Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa ja rakennustyön aikana määrätä tehtäväksi ympäristölle aiheutuvien haittojen välttämiseksi tarpeellisia toimenpiteitä.   

Työmaa aidataan 

Rakennustyömaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Aidattaessa pitää erityisesti ottaa huomioon jalankulkuliikenteen sujuvuus. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin pitää soveltua ympäristöön.   

Työmaa on siisti ja työmenetelmien valinnassa huomioidaan ympäristö 

Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muita häiriöitä eikä kohtuutonta muuta haittaa ympäristölle.

Työmenetelmien pitää olla kaikissa rakennustöissä sellaiset, että pölyn ja muiden haitallisten aineiden leviäminen ympäristöön sekä kohtuuton melu estetään. Rakentaminen sekä kaivu- ja purkutyöt on järjestettävä niin, ettei katu tai muu yleinen alue likaannu tai roskaannu.

Rakennusmateriaalien säilytys suunnitellaan 

Työmaalla rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina valmistajan ohjeiden edellyttämällä tavalla. Työkoneiden poltto- ja voitelunesteiden ja muiden aineiden varastointi työmaalla on järjestettävä siten, ettei vaarallisia tai haitallisia aineita joudu maaperään.   

Pohjavesialueella otetaan näytteitä 

Kaivu- ja louhintatyön yhteydessä on ryhdyttävä toimenpiteisiin pohjaveden pinnan alenemisen estämiseksi niin, ettei ympäristön tila rakennustyön johdosta oleellisesti huonone eivätkä ympäristössä olevat rakennukset tai muut rakenteet vahingoitu.

Tärkeillä pohjavesialueilla noudatetaan rakennusvalvonnan rakentamistapaohjetta Rakentaminen tärkeällä pohjavesialueella ja ympäristökeskuksen tarkkailuohjetta Pohjaveden laadun tarkkailua koskeva ohje pohjavesialueilla rakennettaessa.

Sulje

Hyvän suunnittelun avulla voidaan tehokkaasti vähentää ihmisten altistumista pölylle rakennustyömailla ja niiden ympäristössä. Kaupunki on laatinut ohjeen Rakennustyömaiden pölyhaittojen vähentäminen.

Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta on aina etukäteen tiedotettava melun tai tärinän vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Myös yörauhasta ja meluilmoituksesta kerrotaan Helsingin ympäristökeskuksen ohjeessa Rakennustyömaiden meluntorjunta.

Sulje

Rakennus- ja purkujätteen käsittelystä tulee laatia rakennus- tai purkuluvan hakemisen yhteydessä selvitys rakennusvalvonnalle ja ympäristöpalvelulle. Selvitys tehdään oheisella lomakkeella.

Purkamislupahakemuksessa tulee selvittää purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä. 
Maankäyttö ja rakennuslaki 139 §

Rakentamista sekä rakennuksen tai sen osan purkamista koskevassa lupahakemuksessa tai ilmoituksessa on esitettävä selvitys rakennusjätteen määrästä ja laadusta sekä sen lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Hakemuksessa tai ilmoituksessa on erikseen ilmoitettava terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä. 
Maankäyttö- ja rakennusasetus 55.2 §

Purkujätteet tulee toimittaa sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa tällaisen jätteen varastointiin tai käsittelyyn.

Purkutyössä syntyviä jätteitä koskevia säännöksiä on erityisesti jätelaissa (646/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012), joissa on määräyksiä jätteiden lajittelusta, vähentämisestä ja hyödyntämisestä. Jätelaki myös kieltää jätteen hylkäämisen ja käsittelemisen hallitsemattomasti ja sallii luovuttamisen vain hyväksytylle vastaanottajalle.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleiset jätehuoltomääräykset kieltävät lisäksi mm. jätteen polttamisen ja muun kuin kompostoituvan jätteen maahan hautaamisen ilman asianmukaista lupaa.

Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan jätelain 8 §:n mukaisesti valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää. Jätelain 15 §:ssä säädetyin edellytyksin on tällöin järjestettävä erilliskeräys ainakin seuraaville jätelajeille:

• betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet
• kipsipohjaiset jätteet
• kyllästämättömät puujätteet
• metallijätteet
• lasijätteet
• muovijätteet
• paperi- ja kartonkijätteet
• maa- ja kiviainesjätteet

Tavoitteena on, että edellä tarkoitetuin toimin vuonna 2020 hyödynnetään muutoin kuin energiana tai polttoaineeksi valmistamisessa vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta.

Kiinteistön haltijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristö- ja lupajaostolle muiden kuin puutarhajätteiden ja kompostoitujen elintarvike- tai käymäläjätteiden sijoittamisesta maaperään, ellei sijoittaminen edellytä ympäristölupaa tai muuta säädettyä ilmoitusta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen jätteen sijoittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat seikat:

•  mikä jäte on kyseessä,
•  mistä jäte on peräisin,
•  miten jäte on esikäsitelty,
•  mihin jätettä aiotaan sijoittaa,
•  miten paljon jätettä aiotaan sijoittaa ja
• sijoittamisen ajankohta.

Lentotuhkan, pohjatuhkan, betoni- ja tiilijätteiden tai muiden vastaavien jätteiden sijoittaminen maaperään on kielletty tärkeillä pohjavesialueilla.

Kiinteistön haltijan vaihtuessa haltijan on annettava käytettävissä olevat tiedot maaperään sijoitetuista jätteistä kiinteistön uudelle haltijalle.

Sulje

Työmaan vedet ja maa-aines tulee käsitellä ja sijoittaa hallitusti.

Pilaantuneen maaperän kunnostusalueilla saattaa tulla tarve kaivantovesien pumppaamiseen kaivantojen kuivana pitämiseksi. Ympäristöviranomaisen lupapäätöksessä, lausunnossa tai tarkastuspöytäkirjassa vaaditaan yleensä asiantuntijan laatima näytteenotto- ja vedenkäsittelysuunnitelma tarkastettavaksi ennen veden pumppaamista. 

Kaivantovesien johtaminen ja käsittely 

Sopivan käsittelytavan valintaa varten kaivantovedestä on analysoitava niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivettavassa maa-aineksessa on havaittu. Haitta-ainepitoisia vesiä voi olla tarpeen käsitellä esimerkiksi öljyn- ja/tai hiekanerottimella tai suodattamalla.

Tavallisin kaivantoveden käsittelymuoto on johtaa se jätevesiviemäriin. Tähän tarvitaan HSY:n jätevedenpuhdistusosaston lupa, joka sisältää määräyksiä veden laadusta ja haitta-aineiden määristä. Haitta-ainepitoiset vedet voidaan myös puhdistaa paikan päällä esim. aktiivihiilisuodattimella tai kuljettaa säiliöautolla luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kaivantovesiä voidaan joskus myös johtaa maastoon tai sadevesiviemäriin ympäristöpalveluiden ja maanomistajan luvalla. Veden johtaminen ei saa aiheuttaa maaperän, pohjaveden tai vesistön pilaantumista. Jätevesien käsittely (HSY)

Puhtaat ylijäämämaa-ainekset 

Helsingissä ei ole tällä hetkellä yleisiä ylijäämämaiden vastaanottopaikkoja eikä sopimusta niiden vastaanottamiseksi ole tällä hetkellä sopimusta muidenkaan kuntien kanssa.

Kaupunkiympäristön toimiala ottaa vastaan puhtaita hyvälaatuisia maa-aineksia vaihtuviin hyötykäyttökohteisiinsa. Näistä kohteista voi tiedustella kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, puh. 09 310 22 111.

Pientuojat voivat viedä puhtaita maa- ja kiviaineksia HSY:n Sortti-asemille Kivikkoon ja Konalaan. Aukioloajat ja vastaanottohinnat löytyvät HSY:n verkkosivuilta. Sortti-asemat (HSY)

Sulje