VÄESTÖ

Väestömäärä nousussa

Helsingin seudun väestö kasvoi 13 660 asukkaalla viime vuonna. Kasvuvauhti palautui vuosituhannen alun tasolle muutaman vuoden notkahduksen jälkeen. Kasvuun vaikutti erityisesti muuttoliike, sillä syntyneiden ja kuolleiden määrät ovat säilyneet jo vuosia samalla tasolla. Viime vuonna luonnollinen väestönmuutos oli 7 330 henkilöä ja muuttovoitto toi 6 330 uutta asukasta. Helsingin seudun asukasluku oli 1 265 100 viime vuoden lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan.

Kaksi viidestä muuttaneesta asettui Helsinkiin ja sen väestönkasvu elpyikin jälleen. Väestö kasvoi 3 780 helsinkiläisellä. Syntyneitä oli 1 310 kuolleita enemmän ja muuttovoitto oli 2 470 asukasta. Näin ollen Helsingin väestönkasvu nojasi tulomuuttoon muista pääkaupunkiseudun kaupungeista poiketen. Väkiluku Helsingissä oli vuoden lopussa 564 400 asukasta.

Väestön nettomuutos ja sen osatekijät

Helsingin seudulla, liukuva vuosisumma

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Vantaan asukasmäärä lisääntyi viime vuoden aikana 2 440 henkilöllä, joka oli 650 enemmän kuin edellisvuonna. Muuttovoitto oli 770 uutta vantaalaista. Edelliseen vuoteen verrattuna se lähes kolminkertaistui. Muuttovoiton osuus viime vuoden väestönkasvusta oli noin kolmannes. Vantaalla asui vuoden lopussa 189 700 henkilöä.

Espoon väestö kasvoi 3 310 henkilöllä viime vuonna. Lisäys johtui etenkin syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden. Muuttovoiton osuus väestönkasvusta oli vajaa kolmannes eli 930 uutta espoolaista. Määrä oli vähän yli 1 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Espoolaisia oli viime vuoden lopussa 236 000.

Kehyskunnissa sekä väestön luonnollinen kasvu että muuttoliike lisäsivät asukasmäärää lähes yhtä paljon. Syntyneitä oli noin 1 980 enemmän kuin kuolleita. Muuttovoitto kasvatti väkilukua 2 140 henkilöllä, joka on suunnilleen sama määrä kuin jo useana vuotena aikaisemminkin. Väestö kasvoi kehyskunnissa 4 120 asukkaalla eli jonkin verran enemmän kuin edellisinä vuosina.

Väestönmuutos Helsingin seudulla alueittain

Väestönmuutoksen osuus (%) väestöstä

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Helsingissä muuttovoittoa jokaisella vuosineljänneksellä

Helsingin seudun viime vuoden muuttovoitosta kertyi runsas kolmannes heinä–syyskuussa. Helsinki sai muuttovoittoa viime vuoden jokaisella neljänneksellä. Eniten sitä oli heinä–syyskuussa, vähän yli 1 500 henkilöä. Espoossa suurin muuttovoitto kertyi myös kolmannella vuosineljänneksellä, 570 uutta espoolaista. Vuoden ensimmäisen neljänneksellä muuttotappio oli ollut 80 henkilöä. Vantaalla oli tulomuuttajia lähtömuuttajia enemmän muulloin paitsi viimeisellä neljänneksellä. Tällöin kaupungista muutti pois noin sata henkilöä enemmän kuin sinne saapui tulomuuttajia. Kaikkina vuosineljänneksinä muuttovoitto supistui tammi–maaliskuun tilanteesta, jolloin se oli 440 henkilöä. Kehysalue sai eniten muuttovoittoa toisella vuosineljänneksellä, jolloin se oli vähän yli tuhat asukasta. Muista neljänneksistä poiketen muuttotappiota oli kolmannella neljänneksellä, 60 henkilöä.

Väestön nettomuutto Helsingin seudulla

tulomuutot - lähtömuutot

Lähde:Tilastokeskus, väestötilastot

Ulkomainen muuttoliike vilkasta

Helsingin seudulla ulkomainen muuttovoitto kasvatti väkimäärää 4 010 henkilöllä viime vuoden aikana. Lähtömuuttajia oli 5 180 ja tulomuuttajien määrä oli 9 230.

