Suoraan sisältöön

Sisäilmatutkimukset

Sisäilmatutkimuksen taustalla on yleensä joko rakennuksen sisäilmaongelman syyn selvittäminen tai lähtötietojen hankkiminen perusparannushanketta varten.

Kun rakennuksessa on sisäilmaongelma, joka ei ratkea esimerkiksi ilmanvaihdon säätämisellä ja siivouksella, kaupunki tutkii rakennusta tarkemmin. Ongelmien syitä voi olla samanaikaisesti useita, joten tutkimusten pitää olla riittävän laajoja. Rakennusta tutkitaan kokonaisuutena.

Kaupunki teettää muun muassa kosteusteknisiä ja sisäilmaston kuntotutkimuksia, ilmanvaihdon kuntotutkimuksia, putkistojen kuntotutkimuksia sekä asbesti- ja haitta-ainetutkimuksia. Tutkimukset tilataan kilpailutetuilta ulkopuolisilta konsulteilta.

Kaupunki käyttää tutkimuksissa yleisesti hyväksyttyjä tutkimusmenetelmiä. Tutkijoille ja tutkimusmenetelmille on tiukat laatukriteerit. Tutkimusten sisältö määräytyy tapauskohtaisesti.

Tutkimusten suunnittelu ja toteutus

Rakennuksen tutkiminen alkaa esiselvityksestä, jossa kerätään lähtötiedoksi kohteen piirustukset, aiemmat kuntoarvio- ja tutkimusraportit sekä korjaushistoriasta kertovat dokumentit. Lisäksi haastatellaan tilojen käyttäjiä, huoltomiestä ja isännöitsijää sekä arvioidaan tilojen kuntoa aistinvaraisesti.

Esiselvityksen perusteella laaditaan alustava tilanne- ja riskiarvio sekä tutkimussuunnitelma. Jos esiselvitys antaa aihetta, aloitetaan kiireellisimmät korjaustoimet mahdollisimman pian.

Tutkimussuunnitelman mukaisesti selvitetään ja mitataan esimerkiksi seuraavia asioita:

  • ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus, ilmamäärät ja tilojen huuhtouminen eli ilman sekoittuminen huonetilassa
  • LVI-järjestelmien kunto
  • paine-erot ulko- ja sisäilman välillä, ryömintätilan ja sisäilman välillä tai likaisten ja puhtaiden tilojen välillä
  • sisäilman hiilidioksidipitoisuus
  • sisäilman lämpötila ja kosteus sekä siihen vaikuttavat tekijät, kuten tuloilman lämpötila ja lämmitysverkoston toiminta
  • kemiallisten yhdisteiden pitoisuudet sisäilmassa ja materiaaleissa
  • teollisten mineraalikuitujen esiintyminen
  • haitta-aineet kuten asbesti ja PAH-yhdisteet
  • rakenteiden riskianalyysi: rakennetyypit ja niiden kosteustekninen toimintatapa
  • kosteusvaurioiden syyn ja laajuuden selvitys pintakosteusmittauksin, porareikämittauksin, rakenteita avaamalla ja materiaalinäytteiden mikrobianalyysilla.

Tutkimus- ja näytteenottovaiheen jälkeen odotetaan laboratorio- ja mittaustulosten valmistumista. Vasta koko aineiston valmistuttua voidaan tarkastella kokonaisuutta ja tehdä tutkimusraportti korjausehdotuksineen.

Tutkimusten aloittamisesta tutkimusraportin valmistumiseen kuluu yleensä 3–6 kuukautta. Raportin pohjalta tehdään suunnitelma tarvittavista korjauksista.

Lue lisää:

Miten sisäilmaongelmien selvittäminen etenee »

Lisätietoa kuntotutkimusten ja sisäilmakorjausten tekemisestä »



06.12.2019 05:27