Suoraan sisältöön

Vesi virtaa, imeytyy ja puhdistuu

Veden kiertokulkua kaupungissa voi tarkastella sadevettä seuraamalla. Minne vesi kulkeutuu ja imeytyy sateen jälkeen? Mitä se kuljettaa mukanaan? Luonnontilassa osa vedestä imeytyy suoraan maanpinnan läpi, osa valuu maanpintaa pitkin pieniin uomiin, puroihin ja edelleen suurempiin jokiin.

Kaupungeissa ihminen on muuttanut veden kulkua erityisesti rakentamalla asfaltoituja ja muuten päällystettyjä pintoja, joiden läpi vesi ei pääse imeytymään. Tällöin on rakennettu sadevesiviemäreitä ja ojajärjestelmiä, joilla imeytymätön, ”ylimääräinen” vesi saadaan johdettua muualle esimerkiksi katualueilta.

Veden kiertokulun säätely luonnontilaisella alueella on ekosysteemipalvelu, jota voi pyrkiä hyödyntämään myös kaupunkialueilla. Luonnontilaisilla ja luonnontilaa jäljittelevillä alueilla vesi

  • Imeytyy, joten maanpinnalle jää vähemmän vettä. Luonnontilaisillakin alueilla imeytyminen riippuu maan vedenläpäisyominaisuuksista – esimerkiksi savikkoalueilla vesi imeytyy heikommin.
  • Kulkeutuu hitaasti pienistä uomista suurempiin, joten tulviminen näissä isommissa uomissa vähenee. Suorat sadevesiviemäriputket johtavat vedet nopeammin isompiin uomiin ja jokiin, jolloin tulviminen voi lisääntyä.
  • Puhdistuu suodattuessaan maan läpi. Vettä puhdistaa myös kerääntyminen pieniin lammikoihin ja hidas mutkittelu pienissä uomissa. Silloin pohjalle laskeutuu veden mukanaan kuljettamaa kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita ja ympäristölle haitallisia aineita.
  • Lisäksi kasvillisuus käyttää maahan satanutta vettä ja haihduttaa sitä ilmaan. Uomassa ja sen varsilla kasvillisuus hidastaa veden kulkua, laskeuttaa veden kuljettamaa kiintoainetta ja käyttää hyödykseen vedessä olevia ravinteita. Uoman varsia ja rinteitä kasvipeitteisyys suojaa eroosiolta.

Näitä vesistöjen luontaisen tilan piirteitä voidaan käyttää ja hyödyntää tietoisesti myös ihmisen muuttamilla alueilla. Helsingissä pyritään lisäämään luonnonmukaisia sadevesien käsittelyjärjestelmiä, jotta voitaisiin vähentää syntyvän huleveden määrää, ehkäistä sadevesien aiheuttamia kaupunkitulvia ja pitää huleveden laatu hyvänä. Lisäksi imeyttämisellä halutaan turvata pohjaveden määrä ja laatu. Sadeveden hyötykäyttöä esimerkiksi maisemasuunnittelussa ja kastelussa halutaan myös edistää.

Kaupunkien pienvedet, kosteikot ja ranta-alueet ovat tärkeitä useille muille ekosysteemipalveluille veden kiertokulun sääntelyn lisäksi:

  • Jokivarret ja rannat tarjoavat paikan virkistäytymiselle. Siellä voi nauttia vaihtelevista luontoympäristöistä ja maisemista, sekä saada luontokokemuksia ja myös kalastaa sallituissa paikoissa.
  • Vesistöt ja niiden rannat muodostavat tärkeitä ekologisia yhteyksiä ja viherkäytäviä, jotka ovat merkittäviä luontokokonaisuuksien yhtenäisyydelle, monimuotoisuuden säilymiselle ja siten ekosysteemipalveluille.
  • Veden kiertokulku vaikuttaa selvästi kaupungin paikallisilmastoon. Kaupungin lämpösaareke kuvaa ilmiötä, jossa kaupunkialue on keskimäärin lämpimämpi kuin ympäröivä rakentamaton alue. Tähän vaikuttavat tehokkaan kuivatuksen ja veden haihdunnan vähenemisen lisäksi auringonsäteilyn tehokas imeytyminen pintoihin ja energiankäyttö mm. rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä liikenteeseen. Kasvillisuus vähentää ilmiötä haihduttamalla vettä ja varjostamalla.


JAA
06.12.2019 03:57