Suoraan sisältöön

Vieraskasvilajit

Lukumääräisesti useimmat Helsingissä tavattavista vieraista lajeista ovat kasveja. Monet luonnolle haitallisista kasveista ovat koristekasveja. 

Helsingissä tavattavista vieraslajeista haitallisimmiksi ovat osoittautuneet jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu ja lupiini. Myös monet marjovat koristepensaat kuten terttuselja ja isotuomipihlaja saattavat pitkällä aikavälillä olla haitaksi alkuperäiskasvillisuudelle, koska linnut levittävät niiden siemeniä myös metsiin.

Jättiputket

Jättiputket (Heracleum sp.) ovat kotoisin Kaukasiasta ja ne on tuotu Suomeen alun perin puutarhakasveiksi. Jättiputket ovat suuria ja voimakkaasti leviäviä. Ajan myötä ne muodostavat laajoja kasvustoja, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja eläimistön. Lisäksi ne erittävät ihmiselle vahingollista kasvinestettä.

Suomessa esiintyy ainakin kaksi jättiputkilajia, kaukasianjättiputki sekä persianjättiputki, joka on yleisempi. Jättiputken tunnistaa lehdistä, jotka ovat suuret, raparperimaiset ja peittävät sekä kukinnoista, jotka ovat 15–25 senttimetriä leveät ja lautasmaiset. Jättiputket leviävät siemenistä, jotka säilyttävät itävyytensä pitkään.

Kurtturuusu 

kurtturuusu

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on kotoisin Koillis-Aasian merenrantojen hietikoilta ja niityiltä. Kurtturuusua on suosittu koristekasvina ja suojapensaana. Se on levittäytynyt erityisesti hiekkaisille ja kivisille merenrannoille. Rannoilla kurtturuusutiheiköt estävät muiden kasvien kasvamisen ja häiritsevät myös ihmisten rannoilla oleskelua.

Jättipalsami

Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta Intiasta. Suomessa kasvia on käytetty koristeena ja mehiläiskasvina puutarhoissa, joista se on levinnyt luontoon. Helsingissä jättipalsamia tavataan useilla rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, jolla se valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Se leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia myöten. 

Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa, kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.
Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho, joka leviää siementen avulla. Kasvilla on suuret, useimmiten vaaleanpunaiset kukat mutta Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin.

Lupiini 

lupiini

Lupiini eli komealupiini (Lupinus polyphyllus) on levittäytynyt lähes koko Helsingin alueelle. Se tuotiin Eurooppaan koristekasviksi oletettavasti 1800-luvun alussa Pohjois-Amerikan länsiosista.  Sen suosimia kasvupaikkoja ovat tienpientareet, niityt ja pihat ympäristöineen. 

Lupiinin leviäminen haittaa erityisesti niitty- ja laidunkasveja, joista monet ovat harvinaistuneet maatalouden muuttuessa ja laidunnuksen vähentyessä. Se on monivuotinen ja kylväytyy helposti siemenistä. Kotipihan koristekasvina lupiini on vaikea pitää ”kurissa”, sillä se valloittaa helposti pihan ja leviää sen ulkopuolellekin.

Vesikasvit

Pohjoisamerikkalaista vesiruttoa (Elodea canadensis) istutettiin ensimmäisen kerran Suomessa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan lammikkoon keväällä 1884. Helsingistä kasvia levitettiin myös muualle Suomeen, ja sopivissa vesistöissä se onkin osoittanut suuren leviämiskykynsä.

Helsingissä vesirutolle ei ole kovin paljon sopivia kasvuvesistöjä. Vantaanjoessa sitä esiintyy hitaasti virtaavilla osuuksilla matalan veden aukkopaikoissa. Muissa vesistöissä vesiruttoa on lähinnä vain Viikin alueella. Viikinojassa vesiruttoa kasvaa puron suulla Purolahden perukassa ja puron latvahaarassa Kehä I:n tuntumassa. Viikin Saunapellonpuiston lammessa vesiruttoa on kesäisin runsaasti.

Karvalehti (Ceratophyllum demersum) on esimerkkitapaus siitä, kuinka tulokaslajin menestyminen kytkeytyy ihmisen aiheuttamaan ympäristönmuutokseen. Karvalehti nimittäin suosii reheviä paikkoja, joten sen runsaus kertoo usein veden liiallisesta rehevöitymisestä ja ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Esimerkiksi Kangaslammessa Vuosaaressa kasvusto täyttää lammen.

Meressä karvalehteä kasvaa lahtialueilla: läntisessä Helsingissä sitä on Lauttasaaren pohjoispuolelta Tarvonsalmelle, idässä puolestaan ainakin Vartiokylänlahdessa ja Porvarinlahdessa. Sen sijaan ulkosaariston vesikasvillisuuskartoituksessa karvalehteä ei havaittu.



JAA
13.11.2018 08:33