K O K O U S K U T S U

Kokousaika

Torstai 26.4.2007 klo 15.00

Paikka

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali

Kansakoulukatu 3

 

Lautakunnan puheenjohtaja

 

a-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ
 

1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

4

12.4.2007 pöydälle pantu asia
Keskustatunnelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11660

6

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

12.4.2007 pöydälle pantu asia
Kävelykeskustan periaatesuunnitelma

44

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

19.4.2007 pöydälle pantu asia
Uutelan virkistysalueen ja Aurinkolahden itäosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot (nro 11510)

50

2

Myllypuron voimalaitoskortteli, Myllypuron keskuksen itäosa ja Lallukantien - Ranckenintien alue, asemakaavan muutosluonnos

75

3

Mustapuron laakson - Broändan maisemasuunnitelma

119

4

Paloheinän jokamiesgolfkentän asemakaavan muutosehdotusta koskeva muistutus ja lausunnot (nro 11519)

125

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

2

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2008 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2008 - 2012

138

b-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

5

Lausunto kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön viran täyttämisestä

143

6

Lausunto poikkeamishakemuksesta

146

7

Lausunto poikkeamishakemuksesta

149

8

Kaupunginvaltuuston päätös valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsittelemisestä

152

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee energiapoliittisen selonteon tekemistä

155

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

5

Konalan Kolsarintien eteläpuolisen alueen tontteja 32013/16 ja 20 sekä katualueita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 11613)

157

6

Lausunto julkisten palvelujen toteuttamisesta Maunulan keskustaan koskevasta valtuustoaloitteesta

163

7

Lausunto valtuustoaloitteesta hiidenkirnun rauhoittamiseksi Kurkimäessä

165

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

3

Oikaisuvaatimus, joka koskee päätöstä olla muuttamatta Vesannontietä yksisuuntaiseksi

167

4

Lausunto Jokeri-linjan pysäkkijärjestelyistä Espoon Mäkkylässä

170

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

175


Alkuun

1

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.


Alkuun

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI


Alkuun

3

ILMOITUSASIAT

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätökset sekä asemakaavaosaston ilmoitus:

Kaupunginhallitus on täytäntöönpanopäätöksellään 5.3.2007 § 298 lähettänyt kaupunginvaltuuston 28.2.2007 pitämän kokouksen päätösluettelon, josta kaupunkisuunnittelulautakunnalle on osoitettu seuraavat asiat:

Asia 5 Vuoden 2008 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu

Esitelty lautakunnalle kokouksessa 19.4.2007.

Asia 6 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hermannin tontin 21007/1 ja korttelin 21015 sekä katualueen asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 21020 ja 21021) asemakaavaosaston piirustuksen 11481/1.12.2005, 8.6.2006 ja 9.10.2006 mukaisena. (Aluetta rajaavat Eläinlääkärinkatu, Sörnäistenkatu, Tenhonkuja,
Plazankuja ja Eläinlääkärinkuja.)
(2005-1386) asemakaavaosasto

Asia 7 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Konalan korttelin 32033, tonttien 32034/1 ja 6, kortteleiden 32035 ja 32037 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11558/1.6.2006 ja 14.12.2006 mukaisena. (Konalan keskusta ja Hartwallin alue ja sitä rajoittavat Konalantie, Kyttäläntie, Vihdintie sekä Kolsarintien ja Ristipellontien välissä oleva puistoalue.)
(2002-2160) asemakaavaosasto

Asia 8 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Viikin puistoalueen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11567/8.6.2006 mukaisena. (Latokartanon liikuntahalli; alue sijaitsee keskellä Latokartanon asuinalutta. Suunnittelualue käsittää Viikinojan puistossa, Latokartanon peruskoulun tontin eteläpuolella olevan kalliokumpareen.)
(2005-261) asemakaavaosasto

Asia 9 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Malmin kortteleiden 38045-38050, tontin 38051/3, yleisen pysäköintialueen sekä katu- ja puistoalueiden (muodostuvat uudet korttelit 38280-38282) asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11500/16.2.2006 ja 7.12.2006 mukaisena. (Ns. Ruotutorpantien alue; alue sijaitsee Pukinmäen ja Malmin kaupunginosien rajalla, pääradan ja Kehä I:n läheisyydessä.)
(2002-2245) asemakaavaosasto

Asia 10 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Suurmetsän kortteleiden 41216, 41218 ja 41196 sekä katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11588/24.8.2006 ja 9.1.2007 mukaisena. (Jakomäen koulut ja liikuntapuisto; alue sijaitsee Jakomäen keskiosassa Huokotien eteläpuolella.)
(2006-379) asemakaavaosasto

Asia 11 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Herttoniemen tontin 43001/1 ja siirtolapuutarha- ja virkistysalueiden sekä Kulosaaren siirtolapuutarha-alueen asemakaavan ja Herttoniemen katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 10400/ 26.9.1996, 29.9.2005 ja 9.11.2006 mukaisena. (Herttoniemen siirtolapuutarha. Alue sijaitsee Herttoniemen ja Kulosaaren kaupunginosien rajalla Kivinokan kaakkoisosassa. Kaava-alue käsittää nykyisen Herttoniemen siirtolapuutarha-alueen lähiympäristöineen. Siirtolapuutarha-alueen lisäksi kaavaan on sisällytetty siihen rajoittuva ns. Kristikan alue (Kipparlahden silmukka 4) sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueet. Kokonaispinta-ala on n. 12,3 ha, mistä nykyinen siirtolapuutarha-alue käsittää n. 7,4 ha.)
(2004-946) asemakaavaosasto

Asia 12 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Pitäjänmäen tonttien 46053/2 ja 14 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11472/13.10.2005 mukaisena (Höyläämötie 11 ja 18).
(2003-463 ja 2005-729) asemakaavaosasto

Asia 15 Valtuutettujen tekemien eräiden aloitteiden käsitteleminen

Katso virastopäällikön asia 8.

Kaupunginhallitus 2.4.2007 § 468

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Vartiokylän tontin 45272/14 asemakaavan muutoksen asemakaavaosaston piirustuksen 11643/ 11.1.2007 mukaisena (Soraharjuntie 5)
(2006-1419) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 2.4.2007 § 469

Kaupunginhallitus on pidentänyt asemakaavaosaston piirustuksesta 11662/22.2.2007 ilmenevien Malmin lentokentän ja eräiden sen ympäristöalueiden rakennuskieltoaikaa 23.4.2009 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
(2007-305) asemakaavaosasto

Asemakaavaosaston ilmoitus

Lammassaareen ja Kuusiluotoon laaditaan asemakaava. Asemakaavalla turvataan Lammassaaren ja Kuusiluodon nykyinen käyttö virkistys- ja mökkialueena. Tulva-alueella oleville mökeille osoitetaan uudet paikat ja samalla tutkitaan mahdollisuutta mökkien lisäämiseen. Julkista virkistyskäyttöä ohjaamaan suunnitellaan polkureitit ja saarten arvokkaat rakennukset suojellaan.

Suunnittelun lähtökohtia ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään osallisille keskustelutilaisuudessa lauantaina 5.5.2007 klo 13-15 Lammassaaren Pohjolan pirtissä.

Kaavaa valmistelee maisema-arkkitehti Mervi Nicklén, puhelin 310 37221.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätökset sekä asemakaavaosaston ilmoituksen.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 310 37381


Alkuun

4

12.4.2007 pöydälle pantu asia

KESKUSTATUNNELIN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 11660

Kslk 2001-461, Arvonen Ralf 20.3.2001, Autoliiton Helsingin osasto Liikennetoimikunta 13.10.2006, Et. Rautatiekatu 14 b As. Oy ym. 13.10.2006, Etelä-Helsingin vihreät ry 9.10.2006, Etelävuori Pirkko 13.3.2001, Flink Veikko 31.1.2007, Hario Sampsa 18.4.2001, Hartikainen H. 30.10.2002, HelSa 13.10.2006, Helsingin Katrinpuisto Asunto Oy 12.10.2006, Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA 15.5.2001, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringssällskap, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringssällskap 13.10.2006, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry 10.10.2006, Helsingin Ortodoksinen seurakunta 18.4.2001, Helsingin Osuuskauppa Elanto 25.9.2006, Helsingin seudun Maan ystävät ry 13.10.2006, Helsingin Seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkoneuvosto 26.10.2006, Helsingin yliopisto tekninen osasto 358/049/2001 12.4.2001, Helsingin Yrittäjät ry 13.10.2006, Helsinki-Seura - Helsingfors-Samfundet ry 26.4.2001, HY 12.10.2006, Hyrkäs Toini, Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 12.10.2006, Jauhiainen Antero 13.3.2001, Kallio-Seura ry 9.5.2001, Kallio-Seura ry ym. 12.10.2006, Kampin kaupunginosayhdistys 12.10.2006, Kautto Jussi 27.9.2006, Kenkää keskustatunnelille -liike 11.10.2006, Khs 2002-1207/641 21.3.2006, Khs 2002-1207/641 29.3.2006, Khs 2006-2229/523 19.10.2006, Khs 408 § 20.3.2006, Kinnunen Pertti 13.3.2001, Kivikko Asunto Oy Hallitus 13.10.2006, Kruununhaan asukasyhdistys 12.10.2006, Kruununhaan asukasyhdistys 12.10.2006, Kv 26.10.2006, Kvaerner Masa-Yards Oy 18.4.2001, Laakso Altti ym. 27.10.2006, Lauttasaari-Seura ry 13.10.2006, Liesi Asunto-osakeyhtiö hallitus 12.10.2006, Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ry 11.10.2006, Merihaan Rantakulma Asunto Oy 10.10.2006, Merihaan Rantapenger Asunto Oy 10.10.2006, Merihaka-Seura ry 13.3.2001, Museo 6.11.2006, MV 507/303/2006 21.11.2006, Nurminen Sirkku, Oikotalo Asunto Oy 11.10.2006, Oravamäki Asunto Oy 10.10.2006, Pihlajapuro Maija 13.3.2001, Pohjois-Helsingin Vihreät ry 5.10.2006, Pol B/812/JKP/2006 27.9.2006, Pro Lapinlahti-Lappviken ry 18.10.2006, Ruoholahti-Gräsviken Asukasyhdistys ry Kaavoitus-, liikenne- 19.4.2001, Salo Juhani, Senaatti-kiinteistöt 13.10.2006, Siltavuori 12 As Oy 12.10.2006, Skogberg Sirkka 27.9.2006, SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry 6.10.2006, Suomen Kansallisteatteri 13.10.2006, Suomen Kansallisteatteri 27.10.2006, Sörnäisten rantatie 23 Kiinteistö Oy 19.10.2006, Töölö-Seura - Sällskapet Tölö ry 7.5.2001, Töölö-Seura-Sällskapet Tölö ry 13.10.2006, Unionsgatan 45 Bostadsaktiebolaget Hallitus 9.10.2006, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry. ym. 12.10.2006, VR Y Hlo 38/342/06 12.10.2006, VR-Yhtymä Oy Y Kiy 21/342/01 18.4.2001, Ymk 13.10.2006, YTV 10.10.2006, Kruununhaan asukasyhdistys ry 21.3.2007, Harjunen Matti 11.4.2007, Kenkää keskustatunnelille -liike 11.4.2007

Karttaruudut G3, H3 ja H4, hanke 107-15

10. kaupunginosan (Sörnäinen) kaavoittamatonta aluetta ja 20. kaupunginosan (Länsisatama) kaavoittamatonta aluetta koskeva asemakaavaehdotus.

1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin 1140 tontin 20 osaa ja katualueita sekä maanalaisia tiloja korttelin 45 tonttien 4, 5 ja 12 osalla, korttelin 593 tontin 16 osalla ja katu-, puisto- ja vesialueilla,

2. kaupunginosan (Kluuvi) katualueita sekä maanalaisia tiloja korttelin 37 tonttien 14, 15, ja 18 osalla, korttelin 40 tontilla 14 ja tonttien 12, 13 ja 16 osalla, korttelin 41 tonttien 2 ja 10 osalla, korttelin 2005 tontin 8 osalla, korttelin 2006 tontin 1 osalla, korttelin 2009 tontin 1 osalla, korttelin 2011 tontin 1 osalla, korttelin 2013 tontin 1 osalla, korttelin 2014 tonteilla 3 ja 4, korttelin 2015 tontilla 1 sekä katu-, puisto-, tori- ja rautatiealueilla,

4. kaupunginosan (Kamppi) katualueita sekä maanalaisia tiloja korttelin 213 tonttien 12 ja 13 osalla, korttelin 4010 osalla, korttelin 4170 tontin 4 osalla, korttelin 4214 tontin 1 osalla sekä katu-, puisto- ja rautatiealueilla,

10. kaupunginosan (Sörnäinen) katualueita sekä maanalaisia tiloja korttelin 252 tontin 12 osalla, korttelin 290 tontin 2 osalla, korttelin 291 tonttien 4, 5 ja 11 osalla, korttelin 293 tonttien 1 ja 4 osalla, korttelin 294 tonttien 10, 11 ja 14 osalla, korttelin 10289 tontin 3 osalla sekä katu- ja puistoalueilla,

11. kaupunginosan (Kallio) katualueita sekä maanalaisia tiloja korttelin 206 tontin 1 osalla sekä katu- ja vesialueilla,

13. kaupunginosan (Etu-Töölö) katualueita sekä maanalaisia tiloja korttelin 405 tontin 17 osalla, korttelin 13001 tontin 1 osalla, korttelin 13414 tontin 18 osalla sekä katu-, puisto- tori- ja rautatiealueilla,

20. kaupunginosan (Länsisatama) katu-, yleisen tien ja suojaviheralueita sekä maanalaisia tiloja katu- ja hautausmaa-alueilla koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksella muodostetaan Keskustatunnelin maanalaiset tilat suojavyöhykkeineen, sen ajoyhteydet 1. kaupunginosan (Kruununhaan) korttelin 1140 alueella, katualueella, yleisen tien alueella ja maanalaisiin pysäköintilaitoksiin sekä tarvittavat uloskäynti-, ilmanvaihto- ja muut tekniset tilat.

