ALUETALOUS

Tuotanto kasvoi vain 1,5 prosenttia

Tuotannon kasvu Helsingin seudulla ei pysynyt kuluvan vuoden alussa viime vuoden jälkipuolen lupaavassa vauhdissa. Tuotanto kasvoi ennakkoarvion mukaan vain 1,5 % edellisvuodesta vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä, kun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä nousu oli 5 % ja sitä edellisinä noin 4 %. Kasvun hidastuminen perustuu ennen kaikkea teollisuuteen, jossa tuotannon volyymin kasvu pysähtyi vuoden ensimmäisinä kuukausina. Pääsiäisen ajoittuminen maaliskuulle vaikutti osaltaan työpäivien ja vastaavasti tuotannon määrään, kun edellisenä vuonna pääsiäinen oli huhtikuussa (tuotantoindikaattoreihin ei ole tehty ns. työpäiväkorjausta). Tuotannon kasvuvauhti oli vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa. Edellisen neljänneksen tuotantolaskelma korjautui Helsingin seudun osalta jonkin verran ylöspäin edellisen katsauksen ennakkoarvioon verrattuna ja samalla ero koko maahan verrattuna tuli selvemmin näkyviin viime vuoden jälkipuolella.

Tuotannon volyymi

Muutos (%) edellisestä vuodesta

Lähde: Tilastokeskus sekä YTV ja Seppo Laakso

Suhdanne- ja investointiodotukset nousussa

Uudellamaalla tilauskirjat ovat tavallista ohuemmat, mutta tuotannon odotetaan lisääntyvän lähiaikoina. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdannetilanne on parantunut alkuvuoden aikana ja suhdanteiden odotetaan kohentuvan myös lähiaikoina. Suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa 11, kun saldo oli tammikuussa 0. Koko maassa teollisuusyritysten suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli huhtikuussa 6, kun se oli tammikuussa 10. Rakentamisen suhdannenäkymät kohenivat. Suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa 16 (tammikuussa -8).

Teollisuuden (ml. rakentaminen)
odotukset suhdannenäkymistä

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Uudellamaalla tuotantokapasiteetin käyttöasteet ovat hieman alentuneet viime kuukausina ja 71 % arvioi kapasiteettia olevan sopivasti. Heikko kysyntä rajoittaa tuotantoa 29 prosentilla vastaajista. Ammattityövoimasta on pulaa viidesosalla alasta ja 6 % Uudenmaan yrityksistä toteaa kapasiteetista olevan puutetta. Tilauskirjat ovat normaalia ohuemmat, saldoluku -5.

Uudellamaalla henkilökuntakehitys on ollut viime kuukausina odotuksia parempaa. Työvoima on pysynyt liki ennallaan viime kuukausina, mutta vuositasolla väkeä on vähennetty. Kausivaihtelu huomioon ottaen henkilökunnan arvellaan pysyvän alkukesän aikana ennallaan. Investoinnit ovat vähentyneet, mutta niiden odotetaan nousevan jatkossa. Kustannukset ovat nousussa, mutta kannattavuus on silti parantunut. Kilpailuasema on pysynyt viime kuukausina likimain ennallaan.

Koko maassa teollisuusyritysten työvoiman väheneminen päättyi alkuvuonna. Henkilöstökehitys oli hieman aiempia arvioita parempaa. Tiedusteluun vastanneet teollisuusyritykset odottavat henkilöstönsä pysyvän huhti-kesäkuussa ennallaan. Rakennusyritysten henkilökunnan määrä kasvoi tammi-maaliskuussa. Henkilöstön odotetaan kasvavan myös seuraavien kolmen kuukauden aikana. Palveluyritysten henkilökunnan määrä kasvoi loivasti tammi-maaliskuussa. Lähikuukausien aikana kehityksen odotetaan olevan samankaltaista.

Kotitalouksien odotukset Suomen talouden kehityksestä

seuraavien 12 kuukauden aikana

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri

Uudenmaan palveluyritysten suhdanneodotukset ovat aiempaa heikommat ja suhdanteiden ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan, saldoluku huhtikuussa -2. Tammikuussa suhdannenäkymien saldoluku oli 7. Yleisen suhdannetilanteen ennakoidaan aiempaa tapaan olevan hieman normaalia paremman. Myynnin määrä on lisääntynyt viime kuukausina yleisesti, mutta kasvu on hieman aiempaa kapeammalla pohjalla. Koko maan palveluyritysten suhdanneodotukset heikkenivät hieman. Suhdannenäkymien saldoluku oli -7, kun vastaava lukema oli tammikuun kyselyssä. -1.

Kuluttajien luottamus ennätyskorkealla

Maaliskuussa pääkaupunkiseudun kuluttajien luottamusindikaattori oli 20,4 ja kuukautta aikaisemmin vieläkin korkeampi eli 21,7. Lukemat ovat ennätyskorkeita. Koko maassa luottamus ei ollut aivan yhtä vahvaa, sillä indikaattori sai arvon 16,4 maaliskuussa. Vuoden ensimmäinen kuukausi oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että aiemmin koko maassa kuluttajien luottamus on ollut pääkaupunkiseutua alhaisempaa, mutta tammikuussa indikaattori sai arvon 12,3 koko maassa ja 10,8 pääkaupunkiseudulla.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri

Maaliskuussa puolet pääkaupunkiseudun kuluttajista oletti Suomen talouskehityksen olevan samanlaisen vuoden kuluttua. Koko maan kuluttajilla oli lähes samanlainen näkemys. Pessimistisempiä odotukset olivat tammikuussa, jolloin indikaattorin arvo oli 3,9 pääkaupunkiseudulla ja 5,2 koko maassa. Pääkaupunkiseudulla kuluttajien luottamus oman talouden kehitykseen oli vahva sekä helmi– että maaliskuussa. Saldoluku oli 15,5 maaliskuussa pääkaupunkiseudulla. Koko maassa se oli 12. Pessimistisimpiä kuluttajat olivat tammikuussa, sillä koko maassa indikaattorin arvo oli 10,9 ja 9,5 pääkaupunkiseudulla. Säästämistä seuraavan vuoden aikana kuvaava saldoluku oli maaliskuussa pääkaupunkiseudulla 58,2 ja 46,3 koko maassa.

Pääkaupunkiseudun kuluttajista 28 prosenttia oletti työttömien määrän nousevan jonkin verran seuraavan vuoden aikana Suomessa. Lähes yhtä suurella osuudella vastaajista oli päinvastainen näkemys. Pääkaupunkiseudulla työttömien määrän muutosta kuvaava saldoluku oli maaliskuussa –2,2 pääkaupunkiseudulla ja –1,8 koko maassa.

Kotitalouksien odotukset Suomen talouskehityksestä

seuraavien 12 kuukauden aikana

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri