TILASTOAINEISTO

KAUPUNGIN KUNNALLISHALLINNON PAINETUT ASIAKIRJAT JA NIIHIN LIITTYVÄT HAKEMISTOT

VIRANOMAISTEN ARKISTOAINEISTOA

KIRJASTOT JA VALIKOITU KIRJALLISUUS

VIRANOMAISTEN ARKISTOAINEISTOA

Ennen arkistoaineistoon syventymistä kannattaa käydä läpi eri virastojen ja hallintokuntien vuosi- tai toimintakertomukset ja mahdolliset historiikit. Toimintakertomukset löytyvät kunnalliskertomuksista tai omina itsenäisinä niteinään Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjastosta tai kaupunginarkistosta. Kaupungin viranomaisten arkistoaineisto siirretään pääsääntöisesti yli 20 vuotta vanhan aineiston osalta kaupunginarkistoon (käytännössä aikaraja vaihtelee). Uudempaa aineistoa kannattaa kysellä kaupungin tietokeskuksen kirjastosta tai virastojen omista arkistoista.

Terveyden- ja sairaanhoito

Kaupungin terveydenhuoltoa on johdettu sodan jälkeen terveydenhoitolautakunnan (nykyään terveyslautakunta) ja sen apuna olevan terveydenhoitoviraston (nykyään terveysvirasto) kautta. Kaupungin terveydenhuolto-organisaatio jaettiin lopullisesti vuonna 1931, jolloin sairaalalaitos tuli sairaalahallituksen alaiseksi eroten muusta terveydenhuollosta. Terveydenhuoltolautakunnan valvonnan alaisina toimivat mm. sairaaloihin kuulumaton sairaanhoito- ja terveydenhoitohenkilökunta, tuberkuloositoimisto, kunnallinen hammashoito, henkisesti sairaiden huoltotoimisto, veneeristen tautien poliklinikka, maidon- ja lihantarkastamot, asuntojen tarkastus sekä 40-luvulta desinfioimislaitos sekä äitiys- ja lastenneuvolat. Lautakuntaa avusti toimisto, jonka nimi muuttui vuonna 1948 terveydenhoitovirastoksi. Terveydenhoito ja sairaanhoito yhdistyivät jälleen vuodesta 1979 lähtien. Hallinnollisen materiaalin lisäksi terveysviraston (ja -lautakunnan) arkistokokonaisuudesta löytyvät mm. kuolleiden luettelot 1896-, kulkutautiluettelot 1900-1957, toimintakertomukset 1878-, tilastoasiakirjat ja lehtileikkeet.

Sairaanhoito ja terveydenhuolto olivat siis vuosisadan alussa vielä saman terveydenhoitolautakunnan alaisia. Kaupungin terveydenhuolto-organisaatiota alettiin jakaa Suomen itsenäistymisen aikoihin ja sairaalalaitos siirtyi vähitellen seuraavan vuosikymmenen aikana sairaalahallituksen alaiseksi. Sairaalahallituksen nimi vaihdettiin vuonna 1946 sairaalalautakunnaksi ja seuraavana vuonna sen kansliasta tuli sairaalavirasto. Terveydenhoito ja sairaanhoito yhdistyivät jälleen vuodesta 1979 lähtien yhteisen lautakunnan alaisuuteen. Sairaalaviraston (ja -lautakunnan) arkistomateriaalista löytyy mm. toimintakertomukset 1922-1978 ja lehtileikkeet 1958-1975

Kaupungin sairaaloista jäänyt arkistomateriaali on myös kaupunginarkiston hallinnassa. Kaupungin sairaaloista ja lakkautetuista yksityisistä sairaaloista löytyvät hoitolaitoskohtaisesti mm. potilasrekisterit, hoitopäiväkirjat, vuosikertomukset, pöytäkirjat, kirjeistö, kartat ja piirustukset, historiikit ja esitteet. Suurin osa sairaaloiden arkistoista on sijoitettu terveysviraston omaan arkistoon. Aineistoilla on käyttörajoituksia. Tarkempi selvitys terveyden- ja sairaanhoitoalan virastojen arkistomateriaalista Tietokeskuksen kaupunginarkiston internet-sivujen yleisluettelosivulta terveydenhoito ja sairaanhoito.

Huoltotoimi

Köyhien ja yhteiskunnan vähäosaisten hoito alkoi 1800-luvun kuluessa siirtyä seurakunnilta kuntien tehtävien joukkoon. Huoltotoimi alkoi hahmottua nykyiseen muotoonsa vuosisadan alkupuoliskolla. Vuodesta 1937 köyhäinhoitolautakunnan ja toimeenpanevan elimen köyhäinhoitoviraston nimet muutettiin huoltolautakunnaksi ja -virastoksi. Molemmat jakaantuivat hallinto-, köyhäinhoito-, irtolaishuolto- ja alkoholistihuolto-osastoihin. Siirtoväen huoltotoiminta siirtyi kunnille vuonna 1947. Vuonna 1948 tehtäviä alkoi hoitaa huoltovirastossa kodinperustamislaina- ja siirtoväen huoltokanslia ja vuonna 1949 siirtoväen huoltokanslia, jonka toiminta loppui vuoden 1950 alussa.

