Suoraan sisältöön

Pakilan usein kysytyt

AIKATAULU


1. Mikä on hankkeen etenemisen aikataulu, ja kuinka se vaikuttaa koulujen ja päiväkotien arkeen?

TILAT ja KOULUTYÖ


2. Miten koulun tilat muuttuvat hankeen myötä? Miten se vaikuttaa koulutyöhön?
3. Millaiset tutkimukset / tiedot puoltavat uudenlaiseen oppimisympäristöön siirtymistä?
4. Onko tilaa riittävästi?
5. Onko kaikissa tiloissa ikkunat?
6. Onko suunnitteilla seurantaa siitä, kuinka uudenlaiset tilat vaikuttavat opettajiin ja oppilaisiin?
7. Mihin asioihin toimipisteet (päiväkoti & koulu) voivat itse vaikuttaa?

SUUNNITTELUSTA


8. Miten asukkaita kuullaan? Miten mielipiteet otetaan huomioon?
9. Voisiko suunnitelmat julkaista?
10. Miksei koulun laajennus ole kolmikerroksinen, jolloin piha-aluetta jäisi enemmän?
11. Miksi tehdään puurakennuksia?
12. Miksi yläaste siirretään ala-asteen tontille?

VÄISTÖTILAT


13. Miksi väistötilat tehdään leikkipuistoon?

PÄÄTÖKSET


14. Missä järjestyksessä hankkeen päätöksenteko ja rakentaminen etenevät?


15. Mihin voi ottaa yhteyttä, jos asukkaalla on huolta tai kysymyksiä rakennustyömaahan liittyen?

1. Mikä on hankkeen etenemisen aikataulu, ja kuinka se vaikuttaa koulujen ja päiväkotien arkeen?

Väistötilat on esitetty toteutettaviksi Paloheinäntie 40 ja 42 väliselle leikkikentälle vuokrattavina, siirtokelpoisina paviljonkeina.

  • Pakilan ala-aste toimii väistötilassa arviolta elokuusta 2020 helmikuuhun 2022, yhteensä arviolta 19 kk. Tuona aikana peruskorjataan ja laajennetaan ala-asteen tontin koulurakennusta.
  • Peruopetuksen 3.-9- luokat muuttavat uusiin pysyviin tiloihin osoitteeseen Halkosuontie 88 arviolta vuoden 2022 helmikuussa. (tieto päivitetty 2021-3-1)
  • Päiväkoti Havukka muuttaa väistötiloihin ja peruskoulun 1. ja 2. luokat jatkavat väistötiloissa arviolta helmikuusta 2022 heinäkuuhun 2023, yhteensä 19 kk.
  • Tuona aikana puretaan Elontie 35:n päiväkoti ja tontille nousee uusi päiväkoti- ja koulurakennus.
  • Päiväkodit Havukka ja Pakila ja koulun 1. ja 2. luokat muuttavat uusin tiloihin Elontielle syksyllä 2023.

2. Miten koulun tilat muuttuvat hankeen myötä? Miten se vaikuttaa koulutyöhön?

Pakilaan ollaan rakentamassa kaupungin linjausten mukaisia joustavia oppimisympäristöjä. Suunnittelu on edennyt koulun rehtoreiden ja opettajien toivomaan suuntaan, ja tässä hankkeessa tiloja on jaettu pienempiin osiin. Tilat on suunniteltu joustaviksi ja muunneltaviksi, ja niiden välillä on ääntä eristäviä taite- ja lasiseiniä. Avoimet tilat ovat siis tuoreimmissa suunnitelmissa pieniä, eikä hankkeessa toteuteta julkisuudessa esitettyjä ”hallimaisia avotiloja”.

Jokaiselle opetusryhmälle löytyy oma turvallinen tila, vaikka nk. perinteistä käytäväkoulua kotiluokkineen ei ollakaan suunnittelemassa. Koulu voi omalla pedagogisen toiminnan suunnittelullaan vaikuttaa siihen, minkä luokka-asteen oppilaat työskentelevät missäkin osiossa ja minimoida siirtymät eri tiloihin päivän aikana. Oppilaiden ikä- ja sitä kautta taitotason karttuessa oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää laajemmin ja monipuolisemmin.

Ryhmien ei ole tarkoitus viettää päiviä suuressa ryhmässä, vaan näin kokoonnutaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja tukee oppimista. Uudenlaisissa oppimisympäristöissä on joustava ryhmien muodostaminen kulloisenkin tarpeen mukaan aiempaa helpompaa ja nämä ympäristöt tarjoavat aiempaa huomattavasti monipuolisemman pedagogisen työkaluvalikoiman opettajien käyttöön. Nämä oppimisympäristöt eivät myöskään rajaa pois perinteisemmän opetuksen toteuttamista, jos näin halutaan toimia.

Varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen toimiessa omassa rakennuksessaan uudenlaisessa oppimisympäristössä toimimista harjoitellaan jo sieltä saakka. Uudessa koulussa ensimmäisenä aloittavat oppilaat ovat kuitenkin vailla tätä harjoitteluvaihetta, joten on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaat tarvitsevat harjoittelua uudessa ympäristössä toimimisessa.

3. Millaiset tutkimukset / tiedot puoltavat uudenlaiseen oppimisympäristöön siirtymistä?

Tieteellistä tutkimustietoa suomalaisen koulujärjestelmän oppimisympäristömuutoksista on vielä vähän. Yhteistyötä oppimisympäristöjen kehittämiseksi GrowingMind -hankkeen kanssa syvennetään. Tässä tutkimushankkeessa tieteellisen tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistot. 

Helsingissä ja muuallakin Suomessa toimivista uudenlaisista oppimisympäristöistä on kerätty kokemuksia haastatteluin ja kyselyin (esim. Avoin oppimisympäristö saa oppilailta paremman arvosanan kuin vanhemmilta – Hämeen Sanomat). Nämä kokemukset puhuvat sen puolesta, että toiminta on silloin laadukasta, kun se on suunniteltu riittävän hyvin yhteistyössä toisten opettajien kanssa ja pedagogisia toimintamalleja on kehitetty eteenpäin. Tällöin lisäarvoa kertyy opettajien keskinäisestä yhteistyöstä, joustavista ryhmittelyistä, tukea tarvitsevien ja lasten mahdollisuudesta saada monipuolisia oppimiskokemuksia ja löytää niitä omia oppimisen tapoja. Samoin esimerkiksi erityisopettajan toimiminen mukana luokkatyöskentelyssä on inkluusion (kaikkien oppilaiden tasavertaisen osallistumisen) toteutumisen kannalta oleellista. 

Uudenlaiset oppimisen tilat kannustavat opettajia kehittämään pedagogiaa ja toimimaan myös keskinäisessä ja moniammatillisessa yhteistyössä aiempaa enemmän. Käsitys oppimisesta on muuttunut entistä enemmän oppijan yksilöllisiä oppimisen tapoja huomioivaksi ja perinteinen käsitys opettajasta tiedon siirtäjänä ja välittäjänä on todettu puutteelliseksi yritettäessä kasvattaa tulevaisuuden toimijoita. 

Joustavat oppimisympäristöt tarjoavat aiempaa enemmän vaihtoehtoja onnistuneen pedagogian toteuttamiselle. Tämä opettajien pedagogiikan kehittäminen tarvitsee kuitenkin tukea ja tämän tuen toteuttamista koulutuksen muodossa ollaan suunnittelemassa.

Se, että opettajilla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia suunnitella työtään mahdollisimman hyvin jo etukäteen ennen uusissa tiloissa aloittamista on ensiarvoisen tärkeää varmistaa ja tähän täytyy kiinnittää huomiota.

4. Onko tilaa riittävästi?

Kyllä. Tilamitoitus noudattaa kaupungin linjauksia ja arviota lasten määrän kehityksestä alueella. Pakilassa tosin liikuntatiloja on käytössä tavanomaista enemmän. Ala-asteen nykyisen peruskorjattavan salin ja päiväkodin ja alkuopetuksen yhteisen monitoimisalin (monitoimi/tanssisali-tyyppinen liikunnan, leikin ja liikunnallisen yleisopetuksen tila) lisäksi pääosa liikuntatiloista vuokrataan nykyiselle yläasteen tontille rakennettavasta HNMKYn uudesta toimintakeskuksesta. Painotetun liikunnan opetuksen käyttöön saadaan näin laajemmat liikunnan tilat.

5. Onko kaikissa tiloissa ikkunat?

Ei, mutta kaikista on näköyhteys ulkoilmaan. Opetustilat sijaitsevat pääsääntöisesti ulkoseinällä ikkunoiden äärellä.  Koulun laajennuksen kahdesta opetusaulasta, joissa työskennellään vain hetkittäin tai osan päivää, on näköyhteys ulos sisälasiseinien välityksellä. Tämä vastaa työsuojelun tavoitteita ja noudattaa lakien määräyksiä.

6. Onko suunnitteilla seurantaa siitä, kuinka uudenlaiset tilat vaikuttavat opettajiin ja oppilaisiin?

Kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimiala teettävät yhteistyössä tilojen toiminnallisuuteen liittyvän kyselyn henkilökunnalle. Kouluterveydenhoito selvittää lasten ja nuorten hyvinvointia ja viihtymistä säännöllisesti toteutettavalla kyselyllä, johon sisältyy myös tilojen tiloja koskevia kysymyksiä. 

