Suomi | Svenska | English
Selkokieli | Lättläst språk
Viittomakieli | Teckenspråk
Suomi | Svenska | English | Pусский | Deutsch | 日本語
Suomi | Svenska | English | Eesti keel | Français | Pусский | Soomaali | Türkçe | Español | بالعربية | 中文 | فارسی
Helsingin kaupunki selvittää nastarenkaiden käytön rajoittamisperiaatteita. Kaupungin tavoitteena on kitkarenkaiden käytön lisääminen.
Kesäkuussa 2020 astui voimaan uusi tieliikennelaki, joka ei velvoita käyttämään talvirenkaita tiettynä aikana. Talvirenkaita on käytettävä, mikäli sää tai keli sen edellyttävät marraskuusta maaliskuun loppuun.
Helsinki on käynnistänyt selvitystyön, jossa määritellään periaatteet, joiden perusteella nastarenkaiden käyttöä voisi rajoittaa kaduilla uudella tieliikennelain mukaisella liikennemerkillä. Mahdollinen kielto koskisi vain läpiajoa, tonteille ajaminen olisi edelleen sallittua kieltomerkistä huolimatta.
Suunnitelman mukaan nastarenkailla läpiajon kieltävää liikennemerkkiä kokeillaan Lönnrotinkadulla vuosina 2022−2025. Kokeilun tavoite on selvittää nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun sekä arvioida kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.
Ruotsissa nastarenkaiden käyttöä voidaan rajoittaa tietyillä kaduilla tai alueilla. Norjassa käyttöä voidaan rajoittaa myös lupamaksujen avulla. Norjan kaupungeissa asetettiin 2000-luvun vaihteessa nastarengasvero nastarenkaita käyttäville. Nastarengasveron voi maksaa koko talvikaudelle, yhdelle kuukaudelle tai vain yhdelle päivälle kerrallaan. Sekä Ruotsin että Norjan keinot on todettu toimiviksi. Helsingin kaupungin tavoittelema malli on nastarengaskiellot tietyillä kaduilla.
Yleinen näkemys on ollut, että nastarenkaiden pito on kitkarenkaita parempi. Erityisesti jäällä nastarenkaat pitävät useiden testien ja tutkimusten mukaan kitkarenkaita paremmin ja jarrutusmatka niillä on lyhyempi kuin kitkarenkailla. Nastarenkaiden rajoittamisalueita määritettäessä otetaan huomioon myös liikenneturvallisuus.
Turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi myös mm. renkaiden laatu ja kunto, ajoneuvon muut ominaisuudet sekä kuljettajan ajotapa. Renkaita kehitetään myös muidenkin kuin turvallisuusominaisuuksien osalta esimeriksi energiankulutuksen, melun ja kulutuskestävyyden parantamiseksi.
Helsingissä ilmanlaatu on pääsääntöisesti hyvä. Vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla ilman hiukkaspitoisuudet ovat kuitenkin paikoin suuria liikenteen aiheuttamien pakokaasupäästöjen ja katupölyn vuoksi. Siirtymisellä nastarenkaista kitkarenkaisiin on arvioitu olevan merkittävä positiivinen vaikutus ilmanlaatuun ja liikenteen aiheuttamaan meluun.
Katupöly koostuu pääosin päällysteestä irtoavasta aineksesta, jota erityisesti nastarenkaat rouhivat irti tiestä, sekä hiekoitusmateriaalista. Erityisen herkkiä pölyn terveysvaikutuksille ovat lapset, astmaatikot sekä sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät.
Helsingin kaupungin tavoitteena on kitkarenkaiden käytön lisääminen niin, että vuonna 2030 kitkarenkaiden osuus olisi Helsingissä 70 prosenttia.