Tiivistelmä Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksessa osoitetaan tilanvaraus kantakaupungin poikki Länsiväylän ja Sörnäisten rantatien välille suunnitellulle maanalaiselle Keskustatunnelille, joka liittyy katuverkkoon Salmisaarenkadulla, Rautatiekaduilla, Töölönlahdenkadulla, Siltavuorenrannassa ja Sörnäisten rantatiellä ja josta on yhteys Forumin, Elielin ja Kluuvin pysäköintilaitoksiin sekä rakenteilla oleviin Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen ja keskustan huoltotunneliin. Asemakaavaehdotuksessa Keskustatunnelin itäpäässä on lyhyt Haapaniemenkadulle päättyvä ja pitkä Vilhonvuorenkadulle ulottuva vaihtoehto.

Tavoitteena on kehittää kävelykeskustaa, parantaa keskustan saavutettavuutta, elinvoimaisuutta ja ydinkeskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen sujuvuutta, nopeuttaa joukkoliikennettä sekä siirtää autoliikennettä katuverkosta tunneliin. Tavoitteena on keskustan liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen sekä liikenteen melu- ja päästöhaittojen vähentäminen.

Keskustatunneli parantaa keskustan saavutettavuutta sekä länsi- ja itäpuoleisten alueiden välistä liikennettä merkittävän osan autoliikenteestä siirtyessä kaduilta tunneliin. Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi vähentää 13 000-28 000 ajoneuvoa vuorokaudessa katuosuudella Ruoholahdenkatu-Simonkatu-Kaivokatu-Kaisaniemenkatu. Kantakaupungin pohjoisosan itä-länsisuuntaisesta liikenteestä siirtyy tunneliin noin 13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Esplanadeilta noin 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Järjestelyt parantavat myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä muun ajoneuvoliikenteen vähentyessä merkittävästi katuverkossa.

Liikenteen siirtyminen tunneliin parantaa liikenneturvallisuutta ottaen huomioon sekä katuverkossa että tunnelissa tapahtuvat onnettomuudet. Henkilövahinko-onnettomuuksien on arvioitu vähenevän pintakatuverkossa noin 20-25 onnettomuudella vuodessa ja tunnelissa on arvioitu tapahtuvan noin 4-5 onnettomuutta vuodessa, joten onnettomuuksien kokonaismäärä vähenee lähes 20 onnettomuudella Keskustatunnelin toteuttamisen myötä.

Keskustatunnelin pituus on lyhyessä vaihtoehdossa 3,5 km ja pitkässä vaihtoehdossa 4,3 km. Tunnelin vapaa korkeus on 6 m ja leveys kahtena kaksikaistaisena kalliotunnelina 10 m + 10 m ja vastaavasti teräsbetonirakenteisena tunnelina väliseinällä 9 m + 9 m.

Keskustatunnelin tilanvaraus on mitoitettu kahdelle kaksikaistaiselle, erilliselle liikennetunnelille, jotka on suunniteltu pääasiassa henkilöauto- ja kuorma-autoliikenteelle 50 km/h nopeusrajoituksella. Tunnelissa ei sallita perävaunullisia kuorma-autoja, vaarallisten aineiden kuljetuksia eikä kevyttä liikennettä.

Keskustatunnelin maanalaisista tiloista maanpäälle johtaville ajoluiskille ja muille rakenteille osoitetaan kaavaehdotuksessa paikat ja kaupunkikuvalliset laatuvaatimukset. Maanpäälle tulevat ilmanvaihtokuilut ja uloskäytävät on osoitettu sijoitettavaksi pääasiallisesti tontti- ja katualueille. Keskustatunnelin kanssa risteävät metrolinjan, Pisara-rautatien ja teknisten tunneleiden tilanvaraukset on otettu huomioon asemakaavaehdotuksessa.

Keskustatunnelin tilanvaraus on suunniteltu kalliotunnelina Hietaniemen hautausmaa-alueen, Kaisaniemen puiston ja Kruununhaan alla ja päältä avattavana vesitiiviinä teräsbetonitunnelina Lapinlahden sairaalan, Rautatiekatujen, Töölönlahden ja Rautatieaseman alueilla. Lyhyt itäpää Siltavuorensalmesta Haapaniemenkadulle on päältä avattavaa vesitiivistä rakennetta. Pitkä itäpää jatkuu kalliotunnelina Kaisaniemestä itään ja on Kaikukadun jälkeen päältä avattavaa vesitiivistä teräsbetonitunnelia.

Keskustatunneli sijoittuu kitkamaa-alueelle länsipäästä Mannerheimintielle asti. Töölönlahden ja rautatien alueella on vaikeat pohjaolosuhteet ja herkkä pohjaveden riskialue. Maaperä koostuu savi- ja täytekerroksista ja kalliossa on ruhjeita. Ympäristössä on puupaaluperusteisia rakennuksia, jonka takia orsi- ja pohjavedet eivät saa laskea. Alueiden rakentamisen vaativuutta lisää myös se, että rautatieliikenteen tulee toimia koko työn ajan. Kaisaniemen puistossa tunneli liittymineen on kokonaan kalliossa. Lyhyessä itäpäässä Siltavuorensalmen alitus meren pohjassa vesialueen alla on vaativa toteuttaa. Pitkän itäpään alueella Sörnäisten rantatiellä on runsaasti johtosiirtoja ja maakerrokset ovat paksuja.

Keskustatunnelin maanalainen väylä muodostaa autolla liikkuville uudentyyppisen kaupunkiympäristön. Ajoluiskien ja ajoaukkojen vaikutus kaupunkikuvaan on paikallisesti merkittävä Lapinlahden, Rautatiekatujen, Töölönlahden, Siltavuoren ja Sörnäisten rantatien alueilla. Toteuttamiseen liittyy myös merkittäviä ympäristöparannuksia, kuten kävelyalueiden lisääminen Kaivokadulle ja Rautatientorille sekä Rautatiekatujen rakentaminen yhteen kaupunkibulevardiksi, Siltavuorenrannan levitys ja Kirjanpuiston laajentaminen.

Rakennuksiin ja yleisille alueille sijoitettavat poistoilmahormit (mai/k) näkyvät eräissä pitkissä kaupunkinäkymissä. Rakennuksiin sijoitettavat uloskäynnit, savunpoistoluukut ja raitisilmasäleiköt tulee suunnitella ympäristön vaatimusten tasoisesti. Katu- ja puistoalueille sijoittuu lisäksi eräitä uloskäytäviä ja savunpoistoluukkuja. Kaikki näkyvät rakenteet tulee sovittaa ympäristöönsä, myös ympäristötaiteen keinoin.

Lapinlahden sairaalan alueelle osoitettu Keskustatunnelin ajoluiska on mitoitettu niin, että sen vaikutukset sairaala-alueen puistolle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Hautausmaa-alue alitetaan kalliossa.

Töölönlahden alueella Keskustatunnelin näkyvät rakenteet integroidaan uusiin rakennuksiin ja Mannerheimintien alikulkuun. Kaisaniemen puiston ympäristössä ilmavaihtokuilut ja uloskäytävärakennelmat on osoitettu rakennuksiin ja maaston tasoeroihin. Siltavuoren ajoyhteys on jaettu kahdeksi enintään 6 metriä leveäksi ajoaukoksi, joiden sovittamisessa ympäristöön on tehtävä huolella.

Keskustatunnelin rakentaminen ei vaikuta juurikaan Helsingin liikenteen kokonaispäästöihin. Hiilimonoksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt pienenevät tulevaisuudessa autokannan uudistumisen myötä. Hiilidioksidin päästöt sen sijaan lisääntyvät jonkin verran kokonaisliikennemäärien kasvun seurauksena. Tunnelin rakentaminen vaikuttaa positiivisesti keskustan ilman laatuun katutasolla pintaverkon liikenteen siirtyessä osittain tunneliin. Tunnelin poistoilmapiippujen kautta ulkoilmaan vapautuvien päästöjen ilmanlaatuvaikutukset jäävät hyväksyttävälle tasolle, kun poistopiiput ulottuvat lähirakennusten kattotasojen yläpuolelle.

Liikenteen siirtyessä katutasosta tunneliin, melupäästöt vähenevät tunnelin suuntaisilla kaduilla, kuten Kaivokadulla, Kaisaniemenkadulla, Kansakoulukadulla ja Simonkadulla. Vähenemistä tapahtuu myös Ruoholahdenkadulla ja Rautatiekaduilla tunnelin suuaukkojen itäpuolella. Melutasojen kohoamista tapahtuu lähinnä tunnelin suuaukkojen läheisyydessä, missä liikennemäärät kasvavat selvästi. Melulaskentojen mukaan melutaso ei merkittävästi muutu lähimpien rakennusten julkisivuilla.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 3.11.2005

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 3.11.2005 esittää kaupunginhallitukselle, että se katsoisi riittäviksi ja merkitsisi tiedoksi esityslistatekstissä esitetyt kaupunginhallituksen 7.3.2005 pyytämät Keskustatunnelia koskevat lisäselvitykset. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Keskustatunnelin asemakaavoituksen pohjaksi valittaisiin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 5399-7 mukainen Keskustatunnelin liikennesuunnitelma, tarkistettu vaihtoehto C, siten,

- että asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan vielä mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja

- että laadittavassa asemakaavassa mahdollistetaan tunnelin päättyminen joko Haapaniemenkadun tai Vilhonvuorenkadun liittymään.

Lisäksi lautakunta päätti uudistaa ja täsmentää aiempaa päätöstään (11.4.2002) niin, että samanaikaisesti keskustatunnelin suunnittelun kanssa käynnistetään kattava, riittävän laajan kävelykeskustan aikaansaamiseksi tähtäävä projekti. Projekti pitää sisällään tarvittavat selvitykset katuverkon kehittämismahdollisuuksista sekä katurakenteista ja muista mahdollisista asioista, erityisinä painopisteinä ovat aseman ympäristö ja Rautatientori.

Vielä lautakunta pitää tärkeänä, että mahdollisimman pikaisesti aloitetaan keskustatunnelin rahoittamiseksi tarvittavat selvitykset ottaen huomioon myös uudet ja innovatiiviset vaihtoehdot.

Keskustelun kuluessa jäsen Puoskari teki jäsen Arhinmäen kannattamana palautusesityksen seuraavasti:

"Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että keskustatunnelin asemakaavoitusta ei aloiteta. Tehdyt lisäselvitykset vahvistavat käsitystä siitä, että keskustatunnelin rakentaminen lisää henkilöautoistumista, eikä juurikaan vapauta kaupunkitilaa esimerkiksi kävelyalueisiin tai muuhun kaupunkia elävöittävään toimintaan.

Keskustatunnelihankkeen tavoitteiksi on mainittu muun muassa keskustan saavutettavuuden ja poikittaisliikenteen parantaminen. Esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa myös muilla keinoilla. Keskustatunnelin rakentaminen on erittäin kallista, joten Helsingin liikenteen kehittämisessä tulee panostaa joukkoliikenteeseen. Keskustan viihtyisyyttä parantava laaja kävelykeskusta voidaan toteuttaa myös ilman keskustatunnelia. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että kävelykeskustan ja kantakaupungin joukkoliikenteen tehostamisen suunnitelmat päivitettäisiin pikaisesti".

Lautakunta äänesti asiasta ja päätti äänin 5 (Palmroth-Leino, Salonen, Närö, Rauhamäki, Anttila)-4 (Arhinmäki, Helistö, Kolbe, Puoskari) hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Vähemmistö oli palautusesityksen kannalla.

Kaupunginhallituksen päätös 20.3.2006

Kaupunginhallitus päätti 20.3.2006 merkitä saadut lisäselvitykset tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan asemakaavaehdotuksen tarkistetun vaihtoehto C:n pohjalta.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään edelleen

- mahdollisimman laajan ja viihtyisän kävelykeskustan toteuttamisedellytyksiä.

- Keskustatunnelin, keskustan huoltotunnelin, pysäköintilaitosten ja alueen kiinteistöjen keskinäistä vuorovaikutusta ja maanalaisten ratkaisujen mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä sekä tunnelin kustannusten jakamista myös yksityisten toimijoiden kanssa.

- ajoneuvoliikenteen kulkuyhteyksiä ja puiston viihtyisyyttä Töölönlahden alueella.

- mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät ja Kaisaniemen puiston maanalaisen tilan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa esimerkiksi pysäköinnin tai joukkoliikenteen käyttöön.

- Keskustatunnelin länsipään rakentamismahdollisuuksia niin, että haitat arvokkaille hautausmaille minimoidaan.

Vielä kaupunginhallitus päätti edellyttää, että samanaikaisesti asemakaavan valmistelun kanssa kaupunkisuunnitteluvirasto yhteistyössä rakennusviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa laatii hankesuunnitelman rakentamisaikatauluineen ja kustannusarvioineen Keskustatunnelin sille osalle, joka vaikuttaa Töölönlahden kortteleiden 2014 ja 2015 rakennuskelpoisuuteen.

Merkittiin, että Rantanen ehdotti Moision kannattamana, että kaupunginhallitus päättäisi, että keskustatunnelin asemakaavoitusta ei aloiteta.

