Suoraan sisältöön

Asunnon sisäilma

Ilmanvaihdosta yleisesti

Ilmanvaihto on keskeinen huoneilman laatuun vaikuttava tekijä. Ilma tuodaan asunnoissa oleskelutiloihin ja poistetaan ns. likaisista tiloista (keittiö, saniteettitilat), joissa syntyy eniten epäpuhtauksia ja kosteutta.

Painovoimainen ilmanvaihto

Painovoimainen ilmanvaihto on perinteinen ilmanvaihtotapa, jossa ilma liikkuu sisä- ja ulkoilman välisten paine- ja lämpötilaerojen avulla. Painovoimaisen ilmanvaihdon etuna on helppokäyttöisyys, koska huollettavia koneita ei ole. 

Painovoimaista ilmanvaihtoa suositellaan tehostettavan ikkunatuuletuksella etenkin kesäaikana, kun sisä- ja ulkoilman lämpötilaerot ovat pienet.

Painovoimaisten järjestelmien osittainen koneellistaminen esim. liesituulettimin tai kanavapuhaltimin ei ole suotavaa, koska se voi muuttaa rakennuksen ja kanavien painesuhteita ja ja häiritä hormien virtauksia. Vanhoissa rakennuksissa hormit saattavat olla huonokuntoisia, jolloin hajut voivat siirtyä asunnosta toiseen hormien kautta.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Koneellinen poistoilmanvaihto on asunnoissa yleisin ilmanvaihtotapa, jossa ilmaa poistetaan asunnosta koneellisesti ja korvausilma tulee ikkunoiden tai ulkoilmaventtiilien kautta. Koneellisella poistoilmanvaihdolla voidaan painovoimaista paremmin varmistaa riittävä ilman vaihtuvuus kaikkina vuodenaikoina.

Korvausilmareiteiksi suositeltavimpia ovat ikkunoiden yläkarmissa tai ylhäällä ulkoseinässä olevat ulkoilmaventtiilit, vaihtoehtona on tiivisteen poisto ikkunoiden yläreunasta

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on järjestelmä, jossa tuloilma puhalletaan sisätiloihin koneellisesti ja lämmitetään.  Järjestelmällä voidaan varmistaa riittävä ja vedoton ilmanvaihto kaikissa tiloissa.

Tuloilmakoneissa voidaan käyttää tehokkaita suodattimia, jolloin tuloilma saadaan puhdistettua paremmin kuin muissa ilmanvaihtojärjestelmissä. Mikäli koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon on liitetty tuloilman kostutus- ja/tai jäähdytysjärjestelmä puhutaan ilmastoinnista.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto vaatii kattavaa huoltoa. Tuloilmasuodattimet tulee vaihtaa vuosittain sekä kanavat nuohota. Huonosti hoidettu ilmanvaihtolaitteisto/kanavisto voi aiheuttaa huomattavia sisäilmaongelmia.

Ilmanvaihtolaitteistojen puhdistus ja huolto

Kanavien puhdistus kuuluu kiinteistön omistajan vastuulle. Asukkaiden tulee huolehtia ilmanvaihtoventtiileiden säännöllisestä puhdistamisesta. Venttiilit tulee puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja liesituulettimen rasvasuodattimen kunto tulee arvioida kuukausittain sekä puhdistaa tarvittaessa.

Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät ilmanvaihtuvuutta tiloissa. Lisäksi likainen tuloilmalaitteisto heikentää sisäilman laatua. 

Sisäilman ja rakenteiden lämpötilat

Asuntojen sisäilman lämpötilalle ja rakenteiden pintalämpötiloille on määritelty toimenpiderajat seuraavasti (asumisterveysasetus 545/2015):  

  Toimenpideraja oC  
Lämpötila lämmityskaudella (talviaika) + 18 oC  – + 26 oC
Lämpötila lämmityskauden ulkopuolella (kesäaika) + 18 oC  – + 32 oC
Seinäpinnan alin lämpötila (keskiarvo) + 16 oC
Lattiapinnan alin lämpötila (keskiarvo) + 18 oC
Alin pistemäinen pintalämpötila + 11 oC


Sisäilman suhteellinen kosteus

Sisäilman suhteellisen kosteuden tavoiteltava taso lämmityskaudella on 30 - 40 %. Korkeampi kosteus lämmityskaudella voi olla merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta kun taas matalampi kosteustaso voi johtua tehokkaasta ilmanvaihdosta ja/tai liian lämpimästä sisäilmasta. Kesällä sisäilman suhteellinen kosteus saattaa sääolosuhteista johtuen nousta korkeaksi (60 - 80 %).

Vetoisuus

Vetoisuus johtuu yleisimmin ilmanvaihtoon liittyvistä ongelmista: väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä tai liian suurista ilmavirroista sekä rakenteiden ilmavuodoista. Rakenteiden alhaiset lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta. Kylmien rakenteiden syynä voi olla riittämätön lämmöneristys tai ns. kylmäsillat.

Rakenteiden pintalämpötilat

Rakenteen liian alhaisen lämpötilan syynä voi olla riittämätön lämmöneristys tai ns. kylmäsilta, joka johtaa ulkoilman kylmyyden sisäpuolisiin rakenteisiin. Myös liian alhainen sisäilman lämpötila aiheuttaa rakenteiden jäähtymistä.

Asumisterveysasetus

Testaa oletko sisäilmatietäjä! 

ikoni: aloita peli



JAA
06.12.2019 03:51