Suoraan sisältöön

Asunnon sisäilma

Ilmanvaihdosta yleisesti

Ilmanvaihto on keskeinen huoneilman laatuun vaikuttava tekijä. Ilma tuodaan asunnoissa oleskelutiloihin ja poistetaan ns. likaisista tiloista (keittiö, saniteettitilat), joissa syntyy eniten epäpuhtauksia ja kosteutta.

Painovoimainen ilmanvaihto

Painovoimainen ilmanvaihto on perinteinen ilmanvaihtotapa, jossa ilma liikkuu sisä- ja ulkoilman välisten paine- ja lämpötilaerojen avulla. Painovoimaisen ilmanvaihdon etuna on helppokäyttöisyys, koska huollettavia koneita ei ole. 

Ongelmana on huono säädettävyys, koska ilmavirrat vaihtelevat sääolosuhteiden mukaan. Riittävä korvausilman saanti on painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnan edellytys.

Painovoimaista ilmanvaihtoa suositellaan tehostettavan ikkunatuuletuksella etenkin kesäaikana, kun sisä- ja ulkoilman lämpötilaerot ovat pienet. Painovoimaisten järjestelmien osittainen koneellistaminen esim. liesituulettimin tai kanavapuhaltimin ei ole suotavaa, koska se voi muuttaa rakennuksen ja kanavien painesuhteita ja johtaa helposti hormien virtauksien häiriintymiseen. Vanhoissa rakennuksissa hormit saattavat olla huonokuntoisia, jolloin hajut voivat siirtyä asunnosta toiseen hormien kautta.

Koneellinen poistoilmanvaihto

Koneellinen poistoilmanvaihto on asunnoissa yleisin ilmanvaihtotapa, jossa ilmaa poistetaan asunnosta koneellisesti ja korvausilma tulee ikkunoiden tai ulkoilmaventtiilien kautta. Koneellisella poistoilmanvaihdolla voidaan painovoimaista paremmin varmistaa riittävä ilman vaihtuvuus kaikkina vuodenaikoina.

Korvausilmareiteiksi suositeltavimpia ovat ikkunoiden yläkarmissa tai ylhäällä ulkoseinässä olevat ulkoilmaventtiilit, vaihtoehtona on tiivisteen poisto ikkunoiden yläreunasta

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on järjestelmä, jossa tuloilma puhalletaan sisätiloihin koneellisesti ja lämmitetään. Tämä voidaan toteuttaa erillisillä koneilla tai yhdistetyillä tulo- ja poistoilmalaitoksilla, joissa voidaan ottaa talteen poistoilman lämpöä. Järjestelmällä voidaan varmistaa riittävä ja vedoton ilmanvaihto kaikissa tiloissa.

Tuloilmakoneissa voidaan käyttää tehokkaita suodattimia, jolloin tuloilma saadaan puhdistettua paremmin kuin muissa ilmanvaihtojärjestelmissä. Mikäli koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtoon on liitetty tuloilman kostutus- ja/tai jäähdytysjärjestelmä puhutaan ilmastoinnista.

Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on investointikustannuksiltaan kallein järjestelmä, mutta käytössä voidaan säästää energiaa lämmöntalteenottojärjestelmien ansiosta. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto vaatii aina hyvää huoltoa. Huonosti hoidettu ilmanvaihtolaitteisto voi aiheuttaa huomattavia sisäilmaongelmia!

Ilmanvaihtolaitteistojen puhdistus ja huolto

Ilmanvaihtolaitteistot vaativat huoltoa. Ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen kunto tulisi arvioida noin kymmenen vuoden välein. Lisäksi kanavien puhdistus suositellaan tehtäväksi vähintään kymmenen vuoden välein

Tuloilmakanavat olisi hyvä puhdistaa tai ainakin tarkistaa niiden puhtaus useamminkin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Tuloilmasuodattimet tulee myös vaihtaa säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.

Kanavien puhdistus kuuluu kiinteistön omistajan (esimerkiksi asunto-osakeyhtiö) vastuulle. Asukkaiden tulee huolehtia ilmanvaihtoventtiileiden säännöllisestä puhdistamisesta.

Venttiilit on syytä puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja liesituulettimen rasvasuodattimen kunto tulee arvioida kuukausittain sekä puhdistaa tarvittaessa. Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät ilmanvaihtuvuutta tiloissa. Lisäksi likainen tuloilmalaitteisto heikentää sisäilman laatua. 

Sisäilman ja rakenteiden lämpötilat

Asuntojen sisäilman lämpötilalle ja rakenteiden pintalämpötiloille on määritelty toimenpiderajat seuraavasti (asumisterveysasetus 545/2015):  

  Toimenpideraja oC  
Lämpötila lämmityskaudella (talviaika) + 18 oC  – + 26 oC
Lämpötila lämmityskauden ulkopuolella (kesäaika) + 18 oC  – + 32 oC
Seinäpinnan alin lämpötila (keskiarvo) + 16 oC
Lattiapinnan alin lämpötila (keskiarvo) + 18 oC
Alin pistemäinen pintalämpötila + 11 oC


Sisäilman suhteellinen kosteus

Sisäilman suhteellisen kosteuden tavoiteltava taso lämmityskaudella on 30 - 40 %. Em. tavoitetasoa korkeampi kosteus lämmityskaudella on yleensä merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta. 

Talviaikana ilman suhteellinen kosteus saattaa lämmityksen vaikutuksesta laskea tavoitetasoa alhaisemmaksi. Sisäilma saattaa pakkaspäivinä olla kuivaa erityisesti rakennuksissa, joissa on koneellinen, lämmitetty tuloilma. Lämpiminä vuodenaikoina sisäilman suhteellinen kosteus taas saattaa sääolosuhteista johtuen nousta hyvinkin korkeaksi

Vetoisuus

Vetoisuus johtuu yleisimmin ilmanvaihtoon liittyvistä ongelmista: Ikkunoiden puutteellisista tiivistyksistä, rakenteiden ilmavuodoista, väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä tai liian suurista ilmavirroista. Liian alhaiset rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta. Rakenteen liian alhaisen lämpötilan syynä voi olla riittämätön lämmöneristys tai ns. kylmäsilta, joka johtaa ulkoilman kylmyyden sisäpuolisiin rakenteisiin.

Rakenteiden pintalämpötilat

Rakenteen liian alhaisen lämpötilan syynä voi olla riittämätön lämmöneristys tai ns. kylmäsilta, joka johtaa ulkoilman kylmyyden sisäpuolisiin rakenteisiin. Myös liian alhainen sisäilman lämpötila aiheuttaa rakenteiden jäähtymistä.

Asumisterveysasetus

Testaa oletko sisäilmatietäjä! 

ikoni: aloita peli



JAA
05.09.2019 10:04