Rantanen esitti vastaehdotukseensa seuraavat perustelut:

"Tehdyt lisäselvitykset vahvistavat, että keskustatunnelin rakentaminen lisää henkilöautoistumista eikä juurikaan vapauta kaupunkitilaa kävelyalueisiin tai muuhun kaupunkia elävöittävään toimintaan. Keskustan viihtyisyyttä parantava laaja kävelykeskusta voidaan toteuttaa myös ilman keskustatunnelia. Keskustatunnelin rakentaminen on kallista ja siksi keskustatunnelin tavoitteeksi mainittuja keskustan saavutettavuuden ja poikittaisliikenteen parantamista on järkevämpää edistää panostamalla joukkoliikenteeseen. Joukkoliikennepainotus tukeutuu keskustatunnelia paremmin myös kaupungin kestävän kehityksen strategiaan."

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti Rantasen vastaehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen.

Suunnittelun lähtökohdat

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asemakaavaehdotusta koskee eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun tavoitteet, maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltavaan käyttöön ja melusta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Asemakaavaehdotusta koskee myös valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen tavoitteet, Lapinlahden ja Hietaniemen alueiden, Kaisaniemen puiston ja Kasvitieteellisen puutarhan säilymisen varmistaminen.

Maakuntakaava

Maakuntakaavassa alue on keskusta- ja taajamatoimintojen aluetta, jolla on Länsiväylän ja Sörnäisten rantatien eteläpään välillä maanalaisen moottoriväylän merkintä.

Yleiskaava 2002

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta, virkistysaluetta, keskustatoimintojen aluetta, kerrostalovaltaista aluetta asuminen/toimitila, kaupunkipuiston aluetta ja vesialuetta. Alue on pääosin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Yleiskaavassa on osoitettu pääliikenneverkon maanalainen osuus Länsiväylän ja Sörnäisten rantatien välillä, rautatiealue, metrolinjat ja Pisara-rata.

Asemakaavat

Kaava-alueella on voimassa seuraavat maanalaisia tiloja koskevat asemakaavat (suluissa on kaavan vahvistamis- tai hyväksymispäivämäärä).

Metron asemakaavat nro 6669 (31.12.1971), 6981 (25.10.1973), 7283 (26.9.1975) ja 8277 (22.6.2000), Kampin varikon asemakaava nro 10761 (22.6.2000), Merihaan väestönsuojan asemakaava nro 10943 (12.9.2001), Eduskunnan lisärakennuksen asemakaava nro 10760 (17.11.2000), Töölönlahden asemakaava nro 10920 (27.2.2002), Kiasman asemakaava nro 10160 (30.3.1995), Kluuvin pysäköintiluolan asemakaava nro 9332 (21.3.1988) ja Kruununhaan yliopistokorttelin 1140 asemakaava nro 11104 (23.4.2003).

Leppäsuon korttelin 13414 asemakaavassa nro 10438, Eduskunnan lisärakennuksen asemakaavassa nro 10760, Kiasman asemakaavassa nro 10160, Töölönlahden aloitusalueen asemakaavassa nro 10275, Töölönlahden asemakaavassa nro 10920 ja Kruununhaan yliopistokorttelin 1140 asemakaavassa nro 11104 on ennakoitu Keskustatunnelin maanalaisia tilanvarauksia, ajoluiskia ja aukkoja ja teknisten tilojen maanpäällisiä tilanvarauksia uloskäytäville ja ilmanvaihtokuiluille.

Asemakaavoittamaton alue

Kaava-alueella on kaavoittamatonta aluetta 10. kaupunginosassa, Sörnäisissä, ja 20. kaupunginosassa, Länsisatamassa.

Maanomistus

Keskustatunnelin maanalainen kaava-alue sekä ajoluiskat, ilmanvaihtokuilut, uloskäytävät ja muut maanpäälle johtavat rakenteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamille kortteli-, katu-, satamarata-, vesi- ja puistoalueille sekä VR-Yhtymän korttelille 2011/1, Ratahallintokeskuksen rata-alueelle, Senaatti-kiinteistöjen tonteille 2015/3, 1140/20 ja 10291/5 ja 2013/1, yksityisomistuksessa oleville tonteille 13001/1 ja 13414/18 ja Helsingin kaupungin omistamille, Helsingin evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän ja Helsingin ortodoksisen seurakunnan Hietaniemen hallinnassa oleville hautausmaa-alueille.

Keskustatunnelin maanalainen tilanvaraus suojavyöhykkeineen alittaa tai sivuaa lisäksi useita kantakaupungin yksityisiä asuin-, liike- ja toimistotontteja ja julkisten rakennusten tontteja. Kaavaehdotuksessa niille ei ole osoitettu maanpäällisiä tilanvarauksia.

Rakennettu ympäristö

Keskustatunnelin maanalainen reitti kulkee tiiviisti rakennetun kantakaupungin poikki. Se alittaa vaihtelevalla syvyydellä puisto-, hautausmaa-, katu- ja rata-alueita, Töölönlahdelle suunniteltuja kortteli- ja puistoalueita, Siltavuorensalmen sekä Kluuvin, Kruununhaan, Kallion ja Sörnäisten asuin- ja toimitilatontteja. Rautatiekatujen osuudella Keskustatunneli rakennetaan pääosin satamaratakuiluun. Keskustatunnelin liittymähaarat keskustan huoltotunneliin ja Kluuvin pysäköintiin alittavat eräitä Kluuvin tontteja.

Keskustatunnelin Länsiväylälle johtava ajoluiska on suunniteltu Lapinlahden sairaalan puistoalueelle ja ajoyhteydet katuverkkoon Rautatiekaduille, Töölönlahdenkadulle ja Siltavuorenrantaan. Lyhyen ja pitkän itäpään ajoluiskat sijoittuvat Sörnäisten rantatien katualueelle.

Keskustatunnelin maanpäälliset ilmanvaihtokuilut ja uloskäytävät sijoitetaan liike-, toimisto-, koulu- ja yliopisto- ja Rautatieaseman tonteille sekä katu- ja puistoalueille.

Suojelukohteet

Kaava-alueen rakennettu ympäristö on arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ja pääosaltaan nykyisissä tai laadittavissa asemakaavoissa suojeltu.

Museoviraston julkaisussa Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt on lueteltu seuraavat valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt: Lapinlahden sairaala ja Hietaniemen hautausmaan alue, Etu-Töölön kaupunginosa, Mannerheimintie, Kaisaniemen puisto ja Kasvitieteellinen puutarha, Kruununhaka, Siltavuoren yliopiston rakennukset, ja Keskustatunnelin huoltotunnelin liittymähaaran reitillä Rautatientori ympäröivine rakennuksineen ja Kaisaniemenkatu Kluuvin pysäköintilaitoksen liittymähaaran reitillä.

Alueet on Helsingin yleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi.

Maanalaisen tunnelin reitti kulkee myös useiden kantakaupungin rakennustaiteellisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaiden, valtaosin asemakaavoissa suojeltaviksi määrättyjen asuin-, toimisto- ja julkisten rakennusten alapuolisessa maanalaisessa tilassa.

Nykyiset ja suunnitellut kaava-alueen vaikutuspiirissä olevat
maanalaiset tilat

Keskustatunnelin alapuolella sijaitsevat Salmisaari-Kamppi-Ruskeasuo-yhteiskäyttötunneli, metron kääntöraide, rakennusviraston Kampin työtukikohdan yhteystunnelit, Munkkisaari-Mäntymäki- ja Töölönlahden viemäritunneli, yhteiskäyttötunneli Hakaniemen sillan kohdalla ja lyhyessä itäpäässä Merihaan kalliosuojan yhdystunneli.

Keskustatunneli alittaa metron Unioninkadun kohdalla ja ohittaa Siltavuorenrannan väestönsuojan sen itäpuolelta. Siltavuorenrantaan nouseva ajoluiska puhkaisee viemäritunnelin, mikä edellyttää ohitusviemärin rakentamista. Keskustatunneli kulkee pitkässä itäpäässä Merihaan kalliosuojan väestönsuojan lähellä ja sen yhdystunnelin alta ja ylittää yhteiskäyttötunnelin Käenkujan kohdalla. Lisäksi Keskustatunnelin vaikutusalueella on ns. ei-julkisia kalliotiloja.

Töölön suunniteltu metro- ja Pisara-rautatielinjaus kulkevat Keskustatunnelin alapuolella Fredrikinkadun ja Runeberginkadun kohdalla. Pisaralinjaus risteää tunnelin alapuolelta myös Unioninkadun kohdalla. Lisäksi Unioninkadun alla syvällä tunnelin alapuolella on suunniteltu tulvatunnelin linjaus.

Jaakonkadun pysäköintilaitosyhteyden alapuolella sijaitsee valmistumassa olevan Kamppi-Erottaja-Kruununhaka-yhteiskäyttötunnelin länsipää ja nykyinen metron huoltotunneli. Suunniteltu Pisara-linjaus kulkee myös yhteyden alla.

Keskustan huoltoyhteyden yläpuolella on Kaivokadun kohdalla metrotunneli, joka alitetaan ohuella vahvistettavalla kalliokannaksella. Huoltoyhteys alittaa Kluuvin ruhjeen 200 m matkalla. Suunniteltu Pisara-linjaus on alapuolella korttelialueiden alla Keskuskadun kohdalla.

Kluuvin pysäköintilaitosyhteys Keskustatunnelista alittaa Kluuvin nykyisen huoltotunnelin sisään- ja ulosajoyhteyden sekä Kaisaniemen metroaseman. Yhteys alittaa myös vanhan Mikonkatu-Kaisaniemenkatu-viemäritunnelin. Suunniteltu Pisara-linjaus kulkee pysäköintilaitosyhteyden alta.

Maa- ja kallioperä

Keskustatunneli sijoittuu länsipäästä Mannerheimintielle kitkamaa-alueelle, jossa paikoin on ohutpeitteisiä kallioisia alueita. Hautausmaa-alueella maakerrokset kallion päällä ovat hiekkaa ja moreenia. Töölönlahti on lieju- ja savipohjainen entinen merenlahti, jossa täytteen alla on savea paksuimmillaan 10 m. Maakerrosten paksuus ohenee Kaisaniemen puistosta Siltavuoreen. Vesisyvyys Siltavuorensalmessa on noin 3 m. Siltavuorensalmesta koilliseen maapeitteen paksuus vaihtelee 5...15 m. Se koostuu täytteestä, savikerroksista ja kitkamaalajeista. Lintulahdenkadulta itään maapeitteiden paksuus on yli 15 m.

Keskustatunnelin alueella pääkivilajit ovat graniitti ja kiillegneissi. Tunnelilinjausta leikkaavat muutamat kallion heikkousvyöhykkeet, suurimmat Töölönlahden alueella, Kaisaniemen puiston / Rautatietorin linjoilla ja Siltavuorensalmen kohdalla. Kallio on laadultaan hyvää mäkialueilla ja heikompaa painanteissa. Heikkousvyöhykkeiden alueilla kallion pinta on ympäristöään alempana ja heikkolaatuista. Hautausmaa-alueella sekä Mechelininkadun ja Mannerheimintien välisellä osuudella kallion pinta on lähellä maan pintaa. Satamaradan kuilussa kallion pinta vaihtelee noin 1 m syvyydestä lähes 15 m syvyyteen katutasosta. Hakaniemen alueella kallionpinta on noin 4-9 m syvyydessä. Kaikukadun itäpuolelle mentäessä kallion pinta laskee voimakkaasti ja on syvimmillään tasossa -18.

Kallionpinta on alimmillaan hautausmaan alueella +2 ja Siltavuorensalmessa tasolla -17. Töölönlahden alueella kallionpinta on alimmillaan 20 m syvyydessä, tasolla -16 Kiasman koillispuolella ja ratapihan alueella alimmillaan tasolla -12. Korkeimmillaan kalliopinta on Siltavuoren alueella tasolla +22.

Pohjavesi Tunneli tehdään kauttaaltaan vesitiiviiksi. Siltavuorensalmen itäpuolella on muutamia puupaaluilla perustettuja rakennuksia.

Töölönlahden ja ratapihan alue ovat keskustan pohjavesiriskialuetta, mistä tunnelille aiheutuu erikoisvaatimuksia. Rautatieasema ja Postitalo ja osa Kansallisteatterin rakennusta sekä eräitä rakennuksia keskustan huoltotunnelin ja Kluuvin pysäköintilaitoksen ramppien vaikutusalueella on perustettu puupaaluilla. Töölönlahden, ratapihan sekä Siltavuorensalmen alueella tunneli tulee toteuttaa vesipaine-eristettynä rakenteena.

Ympäristöhäiriöt

Helsingin keskustan hiilimonoksidipitoisuudet ovat nykyisin alle ohjearvojen. Ne alenevat vuoteen 2020 mennessä selvästi keskustan liikennejärjestelyistä riippumatta. Hiilidioksidipäästöt ovat hieman kasvaneet liikennemäärien lisääntyessä.

Typpidioksidipitoisuudet voivat ylittää nykyisin ilman laadun ohjearvot mm. keskustan alueilla ja vilkkaasti liikennöityjen teiden ja risteysalueiden lähistöllä. Myös typpidioksidipitoisuudet pienenevät nykyisestä. Vuonna 2020 ilman laadun ohjearvot voivat ylittyä typpidioksidipitoisuuden osalta vilkkailla risteysalueilla.

Hiukkaspitoisuudet ylittävät nykyisin pääkaupunkiseudulla ilman laadun ohjearvot. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös hiukkaspitoisuudet pienenevät autokannan uudistumisen myötä.

