa pesussa saa käyttää vain hyväksyttyjä pesuaineyhdistelmiä.

Ajoneuvoja, koneita ja vastaavia laitteita satunnaisesti muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla pestäessä pesuvedet voidaan myös imeyttää maanomistajan luvalla maaperään edellyttäen, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Pesuaineita tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita sisältäviä pesuvesiä ei saa johtaa hulevesiviemäriin tai avo-ojiin. 

Ajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden tai kuljetuslavojen pesussa syntyvää kiintoainetta tai puhdistamatonta jätevettä ei saa päästää mereen, vesilain tarkoittamaan vesistöön tai avo-ojaan.  Pesussa syntyvää kiintoainetta tai jätevettä ei saa myöskään päästää yleiselle alueelle.

Työkoneita ei saa pestä eikä huoltaa työmaa-alueilla, jotka sijaitsevat tärkeillä pohjavesialueilla.

9 § Veneiden pesu ja huolto  

Veneiden pesu hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan sellaisilla pesupaikoilla, joista jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta.

Talvisäilytysalueilla veneitä voidaan pestä muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla siten, että jätevedet imeytetään maanomistajan luvalla maaperään riittävän kaukana rannasta. 

Veneitä satunnaisesti pelkällä vedellä pestäessä huuhteluvedet voidaan johtaa mereen.

Veneiden pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. Maalijäte on toimitettava jätteen laadun mukaiseen käsittelyyn. Veneiden hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä.

10 § Lumen vastaanottopaikat 

Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja toteutettava siten, etteivät lumen sulamisvedet eivätkä lumen seassa olevat jätteet aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lumen yleisen vastaanottopaikan sijoittaminen tärkeälle pohjavesialueelle on kielletty. Kielto ei koske paikallisten lumenläjityspaikkojen perustamista, joiden käyttöön ei liity kuorma-autoliikennettä ja joihin lumi jätetään sulamaan eikä tilapäisten välivarastopaikkojen perustamista.

Lumen yleisen vastaanottopaikan perustamisesta ja avaamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi paikan sijainti, toiminnan aloittamisajankohta, liikennejärjestelyt, päivittäinen toiminta-aika, kuinka suurelle lumimäärälle paikka on tarkoitettu, mahdollinen lumen käsittelytapa, mihin sulamisvedet johdetaan ja jälkihoitotoimet. Ilmoitusvelvollisuus ei koske edellä mainittujen paikallisten lumenläjityspaikkojen eikä tilapäisten välivarastopaikkojen perustamista.               

Lumen vastaanottopaikan toiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa asuin- ja majoitushuoneistoihin tai hoitolaitoksiin. Yöaikaisesta lumenvastaanottopaikan käytöstä on lisäksi voimassa, mitä on säädetty näiden määräysten 22 §:ssä erityisen häiritsevästä melusta ja tärinästä yöaikaan.

Lumen vastaanottopaikkojen käyttö on kielletty yöaikaan klo 22 – 7, jos toiminnasta tai siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuu kohtuutonta meluhaittaa asuin- ja majoitushuoneistoihin tai hoitolaitoksiin.

Lumen vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta viivytyksettä lumen sulamisen jälkeen.

JAA

06.12.2019 06:10