Sisäilmatutkimukset

Kaupungin toimipisteessä tehtävän sisäilmatutkimuksen taustalla on yleensä joko rakennuksen sisäilmaongelman syyn selvittäminen tai lähtötietojen hankkiminen perusparannushanketta varten.

Kun rakennuksessa epäillään sisäilmaongelmaa, joka ei ratkea esimerkiksi ilmanvaihdon säätämisellä ja siivouksella, kaupunki tutkii rakennusta tarkemmin.

Tutkimukset tilataan kilpailutetuilta ulkopuolisilta tutkimuskonsulteilta. Kaupunki käyttää tutkimuksissa yleisesti hyväksyttyjä tutkimusmenetelmiä. Tutkijoille ja tutkimusmenetelmille on tiukat laatukriteerit. Tutkimusten sisältö määräytyy tapauskohtaisesti.

Tutkimusten aloittamisesta tutkimusraportin valmistumiseen kuluu yleensä 4–6 kuukautta. Raportin pohjalta tehdään suunnitelma tarvittavista korjauksista.

Mitä tutkimukset sisältävät

Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä voi olla samanaikaisesti useita, minkä vuoksi tutkimukset tehdään riittävän laajoina ja rakennusta tutkitaan kokonaisuutena. Sisäilmatutkimuksissa voidaan mitata ja selvittää esimerkiksi seuraavia asioita:

• rakenteiden riskianalyysi: rakennetyypit ja niiden kosteustekninen toimintatapa
• kosteusvaurioiden syyn ja laajuuden selvitys esimerkiksi kosteusmittauksin ja rakenteita avaamalla ja materiaalinäytteiden mikrobianalyysilla
• sisäilman lämpötila ja kosteus sekä tuloilman lämpötila
• ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus, ilmamäärät ja tilojen huuhtoutuminen eli se, miten puhdas tuloilma jakautuu huonetiloissa
• taloteknisten järjestelmien kunto
• paine-erot ulkoilman ja sisätilojen välillä sekä esimerkiksi ryömintätilan ja sisätilojen välillä
• sisäilman hiilidioksidipitoisuus
• kemiallisten yhdisteiden pitoisuudet materiaaleissa ja sisäilmassa
• mineraalivillakuitujen esiintyminen
• materiaalien haitta-aineet kuten asbesti ja PAH-yhdisteet.

Sisäilmatutkimuksissa ja arvioinneissa keskeisiä ohjeita ovat:

• Rakennusten kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimusopas 2016
• Asumisterveysasetus 545/2015
• Asumisterveysasetuksen soveltamisohje (Valvira 2016)       
• Sisäilmastoluokitus (Sisäilmayhdistys 2018)
• Työterveyslaitoksen viitearvot

Altistumisolosuhteiden arviointi

Tarvittaessa osana kuntotutkimuksia tai kuntotutkimusten valmistumisen jälkeen voidaan tehdä altistumisolosuhteiden arviointi. Sen tarkoituksena on arvioida, poikkeavatko tilojen sisäilman olosuhteet tavanomaisista olosuhteista, eli onko niissä samankaltaiseen, tavanomaiseen toimintaympäristöön verrattuna enemmän sisäilmaan vaikuttavia epäpuhtauksia tai epäpuhtauslähteitä.

Arviointi perustuu ensisijaisesti sisäilma- ja kosteusteknisiin kuntotutkimuksiin. Siinä otetaan huomioon epäpuhtauslähteiden laajuus, voimakkuus, sijainti ja mahdollinen ilmayhteys sisätiloihin sekä muut epäpuhtauksien leviämiseen vaikuttavat tekijät kuten esimerkiksi ilmanvaihdon toiminta ja paine-erot. Pelkästään viitearvojen ylityksestä ei voida tehdä päätelmiä altistumisolosuhteista ja niiden merkityksestä.

Jos tavanomaisesta poikkeava olosuhde on rakennuksessa todennäköinen tai erittäin todennäköinen, tilojen korjausten ja käyttöä turvaavien toimien suunnittelu aloitetaan pikaisesti.

Radonmittaukset

Helsingin kaupunki selvittää työpaikkojensa radonpitoisuuksia. Mittaukset perustuvat säteilylakiin, jonka mukaan työnantajalla on velvollisuus selvittää työntekijöidensä radonaltistus.

Helsingin kaupungin työpaikoilla radonmittaukset tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupungin eri toimialojen kanssa. Mittausten koordinointivastuu on kaupunkiympäristön toimialan sisäilmatiimillä ja toteutusvastuu kohteen yhteyshenkilöllä. Mittaaminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi tarkan ohjeistuksen avulla.Lue lisää:

Lisätietoa kuntotutkimusten ja sisäilmakorjausten tekemisestä »

JAA

30.06.2021 13:57