Pysy polulla – vastuullinen retkeily Helsingin luonnossa

Helsinki tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia nauttia upeasta lähiluonnosta niin merellä, metsissä kuin muissakin luontoympäristöissä. Luonnossa liikkumisen suosion kasvu näkyy jälkinä kaupunkiluonnossa: roskaaminen on lisääntynyt ja kasvillisuus on paennut uusien polkujen alta luonnonsuojelualueilla. Tälle sivulle on koottu vinkkejä Helsingin luonnossa retkeilyyn ja vastuulliseen liikkumiseen luontokohteiden poluilla.

Vastuullisesta retkeilystä ei jää jälkiä luontoon.

Luonto kuluu - mitä se tarkoittaa?

Suosituilla virkistysalueilla on paljon käyttäjiä, mikä saattaa johtaa luonnon kulumiseen. Herkät luontoalueet eivät kestä jatkuvaa tallaamista merkittyjen reittien ulkopuolella. Tallaamisen seurauksena kasvillisuus katoaa, polut levenevät ja uusiakin polkuja saattaa syntyä. Ympäristö ja lajisto muuttuvat, eikä luonto välttämättä palaudu ennalleen, vaikka kävijäpaine hellittäisikin. Koronapandemia lisäsi retkeilyä ja kulumista Helsingin lähiluontokohteissa. Myös polut luonnonsuojelualueilla ovat leventyneet lyhyessä ajassa.

Suosituilla ulkoilualueilla syntyy helposti pienempiä polkuja merkittyjen reittien ja luontopolkujen yhteyteen. Merkityillä reiteillä ja pääpoluilla pysyminen on helppo tapa suojella luontoa.

Vuonna 2020 luonnonsuojelualueille Pornaistenniemeen ja Kallahdenharjulle rakennettiin aitoja, jotta luonto polkujen ulkopuolella säästyisi ja paljaaksi kuluneilla alueilla olisi mahdollisuus palautua.

Kuvasimme Kivinokan vanhan metsän luonnonsuojelualueella videon kulumisen vaikutuksista ja koostimme vinkkejä vastuulliseen retkeilyyn . Katso videolta miltä kuluminen näyttää ja poimi eväät vastuulliselle retkelle. 

Suojele luontoa – pysy polulla.

Tutustu retkikohteeseen jo etukäteen

Luontokohteeseen tutustuminen ennakkoon tuo sujuvuutta retkeen ja auttaa löytämään sopivat reitit ja mahdolliset palvelut. Selaile retkivinkkejä ja tutustu Helsingin luontokohteisiin:

• Citynature.eu -verkkosivulta löytyy tarkemmin esiteltynä Helsingin 12 luontoretkikohdetta karttoineen ja luontotietoineen. Kohteiden mobiililuontopolkuja on helppo seurata maastossa kännykän sijaintitietojen avulla.
• Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä -kirjasta (pdf) voit napata retkikohdeideoita vaikka koko vuodeksi.
  
• Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen eli Uuvin verkkosivulla esitellään Helsingin luontokohteiden lisäksi myös muita hyviä retkipaikkoja Uudenmaan alueella.
• Metsäseikkailuvihko johdattaa koko perheen vastuullisille metsäretkille tarjoten sekä puuhaa että pohdittavaa retkille. 
  
• Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräykset ohjaavat retkeilyä erityisen herkillä luontoalueilla. Helsingin kaupungin karttapalvelusta valikosta “Ympäristö ja luonto” saa kartalle näkyviin esimerkiksi arvokkaat luontokohteet, luonnonmuistomerkit sekä luonnonsuojelualueet. Tarkemmat tiedot, kuten luonnonsuojelualueiden rauhoituspäätökset, löytyvät karttarajauksia klikkaamalla.
• Retkeilijöiden tekemiä lajihavaintoja luontokohteista voi tutkailla iNaturalist –lajintunnistussovelluksen avulla. Sovellus auttaa omien havaintojen tunnistamisessa ja tallentaa tietoja tutkimuskäytössäkin hyödynnettävään Laji.fi -portaaliin. Katso video iNaturalist –sovelluksen käytöstä.
• Tutustu pääkaupunkiseudun luontoon kuntien järjestämillä maksuttomilla opastetuilla luontoretkillä. Löydät retket vuosittain ilmestyvästä luontoretkikalenterista. Painettu kalenteri ilmestyy keväisin Helsingin kirjastoihin.

