Suoraan sisältöön

Kasvit ja sienet

Kasvien esiintymistä säätelevät kasvupaikkaolosuhteet kuten kallio- ja maaperä sekä kosteus ja pienilmasto. Helsingissä kasvilajisto on monimuotoinen, lajimäärä on samaa luokkaa kuin Tallinnassa ja Tukholmassa.

Villinä kasvavia lajeja on tavattu yhteensä yli 1 100 lajia. Kantakaupungissa kasvaa 100–200 lajia neliökilometrillä, muualla Helsingissä 300–400 lajia.

Alkuperäislajien osuus on vähitellen laskenut, mutta nykyään niitä arvioidaan kuitenkin olevan noin 40 % lajistosta. Samanaikaisesti on tullut erilaisia tulokkaita, mm. viljelykarkulaisia. Ongelmaksi ovat muodostuneet voimakkaasti leviävät muun kasvillisuuden alleen peittävät vieraslajit.   

Uhanalaisten kasvilajien määrä on noussut huomattavasti kymmenessä vuodessa, mutta muutos johtuu suurelta osalta uhanalaisuuskriteerien muuttumisesta. Lisäksi Östersundomin liitosalueelta on löytynyt Helsingistä jo hävinneitä uhanalaisia lajeja. Helsingin menestyksekkäin kasvilaji on juolavehnä.

Sienillä on luonnossa tärkeä merkitys eloperäisen aineen hajottajina. Lisäksi monet kasvit, esimerkiksi puut, ovat riippuvaisia niiden juuristossa symbioosissa elävästä sienijuuresta, jonka avulla kasvit saavat vettä ja maaperän ravinteita, sieni puolestaan kasvilta yhteyttämistuotteita.



JAA
10.10.2018 15:30