ALUETALOUS

 

Seudun talous on kokonaisuudessaan hyvässä nousussa

 

Tuotanto kasvoi Helsingin seudulla ennakkoarvion mukaan hieman yli 2 prosenttia edellisvuodesta kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Vaatimattomasta kasvuluvusta huolimatta Helsingin seudun talous on kokonaisuudessaan hyvässä nousussa. Kasvuprosenttia alentaa teollisuustuotannon volyymin lasku edellisvuoden vastaavan ajankohdan poikkeuksellisen korkeista lukemista. Useimmat palvelualat sekä rakentaminen kasvoivat reippaasti. Helsingin seudulla tuotanto kasvoi arvion mukaan noin puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maassa vuoden kolmannella neljänneksellä. Tuotannon kasvu seudulla on ollut nopeampaa kuin koko maassa jo lähes kahden vuoden ajan vuoden 2004 alusta lukien.

 

Tuotannon volyymi

Muutos (%) edellisestä vuodesta

 

Lähde: Tilastokeskus sekä YTV ja Seppo Laakso

 

 

Suhdanteiden ennakoidaan kohentuvan myös lähikuukausina

 

Teollisuus ja rakentaminen Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen ajantasainen suhdannetilanne on parantunut loppukesän kuluessa ja suhdanteiden ennakoidaan kohentuvan myös lähikuukausina. Suhdannenäkymien saldoluku oli lokakuussa 13. Heinäkuussa se oli 18.

 

Teollisuuden odotukset suhdannenäkymistä

 

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, EK, suhdannebarometri

 

 

Tuotanto on lisääntynyt viime kuukausina, ja tuotantomäärät ovat myös vuoden takaista suuremmat. Tuotannon ennakoidaan kasvavan loppuvuoden aikana. Tuotantokapasiteettitilanne vaihtelee yrityksittäin  ja tilauskirjat ovat likimain normaalit, saldoluku –1. Koko maassa tuotannon kasvun arvioidaan jatkuvan loppuvuonna sekä ensi vuoden alussa. Rakennusalan tavoin teollisuudessa on ongelmaksi nousemassa pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Uudellamaalla teollisuuden ja rakentamisen henkilökunnan määrä on pysynyt viime kuukausina likimain ennallaan. Investoinnit ovat hieman vuoden takaista vähäisemmät.

 

Koko maassa teollisuusyritysten työvoima pysyi lähes ennallaan heinä–syyskuussa. Seuraavan kolmen kuukauden aikana henkilöstön arvioidaan kääntyvän loivaan kasvuun. Rakennusyritysten henkilökunnan määrä kasvoi selvästi heinä–syyskuussa. Rakennusyritykset odottavat työvoiman määränsä kasvavan jonkin verran vielä loppuvuonnakin.

 

Kotitalouksien odotukset Suomen talouden

kehityksestä seuraavien 12 kuukauden aikana

 

 

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri

 

 

Palveluyritykset

 

Uudenmaan palveluyritysten suhdannetilanne on parantunut viime kuukausina ja lähikuukausien suhdannenäkymät ovat aiempaa paremmat. Suhdannenäkymien saldoluku oli lokakuussa 10, kun saldoluku oli heinäkuussa –2. Uudenmaan palvelualojen suhdannekuva on koko maan keskiarvoa kirkkaampi sekä ajankohtaisen tilanteen että odotusten osalta.

 

Myynti on loppukesän kuluessa lisääntynyt yleisesti ja loppuvuotta koskevat myyntinäkymät ovat hyvät. Myynnin ennakoidaan lisääntyvän vuositasolla noin 5 prosentin vauhtia. Henkilökuntaa on palkattu hieman lisää viime kuukausina ja työvoimaa suunnitellaan lisättävän myös loppuvuoden aikana.

 

Tuotantokapeikkoja ilmoitti lokakuussa 37 prosenttia vastaajista. Ammattityövoiman puute on noussut yleisimmäksi kapeikkotekijäksi 19 prosentin osuudellaan. Samaan aikaan heikko kysyntä on ongelmana 14 prosentilla alasta. Muut kapeikot ovat harvinaisia. Kannattavuus on viime kuukausien hintojen laskusta huolimatta vuoden takaista parempi. Koko maassa palveluyritykset kuvaavat suhdannetilannettaan tällä hetkellä hieman normaalia paremmaksi.

 

Kuluttajien luottamus tulevaisuuden kehitykseen heikentynyt

 

Pääkaupunkiseudun kuluttajien luottamusindikaattorin arvo oli syyskuussa 13,9. Koko maan kuluttajilla oli tätä vähemmän luottamusta tulevaisuuteen, sillä saldoluvun arvo oli 10,8. Sekä koko maassa että pääkaupunkiseudulla luottamus oli suunnilleen samalla tasolla kuin heinäkuussa, mutta elokuun tilanteeseen nähden se oli laskenut.

 

Kuluttajien luottamusindikaattori

 

 

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri

 

 

Kuluttajien luottamus omaan talouteen pääkaupunkiseudulla oli laskenut syyskuussa kahteen edelliseen kuukauteen verrattuna. Saldoluku oli syyskuussa 11,7, kun se vielä heinäkuussa oli 16,9. Luottamus Suomen talouden kehitykseen oli vähentynyt sekä pääkaupunkiseudulla että koko maassa. Pääkaupunkiseudun saldoluku oli –0,9 ja koko maassa se oli –2,3.

 

Kotitalouksien odotukset omasta talouskehityksestä

seuraavien 12 kuukauden aikana

 

 

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri

 

Myös työttömyyden kehityksen suhteen oletukset olivat muuttuneet syyskuussa edellistä kuukautta synkemmiksi. Pääkaupunkiseudulla saldoluku oli –3,7 ja koko maassa se oli –7,8. Pääkaupunkiseudun kuluttajista lähes 36 prosenttia oletti työttömiä olevan vuoden kuluttua paljon tai jonkin verran enemmän. Koko maassa vastaava osuus oli 41 prosenttia.

 

Kuluttajien luottamus omiin säästämismahdollisuuksiin oli korkealla tasolla, vaikka siinäkin oli tapahtunut laskua. Pääkaupunkiseudun kuluttajista todennäköisesti säästää neljä viidesosaa. Vastaava osuus koko maassa oli 77 prosenttia. Saldoluku oli pääkaupunkiseudulla 48,6 ja koko maassa 44,1.