HYVINVOINTI JA PAHOINVOINTI
Asumistuen piirissä noin 8 prosenttia pääkaupunkiseudun
asuntokunnista
Asumistukea voivat saada
pienituloiset ruokakunnat. Asumistukea arvioidaan ruokakunnan jäsenten
asumismenojen (vuokra, vesimaksut ja lämmityskustannukset), yhteenlaskettujen
tulojen ja omaisuuden perusteella. Jos esimerkiksi helsinkiläisen nelihenkisen
ruokakunnan bruttotulot ylittävät 2 565 euroa/kk, niin tulot estävät asumistuen
saamisen. Esimerkkiperheen tapauksessa tuen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon
90 m2 asunnon pinta-alasta.
Asumistuen saajien määrä
lisääntyi maaliskuun lopussa pääkaupunkiseudulla 5,5 prosentilla viime vuoden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuen saajia oli pääkaupunkiseudulla 35 553,
ja heidän osuutensa asuntokunnista oli noin 8 prosenttia.
Yleisen asumistuen saajat pääkaupunkiseudulla kauden
lopussa
Muutos (%) edellisestä vuodesta
Lähde: KELA
Tuen määräytymisperusteita
muutettiin 1.1.2002 niin, että asumismenojen enimmäismäärät vastaavat paremmin
vuokratasoa. Pienille asunnoille vahvistettiin omat enimmäisasumismenot.
Helsingin muuta maata korkeammat kustannukset otetaan myös aiempaa paremmin
huomioon, sillä Helsinki muodostaa oman kuntaryhmänsä.
Toimeentulotuen saajien määrä laskee
Toimeentulotuki on
tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi henkilön ja perheen vähintään
välttämätöntä toimeentuloa turvaavaksi etuudeksi. Tuen tarkoituksena on antaa
myös mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan, joten tuen perusosaan
voi sisältyä mm. pienet virkistys- ja harrastusmenot. Ensisijaisten etuuksien
vireilläolo tarkistetaan tukea haettaessa.
Toimeentulotukea sai
Helsingissä tammi–maaliskuussa 28 557, Espoossa 7 411 ja Vantaalla 8 459
henkilöä. Tuen saajien osuus väestöstä oli Helsingissä ja Vantaalla noin 5 ja
Espoossa 3,5 prosenttia. Toimeentulotuen saajien määrä laski sekä Helsingissä
että Espoossa, mutta kasvoi Vantaalla 2,4 prosenttia.
Toimeentulotuen saajat pääkaupunkiseudulla
Muutos (%) edellisestä vuodesta
Lähde: Helsinki, Espoo ja Vantaa
Kotihoidontuen saajien määrät ennallaan
Lakisääteistä kotihoidontukea
saavien perheiden määrä on pysynyt pääkaupunkiseudulla lähes ennallaan. Tuen
saamisen edellytyksenä on, että perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Tuki
myönnetään vasta vanhempainrahakauden jälkeen, joten pääkaupunkiseudulla
syntyneiden vauvojen määrän kasvu näkyy todennäköisesti tuen saajien määrässä vasta vuoden
kuluttua. Kotihoidontukea maksetaan, kunnes nuorin lapsi täyttää kolme vuotta
tai siirtyy kunnan järjestämään päivähoitoon, tai perhe valitsee yksityisen
hoidon tuen.
Kotihoidontukea saavat perheet pää-
kaupunkiseudulla
Muutos (%) edellisestä vuodesta
Lähde: Helsinki, Espoo ja Vantaa
Subutexin takavarikkomäärät kasvaneet
Poliisin ja Tullin
rekisteröimien huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna noin 8 prosenttia
edellisestä vuodesta. Huumausaineiden käyttörikosten määrä kasvoi
merkittävästi, mutta törkeiden huumausainerikosten määrä pysyi lähes ennallaan.
Voimakkaimmin huumausainerikokset lisääntyivät Etelä-Suomen läänissä, jossa
myös törkeitä huumausainerikoksia kirjattiin edellisvuotta enemmän.
Tammi–maaliskuussa poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä
kuitenkin laski Helsingissä, jossa rikoksia kirjattiin 544 kappaletta.
Huumausainetakavarikoissa oli suurin lisäys huumausaineeksi luokiteltavan Subutexin takavarikkomäärässä. Niitä takavarikoitiin
Suomessa viime vuonna 37 284 kappaletta, kun vuonna 2002 määrä oli vain 18 700.
Muista takavarikoiduista aineista kasvoivat marihuanan, kannabiksen, kokaiinin
ja katin määrät. Sen sijaan hasista, heroiinia, amfetamiinia ja ekstaasia
takavarikoitiin edellisvuotta vähemmän. (Keskusrikospoliisi, rikostietopalvelu)
Myös omaisuusrikoksien määrä
kääntyi pitkästä aikaa kasvuun Helsingissä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
varkauksia kirjattiin 7 616 eli noin 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden
tammi–maaliskuussa. Myös väkivaltarikoksien määrä kasvoi. Niitä kirjattiin 1
200 kappaletta.
Poliisin tietoon tulleet rikokset Helsingissä
Indeksi (I/95=100)
Lähde:
Helsingin kihlakunnan poliisilaitos