7. Mihin asioihin toimipisteet (päiväkoti & koulu) voivat itse vaikuttaa?

Tilajakoa, laitteita, kalustusta ja varustusta sekä pihasuunnitelmia käydään läpi käyttäjäkokouksissa toimipisteiden johtajien ja työpajoissa henkilökunnan kanssa. 

Toiminnan järjestämisen ja tilojen käytön koulut ja päiväkoti suunnittelevat itse varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien pohjalta.

8. Miten asukkaita kuullaan? Miten mielipiteet otetaan huomioon?

Alle linkitettyihin muistioihin on koottu asukkailta saatua palautetta ja miten ne huomioidaan jatkosuunnittelussa:

Asukastilaisuus 27.2.2018

https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_asukastilaisuudet/5824_1_muistio_kaavapaivystyksesta_0412.pdf

Kekri-juhla 7.10.2018

https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/tilat/kekrien-satoa-2018

Asukasilta 11.12.2018 ja Kerro kantasi -kysely

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunkiymparisto/pakilan-koulujen-ja+paivakotienkotien-havukka-ja+pakila-uusien-tilojen-sijainnit-asukaskommenteilla

Asukasilta 21.5.2019

https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/asuminen-ja-ymparisto/tilat/21052019-muistio.pdf

Asukkailta ja toimipisteiltä saadun palautteen perusteella kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta kehotti tarvepäätöksessään kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialoja varmistamaan jatkosuunnittelussa ja -toteutuksessa koulun piha-alueen ja liikuntatilojen riittävyyden sekä alueen liikennejärjestelyjen toimivuuden ja turvallisuuden.

Näiden huomioiminen kuuluu toimialojen tilasuunnitteluprosessiin. On hyvä muistaa, että koulu- ja päiväkotisuunnittelua ohjaa suuri määrä lakeja ja määräyksiä, jotka varmistavat lapsille ja nuorille turvallisen ja toimivan toimintaympäristön.

9. Voisiko suunnitelmat julkaista?

 Koulujen ja päiväkotien pohjapiirustuksia ei turvallisuussyistä jaeta verkossa. Suunnitelmia kehitetään koko ajan eteenpäin yhdessä käyttäjien kanssa ja ne vanhenevat nopeasti. Keskeneräiset suunnitelmat lähtevät helposti leviämään verkossa ja elämään omaa elämäänsä.

 Esittelemme suunnitelmia ja keräämme niistä palautetta kaikissa tarjolla olevissa asukastilaisuuksissa (Pakilan kyläjuhla, Itä-Pakilan kyläjuhla, Kekri-juhlat, Uutta Pohjois-Helsinkiä -tilaisuus) ja lisäksi olemme järjestäneet kaksi isompaa asukasiltaa, joulukuussa 2018 ja toukokuussa 2019. Tarpeen mukaan voimme sopia myös muita suunnitelmien esittelytilaisuuksia.

10. Miksei koulun laajennus ole kolmikerroksinen, jolloin piha-aluetta jäisi enemmän?

Laajennusosassa on paljon toimintoja, jotka on järkevä sijoittaa maantasokerrokseen. Tällaisia ovat mm. keittiö ja puu- ja metallitöiden tilat (tavarakuljetusten kannalta) ja monivammaisten lasten solu, väestönsuoja (musiikinluokka). Opetussuunnitelmassa käsityötä opetetaan monimateriaalisesti, joten pehmeiden ja kovien käsitöiden ja kuvaamataidon opetustilojen on liityttävä toiminnallisesti toisiinsa. Ruokasali on tietysti keittiön kanssa samassa kerroksessa. Edellä mainitut toiminnalliset tarpeet ohjaavat ensimmäisen kerroksen laajuutta.

11. Miksi tehdään puurakennuksia?

Puurakentamisella tavoitellaan mahdollisimman pientä rakentamisen hiilijalanjälkeä Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukaisesti. Uudisosat soveltuvat kokonsa puolesta hyvin puurakentamiseen.

12. Miksi yläaste siirretään ala-asteen tontille?

Pakilan yläasteen rakennuksen perusparannushankkeen yhteydessä tehdyt esiselvitykset osoittivat, että rakennus on järkevää korvata uudisrakennuksella. Vaihtoehtoa, jossa yläasteen uudisrakennus olisi rakennettu nykyiselle paikalle, ei tutkittu eteenpäin. Syynä olivat viereisen Kehä I:n melun ja hiukkasten aiheuttamat terveysriskit. Päätös perustui ympäristöpalveluiden laatimaan ilmanlaatuvertailuun vaihtoehtojen kesken.

