Suoraan sisältöön

Jätteiden käsittely ja savuhaittojen ehkäisy

13 § Käytöstä poistetun säiliön käsittely 

Säiliön omistajan tai haltijan tulee tyhjentää, puhdistaa ja tarkastaa käytöstä poistettu, maaperässä oleva öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö.  Puhdistuksen ja tarkastuksen suorittajalla on oltava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksyntä kemikaalisäiliöiden tarkastustoimintaan. Todistus puhdistuksesta ja tarkastuksesta on toimitettava Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Säiliö on käytöstä poistettu, kun sitä ei tarvita em. kemikaalien varastointiin. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on poistettava.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa edellyttää lisäselvityksiä tai säiliön poistamista maaperästä, mikäli säiliö on rikkoutunut tai muista syistä on aihetta epäillä, että säiliössä varastoitua kemikaalia on päässyt maaperään.

Kiinteistön haltijan vaihtuessa haltijan on annettava tieto säiliöstä ja sen sijainnista sekä puhdistustodistus kiinteistön uudelle haltijalle.

14 § Jätteiden käsittely kiinteistöllä

Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.

Asianmukaisessa tulisijassa voi polttaa kuivaa, puhdasta ja käsittelemätöntä puujätettä ja käyttää paperia tai pahvia sytykkeenä.

Risujen, hakkuutähteiden, lehtien ja muun puutarhajätteen avopoltto mukaan lukien polttaminen tynnyrissä tai muussa astiassa on kielletty. Kielto ei koske kuivien risujen ja hakkuutähteiden satunnaista polttamista saaressa, johon ei ole tieyhteyttä eikä kuivien oksien, risujen, olkien, hakkuujätteen, kasvinlehtien ja muun vastaavan luonnonmukaisen vaarattoman kasvijätteen satunnaista avopolttoa maa- ja metsätaloudessa, ellei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille.

Kiinteistön haltijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, ellei sijoittaminen edellytä ympäristölupaa tai ellei sijoittamiseen sovelleta valtioneuvoston asetusta (843/2017) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen hyödyntämisen aloittamista.  Ilmoitusvelvollisuus ei koske puutarhajätteiden ja kompostoitujen elintarvike- tai käymäläjätteiden käyttämistä maanparannusaineena.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat:

-mikä jäte on kyseessä
-mistä jäte on peräisin
-miten jäte on esikäsitelty
-mihin jätettä aiotaan sijoittaa
-miten paljon jätettä aiotaan sijoittaa
-sijoittamisen ajankohta.

Ilmoitukseen on liitettävä mahdolliset jätteen ympäristövaikutuksia kuvaavat analyysitulokset, karttapiirros sijoituspaikasta, selostus siitä, miten jätteet aiotaan sijoittaa maaperään sekä maanomistajan suostumus. Ilmoituksen tekoa varten on lomake Helsingin kaupungin internet-sivuilla.

Maanparannukseen käytettävien käymälä- ja elintarvikejätteiden tulee olla haitattomaksi kompostoituja eikä niiden käsittelystä saa aiheutua ympäristön pilaantumista.

Jätteiden kompostoinnista ja muusta jätteiden käsittelystä on säädetty myös Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisissä jätehuoltomääräyksissä. 

Kivihiilen tai öljyn polttamisessa syntyvän lentotuhkan ja pohjatuhkan sekä betoni- ja tiilijätteiden tai muiden vastaavien jätteiden käyttäminen maarakentamisessa tärkeillä pohjavesialueilla on kielletty.

Kiinteistön haltijan on annettava käytettävissä olevat tiedot maahan sijoitetuista jätteistä kiinteistön uudelle haltijalle.

15 § Eräiden maarakentamisessa hyödynnettävien jätteiden laatuvaatimukset 

Maarakentamisessa hyödynnettävän jätteen on sovelluttava teknisesti maarakentamiseen eikä se saa sisältää merkittävässä määrin ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita.

Maarakentamisessa hyödynnettävän betoni- ja asfalttijätteen on koostuttava halkaisijaltaan enintään 150 mm:n kokoisista kappaleista eikä betonijäte saa sisältää merkittäviä määriä betoniterästä eikä muuta jätettä.

Maarakentamisessa ilman riskinarviota hyödynnettävän maa-aineksen haitallisten aineiden pitoisuuksien tulee olla alle valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjen kynnysarvojen.

16 § Savuhaittojen ehkäisy 

Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistot on säädettävä, huollettava ja niitä on käytettävä siten, ettei päästöistä aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lämmityslaitteiston kunto on ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimuksesta osoitettava asiantuntijan antamalla arviolla.

Puun tai muun kiinteän polttoaineen polttamisesta tulisijoissa ei saa aiheutua kohtuutonta savu- tai hajuhaittaa naapureille eikä lähiympäristölle.



JAA
16.07.2018 13:38