PAINETTU TILASTOAINEISTO

KOULUT JA YLEISSIVISTÄVÄT LAITOKSET ARKISTOISSA

ELÄMÄKERTAHAASTATTELUT JA MUISTELUT

MUITA KAUPUNKIKULTTUURIN LIITTYVIÄ LÄHTEITÄ JA VALOKUVIA

LEHDET JA KIRJALLISUUS

Ruotsalainen teatteri ja Pohjoisesplanadia. Kuvamateriaalia Helsingin vuoden 1940 toteutumattomia olympialaisia varten. HKM.

Professori Anna-Maria Åströmin tulevissa niteissä julkaistava tutkimus jakautuu kolmeen osatehtävään, joista ensimmäinen, asuminen kaupungissa sisältää mm. työväen ja porvariston asuinalueiden muutokset ja sulautumisen sekä keskustan ja esikaupunkien ja sosiaalisten verkostojen kuvaukset. Toiseksi käsitellään kaupungin kulttuurisia tunnuksia, joita ovat mm. kulttuuri- ja sivistyslaitokset, puhutut kielet sekä kaupunkitilojen merkitykset. Kolmanneksi tarkastellaan kaupunkikulttuurin manifestaatioita ja kaupunkilaisidentiteettiä, eli mm. urbaania käytöstä, muotia ja "helsinkiläisyyttä", työväenkulttuuria, uutta keskiluokkaa ja perinteistä yläluokkaa sekä kaupungin juhlia, karnevaaleja ja markkinoita.

Kaupunkilaisten tapojen muutoksien ja kaupunkikulttuurin kuvaus lähestyy kansatieteellistä tutkimusta, jossa tärkeiksi lähteiksi nousevat ihmisten omat kokemukset ja kuvaukset elämästään historiallisten arkistolähteiden ohella. Viranomaisten asiakirjalähteitä tärkeämmiksi nousevat kaupunkilaisten oman elämän seurauksena syntyneet jäljet, kuten käytetyt fyysiset esineet, mutta myös näkymättömät tuotteet kuten kieli, elintavat, mielipiteet ja harrastukset. Viimeksi mainittuja asioita on käsitelty enemmän kirjallisuudessa, joten arkistolähteet jäävät tässä osiossa vähemmälle. Kaupunkikulttuuri aiheena on vahvasti sidoksissa Helsingin historia -niteitten muihin aihepiireihin, kuten mm. väestöön ja asumiseen, elinkeinoihin ja työhön tutkijan näkökulmasta riippuen. Erityisesti kirjallisuuden osalta kaupunkikulttuurin aihepiiriin voi laveasti katsoen valita useimmista tämänkin oppaan aihepiireistä.