Pohjavedet ja lähteet

Mitä pohjavesi on?

Pohjavedellä tarkoitetaan maankamaran vapaasti liikkuvaa vettä, jota syntyy, kun sadevesi vajoaa maaperässä pohjavesikerrokseen. Pohjavesikerros on jonkin vettä läpäisemättömän muodostuman, kuten kallion tai savikerroksen päällä, ja se virtaa hitaasti alamäkeen painovoiman vaikutuksesta. Pohjaveden pinnan korkeus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja se on riippuvainen sademääristä sekä lumen ja roudan sulamisesta.

Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden luokitus

Tärkeimmät pohjavesialueet on luokiteltu sen mukaan, miten ne soveltuvat talousveden ottoon. Vedenhankinnan kannalta tärkeitä eli I-luokan pohjavesialueita Helsingissä ovat Tattarisuon, Vartiokylän, Vuosaaren, Santahaminan ja Isosaaren pohjavesialueet sekä osa Fazerilan pohjavesialueesta, joka sijaitsee pääosin Vantaan puolella. 

Pohjavesialueita ei käytetä tällä hetkellä yleiseen talousvedenottoon. Tattarisuon, Vartiokylän ja Vuosaaren pohjavesialueet ovat Helsingin poikkeusolojen vesivarantoalueita, joissa on valmius vedenottoon kriisitilanteissa. Tattarisuon, Vartiokylän, Vuosaaren ja Kallahden pohjavesialueille on vuonna 2003 laadittu suojelusuunnitelma.

Lisäksi Helsingissä on useita yksityisiä kaivoja, joista otetaan pohjavettä talous- tai muuhun käyttöön.

Pohjavesitarkkailut

Kaupunki seuraa pohjaveden pinnankorkeutta koko Helsingin alueella. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) seuraa pohjaveden laatua I-luokan pohjavesialueilla. Yksityisten kaivojen omistajat voivat teettää kaivovesitutkimuksia vesilaboratorioissa.

Pohjaveden otto ja luvat

Omalla kiinteistöllä tavanomaisen talousvesikaivon rakentamiseen ei tarvita erillistä lupaa. Pohjaveden ottoon toisen omistamalta maalta tai yli 250 m³/vrk vedenottoon on haettava lupa Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Rakentaminen I-luokan pohjavesialueilla ja pohjaveden suojelu

Helsingin I-luokan pohjavesialueille rakennettaessa sovelletaan ”Rakentamistapaohjetta tärkeälle pohjavesialueelle rakennettaessa”. Rakentamistapaohjeen mukaan rakennuslupahakemukseen on liitettävä pohjaveden hallintasuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. 

Pohjaveden laatua seurataan rakennuskohteessa ennen rakentamista otetulla pohjavesinäytteellä ja rakentamisen loputtua otetulla näytteellä. Jos rakentaminen on aiheuttanut pohjaveden pilaantumista, voidaan rakentamisesta vastuussa oleva taho ympäristönsuojelulain nojalla velvoittaa pohjaveden puhdistamiseen.

Lähteet

Lähde on paikka, jossa pohjaveden pinta on luontaisesti maan pinnan tasossa. Helsingin lähteet ovat aikaisemmin olleet tärkeitä vedenottopaikkoja ja siksi niissä on usein kaivonrenkaita tai muita rakenteita. Vaikka kaupungin kasvaminen on hävittänyt Helsingistä monia lähteitä, niitä on vielä jäljellä kolmisenkymmentä, joista tosin vain muutamat enää luonnontilaisen näköisiä. Tiedossa olevat lähteet on merkitty Helsingin luontotietojärjestelmään.

Vesi on nähtävissä puro- ja allikkolähteissä, joita on kymmenkunta. Lisäksi Helsingissä on kaivoksi muutettuja lähteitä kymmenen, joista puolet on ainakin ajoittain kuivia. Tihkupintoja (alueita, joissa pohjavesi tihkuu maanpinnalle, mutta vettä ei välttämättä ole näkyvissä) löytyy Helsingissä ainakin 13. Lähteiden veden laatua ei toistaiseksi seurata säännöllisesti.

JAA

06.12.2019 04:10