Laaditut suunnitelmat ja selvitykset

Keskustatunnelin suunnitelmaa laadittaessa on tehty seuraavia tutkimuksia ja selvityksiä

Helsingin Keskustatunneli / Selvitys tunnelin toiminnallisista ratkaisuista ja rakennettavuudesta VE A ja VE B sekä Työraportti (30.11.1999)

Helsingin Keskustatunneli, Ympäristövaikutusten arviointiselostus

(Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2000:14) ja siihen liittyvät erillisselvitykset

Helsingin Keskustatunneli vaihtoehto C / Selvitys tunnelin toiminnallisista ratkaisuista ja rakennettavuudesta (31.8.2000)

Keskustatunneli / Talous- ja markkina-analyysi (19.6.2001)

Töölönlahden asemakaava-alueen ja sen ympäristön vaatimien teknisten lähtökohtien tarkistus liittyen Keskustatunneliin (8.1.2002)

Keskustatunnelin erillisselvitys / Forumin pysäköintilaitoksen liittyminen Keskustatunneliin (7.3.2002)

Kampin keskuksen liittyminen Keskustatunneliin (16.9.2002)

Keskustatunnelin erillistarkastelut / Länsipään yhteys maanpintaan, hautausmaan alitus, yhteys Keskustatunnelista kortteleiden 96 ja 97 pysäköintilaitokseen (8.12.2004)

Keskustatunnelin huomioon ottaminen Töölönlahden kortteleiden 2014 ja 2015 rakentamisessa (28.6.2005)

Lisäpohjatutkimuksia ja kalliokairauksia vuonna 2004 ja 2006

Helsingin Keskustatunnelin syvävaihtoehtojen S1, S2 ja S3 rakennetekniset yleissuunnitelmat / Pitkän itäpään suunnitelma (20.9.2005)

Helsingin Keskustatunneli, vaihtoehtojen S1, S2 S3 ja C liikenteellinen riskitarkastelu (14.9.2005)

Keskustatunnelin tarkistettu vaihtoehto C, rakenneteknisen yleissuunnitelman tarkistaminen (12/2006)

Helsingin Keskustatunnelin rakennetekninen yleissuunnitelma

(30.11.2006 )

Ilmatieteen laitoksen lausunto Keskustatunnelin ilmanlaatuvaikutuksista (8.12.2006 )

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteet

Keskustan elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta parannetaan järjestämällä sujuva yhteys sekä lännestä että idästä keskustan huolto- ja pysäköintitiloihin ja Töölönlahdelle. Ydinkeskustan länsi- ja itäpuolisten alueiden välisen liikenteen ja joukkoliikenteen sujuvuutta parannetaan. Liikenneturvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan.

Kävelykeskustan kehittämistavoitteena on muodostaa keskustaan laaja yhtenäinen kävelyalue sekä vähentää liikenteen melu- ja päästöhaittoja siirtämällä merkittävästi autoliikennettä katuverkosta tunneliin. Keskustatunneli tukee kävelykeskustan kehittämistä parantaessaan pysäköintilaitosten saavutettavuutta ja huoltoliikenteen toimivuutta.

Maanpäällisille ajoluiskille osoitetaan sijoituspaikat ja mitoitus. Uloskäytävien ja ilmanvaihtokuilujen paikat osoitetaan pääosin korttelialueille. Keskustatunnelin kaikille kaupunkikuvassa näkyville rakenteille määritellään kaupunkikuvalliset vaatimukset.

Tavoitteena on myös liikenteen turvallisuus ja sujuvuus tunnelissa, maanalaisten tilojen korkea henkilö- ja pelastusturvallisuus, rakenteellinen turvallisuus sekä maanalaisen käyttöympäristön hyvä orientoitavuus ja kaupunkikuvallinen laatu.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleiskuvaus

Asemakaavalla muodostetaan tilanvaraus Länsiväylältä Sörnäisten rantatielle johtavalle maanalaiselle Keskustatunnelille, jolle osoitetaan itäpäässä lyhyt ja pitkä vaihtoehto.

Maanalaisten tilojen edellyttämät pysty-yhteydet, uloskäytävät ja tekniset tilat osoitetaan katu-, puisto- ja korttelialueille. Asemakaavassa on otettu huomioon maanalaiset ja muut nykyiset tilat, maaperä ja kallion korkeusasemat sekä tulevat maanalaiset varaukset, kuten Helsingin toinen metrolinja ja Pisara-rata.

Asemakaavamääräyksissä esitetään toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset laatuvaatimukset pintaan tuleville, kaupunkikuvassa näkyville ajoluiskille, uloskäytäville ja ilmanvaihtokuiluille ja maanalaisille sisätiloille sekä määritellään rakenteelliset ja pelastusturvallisuusvaatimukset.

Keskustatunneli teknisine tiloineen varataan kaupungin tarpeisiin.

Asemakaavaehdotus koskee maanpäällisiä tiloja ajoluiskien alueella ja muilta osin maanalaisia tiloja. Keskustatunnelin pituus kaava-alueella on noin 3500 metriä lyhyessä vaihtoehdossa ja pitkässä vaihtoehdossa 4300 metriä. Kaavaehdotuksen pinta-ala on 28,5 hehtaaria.

Keskustatunnelin liikennesuunnitelma

Kaupunkisuunnitteluvirastossa laaditun Keskustatunnelin liikennesuunnitelman (piirustus 5547-7) mukaan Keskustatunneli alkaa Länsiväylältä ja päättyy Sörnäisten rantatielle. Tunneliin on katuverkosta liittymä Rautatiekaduilla Mechelininkadun ja Runeberginkadun välillä, Töölönlahdenkadulla ja Siltavuorenrannassa. Lisäksi tunnelista on yhteydet Forumin, Elielin ja Kluuvin pysäköintilaitoksiin sekä yhteys huoltotunneliin ja Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen. Liikennesuunnitelmaan on tehty kaupunginhallituksen asemakaavoituksen pohjaksi 20.3.2006 hyväksymään suunnitelmaan verrattuna tarkistus kaistamääriin. Päätunneliin on lisätty toinen kaista länteen päin välille Jaakonkatu-Mechelininkatu.

Keskustatunnelin tilanvaraukset

Keskustatunnelin liikennetila (ma-l/k, ma-lvp/k ja
ma-leh/k)

Keskustatunnelin maanalainen liikennetila (ma-l/k) on osoitettu kaavakartalla tunnelin lattiatason likimääräisillä korkeusasemilla ja tunnelitilan ohjeellisella mitoituksella. Tunnelin suojavyöhykkeet sekä Töölönlahden ja ratapihan alueilla myös tunnelin ankkuroinnin tilantarve sisältyvät tilanvaraukseen. Keskustatunnelin kaavamerkintä puistoalueen (ma-lvp/k) ja hautausmaa-alueen (ma-leh/k) alapuolisella osuudella edellyttävät tunnelin yläpuolisen maankäytön erityistä huomioon ottamista.

Keskustatunnelin liikennetila on mitoitettu kahdelle kaksikaistaiselle, erilliselle liikennetunnelille, jotka on suunniteltu pääosin henkilöauto- ja kuorma-autoliikenteelle 50 km/h nopeusrajoituksella. Tunnelissa ei sallita perävaunullisia kuorma-autoja, vaarallisten aineiden kuljetuksia eikä kevyttä liikennettä.

Tunnelin ohjeellinen sisäkorkeus on 6 metriä, josta voidaan kaupunkikuvallisista syistä poiketa ajoluiskien ja ajoaukkojen kohdalla. Sisäkorkeus käsittää vapaan ajokorkeuden 4,6 metriä ja laite- ja opastetilan. Kalliotunneliosuudella yläpuolelle ja sivuille varataan kolmikaistaisilla osuuksilla 10 metrin ja kaksi- ja yksikaistaisilla osuuksilla 8 metrin suojavyöhyke ja alapuolelle 3 metrin suojavyöhyke. Teräsbetonitunneliosuudella sivuille varataan 5 metrin ja alapuolelle 3 metrin suojavyöhyke. Teräsbetonitunnelin päällä ei tarvita suojavyöhykettä.

Pohjoisella ja Eteläisellä Rautatiekadulla teräsbetonitunnelin katon tulee olla kantavuudeltaan katuliikenteen vaatimusten mukainen. Töölönlahden alueella Keskustatunnelin ylimmät rakenteet saavat ulottua enintään 2 metrin etäisyydelle asemakaavassa nro 10920 katuaukion ja puistoalueen määrätystä maanpinnasta.

Tunnelin rakentamistapa

Keskustatunnelin korkeusasema perustuu mm. kallion pinnan korkeuteen ja muiden maanalaisten tilojen sijaintiin. Keskustatunneli on suunniteltu rakennettavaksi Lapinlahden sairaalan alueella päältä avattavana teräsbetonitunnelina ja kalliossa hautausmaiden alapuolella syvimmillään tasolla -11. Tunneli nousee tasolle +5 levitettävän ratakuilun kohdalla, jossa tunneli tehdään teräsbetonirakenteisena. Mannerheimintietä alitettaessa tasolla -3 Mannerheimintie joudutaan avaamaan tunnelin kohdalta päältä ja rakentamaan uudestaan.

Töölönlahden alueella tunneli rakennetaan päältä avattuna ja tehdään vesipaine-eristettynä tasoon +2 asti. Töölönlahden liittymän kohdalla tunneli on tasolla -10.

Rautatiealueella tunneli rakennetaan päältä avattavana teräsbetonirakenteena alimmillaan tasolle -15. Alueella on Töölönlahden aluetta vastaavat, erittäin vaativat pohjaolosuhteet. Apusiltoja käyttämällä tunneli voidaan toteuttaa raideliikenteen toimiessa. Itäosalla joudutaan käyttämään erityistä tunnelitekniikkaa, koska siellä radat eivät saa olla tilapäisestikään pois käytöstä. Raidealueen itäpäässä noin 50 m matkalla päästään kalliotunneliin.

Kaisaniemen puiston alueella tunneli liittymineen on kokonaan kalliossa tasolla -21. Puistoon ei osoiteta tunnelin pintarakenteita. Siltavuoren alueella tunneli toteutetaan kalliotunnelina. Siltavuorensalmi alitetaan tasolla -11 ja pitkässä vaihtoehdossa syvällä kalliossa tasolla -32. Kaikukadun jälkeen alkava 800 m pitkä teräsbetonitunneliosuus perustetaan osittain paaluilla. Vilhonvuorenkadulla tunneli nousee pintaan tasolla +3.

Forumin pysäköintilaitosyhteyden toteutus edellyttää Jaakonkadun rakenteiden väliaikaista purkamista. Päätunnelin alaisesta kiertoliittymästä on yhteys pysäköintilaitokseen. Töölönlahden liittymän yhteys Elielin pysäköintilaitokseen ja huoltoyhteydet joudutaan Töölönlahdenkadun uuden rampin rakentamisen ajan järjestämään väliaikaisesti esimerkiksi nykyisen rampin itäpuolelle. Keskustan huoltotunneliyhteys ja Kluuvin pysäköintilaitosyhteys ovat kalliotunneleita.

Ajoluiskat (ajo/k) ja ajoaukot (ajo2/k)

Ajoluiskien ja ajoaukkojen mitoitus perustuu liikenteen sujuvuuteen, liittymän liikenneturvallisuuteen sekä kaupunkikuvan vaatimuksiin.

Länsiväylän/Salmisaarenkadun ajoluiska avataan Salmisaarenkadun itäpäähän ja Lapinlahden sairaalan alueelle. Avoin ajoluiska tulee tehdä mahdollisimman vähän sairaalan alueeseen puuttuvalla tavalla ja sen vapaa leveys rakennettuna saa olla enintään 19 metriä. Rakentamisen jälkeen alue tulee kunnostaa paikan arvon mukaisella tavalla.

Rautatiekatujen yksikaistaiset ajoluiskat (ajo/k) sijoitetaan Mechelininkadun ja Runeberginkadun välille, Rautatiekatujen reunoille.

Töölönlahdenkadun ajoluiskan (ajo/k) sijoituspaikka ja leveys rakenteineen, enintään 11,5 metriä, on määrätty Töölönlahden asemakaavan nro 10920 mukaisesti.

Siltavuoreen yliopiston tontille puhkaistaan kaksi ajoaukkoa (ajo2/k), josta on yhteys Siltavuorenrantaan. Ranta-aluetta on suunniteltu levennettäväksi. Ajoaukkojen rakentamisen jälkeinen riittävä korkeus on viisi metriä ja kaupunkikuvallisista syistä ajoaukon leveys katutasossa enintään kuusi metriä. Aukkojen ympäristö on viimeisteltävä maisemallisesti kalliorinteen luonnontilaisen ilmeeseen mahdollisimman hyvin sovitettavalla tavalla.

Sörnäisten rantatielle tehdään lyhyessä vaihtoehdossa Haapaniemenkadun kohdalle kaksi kaksikaistaista ja yksi yksikaistainen ajoluiska (ajo/k) ja pitkässä vaihtoehdossa Sörnäisten rantatielle Vilhonvuorenkadun kohdalle kaksi kaksikaistaista ajoluiskaa (ajo/k).

Uloskäynnit (ma-jk/k)

Keskustatunnelista tulee järjestää tarvittavat uloskäynnit maanpäälle noin 400 metrin välein. Uloskäynnit tulee tehdä huolellisesti ympäristöön sovitettuna käyntiovena rakennuksiin, Kaisaniemenkadun ja puiston reunamuurin alle ja katu- ja puistoalueilla kuhunkin ympäristöön sovitettavana käyntirakennuksena. Kaava-alueella on 26 uloskäytävävarausta.

Poistoilmakuilut (mai/k ja ma-sp/k) ja raitisilma-
kuilut (ma-ir/k)

Ilmanpoistokuilu (mai/k) tulee sijoittaa Lapinlahden sairaalan koirapuistokäytössä olevalle alueelle, Töölönlahden tonteille 2014/4 ja 2015/3, Rautatieaseman tontille 2011/1, Hakaniemenrantaan (lyhyt itäpää) ja Sörnäisten tonteille 11291/5 ja 10289/3 (pitkä itäpää). Kuilujen sisäpinta-ala ilman rakenteita on 30 m2. Tonteilla 2014/4 ja 2015/3 poistokuilun vaadittava ala on 20 m2 ja tontilla 2011/1 50 m2. Kuilu on johdettava 2 m ympäröivien kattotasojen yläpuolelle ja Lapinlahden sairaalan koirapuiston alueella noin 5 m korkeudelle maan pinnasta. Kaava-alueella on kahdeksan varausta poistoilmakuiluille.

