Suoraan sisältöön

Vieraslajien torjunta

Vieraslajit ovat alueen ekosysteemiin alun perin kuulumattomia lajeja, jotka ihminen on tuonut tietoisesti tai epähuomiossa luontaisten leviämisesteiden, esimerkiksi valtameren yli. 

Jos vieraslajit sopeutuvat uusiin olosuhteisiin ja leviävät helposti, ne voivat uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Uudet lajit haittaavat tällöin kotoperäisiä lajeja kilpailemalla, risteytymällä niiden kanssa tai saalistamalla. Tämä voi vaikuttaa koko ekosysteemin toimintaan.

Uusien lajien suhteen on hyvä noudattaa varovaisuutta. Sitä edellyttää myös luonnonsuojelulaki, jonka mukaan mahdollisesti haitallisia lajeja ei saa päästää leviämään luontoon. Tämä koskee niin kotipuutarhuria kuin laajempia puutarhaviljelmiäkin. Ohje maa-aineksen mukana kulkeutuvien vieraslajien ehkäisyyn löytyy vieraslajiportaalista. 

Valtioneuvosto teki päätöksen Suomen kansallisesta vieraslajistrategiasta 15.3.2012. Strategian tavoitteena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.

EU:n vieraslajiasetus (22.10.2014) pyrkii haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennelta ehkäisyyn. Komissio hyväksyi erikseen Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon (3.8.2016, täydennys 2.8.2017) Tällä listalla olivat mm. jättiputket, jättipalsami, piisami, supikoira ja täplärapu.

Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut hallintasuunnitelmat EU:n haitallisille vieraslajeille. Vuonna 2019 hyväksytty hallintasuunnitelma täydentää 2018 hyväksyttyä edellistä suunnitelmaa. Molemmat suunnitelmat ohjaavat torjuntaa ja sisältävät lajikohtaisia torjuntatoimia.

Vieraslajien poisto- ja torjuntatoimet voivat olla hankalia, jos eläin- tai kasvilaji osoittautuu voimakkaasti leviäväksi. Huomattavasti helpompaa on ennaltaehkäistä vieraiden lajien pääsyä luontoon.

Helsingin vieraslajilinjaus

Helsingin vieraslajilinjaukseen on koottu tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosina 2015-2019. Tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraseläinten, -kasvien ja vesiympäristön lajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Helsingin luonnolle, ihmisten hyvinvoinnille sekä elinkeinoille, ja näin ehkäistä vieraslajien leviämistä myös muualle Suomeen.

Apua tunnistukseen ja neuvoja torjuntaan

Kansallisen vieraslajiportaalin avulla voit tunnistaa vieraslajeja. Sivuilta löydät tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita.

Ilmoita vieraslajihavaintosi verkossa

Voit myös ilmoittaa havaintosi kaikista vieraslajeista kansallisessa vieraslajiportaalissa. Kansalaisten ja tutkijoiden ilmoittamat vieraslajit kartuttavat tietopankkia, joka kertoo muun muassa haitallisten vieraslajien levinneisyyksistä.

Ilmoita vieraslajihavainto

Lataa VieKas-hankkeen vieraslajien havaintolomake puhelimeesi. Havainnot kertyvät kansalliseen vieraslajiportaaliin. https://viekas.laji.fi/



JAA
13.09.2019 13:00

Villikani

Tietoa kasveja vahingoittavasta villikanista ja sen torjunnasta.

Vieraskasvilajit

Lukumääräisesti useimmat Helsingissä tavattavista vieraista lajeista ovat kasveja.

Linnut ja nisäkkäät

Osa tulokaslajeista on levinnyt luontaisesti.

Espanjansiruetana ja lehtokotilo

Espanjansiruetana on yleistynyt myös Helsingissä.

Kalat ja ravut

Uusia kalalajeja Helsingin vesissä: hopearuutana, mustakitatokko...

Pohjaeläimet, eläin- ja kasviplankton

Simpukoita, katkoja, kampamaneetteja...