Vuonna 1951 vahvistettiin kaupungin sosiaaliohjesääntö, jonka mukaan huoltolautakunta asetti vuosittain hallinto-, omaisuus- ja korvaus- (vuodesta 1958 omaisuus- ja holhous-), sekä muut jaostot. Niitä olivat huoltojaostot, alkoholisti-, irtolaishuolto-, sekä kodinperustamis- ja lapsilisä- (vuodesta 1956 väestöasiain-), ja työhuoltojaostot. Jaostojen nimityksissä ja tehtävissä on ollut lisäksi muita pieniä muutoksia.

Sosiaalihuollon toimeenpanevana elimenä toimi huoltovirasto, joka jakaantui hallinto-, huolto-, asiamies- ja vuoteen 1967 saakka kassa- ja tiliosastoon. Huoltolautakunnan tilalle tuli vuonna 1985 sosiaalilautakunta ja huoltoviraston tilalle sosiaalivirasto. Kaupunginarkiston yleisluettelo sivulta huoltotoimi pääsee katsomaan tarkempaa Huoltoviraston (ja siihen yhdistetyn huoltolautakunnan ja siirtoväen huoltokanslian) arkistoluetteloa. Kaupunginarkiston huoltotoimen sivulta löytyvät myös muut kaupungin huoltotoimeen kuuluneiden laitosten arkistot. Näitä ovat mm. kunnalliskoti ja Tervalammen työlaitos.

Lastensuojelu

Lastensuojelulaki astui voimaan vuonna 1936, jonka avulla koko maan lastensuojelutoiminta saatiin yhtenäisemmälle pohjalle. Valtioneuvosto antoi kuitenkin erikoisasetuksen Helsingin kaupungin yhteiskunnallisen huollon hallinnosta, jonka mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuva huolto edelleen edellisellä vuosikymmenellä aloittaneen lastensuojelulautakunnan tehtävänä. Se jakaantui useampaan toimistoon. Vuodesta 1952 lähtien lastensuojelulautakunta jaettiin neljään jaostoon: lastensuojelu-, suojelukasvatus-, äitiyskasvatus- ja perhelisä-, sekä elatusapujaostoon. Lastensuojelulautakunnan alaisena toimivan lastensuojeluviraston toimistojako oli sama, lisäksi siihen kuului hallinnollinen toimisto ja vuonna 1955 perustettiin sosiaalilääkärin toimisto. Toimistojako muutettiin moneen otteeseen seuraavien vuosikymmenten aikana lakien ja johtosääntöjen muuttuessa.

Kaupunginarkiston yleisluettelon "lastensuojelutoimen" sivulta löytyy lastensuojeluviraston (ja -lautakunnan) Lastensuojeluviraston arkistoluettelo. Arkistoaines sisältää mm. huollettavien akteja, jolla on kuitenkin käyttörajoituksensa. Lastensuojelutoimen ryhmään kuuluvat myös kaupungin koulu-, lasten- ja vastaanottokodit joiden arkistomateriaalista löytyy luettelo edellisen linkin kautta kohdasta "lasten- ja nuorisonhuolto- sekä vajaamielislaitokset".

Lasten päivähoito- ja muu sosiaalitoimi

Kaupunginvaltuuston päätöksen johdosta Helsinki teki sopimuksen kaupungissa toimivien yksityisten lastentarhojen ja niiden yhteydessä toimivien laitosten luovuttamisesta kaupungille vuonna 1930. Toimintaa johti lastentarhain johtokunta, joka muuttui vuonna 1952 lastentarhain lautakunnaksi. Sen tehtäväksi tuli myös hoitaa leikkikenttätoiminnasta. Toimeenpanevana elimenä sillä oli lastentarhain toimisto. Vuodesta 1973 lähtien uuden päivähoitolain mukaan alettiin lastentarhoista, lastenseimistä ja koululaisten päiväkodeista käyttää nimitystä päiväkoti.

Päivähoitotoimen aineisto koostuu lähinnä hallinnollisista asiakirjoja. Aineistoista löytyy mm. Lastentarhain tarkastajan tarkastuspäiväkirjat, henkilökuntaluettelot, leikkikentät, vuosikertomukset. Tarkemmat luettelot löytyvät kaupunginarkiston sivun lasten päivähoitotoimi kautta. Sitä kautta löytyy myös tietoa päiväkotien arkistoidusta materiaalista. Kasvatusneuvoloiden arkistoluettelot löytyvät myös samalta sivulta muun sosiaalitoimi -osiosta. Neuvoloista löytyvät mm. tarkat tiedot lapsien kehityksestä ja ne ovat lähinnä terveydenhoitoalan tutkijoiden käyttämiä.