Savunpoistoluukuille (ma-sp/k) on osoitettu katualueille varaukset 400 metrin välein. Kaisaniemen puiston alueella savunpoisto hoidetaan sivukäytävän kautta ja lisäimpulssipuhaltimilla, jolloin puistoalueelle ei tule pintaan rakennelmia. Kaava-alueella on viisi savunpoistovarausta.

Kaava-alueen seitsemän raitisilmanottosäleikköä (ma-ir/k) tulee sijoittaa tonteille 2014/4, 2015/3, Kaisaniemen puiston radan viereiseen kallioseinään, tontille 40/14, tontille 2006/1, Kaisaniemenkadun alaiseen tilaan ja Hakaniemenrantaan. Säleikköjen vaadittava ala on noin 30 - 50 m2 kussakin paikassa.

Maanalaisen liikenneympäristön toiminnallinen ja
esteettinen laatu

Keskustatunnelin maanalainen liikennetila on pitkä ja sijaitsee paikoitellen syvällä. Tästä syystä maanalaisen ympäristön ratkaisujen tulee vastata orientoituvuudeltaan, käyttökelpoisuudeltaan, mitoitukseltaan, toimivuudeltaan ja materiaaleiltaan julkisten tilojen laatuvaatimuksia. Tunnelin sisätilaa tulee jäsentää siten, että se kuvastaa yllä olevan kaupunkitilan tunnistettavia paikkoja. Tämä tarkoittaa tunnelin tilallisessa muotoilussa tai muunlaisin arkkitehtonisin keinoin yllä olevien kaupunkitilan merkityksellisten paikkojen kuvaamista tunnelissa sopivin välein.

Kaupunginhallituksen päätöksen 20.3.2006 mukaiset selvitykset

Kävelykeskustan periaatesuunnitelmasta on laadittu kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A "Kaivokatu" on Kaivokatu varattu joukkoliikenteelle ja Esplanadit muutettu yksikaistaisiksi. Vaihtoehdossa B "Esplanadi" Kaivokatu säilytetään 1+1-kaistaisena ajoneuvoliikenteen katuna, Pohjoisesplanadi muutetaan kävelykaduksi ja Eteläesplanadi muutetaan 1+1-kaistaiseksi. Kävelykeskustan periaatevaihtoehdot on esitetty tällä esityslistalla omana asianaan jatkosuunnittelun pohjaksi.

Keskustan huoltotunneli ei vähennä Keskustatunnelin tarvetta. Tunnelien ennustetut liikennemäärät ovat kertaluokaltaan täysin erilaisia: huolto- ja pysäköintitunneli 5 000... 8 500 ajon/vrk ja Keskustatunneli noin 50 000 ajon/vrk.

Keskustan huoltotunnelin ja siihen liittyvien maanalaisten huolto- ja pysäköintitilojen tarkoituksena on parantaa huolto- ja pysäköintiliikenteen toimivuutta, vähentää huolto- ja pysäköintiliikenteen aiheuttamia häiriöitä sekä muulle ajoneuvoliikenteelle että jalankulkuliikenteelle sekä mahdollistaa Keskuskadun muuttaminen kävelykaduksi. Keskustatunnelin rakentamisen jälkeen osa keskustan huoltotunnelin liikenteestä siirtyy käyttämään sitä. Keskustatunnelin rakentaminen mahdollistaa Mannerheimintien alaisen pysäköintilaitoksen laajentamisen.

Ajoneuvoliikenteen kulkuyhteydet ja puiston viihtyisyys Töölönlahdella käsitellään kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston teettämässä Töölönlahden asemakaavaa tarkentavassa puistoalueen yleissuunnitelmatyössä.

Valmisteilla olevassa maanalaisessa yleiskaavassa on otettu huomioon Kaisaniemen alueen vapaat kallioresurssit, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Keskustatunnelin kaavaehdotuksessa niille ei ole osoitettu tilanvarauksia.

Rakennusteknisessä konsulttityössä on selvitetty mahdollisuuksia yhdistää Töölönlahden ja Kaisaniemen liittymät yhdeksi liittymäksi. Liittymien yhdistäminen on suunniteltu siten, että yhteys Töölönlahdelle on järjestetty rakentamalla yhdystunneli Kaisaniemen puiston alaisesta liittymästä Töölönlahdelle maanpinnan alapuolelle rakennettavaan kiertoliittymään, josta on edelleen yhteydet Töölönlahdenkadulle, Elielin pysäköintilaitokseen ja Sanomatalon huoltoon. Tunneliyhteys Töölönlahden alueelle Kaisaniemen liittymästä on pitkä, jolloin tunnelin käytön houkuttelevuus vähenee.

Yhdystunneli Töölönlahden alueelle joudutaan tekemään päältä avattuna teräsbetonitunnelina Kaisaniemen kentältä lähtien koko ratapihan halki Töölönlahdenkadulle asti vaativissa pohjaolosuhteissa. Raideliikenteen järjestäminen ratapiha-alueella rakentamistyön aikana on teknisesti vaativa tehtävä. Pelastustoimen kannalta pitkä ramppiyhteys ei ole hyvä, mutta on kuitenkin hyväksyttävä ratkaisu. Pelastuslaitos vaatii ylimääräisen porrasyhteyden ratapihan ja Kaisaniemen puiston väliselle alueelle.

Tunnelin kustannusten jakamista myös yksityisten toimijoiden kanssa selvitetään.

Yhdyskuntatekniikka

Yhdyskuntatekninen huolto

Keskustatunneli liitetään olemassa oleviin kunnallistekniikan verkostoihin. Katualueilla pintaan tulevien ajoyhteyksien kohdalla ja muilla päältä avattavilla osuuksilla joudutaan tekemään johto- ja kaapelisiirtoja. Sörnäisten rantatien alueella on laajoja johtosiirtoja.

Rakennettavuus

Keskustatunnelin rakentamisedellytyksiä on selvitetty kaupunkisuunnitteluviraston konsulttityönä teettämässä rakenneteknisessä yleissuunnitelmassa. Kallion laadun ja pinnan varmistamiseksi on tehty lisää kalliokairauksia ja maatutkaluotauksia hautausmaan ja Mechelininkadun ympäristössä sekä Kaisaniemen puiston alueella.

Keskustatunnelin sijoituksessa on otettu huomioon kallion pinta ja yläpuolisten ja viereisten kiinteistöjen kellaritilat sekä olemassa olevat maanalaiset tilat ja suunnitelmat.

Kalliotunneliosuuksien yläpuoliset rakennusten kellaritilat ovat niin ylhäällä, etteivät ne vaikuta keskustatunnelin geometriaan. Päältä avattavilla teräsbetonitunneliosuuksilla tunnelin linjaus kulkee monessa kohtaa lähellä rakennusten seinälinjaa, mikä on otettu huomioon suunnitteluratkaisuissa.

Selvitysten perusteella Töölönlahden alueella tunnelin tila olisi edullista toteuttaa ennen maanpäällisen asemakaavan mukaisia päälle rakennettavia rakennuksia.

Rautatiealueella toteutus perustuu pääosin apusiltojen käyttöön, koska junaliikenteen tulee toimia koko rakentamisen ajan. Itäiset raiteet on tehtävä pääosin tunnelityönä. Ruuhka-tunteina kaikki raiteet ovat käytössä ja häiriöiden välttäminen tuottaa lisäkustannuksia. Rautatiealueelle ei saa tulla painumia rakentamisesta. Turvalaite- ja sähköjärjestelmät on otettava huomioon. Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut asiasta myös ratahallintokeskuksen, VR-Yhtymän ja YTV:n kanssa.

Ennen rakennusluvan myöntämistä luvan hakijan on esitettävä hyväksytyt suunnitelmat kallion sekä rakennusten liikkeiden ja tärinöiden seurannasta. Rakentaminen ja käyttö eivät saa aiheuttaa orsi- eikä pohjavedenpinnan pinnan alenemista. Kalliotilat ruiskubetonoidaan sekä injektoidaan vesivuotojen minimoimiseksi erityisesti Töölönlahden ja ratapihan alueilla.

Maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niistä tai niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa rakennuksille tai muille maanalaisille tiloille tai rakenteille eikä puistoille, kaduille ja katupuuistutuksille tai hautausmaa-alueille.

Maanalaisten tilojen yläpuolella olevilla alueilla rakennettaessa tai louhittaessa on otettava huomioon maanalaisten tilojen sijainti ja rakenteiden suojaetäisyydet siten, ettei aiheuteta haittaa maanalaisille tiloille tai rakenteille. Maanalaisia tiloja ei saa sijoittaa siten, että kallion suojavyöhykkeet estävät rakenteet asemakaavan tavoitteiden mukaisten tilojen tarkoituksenmukaista toteuttamista.

Helsingin Energian sähkökaapeleita saadaan sijoittaa Keskustatunnelin pohjalle.

Tunnelin suuaukkojen korkeusasemien suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen tulvatilanne.

Ilmanvaihto

Tunnelissa käytetään impulssipuhaltimin aikaansaatavaa pitkittäisilmanvaihtoa. Puhaltimet sijoitetaan tunnelin kattoon noin 100 m välein 1-3 rinnakkain. Ilmanotto tapahtuu tunnelin suuaukoista sekä Töölönlahden liittymässä olevan kahden erillisen ilmanottokuilun kautta. Lisäksi Kaisaniemen kiertoliittymää varten tarvitaan ilmanottokuilu.

Kalliotunneliosuudella tunneleita yhdistävät yhdystunnelit varustetaan savusuluin. Uloskäytäväportaikot pidetään puhaltimien avulla ylipaineisina tunneliin nähden.

Poistoilma tunnelista johdetaan poistoilmakonehuoneisiin ja niistä poistoilmakuiluihin. Kehittyneen moottoritekniikan ja katalysaattoreiden vaikutuksesta ilmanvaihdon mitoittavaksi tekijäksi muodostuvat typenoksidi-päästöt.

Ilmatieteen laitoksen leviämismallilaskelmien mukaan tunnelista aiheutuvat ilmanlaatuvaikutukset ovat hyväksyttäviä.

Poistoilma puhdistetaan kiinteistä hiukkasista. Kaasumaisten epäpuhtauksien erottamiseen ei vielä tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa menetelmää käytettävissä. Korkeiden poistopiippujen käyttö takaa sen, että kaasumaiset epäpuhtaudet leviävät ilmakehään siten, että tunnelin lähiympäristön pitoisuudet jäävät hyvin pieniksi.

Palo- ja pelastusturvallisuus

Keskustatunnelissa on pelastautumisyhteydet on 100 m välein suorina yhteyksinä pintaan ja tunnelin rinnalla olevan poistumistiekäytävän kautta. Uloskäynnit maanpintaan on 400 m välein.

Savu poistetaan joko poistopiippujen, savunpoistokuilujen tai tunneleiden suuaukkojen kautta.

Keskustatunnelin turvallisen liikenteen varmistamiseksi tunnelin varustukseen kuuluu mm. hätäpuhelinjärjestelmä, VIRVE-verkko, GSM-antennijärjestelmä, paloilmoitinjärjestelmä, FM-radioantennijärjestelmä, videovalvontajärjestelmä, infotaulujärjestelmä, kaistaopastejärjestelmä, puomiohjausjärjestelmä, poistumisteiden turva- ja merkkivalaistus, ym. Tunnelin käyttöä varten toteutetaan valvomo.

Ääneneristysmääräykset

Ilmavaihdon aiheuttama melutaso asuntojen ulkoseinällä ja puistoalueella 3 m etäisyydellä hormista ei saa ylittää 45 dBA. Keskustatunnelin toteuttaminen edellyttää useita hormeja ja pystykuiluja korttelialueille ja puistoihin. Tämän takia hormien äänenvaimennukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Keskustatunnelin rakentaminen parantaa ajoyhteyksiä kantakaupungin eri osien välillä, keskustan saavutettavuutta ja liike-elämän toimintaedellytyksiä alueella.

Keskustatunneli muodostaa uuden, sujuvan yhteyden kantakaupungin pääkatujen, pysäköintilaitosten ja huoltotilojen välille, mikä vahvistaa keskustan saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta. Katuliikenteen merkittävä siirtäminen maanalaiselle väylälle vähentää melu- ja päästöhaittoja katutasolla sekä lähiympäristössä, mistä liikenne vähenee tai siirtyy tunneliin, liikenneturvallisuus ja keskustan viihtyisyys ja kävelykeskustan laajentamisen edellytykset paranevat.

Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja
rakennettuun ympäristöön

Kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö

Keskustatunneli vähentää merkittävästi liikennettä keskustan kaduilla ja se antaa mahdollisuuden parantaa kaupunkikuvaa ja lisätä keskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Kävelykeskustan kehittämisellä voidaan muodostaa laaja yhtenäinen kävelyalue. Keskustatunnelin toteuttamiseen liittyy merkittäviä ympäristöparannuksia, kuten Kävelykeskustan kehittäminen mm. Kaisaniemenkadun, Kaivokadun ja Esplanadien alueella, Rautatiekatujen rakentaminen yhteen kaupunkibulevardiksi, Siltavuorenrannan levitys ja Kirjanpuiston laajentaminen.

Kaduille tehtävät ajoluiskat ja kortteli-, katu- ja puistoalueille sijoitettavat tekniset tilat ja rakennelmat muodostavat haasteen huolelliselle toteuttamiselle ja ympäristöön sovittamiselle. Kaavaehdotuksessa on määräys niiden mitoituksesta ja sovittamisesta ympäristöön myös ympäristötaiteen keinoja käyttäen.