Lisäksi kaavoittajan kanta oli, että vaihtoehto olisi vaatinut asemakaavamuutoksen. Kaava on lähtökohtaisesti vanhentunut, koska se ei ota huomioon Kehä I:n vaikutuksia. https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/tilat/ilmansaasteet-suunnittelussa

Toiminnan yhdistäminen neljästä eri rakennuksesta kahteen on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle toimintakustannuksiltaan taloudellinen ratkaisu. Usean toimijan käytössä oleva rakennus tarjoaa mahdollisuuden sujuvaan tilojen yhteiskäyttöön. Tämä tuo toimijoiden käyttöön monipuolisempia tiloja. Tämä myös takaa lapsille ja nuorille eheän opinpolun päiväkodista peruskoulun loppuun sekä varmistaa kaikissa kehitysvaiheissa tarkoituksenmukaiset ja turvalliset toimintatilat sekä tutut aikuiset.

13. Miksi väistötilat tehdään leikkipuistoon?

Väistötiloille alettiin etsiä paikkaa hankkeen käynnistyessä vuoden vaihteessa. Maaliskuussa hyväksytyssä tarveselvityksessä mainitaan kaksi vaihtoehtoista sijaintia, joista Aulikinpuisto osoittautui paremmaksi. Väistötilojen sijoittaminen Pikkusuonkujan varrelle hylättiin, koska alueen läpi kulkevan hulevesiojan vuoksi tilapäisen rakennuksen perustamiskustannukset ja pihan rakentaminen tulisivat huomattavasti kalliimmiksi kuin Aulikinpuistossa. Kustannuksia lisäisivät myös jalkakäytävän rakentaminen Pikkusuonkujalle ja jalankulkureitin rakentaminen bussipysäkille.

 Pikkusuonkujan ympäristössä on vireillä asemakaavamuutos, jossa alueelle tutkitaan uutta asuinrakentamista ja uusia liikennejärjestelyitä. Vireillä oleva asemakaavamuutos ei ole maankäytön näkökulmasta esteenä tilapäisten väistötilojen sijoittumiselle alueelle, mutta väistötiloja varten vaadittavia perustamistoimenpiteitä, infrasiirtoja ja liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteitä ei ole mahdollista hyödyntää tulevan asemakaavamuutoksen ratkaisuissa.

 Aulikinpuiston etuna pidettiin myös sijaintia vilkkaan Pakilantien itäpuolella, jonne oppilaaksiottoaluekin painottuu. Tontin vieressä Paloheinäntiellä on bussipysäkki ja myös saattoliikenne henkilöautoilla voi kulkea Paloheinäntietä pitkin. Kevyelle liikenteelle on tarjolla rauhalliset reitit myös Kehä 1:n eteläpuolelta. Kaiken kaikkiaan käyttäjät arvioivat Aulikinpuiston yksin kulkeville ala-asteikäisille turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.

Välitunti-/leikkipiha on iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina asukkaiden käytössä. Lähistön päiväkodit ovat ilmoittaneet, etteivät tarvitse Aulikinpuistoa. Parhaillaan selvitetään kuitenkin mahdollisuutta siirtää aidattu leikkialue nykyisen paikan lähistölle. 100-vuotisjuhlapuut otetaan huomioon suunnitelmissa; ne joko suojataan aidoilla tai osa taimista siirretään vähän sivummalle. Kevyen liikenteen yhteys puistosta Paloheinäntielle säilyy.

14. Missä järjestyksessä hankkeen päätöksenteko ja rakentaminen etenevät?

  • Tilojen käyttäjätoimialojen lautakuntien tarvepäätökset tarveselvityksestä, johon sisältyy pedagoginen suunnitelma, 3-4/2019
  • Käyttäjätoimialojen lautakuntien lausunnot hankesuunnitelmasta, 10-11/2019
  • Käyttäjätoimialojen työsuojelun, kaupunginmuseon ja asemakaavoittajan lausunnot hankesuunnitelman liitteiksi
  • Hankepäätös hankesuunnitelmasta, sis. ehdotussuunnitelmat (rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 10/2019 -> kaupunginhallitus -> kaupunginvaltuusto)
  • Rakennuslupa-asian ratkaisee ympäristö- ja lupajaosto, Halkosuontien osalta keväällä 2020, Elontien osalta vuoden 2021 aikana.

15. Mihin voi ottaa yhteyttä, jos asukkaalla on huolta tai kysymyksiä rakennustyömaahan liittyen?

Työmaan yhteystiedot käyvät ilmi aikanaan rakennusvaiheessa mm. rakennustyömaan infotaulusta.

  • Halkosuontie 88:n perusparannuksen ja laajennuksen rakentamisaika on kesäkuusta 2020 helmikuuhun 2022
  • Päiväkoti Havukan rakentamisaika on arviolta helmikuu 2022 elokuuhun 2023.




01.03.2021 16:36