Viime vuosisadalla perustettiin sovintolautakunta auttamaan vähävaraisia kaupunkilaisia oikeusjutuissa. Merkittävä käänne tapahtui vuonna 1911 kun valtuusto hyväksyi johtosäännön, jonka mukaan vähävaraisille taattiin ilmainen oikeudenkäynti. Käytäntöä vahvistettiin myöhemmin myös laissa. Oikeusapulautakunnan alaisena toimi oikeusaputoimisto . Sotavuosien aikana asiakaskäyntien määrä väheni väliaikaisesti. Kaupunginarkiston arkistomateriaalista löytyvät mm. raastuvanoikeuden täytäntöön panemien päätösten diaari ja asiakaskortit, mutta vain 1950-lukua vanhempaa aineistoa. Tarkempi luettelo nähtävissä yleisluettelon "muu sosiaalitoimi" -linkin kautta kohdasta oikeusaputoimisto.

Helsingin kaupunki ja sen työnvälitystoimisto huolehti kaupungin työnvälitystoiminnasta vuoden 1960 loppuun, jolloin se siirtyi valtiolle. Valtiolla työnvälitys tuli kuulumaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle. Arkistomateriaalista löytyy tietoja työttömistä. Toimiston arkisto jakaantuu sen osastojen ja työnvälityslautakunnan mukaan. Tarkemmat tiedot löytyvät edellä olevasta kaupunginarkiston yleisluettelon muu sosiaalitoimi -sivulta.

Vuoden 1939 lain yleisestä työvelvollisuudesta sodan aikana johdosta asetettiin kansanhuoltoministeriön alainen työvelvollisuuslautakunta. Lautakunta päätti luetteloida vuonna 1940 kaupungin miespuolisen työvoiman. Tehtävät siirtyivät vuonna 1941 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaiselle työvoimalautakunnalle. Sodan jälkeen tehtäviä jatkoi työasiainlautakunta, jonka piti tarkkailla työllisyystilannetta ja valvoa työtä vieroksuvien määräämisestä töihin. Vuonna 1957 työllisyyslaki määräsi töllisyystilanteen kehityksen valvonnan kuntiin perustettaville työllisyyslautakunnalle . Vuodesta 1961 työllisyysasiat siirtyivät valtiolle. Kaupunginarkistossa olevan työllisyyslautakunnan arkistomateriaalista löytyy tarkkoja henkilötietoja työvelvollisista sodan aikana, esim. työttömyyskortisto 1945-1960 ja työtä vieroksuvien kortisto. Tarkemmat tiedot löytyvät edellä olevasta kaupunginarkiston yleisluettelon muu sosiaalitoimi -sivulta.

Sotien johdosta asetetut viranomaiset

Kansanhuoltotoimiston arkistomateriaali jakaantuu 30:n eri arkistonmuodostajan kesken. Eri säännöstelynalaisia hyödykkeitä ja lupia varten oli oma toimistonsa ja lisäksi tulivat tarkkailujaostot sekä lähinnä liitosalueiden omat ostokorttikansliat. Arkistoluettelot löytyvät kaupunginarkiston yleisluettelon "sotien johdosta asetetut viranomaiset" -sivun kautta. Kansanhuoltotoimiston kansliaosaston materiaalista löytyvät mm. toimintakertomukset 1942 - 1954, historiikki, säännöstelytiedotukset 1941 - 1954, sanomalehtileikkeet 1940 - 1954 ja ostokortit. Samalta yleisluettelon sivulta löytyy sodanaikaiseen ja jälkeiseen energiahuollon ja säännöstelyn hoitoon perustettujen virastojen arkistoja, joista voi olla hyötyä sota-aikoja tai sen seurauksia tutkittaessa.

Edelleen saman sivun kautta löytyy vuonna 1939 perustetun Helsingin vapaan huollon keskuksen arkistotiedot. Sosiaaliministeriön aloitteesta vuonna 1939 perustettiin koko maan sodasta kärsivien hyväksi tehtävää vapaaehtoista huoltotyötä ohjaamaan Vapaan Huollon keskustoimikunta, myöhemmin Suomen Huolto ry. Edelleen kaikille paikkakunnille perustettiin vapaan huollon keskuksia. Helsinkiin vuonna 1946 liitetyillä alueilla oli omia vapaan huollon keskuksia (omina arkistoinaan kaupunginarkistossa: Haagan (1945 - 1948), Lauttasaaren (1942 - 1952), Munkkiniemen, Ja Oulunkylän (1939 - 1952) vapaan huollon keskukset. Lisäksi vapaan huollon keskuksen aloitteesta perustettiin Helsingin kansanavun paikallistoimisto (1942 - 1949) toimeenpanemaan keräystoimintaa Helsingissä.