Keskustatunnelin ilmanvaihtohormien (mai/k ja ma-ir/k) varaukset asettavat rajoituksia eräiden tonttien ja alueiden rakentamismahdollisuuksiin.

Poistoilmahormit (mai/k) näkyvät eräissä pitkissä kaupunkinäkymissä. Niiden suunnittelu paikan vaatimusten mukaisesti, erityisesti Lapinlahden sairaalan koirapuistoon sijoitettavan poistoilmahormin kaupunkikuvallinen ratkaisu, on jatkosuunnittelun tehtävä. Rakennuksiin sijoitettavat uloskäynnit ja ilmanvaihtokuilut tulee suunnitella ympäristön vaatimusten tasoisesti. Katu- ja puistoalueille sijoittuu lisäksi uloskäytäviä ja savunpoistoluukkuja, jotka kaavamääräyksen mukaan tulee suunnitella paikalliseen ympäristöön sopiviksi.

Kulttuuriperintö ja suojelukohteet

Historiallisesti ja kasvillisuudeltaan arvokkaalla Lapinlahden sairaalan puistoalueen eteläreunaan osoitettu ajoluiska kasvattaa liikennealuetta ja supistaa sairaalan puistoaluetta. Keskustatunnelin ajoluiska on kaavaehdotuksessa mitoitettu niin, että sen vaikutukset sairaala-alueen puistolle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Poistoilmakuilu ja uloskäynti on osoitettu koirapuistokäytössä olevalle alueelle.

Hietaniemen hautausmaa-alueella Keskustatunnelin reitillä on kreikkalaiskatolinen hautausmaan vielä käyttöön ottamaton uurnahautausmaa, kirkko ja muita rakennuksia. Vanhan Lutherilaisen hautausmaan alueella sijaitsee hautoja arvokkaine hautamuistomerkkeineen ja siunauskappeli. Keskustatunneli on hautausmaiden kohdalla kalliossa. Tunnelin katto on noin kymmenen metriä maanpinnan alapuolella. Kaavaehdotuksessa on erityistä varovaisuutta tunnelia rakennettaessa tarkoittava kaavamääräys.

Rautatiekaduilla Keskustatunnelin rakentaminen antaa mahdollisuuden yhdistää Etu-Töölö ja Kamppi kattamalla satamaratakuilu ja rakentamalla Rautatiekaduista bulevardikatu. Maanpäälliset uloskäytävät on sijoitettu uusiin rakennuksiin ja katualueelle. Töölönlahden alueella Keskustatunnelin näkyvät rakenteet integroidaan uusiin rakennuksiin ja Mannerheimintien alikulkuun.

Kaisaniemen puiston ja Kasvitieteellisen puutarhan ympäristössä ilmanvaihtokuilut ja uloskäytävärakennelmat on kaavaehdotuksessa määrätty sijoitettavaksi rakennuksiin ja maaston tasoeroihin. Niitä ei ole osoitettu puistoalueelle.

Kruununhaassa tunnelin ajoyhteys katuverkkoon, Siltavuorenrantaan, on kaavaehdotuksessa jaettu kahdeksi enintään 6 metriä leveäksi ajoaukoksi, jotka tulee sovittaa ympäristöönsä. Suunniteltu Siltavuorenrannan levittäminen antaa mahdollisuuden laajentaa Kirjanpuistoa ja parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä.

Vaikutukset liikenteeseen

Liikenne-ennusteet

Keskustatunnelin suunnittelussa on käytetty YTV:n vuoden 2025

liikenteen perusennusteita, joiden pohjana on pääkaupunkiseudun

kuntien maankäyttö ja seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman

mukaiset liikennejärjestelyt. Ennusteissa on otettu huomioon länsimetron rakentaminen ja keskeiset tieverkossa tehtävät muutokset, kuten Kehä I:n ja Hakamäentien parantaminen. Keskustatunnelin liikennemäärä on suurin, noin 52 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Kaisaniemen puiston ja Siltavuorenrannan liittymien välillä. Länsipäässä tunnelin liikennemäärä on noin 35 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja itäpäässä noin 45 000 (lyhyt itäpää) tai noin 42 000 (pitkä itäpää) ajoneuvoa vuorokaudessa.

Ennusteen mukaan vuonna 2025 liikennemäärä Siltavuorenrannassa on 6500 ajon/vrk, jos Keskustatunnelia ei rakenneta, koska Hakaniemen seudun järjestelyt siirtävät liikennettä reitiltä Sörnäisten rantatie-Hakaniemenranta-Pitkäsilta-Unioninkatu reitille Sörnäisten rantatie-Hakaniemen silta-Siltavuorenranta-Unioninkatu.

Liikennemäärät

Keskustatunnelin liikenne koostuu itä-länsisuuntaisesta Niemen poikittaisliikenteestä, ydinkeskustasta alkavasta ja sinne päättyvästä liikenteestä sekä kantakaupungin sisäisestä liikenteestä. Tunnelin rakentamisen vaikutukset eivät ulotu kantakaupungin ulkopuolelle.

Ennusteen mukaan Keskustatunnelia käyttää noin 56 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista viidesosa on pysäköintilaitoksen liikennettä. Tunnelin on ennustettu vähentävän noin 1 500 joukkoliikennematkaa ja lisäävän liikennettä noin 3 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Liikennemäärätarkastelut pohjautuvat kävelykeskustan periaatesuunnitelmaan A "Kaivokatu", jossa Kaivokatu on varattu ainoastaan joukkoliikenteelle.

Keskustatunnelin rakentaminen vähentää liikennettä katuosuudella Kansakoulukatu-Simonkatu noin 75 % ja Kaisaniemenkadulla noin 70 % sekä Kaivokadulla lähes 100 %. Rautatiekaduilla Runeberginkadun ja Mannerheimintien välillä, Ruoholahdenkadulla, Hakaniemenrannassa ja Siltavuorenrannassa liikennemäärät pienenevät noin 50 %. Porkkalankadulla ja Hakaniemen sillalla Keskustatunnelin rakentaminen vähentää liikennettä noin 35 %. Esplanadeilla liikennemäärät pienenevät noin 30 %, Pohjoisrannassa noin 25 % sekä Mechelininkadulla ja Unioninkadulla noin 20 %.

Liikennemäärät lisääntyvät Länsiväylällä lähes 10 %, Rautatiekaduilla Mechelininkadun ja ramppien välillä noin 40 % sekä Sörnäisten rantatiellä noin 25 %. Töölönlahdella liikenne lisääntyy lähes 30 % puiston kohdalla ja vähenee yli 15 % Musiikkitalon kohdalla.

Lyhyt itäpää

Tunnelin päättyessä Haapaniemenkadun liittymään liikennemäärä tunnelin itäpäässä on noin 45 000 ajon/vrk. Siltavuorenrannan ramppien liikennemäärä on noin 6 500 ajon/vrk. Liikenne-ennusteissa on huomioitu jo päätettyjen Hakaniemenrannan liikennejärjestelyjen vaikutukset liikennemääriin Siltavuorenrannassa. Lisäksi ennusteissa on huomioitu Katajanokan ja Länsiväylän välinen liikenne (1 000 ajon/vrk), joka ohjataan käyttämään Keskustatunnelia ydinkeskustan läpiajoliikenteen vähentämiseksi.

Sörnäisten rantatiellä tunnelin itäpuolella katutasossa Haapaniemenkadun ja Vilhonvuorenkadun liittymien välillä liikennemäärä on noin 72 000 ajon/vrk. Kokonaisuudessaan Siltavuorenrannan alueen liikennekuormitus vähenee, kun Hakaniemen sillan liikenteestä suuri osa siirtyy tunneliin jo Sörnäisten rantatiellä. Siltavuorenrannan liikennemäärän on arvioitu olevan 3 000-4 000 ajon/vrk.

Keskustatunnelin päättyessä Haapaniemenkadun liittymään Siltavuorenrannan ramppia tarvitaan kokoamaan liikennettä Kruununhaasta ja Katajanokalta Unioninkadun ja Pohjoisrannan kautta tunneliin. Myös osa Hakaniemen torin ympäristön liikenteestä käyttää Siltavuorenrannan ramppia.

Pitkä itäpää

Tunnelin itäpään ollessa Vilhonvuorenkadun liittymässä Siltavuorenrannan ramppia käyttää koko Hakaniemen ja lähes koko Kallion alue. Tunnelin itäpään liikennemäärä on noin 42 100 ajon/vrk ja Siltavuorenrannan ramppien liikennemäärä on tällöin noin 10 000 ajon/vrk.

Sörnäisten rantatien liikennemäärä Haapaniemenkadun ja Vilhonvuorenkadun liittymien välillä on noin 35 600 ajon/vrk. Haapaniemenkadun liittymän poistaminen lisää Siltavuorenrannan liittymän käyttäjiä, jolloin liikennemäärä Siltavuorenrannassa on 3 800-6 600 ajon/vrk.

Vaikutukset liikenneturvallisuuteen

Keskustatunneli vähentää katuliikennettä ja parantaa liikenneturvallisuutta merkitsevästi reitillä Porkkalankatu-Ruoholahdenkatu-Simonkatu-Kaivokatu-Kaisaniemenkatu-Hakaniementori sekä Rautatiekaduilla Runeberginkadun itäpuolella. Henkilövahinko-onnettomuuksien on arvioitu vähenevän pintakatuverkossa noin 20...25 henkilövahinko-onnettomuudella vuodessa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuudet vähentyvät kävelykeskustaksi suunnitellulla alueella. Lisäksi vähennystä tapahtuu kantakaupungin alueella myös ajoneuvoliikenteen onnettomuuksissa. Joillakin kaduilla tunnelin ajoramppien läheisyydessä onnettomuusriski kuitenkin lisääntyy, kun liikennemäärät kasvavat.

Keskustatunnelissa on arvioitu tapahtuvan vuosittain keskimäärin 4...5 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta ja kuolemaan johtava onnettomuus harvemmin kuin kerran vuodessa.

Joukkoliikenne ja kevyt liikenne

Keskustatunneli parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä keskustassa. Suurin vaikutus on keskustan läpikulkeville raitiovaunu- ja bussilinjoille, jotka käyttävät Kaivokatua. Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi vähentää merkittävästi keskustan liikennettä, jolloin joukkoliikenteen matka-aika lyhenee ja säännöllisyys paranee, liikennöintikustannukset pienenevät ja matkustajien palvelutaso paranee. Vaikutukset ovat merkittävät myös Kaivokadun molemmin puolin katuosuuksilla Porkkalankatu-Simonkatu sekä Kaisaniemenkatu-Hakaniementori.

Keskustatunneli vähentää ajoneuvoliikennettä ja parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä keskustassa. Liikenteen siirtyminen tunneliin mahdollistaa jalankulku- ja pyöräteiden lisäämisen ydinkeskustassa muuttamalla autoliikenteen kaistoja kevyen liikenteen käyttöön.

Pysäköinti ja huoltoliikenne

Keskustatunnelista on ajoyhteydet keskustan tärkeimpiin pysäköintilaitoksiin Forum, Eliel, Kluuvi sekä rakenteilla olevaan Mannerheimintien alaiseen pysäköintilaitokseen. Keskustatunneli parantaa ja nopeuttaa yhteyksiä pysäköintilaitoksiin sekä lisää keskustan saavutettavuutta.

Keskustan huoltotunnelin suunnitelmissa on varauduttu siihen, että huoltotunneli voidaan yhdistää myöhemmin Keskustatunneliin ja näin merkittävästi parantaa ydinkeskustan huoltoliikenteen toimintaedellytyksiä ja sujuvuutta sekä vähentää huoltoliikenteen muulle liikenteelle aiheuttamia haittoja.

Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin

Keskustatunnelilla ei ole merkittäviä vaikutuksia pintaveteen, kasvillisuuteen tai eläimistöön. Päältä avattavalla tunneliosuudella häviää Lapinlahden sairaalan kasvillisuutta. Keskustatunnelin rakentamisessa syntyy runsaasti rakennusmateriaalina hyödynnettäviä kalliomassoja. Pääosalla tunnelin linjausta ei ole tiedossa pilaantuneisuutta. Maaperä tutkitaan ennen kaivua ja käsitellään sen jälkeen asianmukaisella tavalla.

Vaikutukset ihmisten elinympäristöön

Vaikutukset ilmanlaatuun

Ilmatieteenlaitos on arvioinut vuonna 2000 Keskustatunnelin ilmanlaatuvaikutuksia leviämismallilaskelmin. Tunnelin päästöjen typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat kaikkialla niin matalia, että tutkimuksessa tarkastellut ilmastointiratkaisut ovat niiden ilmanlaatuvaikutukset huomioon ottaen hyväksyttäviä. Helsingin keskustan yleiseen ilman laatuun hankkeella ei juurikaan ole vaikutuksia. Tulevassa päästötilanteessa lähikatujen liikennemäärät muuttuisivat vain pienessä osassa eikä muutoksella näyttäisi laskelmien mukaan olevan merkittävää vaikutusta tutkimusalueen maanpinnan tason ilmanlaatuun.

Ilmatieteen laitos on antanut lausunnon 8.12.2006 Keskustatunnelin ilman laatuvaikutuksista verrattuna vuoden 2000 tilanteeseen. Arvioinnissa on mukana muuttuneet liikennemääräennusteet, autokannan kehittymisennusteet sekä päästöjen ja ilman laadun kehittymisessä tapahtuneet muutokset.