Luonnonsuojelualueen rajamerkki.

Retki luonnonsuojelualueelle – ota huomioon ainakin nämä seikat

Luonnonsuojelualueiden ensisijainen tehtävä on suojella alueen luontoa. Siksi luonnonsuojelualueiden käyttöä on rajoitettu rauhoitusmääräyksillä. Monet luonnonsuojelualueet ovat kuitenkin myös suosittuja virkistysalueita. Tarkista kartalta sijaitseeko retkikohteesi luonnonsuojelualueella. Löydät rauhoitusmääräykset rauhoituspäätöksestä aluetta klikkaamalla. Luonnonsuojelualueiden rajoituksissa on aluekohtaisia eroja, mutta myös kaikille yhteisiä sääntöjä ja suosituksia.

Yleisohjeet

• Helsingin luonnonsuojelualueet on merkitty maastoon vihreävalkoisin rajamerkein sekä rauhoitusmääräyskyltein. Osalla alueista on myös valkoisia maalimerkkejä puissa. Rauhoitusmääräyskyltit kertovat kunkin suojelualueen aluekohtaiset säännöt. Nämä kyltit ovat kuin vierailuohjeita – lue ensin ja piipahda sitten.
• Tulenteko, grillaaminen sekä leiriytyminen on kielletty kaikilla Helsingin luonnonsuojelualueilla.
• Luonnonsuojelualueilla ei saa vahingoittaa eläimiä eikä kasveja.
• Kasvien ja kasvin osien kerääminen on kielletty. Sienestys on useimmiten sallittu ja marjastuskin toisinaan. Tarkista aluekohtaiset rauhoitusmääräykset. Sekä sienestys että marjastus on kielletty seuraavilla luonnonsuojelualueilla: Östersundomin lintuvedet, Roosinmäki, Itäniityn laakso ja Vantaanjoentörmä.
• Lemmikit on pidettävä aina kytkettynä, kuten muuallakin kaupungissa.

Liikkumisrajoitukset ja suositukset

• Liikkumisen rajoittaminen luonnonsuojelualueilla perustuu luonnonsuojelulakiin. Rajoitusten perusteena on alueen eliölajiston ja luontotyyppien suojelu.
• Rauhoitusmääräykset kieltävät polun ulkopuolella liikkumisen osalla luonnonsuojelualueista.
• Herkkä luonto ei kestä jatkuvaa tallaamista ja kulutusta. Varminta on pysyä luonnonsuojelualueilla aina merkityillä reiteillä ja pääpoluilla, vaikka tästä ei olisi erillistä mainintaa rauhoitusmääräyksissä.

