Suoraan sisältöön

Vieraslajit

Vieraslajit ovat alueen ekosysteemiin alun perin kuulumattomia lajeja, jotka ihminen on tuonut tietoisesti tai epähuomiossa luontaisten leviämisesteiden, esimerkiksi valtameren yli. 

Valtioneuvosto teki päätöksen Suomen kansallisesta vieraslajistrategiasta vuonna 2012. Sen tavoitteena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. EU:n vieraslajiasetus vuodelta 2014 pyrkii haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennaltaehkäisyyn. Komissio hyväksyi erikseen Euroopan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelon vuonna 2016 ja sen täydennyksen vuonna 2017. Tällä listalla ovat mm. jättiputket, jättipalsami, piisami, supikoira ja täplärapu.

Suomen kansallinen haitallisten vieraslajien luettelo julkaistiin vuonna 2012 ja vuoden 2015 vieraslajilaki kielsi kaikkien haitallisten vieraslajien maahantuonnin ja päästämisen ympäristöön. Vieraslajilainsäädäntöä tiukennettiin kesällä 2019. Uudistuneen lainsäädännön mukainen kasvatuskielto koskee alaskanlupiinia, hamppuvillakkoa, tarha-, japanin- ja sahalinintatarta sekä kanadanvesiruttoa, komealupiinia, kurtturuusua ja lännenpalsamia. Näitä kaikkia esiintyy Helsingissä.

Kaupungin tavoitteena on hävittää jättiputki kokonaan Helsingistä. Muiden lajien osalta tavoitteena on ollut leviämisen estäminen tärkeille luontoalueille. Sen vuoksi haitallisia vieraslajeja ei käytetä kaupungin viheralueilla ja niitä poistetaan muiden hoitotöiden ohessa. Uusi kasvatuskielto muuttaa tilannetta, ja kaupungin on ryhdyttävä poistamaan tehokkaammin vieraslajiasetuksen yhdeksää kasvilajia.

Vuoden 2019 lainsäädännön muutoksen yhteydessä Helsingissä tavattavista haitallisista vierasnisäkkäistä supikoira, minkki ja piisami siirrettiin metsästyslaista vieraseläinlakiin. Kaniini säilyi edelleen riistaeläimenä. Minkkiä ja supikoiraa kaupunki torjuu luonnonsuojelualueilta ja saaristosta. Piisamikanta on Helsingissä niin harva, ettei lajia pyydetä.

Vesien haitallisista vieraslajeista ainoastaan hopearuutanaa on poistokalastettu Vanhankaupunginlahden ruovikkoalueen isoimmasta lampareesta ja Viikin Saunapellonlammesta. 

Vieraslajilainsäädännön noudattamista valvoo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Se voi päättää nopeiden hävittämistoimenpiteiden toteuttamisesta. 

Vieraslajien torjuntatoimia Helsingissä vuosina 2015 - 2019 (pdf)

Helsingin vieraslajilinjaus

Helsingin vieraslajilinjaukseen on koottu tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosina 2015-2019. Tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraseläinten, -kasvien ja vesiympäristön lajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Helsingin luonnolle, ihmisten hyvinvoinnille sekä elinkeinoille, ja näin ehkäistä vieraslajien leviämistä myös muualle Suomeen.

Vieraslajitalkoiden järjestäminen

Helsingin kaupunki on järjestänyt vieraslajitalkoita vuodesta 2012 alkaen. Niitä toteutetaan kaikille avoimina talkoina, järjestöyhteistyönä, yritysyhteistyönä ja yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Talkoiden kohteet ovat yleensä luontoarvoiltaan merkittävillä alueilla, kuten luonnonsuojelualueilla ja vesistöjen reuna-alueilla.

Vieraslajitalkoissa torjutaan etupäässä vieraskasveja mutta on myös torjuttu kahta eläinlajia, espanjansiruetanaa ja hopearuutanaa. Kasvilajeista talkoilla torjuttaviksi sopii lähes kaikki muut paisi jättiputki, suuret puuvartiset kasvit sekä vesikasvit. Talkoilla on tähän saakka torjuttu pääasiassa kurtturuusua ja jättipalsamia.

Kaupunki tukee myös asukkaiden omia vieraslajitalkoita, jos ne kohdistuvat kaupungin ylläpitämille alueille eli yleisille alueille. Kaupunki voi lainata tarvittavia käsityökaluja, ja hakee pois syntyneen jätteen. Talkoista pitää ilmoittaa ja sopia kaupungin kanssa ennen talkoita.

Lisätieto kaupungin järjestämistä talkoista sekä ohjeita omien talkoiden järjestämiseksi saat sivuilta Hyvä kasvaa Helsingissä (www.hyvakasvaa.fi).

Vieraslajiportaali

Apua tunnistukseen ja neuvoja torjuntaan

Kansallisen vieraslajiportaalin avulla voit tunnistaa vieraslajeja. Sivuilta löydät tietoa ja kuvia vieraslajeista, karttoja vieraslajien levinneisyydestä sekä torjuntaohjeita.

Ilmoita vieraslajihavaintosi verkossa

Voit myös ilmoittaa havaintosi kaikista vieraslajeista kansallisessa vieraslajiportaalissa. Kansalaisten ja tutkijoiden ilmoittamat vieraslajit kartuttavat tietopankkia, joka kertoo muun muassa haitallisten vieraslajien levinneisyyksistä.

Ilmoita vieraslajihavainto

Lataa VieKas-hankkeen vieraslajien havaintolomake puhelimeesi. Havainnot kertyvät kansalliseen vieraslajiportaaliin. https://viekas.laji.fi/



19.05.2020 12:45

Villikani

Tietoa kasveja vahingoittavasta villikanista ja sen torjunnasta.

Vieraskasvilajit

Lukumääräisesti useimmat Helsingissä tavattavista vieraista lajeista ovat kasveja.

Linnut ja nisäkkäät

Osa tulokaslajeista on levinnyt luontaisesti.

Espanjansiruetana ja lehtokotilo

Espanjansiruetana on yleistynyt myös Helsingissä.

Kalat ja ravut

Uusia kalalajeja Helsingin vesissä: hopearuutana, mustakitatokko...

Pohjaeläimet, eläin- ja kasviplankton

Simpukoita, katkoja, kampamaneetteja...