Lausunnossa on tarkasteltu typpidioksidi-, hiilimonoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Lausunnon johtopäätökset ovat samat kuin vuoden 2000 leviämismallilaskelmaselvityksessä. Liikennemäärien muutokset ovat pieniä verrattuna aikaisempiin määriin. Hiilidioksidin päästöt lisääntyvät jonkin verran kokonaisliikennemäärien kasvun seurauksena Keskustatunnelista riippumatta.

Ilmanlaatuvaikutukset jäävät hyväksyttävälle tasolle katutasolla ja myös poistopiippujen lähistöllä sijaitsevien rakennusten kattotasoilla, kun piippujen korkeus on 2 m yli kattotason. Tunnelin länsipään liikennemääräennusteen muutoksen vuoksi Lapinlahden koirapuistoon sijoittuvan poistoilmapiipun mitoitus tulee tarkistaa leviämismallilaskelmin. Tunnelin suuaukkojen lähistöllä päästöt lisääntyvät jossain määrin.

Vaikutukset liikennemeluun ja tärinään

Ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty vuoden 2020 ennusteliikennemääriin pohjautuvat melun päästö- ja leviämislaskelmat. Tuloksia on tämän jälkeen tarpeellisin osin tarkistettu uusimpien vuoden 2025 liikenne-ennusteiden perusteella. Lisäksi on tehty tarkastelu keskustatunnelin pitkän itäpään vaikutuksesta liikennemeluun maanpäällä.

Tunnelin toteuttaminen mahdollistaa autoliikenteen rajoittamisen Kaivokadulla, jossa liikennemelun on arvioitu vähenevän noin 7 dB. Melu vähenee merkittävästi myös eräillä tunnelin suuntaisilla katuosuuksilla. Kansakoulukadun ja Simonkadun liikenteen aiheuttaman melun on arvioitu vähenevän noin 4 dB, noin 2-3 dB Ruoholahdenkadulla ja Rautatiekaduilla tunnelin suuaukkojen itäpuolella sekä Siltavuorenrannassa etäämpänä suuaukoista. Vähäistä 1-2 dB melutason alenemista tapahtuu lisäksi muilla tunnelin suuntaisilla katuosuuksilla.

Tunnelin toteuttaminen aiheuttaa melun lisääntymistä lähinnä tunnelin suuaukkojen läheisyydessä, missä liikennemäärät selvästi kasvavat. Vähäistä 1-2 dB melun kohoamista tapahtuu Rautatiekatujen ajoramppien suuaukon kohdalla. Töölönlahdenkadun suuaukolla melutaso kasvaa noin 1 dB. Siltavuorenrannassa aivan tunnelin suuaukon kohdalla melutaso kasvaa hieman paikallisesti. Melulaskentojen mukaan keskiäänitaso ei kuitenkaan merkittävästi muutu lähimpien asuinrakennusten julkisivuilla. Sörnäisten rantatiellä liikennemelu lisääntyy noin 1 dB niillä osuuksilla, joissa tunnelin toteuttaminen lisää maanpäällistä liikennettä. Tunnelin Länsiväylän/Lapinlahden suuaukon kohdalla toimistorakennuksen pohjoisella julkisivulla suurimman päiväajan keskiäänitaso kasvaa arvoon noin 73 dB, missä on huomattava, noin 10-13 dB nousu.

Muita meluvaikutuksia ovat tunnelin ilmanvaihdosta aiheutuva melu. Kaavaehdotuksessa on näille laitteille määrätty puistoalueita ja rakennuksia koskeva enimmäismelumääräys.

Keskustatunnelin rakenteet voidaan suunnitella siten, että tunnelin ajoneuvoliikenne ei aiheuta naapurirakennuksille runkoääntä tai tärinää.

Rakentamisen aikaiset häiriöt

Keskustatunnelin rakentaminen ajoittuu usean vuoden ajalle ja aiheuttaa merkittäviä rakentamisen aikaisia järjestelyjä ja haittoja ajoneuvo- ja kevyelle liikenteelle.

Keskustatunnelin rakentamisen aiheuttamat häiriöt ovat vaikeimmin ratkaistavissa ratapiha-alueella. Voimakkaasti kasvanut junaliikenne edellyttää liikennekatkosten välttämistä, mikä nostaa radanalituksen kustannuksia huomattavasti. Vaikeita alueita ovat myös Töölönlahden kohta sekä Siltavuorensalmi.

Merkittävimmät häiriöt tunnelin rakentamisesta aiheutuvat kaivantojen paalutuksesta ja seinäponttien lyömisestä, räjäytyksistä, louheen ja maamassojen kuljetuksista sekä rakennustarvikkeiden kuljetuksesta. Keskusta-alue pitkäaikaisena työmaana haittaa ja vaikeuttaa asumista, liike- ja muuta toimintaa. Tunnelin rakentaminen aiheuttaa ajoittain melua, jota voidaan vähentää erilaisilla toimenpiteillä.

Toteutus

Rakennuskustannukset

Keskustatunnelista on laadittu kustannusarvio, joka perustuu WSP-LT-Konsulttien, Instakon Oy:n ja L2 Paloturvallisuus Oy:n laatimaan rakennetekniseen yleissuunnitelmaan. Rakennuskustannukset on laskettu korkeatasoisen kaupunkitunnelin laatutason perusteella realistisessa hintatasossa 10.2006.

Keskustatunnelin rakentamisen kustannusarvio ilman arvonlisäveroa on lyhyen vaihtoehdon osalta 475 milj. euroa ja pitkän vaihtoehdon osalta 545 milj. euroa. Kustannusarviossa ei ole mukana pysäköintilaitosten ajoyhteyksiä eikä yhteyttä keskustan huoltotunneliin. Forumin pysäköintilaitoksen Jaakonkadun ajoyhteyden rakennuskustannus on 15 milj. euroa (ALV 0 %), keskustan huoltotunnelin rakennuskustannus on 20 milj. euroa ja Kluuvin pysäköintilaitoksen ajoyhteyden rakennuskustannus 15 milj. euroa (ALV 0 %).

Kustannusarvion luvut sisältävät työkustannukset, konekustannukset, ainekustannukset, työmaatekniikka- ja yleiskulut 25 %, urakoitsijan katteen 10 %, suunnittelun ja rakennuttamisen 12 % sekä odottamattomat kustannukset ja riskit.

Aikaisempiin selvityksiin ja kustannusarviointeihin nähden kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Nousu johtuu mm. seuraavista tekijöistä:

Ratahallintokeskuksen ja Valtion Rautateiden taholta on tuotu esille aiempaa tiukempia rakentamisrajoituksia viimeisten kymmenen vuoden aikana merkittävästi kasvaneen junaliikenteen vuoksi.

Erikoiskohtia kuten Töölönlahti, ratapiha ja Siltavuorensalmi sekä kohtia, missä on heikkousvyöhykkeitä ja ohuita kalliokannaksia, on suunniteltu aiempaa tarkemmin.

Tunnelitöissä etenkin keskustan alueella on supistettu työaikoja louhintatöiden aiheuttamien ympäristöhäiriöiden takia. Tunnelitöissä käytettävää pääomavaltaista kalustoa on kallista seisottaa.

Ympäristötekniset vaatimukset mm. melun ja tärinän osalta ovat kasvaneet

Tunnelin palosuojausvaatimukset ovat kohonneet.

Keskustatunnelin suunnitelmaa on muutettu useassa vaiheessa vuodesta 2000 lähtien. Lapinlahden suojeltavan puistoalueen viereistä linjausta on tarkistettu, Kamppi on valmistunut, keskustan huoltotunneli on rakenteilla ja yhteys huoltotunneliin ja Kluuvin pysäköintilaitokseen on tarkentunut.

Rakennuskustannuksissa ei ole Rautatiekatujen yhdistämisen, Siltavuorenrannan levittämisen eikä Keskustatunnelin rakentamisen johdosta tarvittavien katujärjestelyjen kustannuksia.

Rakentamisvaiheet

Keskustatunnelin ensimmäinen rakennusvaihe olisi väli Töölönlahti-Siltavuorenranta, joten Siltavuorenrannan ramppi toimisi ensimmäisessä vaiheessa tunnelin itäpäänä. Keskustatunnelin ensimmäisestä vaiheesta on tarkoitus tehdä kaupunginhallituksen kehotuksen mukaisesti hankesuunnitelma rakentamisaikatauluineen ja kustannusarvioineen ainakin Keskustatunnelin sille osalle, joka vaikuttaa Töölönlahden kortteleiden 2014 ja 2015 rakennuskelpoisuuteen vuoden 2007 aikana.

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu useana vuonna kaavoituskatsauksissa ja osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.3.2001, täydennetty 11.9.2006). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.9.-6.10.2006. Luonnosta koskevat yleisötilaisuudet pidettiin 27.9. ja 3.10.2006.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 69 mielipidettä, joista 20 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 49 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Mielipiteissä ja lausunnoissa kiinnitettiin huomiota Keskustatunnelin suunnittelun tavoitteiden ja lähtökohtien puutteisiin, liikenne-ennusteisiin, kulkutapajakaumaan, pysäköintipaikkojen riittävyyteen, yhteyksiin pysäköintilaitoksiin, liikenneturvallisuuteen, kävelykeskustan ja joukkoliikenteen kehittämiseen, tunnelin rahoitukseen, tunnelin länsipään linjaukseen ja vaihtoehtoihin itäpäässä, ajoramppien ja ajoaukkojen sijoitukseen, satamaratakuilun säilyttämiseen, Rautatiekatujen yhdistämiseen ja istuttamiseen, melu- ja ilmanlaatukysymyksiin, ilmastonmuutokseen, poistopiippujen puhdistuslaitteisiin, pohja- ja orsiveden säilymiseen, huolto-, pysäköinti- ja raideliikenteelle aiheutuviin ongelmiin, ilmanvaihtolaitevarauksista kiinteistöille koituviin haittoihin, tilanvarausten ylimalkaisuuteen ja varaamiseen kaupungin tarpeisiin, kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen säilyttämiseen Lapinlahden sairaalan, Hietaniemen hautausmaiden, Kaisaniemen ja Siltavuoren alueilla puuttuviin havainnekuviin, maakaasubussien käyttömahdollisuuteen, liikennevalojen vaikutukseen, rakentamisen aloituspaikkaan ja louheen kuljetukseen.

Keskustatunnelia vastustettiin ilmastonmuutoksen, kaupunkikuvallisten haittojen, suojelukohteiden vaarantumisen, lisääntyvien tai ennallaan säilyvien liikenteen ja melu- ja saastepäästöjen, verraten vähäisten hyötyjen ja syntyvien ydinkeskustan rakentamispaineiden perusteella ja kannatettiin vaihtoehtoa 0+ ja varojen käyttämistä joukkoliikenteeseen.

Keskustatunnelia kannatettiin liikenteellisten tavoitteiden, keskustan kehittämismahdollisuuksien, matkustajaterminaalien, erityisesti Länsiterminaalin ja pääkatuverkon välisten yhteyksien, kävelyalueiden viihtyisyyden, liikenneturvallisuuden lisäämisen, polttoaineen kulutuksen sekä saasteiden ja lumenauraustarpeen vähenemisen ja keskustan pk-yritysten toiminnan ja bussi- ja raitioliikenteen hyötyjen kannalta. Mielipiteissä kiitettiin asiallista tiedottamista keskustelutilaisuuksissa. Liikenteellisesti parhaana pidettiin tunnelin lyhyttä itäpäätä ja ympäristönäkökohdista pitkää itäpäätä.

Saapuneet kirjeet (69 kpl), niistä laadittu lausunto-, mielipide- ja vastinekooste ja muistiot kaavaluonnoksesta järjestetyistä keskustelutilaisuuksista 19.9.2006 ja 3.10.2006 on jaettu esityslistan liitteenä kokoukseen 12.4.2007.

Myöhemmin saapuneet kaksi kirjettä, jotka on jaettu kokouksessa 12.4., on liitetty vuorovaikutusliitteeseen.

Lausuntojen ja mielipiteiden huomioonottaminen

Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa seuraavasti.

Kaava-aluetta on tarkennettu rakenneteknisen yleissuunnitelman mukaisesti paremmin Keskustatunnelin tilantarvetta ja alueella olevia ja suunniteltuja maanalaisia tiloja vastaavaksi. Töölönlahden ja Rautatieaseman raidealueella kaava-alueeseen on liitetty tunnelin ankkurointiin tarvittavat alueet. Tunnelin korkeusasemia on tarkistettu. Kallio- ja teräsbetonitunneliosuuksien suojavyöhykemääräystä on tarkennettu. Kaavaan on lisätty Länsiväylän suojaviheralue (EV). Maanpinnalle johtavien pysty-yhteyksien ja hormien rakennusosien mitoitus on tarkistettu.

Kaavaehdotukseen on merkitty maanpäälliset katualueet ajoluiskien kohdalle (ma-ajo). Töölönlahdenkadun ajoluiskan ja Siltavuoren ajoaukkojen mitoitusta koskevat määräykset ja ilmanvaihtokuilujen tarkistetut pinta-alavaatimukset on lisätty kaavaehdotukseen. Pohjoisen Rautatiekadun ajoluiska on siirretty Leppäsuon aukion edestä 30 metriä länteen.

Poistoilmakuilun (mai/k) varaus on poistettu Leppäsuon tonteilta 13414/15 ja 18 ja 13001/1 ja varaus on osoitettu v. 2000 tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa esitettyyn paikkaan Lapinlahden sairaalan koirapuistoalueelle. Uloskäytävien (ma-jk/k) rakennusaloja on tarkistettu ja uloskäytävävaraus on siirretty Arkadiankadun kulmapuistikosta Pohjoisen Rautatiekadun katualueelle ja vaihtoehtoinen varaus osoitettu Eteläiselle Rautatiekadulle.