Pyöräily

• Pyöräilyn rajoittaminen luonnonsuojelualueilla perustuu luontoarvojen säilyttämiseen, erityisesti kasvillisuuden kulumisen vähentämiseen. Pyöräily on voitu kieltää erityisillä perusteilla.
• Seuraavilla luonnonsuojelualueilla pyöräilyä ei ole sallittu lainkaan: Pitkäkosken rinnelehdot, Haltialan aarnialue, Niskalan arboretum, Ruutinkosken lehto, Vantaanjoentörmä, Itäniityn laakso (paitsi Tonttuvuorentiellä), Kruunuvuorenlampi (paitsi Zatopekinsuoralla), Rastilan neva, Slåttmossenin luonnonsuojelualue sekä Östersundomin lintuvesien suojelualue.
• Pyöräily luonnonsuojelualueilla on usein rajoitettu merkityille reiteille. Esimerkiksi seuraavilla suojelualueilla ei ole sallittua pyöräillä merkittyjen reittien ja polkujen ulkopuolella: Haltialanmetsä, Kallahdenharju, Kallahden rantaniitty, Uutelan Särkkäniemi, Mölylä, Jollaksen räme, Maununneva, Vikkulla-Kasaberget sekä Stansvikin lehto ja kaivosalue.
• Lammassaareen johtavalla lankkupolulla pyöräilykielto perustuu turvallisuussyihin. Kieltopäätöksen on tehnyt liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö, sillä lankkupolku katsotaan tieliikennelain mukaiseksi tieksi.
• Sipoonkorven kansallispuiston alueella pyöräily on sallittu. Metsähallitus kehoittaa pysymään selvästi erottuvilla poluilla ja huomioimaan muut polulla liikkujat. Tutustu maastopyöräilijän etikettiin.

Luonnonsuojelualueilla on lupa nauttia luonnosta, luonnon ehdoilla. 

Fiksusti vesille ja lähisaariin

Helsingissä on noin 130 kilometriä rantaviivaa ja 300 saarta. Luontoviisas vesillä liikkuja -verkkosivu ohjaa niin vanhat kipparit kuin uudetkin vesilläliikkujat nauttimaan merellisestä Helsingistä luonto huomioiden. Noin puolet Helsingin luonnonsuojelualueista sijaitsee saaristossa, ja maihinnousu joillekin saarille ja lintuluodoille on pesimäaikaan (tavallisesti 1.4. - 15.8.) kokonaan kielletty. Näihin luotoihin tulee myös säilyttää 25-50 metrin etäisyys vesillä liikkuessa.

Saaristoluonto on myös herkkä kulutukselle ja altis roskaantumiselle. Helppo tapa suojella merellisiäkin luontokohteita on tutustua merkittyihin reitteihin ja alueiden pelisääntöihin jo etukäteen. Poimi verkkosivulta vinkit fiksuun liikkumiseen vesillä ja lähisaarilla. 

Yhteysveneiden aikataulut Helsingin lähisaariin löytyvät julkaisun jälkeen HSL:n reittioppaasta. Katso myös Helsingin kalavesien kartta 2022.

Karu saaristoluonto tarjoaa niukasti turvaa hautovalle haahkanaaraalle, joka luottaa suojaväriinsä.

Retkeilemällä vastuullisesti suojelet luontoa

Luonnossa liikkujalla on iso vastuu siitä, miten luonto voi, mutta onneksi vastuullinen retkeily on helppoa. Kun luontoalueilla on paljon käyttäjiä, kävijöiden rooli korostuu entisestään. Toisaalta jo yksikin huolimaton tulenkäsittelykerta, laiton nuotio tai irti päästetty koira lintuluodolla saattaa aiheuttaa mittavia tuhoja.

Näillä eväillä nautit Helsingin luonnosta fiksusti

• Tee tuli vain sille merkityille paikoille. Katso Helsingin kaupungin keittokatokset Palvelukartalla ja tutustu tulenteon sääntöihin Helsingin luontoalueilla ja puistoissa. Ota tarvittaessa mukaan omat polttopuut, älä revi nuotiomateriaalia ympäröivästä luonnosta.
• Ruohikko- tai metsäpalovaroituksen aikaan tulen saa tehdä ainoastaan hormillisissa keittokatoksissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Suosittelemme varoitusten aikaan eväitä, jotka eivät vaadi tulipaikan käyttöä. Tarkista voimassa olevat varoitukset Ilmatieteenlaitoksen verkkosivulta.
• Ulkoilualueiden roskikset täyttyvät nopeasti. Retkeile roskatta pakkaamalla eväät rasioihin ja termoksiin jo kotona. Ota retkelle mukaan myös roskapussi - ehkäise muidenkin roskien leviämistä luontoon.
• Pidä lemmikit aina kytkettynä. Pesimäaikaan kiinnitä huomiota siihen, ettei lemmikki pääse hätyyttelemään lintuja tai muita eläimiä ja niiden poikasia. Pidä etäisyyttä myös itse. Linnut pesivät ihan kulkureittiemme läheisyydessä, esimerkiksi Helsingin keskustassa Töölönlahdella. Katso video pesimärauhasta.
• Suojele luontoa kulumiselta – pysy merkityillä reiteillä ja poluilla.
• Nauti luonnon rauhasta ja ylläpidä sitä.
• Lue lisää vastuullisesta retkeilystä Metsähallituksen retkietiketistä.

