Suomi | Svenska | English
Selkokieli | Lättläst språk
Viittomakieli | Teckenspråk
Suomi | Svenska | English | Pусский | Deutsch | 日本語
Suomi | Svenska | English | Eesti keel | Français | Pусский | Soomaali | Türkçe | Español | بالعربية | 中文 | فارسی
Sisäilmatutkimusten tulosten perusteella voidaan tehdä nopeastikin korjauksia tai muita toimia, jotta tilan käyttö voi jatkua. Alla on lueteltu esimerkkejä suhteellisen nopeista toimista sisäilman laadun parantamiseksi.
1. Huollon toimet
2. Ylläpidon toimet
3. Käyttäjätoimialan toimet
Edellä esitettyjen toimien lisäksi tiloihin voidaan hankkia myös ilmanpuhdistimia kaupungin ilmanpuhdistinohjeen mukaisesti.
Kun sisäilmatutkimus on valmistunut, päätetään, miten rakennusta korjataan. Tarvittava korjaus voi kohdistua koko rakennukseen, sen yhteen osaan tai tekniseen järjestelmään kuten ilmanvaihtoon. Laajojen korjausten suunnittelu vaatii aikaa. Osa korjauksista voi myös edellyttää rakennuslupaa.
Ensisijainen korjaustapa on vaurion syyn poistaminen ja vaurion korjaaminen sekä viallisten laitteiden korjaaminen tai uusiminen. Tilojen käyttö korjausten aikana selvitetään aina tapauskohtaisesti. Joskus toiminta voi joutua siirtyä joko kokonaan tai osittain väistötiloihin.
Helsingin kaupungilla laaditaan aina yli 500 000 euron korjauksista hankesuunnitelma. Kun korjaushanke on kustannuksiltaan vähintään miljoona euroa, hankesuunnitelman hyväksyy kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -jaosto.
Sisäilmakorjaukset voivat olla esimerkiksi
1. rajattuja korjaushankkeita
2. siirtäviä korjaushankkeita ennen perusparannusta
3. koko rakennuksen perusparannus.
Jos sisäilmaongelman syynä ovat esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimentimien kuitulähteet, äänenvaimentimien materiaalit vaihdetaan tai pinnoitetaan.
Tiivistyskorjauksia tehdään, jos mikrobivaurion poistaminen rakenteista ei ole mahdollista esimerkiksi vaurion sijainnin tai rakennuksen suojeluun liittyvien syiden takia. Tiivistyskorjauksia tehdään myös akuutisti käyttöä turvaavana toimena. Rakenteiden tiivistämisen avulla estetään epäpuhtauksien mahdollinen kulkeutuminen sisäilmaan. Tiivistyskorjaukset suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, ja lähtökohtaisesti niiden onnistuminen varmistetaan merkkiainekokein.
Rakenteiden tiivistämisen lisäksi vaurioitunut rakenne tai tila voidaan alipaineistaa. Tämä tarkoittaa, että painesuhteet säädetään siten, että ilmavirta ei kulje vauriokohdasta ympäröiviin tiloihin päin. Alipaineistusta käytetään esimerkiksi rakennuksen alla sijaitsevissa ryömintätiloissa tai lattian alla kulkevissa putkikanaaleissa.
Joissakin kohteissa ongelma on niin laaja, että sen poistamiseen tarvitaan rakennuksen peruskorjaus tai perusparannus. Peruskorjaus tarkoittaa sitä, että rakennus tai esimerkiksi yksittäinen tila tai rakenne korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. Perusparannuksessa taas muutetaan rakennuksen laatutaso olennaisesti alkuperäistä tasoa paremmaksi.
Peruskorjausten ja perusparannusten tai muiden laajojen korjausten ajaksi tilan käyttäjät siirtyvät yleensä väistötiloihin. Perusparannuksen suunnittelu ja toteuttaminen vievät aikaa useita vuosia.
Korjausten onnistumista voidaan korjausten jälkeen seurata esimerkiksi ottamalla pölynäytteitä tasopinnoilta tai mittaamalla rakennuksen painesuhteita tai kemiallisia epäpuhtauksia sisäilmasta. Jos tilojen sisäilman laadussa koetaan olevan puutteita vielä korjauksen jälkeen, varmistetaan, onko kohteessa tehty kaikki tarvittavat toimet.
Jos ongelma on ollut vaikea, on mahdollista, ettei osa ihmisistä pysty palaamaan rakennukseen pysyvästi edes korjausten jälkeen.