Suvilahden kaasukellojen kehittäminen

Helsingin kaupunki kunnostaa Suvilahden entisen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alueella sijaitsevat  kaksi käytöstä poistettua kaasukelloa. Tavoitteena on niiden turvallisuuden parantaminen. Tilat on suunniteltu otettavaksi kulttuurikäyttöön.

Molemmissa kaasukelloissa tehdään kattavia purku-, puhdistus- ja kunnostustöitä, minkä jälkeen niihin mahdollisesti voidaan rakentaa tiloja konsertti- ja tapahtumakäyttöön.

Teräksinen ja tiilinen kaasukello
Teräksinen ja tiilinen kaasukello. Kuva: Sari Korolainen

Kunnostuksen ja kulttuurikäyttöön muuntamisen myötä kaasukellot muodostaisivat Suvilahden muiden toimintojen kanssa yhden Helsingin ja Suomen ainutlaatuisimmista kohtauspaikoista.

Uudenlainen ja alueen kehitystä tukeva käyttö mahdollistaisi rakennushistoriallisesti arvokkaiden ja kaupungin maamerkeiksi muodostuneiden kaasukellojen muuntamisen kaupunkilaisia palvelevaan toimintaan. Kaasukellojen jatkokehittäminen ja mahdollisten kulttuuritoimitilahankkeiden sisältö ja laajuus tarkentuvat jatkossa.

Kunnostus varmistaa turvallisuuden

Molemmat kaasukellot ovat olleet useita vuosia poissa käytöstä ja tyhjillään. Ne tarvitsevat purku-, puhdistus- ja kunnostustoimenpiteitä riippumatta uudesta käyttötarkoituksesta.

Molemmat kaasukellot on määrä kunnostaa vaiheittain muun muassa sääolosuhteista riippuen. Tiilisen kaasukellon puhdistus ja kunnostustyöt alkoivat keväällä 2018, ja valmista on tarkoitus olla vuoden 2019 lopulla. Loppuvaiheessa tehdään sääherkkiä töitä, joten sää voi vaikuttaa aikatauluun.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi tiilisen kaasukellon kunnostussuunnitelman 29.3.2017 ja kiinteistölautakunta teräksisen kaasukellon kunnostussuunnitelman 23.2.2017.

Kaasukellojen purku-, puhdistus- ja kunnostustöillä varmistetaan:

  • kaasukellojen ulkopuolisen alueen henkilöturvallisuus ja alueen nykyinen toiminta ja tapahtumatoiminta talvi- ja kesäkausien aikana
  • Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston kesäkuussa 2016 asettaman hallintopakkopäätöksen noudattamisen. Tiilinen kaasukello tulee kunnostaa.
  • Teräksisen kaasukellon aukion turvallisuus ja terveellisyys, joka mahdollistaa mahdollisen kulttuurikäytön tulevaisuudessa.

Vionna 2018 alkaneen kunnostuksen aikana selvitetään

  • tiilisen kaasukellon sisätilan turvallisuutta ja terveellisyyttä. Tavoitteena on mahdollistaa tilojen myöhempi käyttö.


Näkymä kaasukelloja ympäröivästä työmaa-alueesta Kuva: Sakari Kiuru
Näkymä kaasukelloja ympäröivästä työmaa-alueesta Kuva: Sakari Kiuru

Kaasukellot kunnostetaan

Kaasukellojen purku-, puhdistus- ja kunnostustöitä lähdettiin käynnistämään syksyllä 2016. Tiilisestä kaasukellosta mm. purettiin sisäpuolinen kaasusäiliö.

Tiilisen kaasukellon puhdistus- ja parannustöiden aloituskokous pidettiin keväällä 2018. Valmista on tarkoitus olla vuoden 2019 lopulla. Kesän 2018 suuret tapahtumat järjestetään työmaan rinnalla. Kaasukellon julkisivua korjataan, rapataan ja lopuksi se maalataan perinteisellä kalkkimaalilla. Sisätiloja puhdistetaan ja perustuksia parannetaan. Myös ikkunat korjataan.Vuonna 2019 tehdään sääherkkiä töitä, joten sää voi vaikuttaa aikatauluun.

Tällä hetkellä molemmat kaasukellot ovat suoja-aitauksen piirissä. Tiilisen kaasukellon julkisivu on rapautunut, ja vaatii pikaista kunnostusta. Kesällä 2016 parannettiin suoja-aitauksen mitoitusta ja pudotettiin paikallisesti pahiten rapautuneita kohtia julkisivusta.

Teräksisen kaasukellon teräsosien pinnoitteet ovat kuluneet ja vaativat perusteellisen puhdistuksen ja uusintapinnoituksen, vaikkakin tällä hetkellä välitöntä vaaraa putoavista rakenneosista ei ole. Teräksisen kaasukellon teleskooppisäiliö on purettu jo aiemmin.

Kunnostuksen aikana ajoittain havaittavat hajut eivät aiheuta vaaraa.

Tiilisen kaasukellon sisäpuolella olevan teleskooppirakenteen purkutyömaa. Kuva: Sakari Kiuru
Tiilisen kaasukellon sisäpuolella olevan teleskooppirakenteen purkutyömaa. Kuva: Sakari Kiuru

Kaasukellojen taustaa

Suvilahti on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston RKY -inventointilista). Helsingin kaupunginmuseon lausunnon mukaan tiilisellä kaasukellolla on näyttävä kaupunkikuvallinen asema, ja sillä on potentiaalia ikoniseksi helsinkiläiseksi merkkirakennukseksi. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin  suunnittelema tiiliverhoiltu kaasukello valmistui vuonna 1910. Se edustaa tyyliltään wieniläisjugendia. Teräksinen kaasukello valmistui vuonna 1931.

Tiilinen kaasukello poistettiin käytöstä 1980-luvulla. Teräksinen kaasukello poistui käytöstä vuonna 1994, kun kaasuntuotanto alueella päättyi. Alueella on edelleen voimassa vanha teollisuusalueen asemakaava. Suvilahden alueen uuden asemakaavan valmistelu aloitetaan keväällä 2017.

Suvilahden kaasu- ja sähkölaitosten teollinen toiminta loppui vuonna 1994 ja rakennukset jäivät tyhjilleen ilman tuottavaa käyttöä. Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Kaapelitalo on hallinnoinut Suvilahden aluetta ja suurinta osaa sen rakennuksista vuoden 2008 alusta lähtien. Teräksinen ja tiilinen kaasukello ovat kuitenkin Helsingin kaupungin hallinnassa.



JAA
06.11.2018 13:49