Häiriöitä luontoalueilla — miten ilmoittaa eteenpäin?

Jos havaitset luontoalueella tulipalon, soita aina yleiseen hätänumeroon 112. Yleisen hätänumeron kautta tavoitat tarvittaessa myös poliisin ja venepoliisin. 

Jos näet kesäkaudella 1.4.-15.8. maihinnousua suojelluille saarille tai vesillä liikkumista rauhoitetuilla lintuvesialueilla, soita 112. Jos olet epävarma toiminnan laillisuudesta, voit ottaa virka-aikana yhteyttä luontovalvojaan (puh. 050 364 9001) tai ympäristöpalveluihin (asiakaspalvelu puh. 09 310 22111).

Helsingin kaupungille voi lähettää viestin luvattomista tulipaikoista ja roskaantuneista keittokatoksista palautejärjestelmän kautta. Luonnonsuojelualueella oleva avotuli on aina laiton ja pitäisi sammuttaa. Kiireellisissä tapauksissa ota yhteyttä poliisiin hätänumeron kautta. 

Kiinnostaako vapaaehtoistoiminta?

Helsingin luonnon ja puistojen hyväksi tehtävästä vapaaehtoistoiminnasta, kuten erilaisista talkoista ja kotakummitoiminnasta löydät lisätietoja vapaaehtoistoiminnan verkkosivulta.

Vastuullinen retkeily on helppoa.

Miten Helsingin kaupunki vastaa luontobuumiin?

Helsingin luontoalueilla on paljon käyttäjiä. Pelkästään Lammassaaressa kävijöitä oli vuonna 2020 jo noin 200 000 (Eco Public kävijälaskuri), mikä vastaa Sipoonkorven ja lähes myös Kolin ja Repoveden kansallispuistojen kävijämääriä. Joidenkin Helsingin luontoalueiden kävijämäärien on arveltu liikkuvan vuosittain jopa miljoonissa.

Reittien merkitsemisellä, opastuksen parantamisella ja sopivaa kulkua ohjaavilla retkeilyrakenteilla on tärkeä rooli kestävän virkistyskäytön toteutumisessa. Helsingin kaupunki on aloittanut luontopalvelulinjauksen valmistelun osana luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa. Vuonna 2023 valmistuva luontopalvelulinjaus on kokonaissuunnitelma siitä, millaisia palveluita, kuten luontopolkuja, lintutorneja ja opastauluja eri puolille Helsinkiä tulee.

Vuonna 2021 Pornaistenniemelle rakennettiin ensimmäinen Helsinki-huussi ja erityisen herkille luontoalueille lisättiin kulkua ohjaavia opasteita. Opastamista on tärkeä kehittää ja lisätä edelleen niin verkossa kuin paikan päällä luontokohteissa. Vuonna 2022 Lammassaareen avataan uusi ryhmille sopiva lintujen tarkkailupaikka, Lammassaaren piilokoju.

Voit seurata ajankohtaisia asioita ja tunnelmia Helsingin luonnosta, luonnonsuojelualueilta puistoihin, Facebook -sivulla Kaupunkiluonto Helsingissä.

Opastus ja retkeilyrakenteet edistävät kestävää virkistyskäyttöä.

Kuvat: Raisa Ranta

JAA

31.08.2022 13:14