Vuosineljänneksittäin tulomuuttajia oli noin 2 000 henkilöä kolmatta neljännestä lukuun ottamatta, jolloin määrä oli lähes 3 000 muuttajaa. Seitsemän kymmenestä ulkomailta Suomeen muuttaneesta henkilöstä muutti pääkaupunkiseudulle. Kaupungeista Helsinki sai eniten muuttovoittoa, sillä pääkaupunkiseudulle ulkomailta muuttaneista kolme viidestä asettui sinne. Helsingin seudulta ulkomaille muuttaneista puolet oli helsinkiläisiä. Kaksi kymmenestä muuttajasta oli kotoisin Espoosta. Vantaan ja kehyskuntien osuus oli yksi kymmenesosa kummallakin.

Ulkomainen nettomuutto Helsingin seudulla

Lähde:Tilastokeskus, väestötilastot

Muualta Suomesta muutetaan jälleen Helsingin seudulle

Viime vuosikymmenen lopussa Helsingin seudun muuttovoitto muun Suomen suhteen oli jopa 9 000 henkilöä vuosittain. Taitekohtana oli vuoden 2003 kolmas neljännes, jolloin tulo- ja lähtömuuttajien määrät olivat samat. Sen jälkeen muuttotappio jatkui seuraavan vuoden loppuun asti. Vuonna 2005 tulomuuttajien määrä alkoi kasvaa. Muuttovirta muualta Suomesta Helsingin seudulle vahvistui jälleen viime vuonna. Muuttovoitto oli noin 2 100 uutta asukasta. Tulomuuttajia oli 30 000 henkilöä. Lähtömuuttajien määrä on jo pitkään ollut noin 28 000 henkilöä vuodessa, joten väestömäärään vaikuttaa etenkin tulomuuton suuruus.

Helsinki on toipunut kolmen vuoden takaisesta väestömäärän notkahduksesta ja viime vuonna joka toinen muualta Suomesta Helsingin seudulle muuttaneista asettui sinne. Muuttovoitto oli 3 850 henkilöä. Espoon osuus Helsingin seudulle muuttaneista oli 16 prosenttia, Vantaan 13 prosenttia ja kehyskuntien 17 prosenttia.

Espoossa oli muuttotappiota Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen suhteen vuonna 2003. Sen jälkeen muuttovoitto on ollut noin sata uutta espoolaista vuodessa. Vantaalla jatkuu edelleen muuttotappio muun Suomen suhteen. Viime vuonna se oli noin sata henkilöä. Muuttotappio on kaventunut viime vuosina.

Helsingin seudun ja muun Suomen

välinen kausitasoitettu nettomuutto

Lähde:Tilastokeskus, väestötilastot

Pääkaupunkiseudulta muutetaan kehyskuntiin

Viime vuoden aikana pääkaupunkiseudulta muutettiin enemmän kehyskuntiin kuin sieltä oli tulomuuttajia. Lähtömuuttajia oli noin 9 060 ja tulomuuttajia 5 640. Näin ollen kehyskunnat saivat pääkaupunkiseudulta muuttovoittona 3 420 uutta asukasta. Seudun sisäisessä muutossa etenkin Helsinki koki muuttotappiota, 3 930 henkilöä. Tosin edellisenä vuotena määrä oli noin 600 henkilöä enemmän. Espoossa lähtömuuttajia oli 54 tulomuuttajaa enemmän. Tilanne oli hyvin poikkeuksellinen, sillä edellisen kerran siellä oli muuttotappiota muihin seudun kuntiin nähden kaksitoista vuotta sitten. Vantaalla muuttovoitto oli 600 asukasta. Vuoteen 1992 asti Vantaa menetti asukkaitaan muihin seudun kuntiin. Sen jälkeen Vantaan asukasmäärä on kasvanut muista seudun kunnista tulleiden muuttajien ansiosta.

Seudun sisäinen kuntien välinen nettomuutto

Lähde:Tilastokeskus, väestötilastot