Yksi tunnetuimpia sodan aikana perustettuja viranomaisia oli huoneenvuokralautakunta . Talvisodan johdosta asuntopula ja korkeat vuokrat koettelivat kaupunkeja. Vuonna 1940 annettiin laki huoneenvuokralautakunnan asettamisesta kaupunkeihin ja kauppaloihin kohtuuttomien vuokrien estämiseksi. Seuraavana vuonna laki kumottiin ja tehtiin päätös huoneenvuokrasäännöstelystä. Valtuusto päätti asettaa Helsinkiin kolme vuokralautakuntaa ja myöhemmin vielä kaksi väliaikaista lautakuntaa lisää. Lautakuntien tehtäviin lisättiin 2.9.1941 lähtien maksuton asunnonvälitys, 29.1.1942 vuokraraha-asiain käsittely, 1.2.1944 alkaen asumisluvan myöntäminen ja 31.8. huoneistojen käytön tehostaminen.

Helsingin huoneenvuokralautakunnan johtosääntö vahvistettiin sosiaaliministeriössä 19.5.1945. Lautakuntien yhteiselimenä oli keskuslautakunta ja tulkintakysymyksiä varten asetettiin huoneenvuokralautakuntien neuvottelukunta. Lautakuntien alaisena toimi huoneenvuokratoimisto, joka jakaantui viiteen osastoon: kanslia-, asunnonvälitys-, asumislupa-, tarkkailu-, liikehuoneisto- ja pakkoalivuokrausosastoon.

Valtuusto päätti 19.12.1945 lisätä lautakuntien määrää vielä kolmella. Samalla päätettiin perustaa paikalliset huoneenvuokralautakunnat: Haaga - Pitäjänmäen (1946 - 1947), Malmin (1946 - 1957) ja Oulunkylän - Pakilan (1946 - 1947) huoneenvuokralautakunnat. ne on liitetty huoneenvuokralautakunnan arkistoon.

Vuokrasäännöstely ja pakkoalivuokraus sekä muut tehtävät lakkautettiin asuntotilanteen helpottuessa. Huoneenvuokratoimiston toiminta loppui kokonaisuudessaan 1.5.1962.

Huoneenvuokralautakunnan arkisto on monipuolinen ja siinä on hyvät hakumahdollisuudet. Aineistosta löytyvät mm. vuokraustilastot 1958 - 1961, sekalaiset tilastot 1946 - 1961, tarkastuskertomukset 1944 - 1955, tarkkailuosaston ilmiannot 1948 - 1957 ja hyvä sanomalehtileikekokoelma 1941 - 1962.

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, kaupunkimittausosasto julkaisi vuonna 1986 Helsinki Atlaksen (saatavilla ainakin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmassa). Se on kaupungin toimintoja ja elämää kuvaileva kansio karttamuodossa. Siinä on esiteltynä mm. maankäyttö, maanomistus, väestö, palvelupisteet (koulutoimi, sivistys ja virkistys, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja liikennepalvelut. Julkisista palveluista on olemassa kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosaston vuonna 1975 tekemä käsikirjoituksenomainen julkaisu Julkiset palvelut Helsingissä , palvelupistekartta ja -luettelo n:o 1 (YA:10/75) (136 s.). Se antaa melko tarkan kuvan palveluiden sijainnista, vaikka esipuheessa varoitetaankin mahdollisista virheistä.

Muita aineistoja

Poliisin ja kihlakunnan kanssa tekemisiin joutuneista löytyy tietoja Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen arkistosta (puhelin, keskus: 1891). Arkiston käytettyä materiaalia ovat mm. poliisilaitoksen toimintakertomukset, huoltopoliisin arkisto ja huumeyksikön pöytäkirjat. Vuotta 1930 aikaisempi aineisto on luovutettu Kansallisarkistoon, jonne aiotaan vuosien 2001-2002 aikana siirtää myös ennen vuotta 1960 syntynyt aineisto. Arkiston käyttöön pitää anoa lupa kihlakunnan poliisilaitokselta.

Työväen arkistoon on koottu Muistitietotoimikunnan keräämää ja tallentamaa työväen muistitietoa , jota esimerkiksi Panu Pulma käytti Helsingin historia vuoden 1945 jälkeen -sarjan Kasvun katveessa -artikkeliin lähteenä. Muistitieto aineiston eräitä painoalueita ovat toinen maailmansota 1939-45, yleislakko 1956 ja sisäpoliittinen murroskausi 1966. Lukuisista teema-alueista ja aineiston käytöstä löytää enemmän tietoa Työväen arkiston sivulta kohdasta muistitieto.