Suoraan sisältöön

Vieraskasvilajit

Lukumääräisesti useimmat Helsingissä tavattavista vieraista lajeista ovat kasveja. Monet luonnolle haitallisista kasveista ovat koristekasveja. 

Helsingissä tavattavista vieraslajeista haitallisimmiksi ovat osoittautuneet jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu ja lupiini. Myös monet marjovat koristepensaat kuten terttuselja ja isotuomipihlaja saattavat pitkällä aikavälillä olla haitaksi alkuperäiskasvillisuudelle, koska linnut levittävät niiden siemeniä myös metsiin.

Jättiputket



Jättiputket (Heracleum sp.) ovat kotoisin Kaukasiasta ja ne on tuotu Suomeen alun perin puutarhakasveiksi. Jättiputket ovat suuria ja voimakkaasti leviäviä. Ajan myötä ne muodostavat laajoja kasvustoja, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja eläimistön. Lisäksi ne erittävät ihmiselle vahingollista kasvinestettä.

Suomessa esiintyy ainakin kaksi jättiputkilajia, kaukasianjättiputki sekä persianjättiputki, joka on yleisempi. Jättiputken tunnistaa lehdistä, jotka ovat suuret, raparperimaiset ja peittävät sekä kukinnoista, jotka ovat 15–25 senttimetriä leveät ja lautasmaiset. Jättiputket leviävät siemenistä, jotka säilyttävät itävyytensä pitkään. Helsingin kaupunki on useiden vuosien ajan hävittänyt kaikki havaitut jättiputket.


Kurtturuusu 

kurtturuusu

Kurtturuusu (Rosa rugosa) on kotoisin Koillis-Aasian merenrantojen hietikoilta ja niityiltä. Kurtturuusua on suosittu koristekasvina ja suojapensaana. Se on levittäytynyt erityisesti hiekkaisille ja kivisille merenrannoille. Rannoilla kurtturuusutiheiköt estävät muiden kasvien kasvamisen ja häiritsevät myös ihmisten rannoilla oleskelua. Kurtturuusuja ei saa kasvattaa vuoden 2022 toukokuun jälkeen.

Jättipalsami

Jättipalsami

Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on kotoisin Himalajan vuoristoalueilta Intiasta. Suomessa kasvia on käytetty koristeena ja mehiläiskasvina puutarhoissa, joista se on levinnyt luontoon. Helsingissä jättipalsamia tavataan useilla rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, jolla se valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Se leviää erityisen helposti joki- ja puronvarsia myöten. 

Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa, kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.
Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho, joka leviää siementen avulla. Kasvilla on suuret, useimmiten vaaleanpunaiset kukat mutta Suomessa on tavattu useita värimuotoja tummanpunaisista valkoisiin. Jättipalsami ei saa päästä leviämään naapurin maalle.

Lupiini 

lupiini

Lupiini eli komealupiini (Lupinus polyphyllus) on levittäytynyt lähes koko Helsingin alueelle. Se tuotiin Eurooppaan koristekasviksi oletettavasti 1800-luvun alussa Pohjois-Amerikan länsiosista.  Sen suosimia kasvupaikkoja ovat tienpientareet, niityt ja pihat ympäristöineen. 

Lupiinin leviäminen haittaa erityisesti niitty- ja laidunkasveja, joista monet ovat harvinaistuneet maatalouden muuttuessa ja laidunnuksen vähentyessä. Se on monivuotinen ja kylväytyy helposti siemenistä. Kotipihan koristekasvina lupiini on vaikea pitää ”kurissa”, sillä se valloittaa helposti pihan ja leviää sen ulkopuolellekin ja sen kasvatus on kielletty.



JAA
05.09.2019 16:16