Suomi | Svenska | English
Selkokieli | Lättläst språk
Viittomakieli | Teckenspråk
Suomi | Svenska | English | Pусский | Deutsch | 日本語
Suomi | Svenska | English | Eesti keel | Français | Pусский | Soomaali | Türkçe | Español | بالعربية | 中文 | فارسی
Helsingin kaupunki omistaa suoraan noin 2 000 rakennusta. Omien rakennusten lisäksi Helsingin kaupungin toimintaa järjestetään vuokra- ja osaketiloissa.
Rakennuksen kuntoon vaikuttavat rakennusajankohta sekä rakennuksen elinkaaren vaihe. Uusi tai vastikään perusparannettu rakennus on lähtökohtaisesti paremmassa kunnossa kuin vanha rakennus, jossa ei ole tehty laajoja korjauksia. Myös sisäilman laatu voi vaihdella rakennuksissa, vaikka lain asettamat vaatimukset täyttyisivät.
Helsingin kaupunki omistaa eri-ikäisiä rakennuksia. Rakennuskanta on keskimääräistä vanhempaa. Vaikka talonrakennuksen investointitasoa on vuodesta 2017 nostettu merkittävästi, rakennuskannassa on korjausvelkaa edelleen noin 1,3 miljardia euroa.
Vuosina 2010–2019 Helsingin kaupunki teetti radontutkimukset mukaan lukien yhteensä yli 2 400 tutkimusta yli 900 rakennukseen. Tutkimuksia on tehty eniten palvelurakennuksissa kuten kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveystoimen tiloissa.
Kaupunkiympäristön toimialan tilat-palvelu on teettänyt rakennuksissaan vuosittain noin 400 kuntotutkimusta. Lisäksi tehdään muun muassa radonmittauksia.
Kuntotutkimuksista noin puolet tehdään sisäilmaongelman syyn, jonkin vaurion tai vian selvittämiseksi. Noin puolet on ennakoivaa kunnon selvittämistä kuten perusparannuksen hankesuunnittelun tueksi tehtäviä tutkimuksia.
Kaupunkiympäristön toimialan tilat-palvelu teettää rakennuksissaan noin 400 kuntotutkimusta vuodessa. Niistä suurin osa on sisäilma- ja kosteusteknisiä kuntotutkimuksia.
Helsinki on aktiivisesti mukana erilaisissa sisäilmaan liittyvissä yhteistyöverkostoissa, työryhmissä ja kehityshankkeissa. Kaupunki teettää myös sisäilmaan liittyviä lopputöitä sekä tarjoaa niihin aineistoja. Tällä hetkellä Helsinki on mukana muun muassa seuraavissa hankkeissa, ohjelmissa ja verkostoissa:
Kuntien sisäilmaverkosto. Espoon, Helsingin ja Vantaan kiinteistöjen kunnosta vastaavat tahot ovat perustaneet vuonna 2018 kuntien sisäilmaverkoston. Siihen on kutsuttu perustajajäsenten lisäksi Porvoon, Turun, Tampereen, Lahden, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion edustajat. Verkoston tavoitteena on löytää hyviä toimintatapoja ja yhdenmukaistaa menettelytapoja muun muassa seuraavilla osa-alueilla: rakennetekniset ratkaisut, korjausten onnistumisen varmentaminen sekä talotekniikan toiminnan varmistaminen ja automatisointi.
Terveet tilat 2028 -ohjelma. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta. Kymmenvuotisen ohjelmakauden aikana pyritään vakiinnuttamaan kiinteistönpitoon toimintatapa, jossa rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemukset tarkistetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Terveet tilat -toimintamalli
Esimerkkejä päättyneistä kehityshankkeista, joissa Helsinki on ollut mukana:
Sisäilma 2020 -hankkeessa selvitettiin hyvän sisäilman osatekijöitä. Tutkimukseen valituissa kiinteistöissä tehtiin reaaliaikaisia mittauksia ja kerättiin samalla palautetta tilojen käyttäjiltä. Hanketta veti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Sisäilma 2020 -hankkeen loppuraportti
Oppilaiden terveys ja sisäilma Helsingin peruskouluissa -hankkeessa selvitettiin oppilaiden ja vanhempien kokemuksia koulujen sisäilman laadusta ja kehitettiin oppilaiden sisäilmakyselyä. Hanke toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin yliopiston ja kaupungin yhteistyönä.
COMBI-hankkeessa tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista lähes nollaenergiatasoon. Hankkeen osa-alueita olivat muun muassa rakennusfysiikka, arkkitehtuuri ja valaistus.
Muovipäällysteisten lattioiden vaurioituminen kosteuden vaikutuksesta -hanke. Tampereen teknillisen yliopiston hankkeen tavoitteena oli selvittää muovipäällysteisten lattioiden vaurioitumiseen vaikuttavia tekijöitä ja vaurioprosesseja sekä määrittää toimivia materiaaliyhdistelmiä. Kaupunki oli mukana hankkeen ensimmäisen vaiheessa.