Kaavamääräyksiin on lisätty myös seuraavat:

- Maanpinnalle johtavien pysty-yhteyksien ja hormien rakennusosien kaupunkikuvassa näkyvät osat on sovitettava hienovaraisesti ja huolellisesti kaupunkiympäristöön, myös ympäristötaiteen keinoin. Määräys yhtenäisestä muotokielestä on poistettu.

- Tunnelityön erityiseen varovaisuuteen hautausmaa-alueen alla kehottavan määräyksen alueeseen on lisätty Lapinlahdentie.

- Tunnelin rakenteet on suunniteltava niin, ettei niistä aiheudu haittaa rautatiealueen käytölle tunnelin rakentamisen eikä käytön aikana.

- Ajoluiskan rakenteissa ja materiaaleissa tulee pyrkiä melua vaimentaviin ratkaisuihin.

- Keskustatunneli on toteutettava siten, ettei ylitetä asuintilojen ja korttelin 2013 Musiikkitalon edellyttämien runkoäänen ja tärinän suositusarvoja.

- Mannerheimintien kivimuuri tulee puiston kohdalla säilyttää ja muutostöiden yhteydessä palauttaa ilmeeltään alkuperäiseen asuun.

- Ajoluiskat ja aukot tulee suunnitella niin että voidaan varautua tulvatilanteisiin.

- Siltavuoren ja Merihaan kalliosuojien tulee täyttää väestönsuojavaatimukset myös tunnelin rakentamisen jälkeen.

- Tunnelin ja sen teknisten tilojen määräyksiin on lisätty kaavamerkintä /k, jolla ne varataan kaupungin tarpeisiin.

Tilastotiedot

Asemakaavaehdotus

Maankäyttötarkoitus

Pinta-ala

Katualue

2 294 m2

ma-alue

9 160 m2


Asemakaavaehdotuksen pinta-ala on 11 454 m2

Asemakaavan muutosehdotus

 

Nykytilanne

Asemakaavan muutosehdotus

Maankäyttötarkoitus

Pinta-ala

Pinta-ala

Muutos

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)

283 m2

283 m 2

0 m2

Suojaviheralue (EV)

2 379 m 2

1 550 m 2

-829 m2

Yleisen tien alue (LT)

1 569 m 2

2 198 m 2

+629 m2

Katualue

11 337 m 2

11 537 m 2

+200 m2

ma-alue

0 m2

258 286 m 2

+258 286 m2


Asemakaavan muutosehdotuksen pinta-ala on 273 854 m2.

Koko kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 285 308 m2.

Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion kiinteistörekisteriin kuuluvaa maata.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi

Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.

Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maanomistajien kanssa kaavan toteuttamisen edellyttämät neuvottelut.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 12.4.2007 päivätyn asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11660 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä sekä lausunto-, mielipide- ja vastinekoosteesta lausunnonantajille ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

Lisätiedot:
Bunders Martin, arkkitehti, puhelin 310 37203
Narvi Seija, insinööri, puhelin 310 37255
Baarman Katariina, toimistopäällikkö, puhelin 310 37125

LIITTEET

Liite 1

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11660, karttaosa A (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 2

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11660, karttaosa B (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 3

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11660, karttaosa C (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 4

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11660, kaavamääräykset (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 5

Lausunnot ja mielipiteet (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 6

Keskustatunnelin asemakaava, osallistuminen, lausunnot, mielipiteet ja vastineet (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 7

Keskustatunnelin liikennesuunnitelma, piirustus nro 5547-7 (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 8

Keskustatunneli, maanpäälliset tekniset tilat

 

Liite 9

Keskustatunneli, rakennuskustannukset

 

Liite 10

Ilmatieteen laitoksen lausunto (jakelu vain linkkinä)

 

Liite 11

Keskustatunnelin länsipää, Salmisaarenkadun ajoramppi

 

Liite 12

Ajorampit Rautatiekaduilla

 

Liite 13

Siltavuorenrannan ajoaukot

 

Liite 14

Ajorampit Sörnäisten rantatiellä, lyhyt vaihtoehto


Alkuun

1

12.4.2007 pöydälle pantu asia

KÄVELYKESKUSTAN PERIAATESUUNNITELMA

Kslk 2007-498

hankenro 105

Tiivistelmä Kaupunginhallitus päätti 20.3.2006, että Keskustatunnelin asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään muun muassa mahdollisimman laajan ja viihtyisän kävelykeskustan toteuttamisedellytyksiä.

Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 1999 liikennesuunnitelman keskustan katujärjestelyistä, joissa Kaivokatu on joukkoliikennekatu ja kävelyalueita oli lisätty merkittävästi Kaivokadun ja Pohjoisesplanadin ympäristössä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi keskustatunnelin YVA -käsittelyn yhteydessä 11.4.2002 tiedoksi vaihtoehtoisia ratkaisuja keskusta-alueen katuverkon kehittämiseksi ja kävelykeskustan laajentamiseksi. Vaihtoehdot olivat nyt esiteltävien periaatevaihtoehtojen kaltaisia.

Kävelykeskustan jatkosuunnittelun pohjaksi on laadittu kaksi periaatevaihtoehtoa, jotka noudattavat osittain aiemmin hyväksyttyjä ratkaisuja. Ne poikkeavat toisistaan lähinnä Kaivokadun ja Esplanadien liikennejärjestelyjen osalta.

Vaihtoehdossa A: Kaivokatu on Kaivokatu varattu joukkoliikenteelle ja Esplanadeilla nykyiset ajoradat kavennetaan yksikaistaisiksi.

Vaihtoehdossa B: Esplanadi on Pohjoisesplanadi muutettu kävelyalueeksi ja ajoneuvoliikenne siirretty 2-suuntaisena Eteläesplanadille. Kaivokatu kavennetaan 1 + 1-kaistaiseksi ja sillä sallitaan joukkoliikenteen lisäksi muukin autoliikenne.

Keskustatunneli siirtää merkittävästi liikennettä pois ydinkeskustan katuverkosta. Esimerkiksi Esplanadeilla voidaan saavuttaa A-vaihtoehdossa noin 30 % ja B-vaihtoehdossa yli 50 % vähenemä nykyverkolle ennustettuun liikennemäärään, noin 32 000 ajon./vrk, verrattuna. Kaivokatu - Kaisaniemenkatu -jaksolla vastaavat luvut ovat A-vaihtoehdossa noin 70 - 95 % ja B-vaihtoehdossa noin 50 %. Tämän ansiosta voidaan jalankululle varata lisää tilaa keskustan vetovoimaisimmilla alueilla ja vähentää Kaivokadun - Simonkadun muodostamaa erotusvaikutusta vanhan liikekeskustan ja uuden Kampin liikekeskuksen välillä.

Suunnitelmat tarkentuvat kuluvan vuoden aikana. Tarkistetut suunnitelmat tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi Keskustatunnelin asemakaavaehdotuksesta saatavien lausuntojen ja niistä annettujen vastineiden kanssa vuoden 2007 lopussa.

Lähtökohdat

Kaupunginhallitus päätti 20.3.2006, että Keskustatunnelin asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään muun muassa mahdollisimman laajan ja viihtyisän kävelykeskustan toteuttamisedellytyksiä. Keskustatunneli siirtää liikennettä merkittävästi pois ydinkeskustan katuverkosta, mikä tekee mahdolliseksi kävelykeskustan laajentamisen.

Helsingin yleiskaavoissa 1992 ja 2002 tavoitteena on kävelykeskustan toteuttaminen. Kluuvin alue oli merkitty laajasti kävelykeskustaksi 1992. Yk 2002:ssa kävelykeskusta käsittää kantakaupungin keskeisen eteläosan. Kampin keskus on rakennettu laajaksi kävelyalueeksi 2006.

Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 1999 liikennesuunnitelman keskustan katujärjestelyistä, joissa Kaivokatu on joukkoliikennekatu ja kävelyalueita oli lisätty merkittävästi mm. Kaivokadulla ja Pohjoisesplanadin alueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi keskustatunnelin YVA - käsittelyn yhteydessä 11.4.2002 tiedoksi vaihtoehtoisia ratkaisuja keskusta-alueen katuverkon kehittämiseksi ja kävelykeskustan laajentamiseksi. Vaihtoehdot olivat nyt esiteltävien periaatevaihtoehtojen kaltaisia.

Tavoitteet Tavoitteena on muodostaa keskustaan laaja yhtenäinen kävelyalue, joka muodostuu kävelykaduista, levennetyistä jalkakäytävistä ja kävelypainotteisista joukkoliikennekaduista sekä parannetuista jalankulun ja kevyenliikenteen olosuhteista. Kävelykatuja täydentävät kortteleita läpäisevät lasikatteiset pihat ja kauppakujat.

Tavoitteena on myös julkisen tilan kaupunkikuvallisen laadun parantaminen sekä keskustan asiointi- ja vapaa-ajan ympäristön toiminnallinen parantaminen.

Periaatevaihtoehdot

Vuonna 1999 hyväksytyssä, Keskustatunneliin liittyvässä keskustan liikennesuunnitelmassa Kaivokatu oli varattu joukkoliikenteelle ja Pohjoisesplanadi oli muutettu kävelyalueeksi Teatteriesplanadin osuudella. Jalankulkualueita oli laajennettu mm. Kaivokadulla, Postikadulla, Rautatiekaduilla.

Parhaillaan käsiteltävänä olevista vaihtoehdoista A noudattaa pääosin aiemmin hyväksyttyjä periaatteita.

Vaihtoehto A: Kaivokatu

· Kaivokadulla vain joukkoliikenne

· Esplanadeilla 1-suuntainen liikenne (1 kaista/suunta)

· jalankulkualueet laajenevat muun muassa Postikadulla, Asema-aukiolla, Rautatientorilla, Kaivokadulla ja Kaisaniemenkadulla

Molemmilta Esplanadeilta vähennetään yksi ajokaista ja jalkakäytäviä levennetään Pohjoisesplanadin pohjoisreunalla ja Eteläesplanadin eteläreunalla. Nykyinen kadunvarsipysäköinti voidaan säilyttää. Esplanadien liikennemäärä on puiston kohdalla enimmillään noin 22 400 ajon./vrk eli noin 70 % nykyiselle katuverkolle ennustetusta liikennemäärästä noin 32 000 ajon./vrk. Vähennys on noin 9 000 ajon./vrk.

Kaivokatu varataan kokonaan joukkoliikenteelle ja takseille. Kadun poikkileikkauksessa raitiovaunut ja bussit käyttävät samoja kaistoja, Rautatieaseman pysäkkien kohdalla ne erkanevat omille kaistoilleen. Kaivokadun bussien ja taksien määrä on noin 1 500 Makkaratalon kohdalla eli vähennys nykyiselle katuverkolle ennustettuun, noin 28 500 ajon./vrk, olisi noin 95 %.

Kaisaniemenkadulla ajoneuvoliikenne pohjoiseen käyttää pysäkkejä lukuun ottamatta samaa kaistaa joukkoliikenteen kanssa. Vapautuva tila käytetään pyörätiehen ja kadunvarsipysäköintiin.

Asema-aukion yhteydet järjestetään Postikadulta siten, että kääntyminen vasempaan Mannerheimintielle on mahdollista. Ajoneuvoliikenteelle on käytössä 1 + 1 kaistaa ja jalankulkualue lisääntyy merkittävästi.

Aseman saattoliikenne voi käyttää Asema-aukiota ja Rautatientorille sijoitettavia saattopysäköintipaikkoja.

Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi vähentää liikennettä 75 - 95 % akselilla Ruoholahdenkatu - Simonkatu - Kaivokatu - Kaisaniemenkatu, mikä parantaa merkittävästi ympäristön laatua ja liikenneturvallisuutta.

Vaihtoehdossa A ajoneuvoliikenteen suorite on kävelykeskustan alueella 69 000 ajoneuvokilometriä/vrk, kun suorite nykyverkon ennusteessa on 125 000 ajoneuvokilometriä/vrk eli lähes kaksinkertainen.

Vaihtoehto B: Esplanadi

· Pohjoisesplanadi kävelykaduksi

· Eteläesplanadille 2-suuntainen liikenne (1 + 1)

· Kaivokadulla joukkoliikenne ja ajoneuvoliikenne (1 + 1-kaistaa)

· Postikatu kokonaan kävelyalueeksi, lisäksi jalankulkualueet laajenevat mm. Asema-aukiolla, Rautatientorilla, Kaivokadulla ja Kaisaniemenkadulla

· uudet kääntymissuunnat vasempaan Mannerheimintieltä Lönnrotinkadulle ja Postikadulta Mannerheimintielle

Pohjoisesplanadi muutetaan kävelykaduksi Sofiankadun ja Mannerheimintien välillä. Sitä risteää 2-suuntainen ajoneuvoliikenne Unioninkadun ja Fabianinkadun kohdalla. Fabianinkadun ja Mikonkadun välillä sallitaan huolto- ja tontille ajo. Havis Amandan aukio muuttuu yhtenäiseksi kävelyalueeksi.

Eteläesplanadin liikenne muuttuu kaksisuuntaiseksi ajoradan säilyessä nykyisen levyisenä. Liikennemäärä on puiston kohdalla enimmillään noin 13 500 ajon./vrk eli alle puolet nykyiselle katuverkolle ennustetusta liikennemäärästä.

Kaivokadulta poistuu yksi ajokaista molemmista ajosuunnista. Jalankulkualue levenee vastaavasti. Kadun poikkileikkauksessa raitiovaunuilla on omat kaistansa ja ajoneuvoliikenteellä omansa. Rautatieaseman kohdalla on lisäksi bussipysäkkisyvennykset. Liikennemäärä on noin 9 000 ajon./vrk eli noin 1/3 nykyiselle katuverkolle ennustetusta liikennemäärästä.

Kääntyminen Mannerheimintieltä etelästä vasempaan Lönnrotinkadulle sallitaan länteen suuntautuvan liikenteen helpottamiseksi.

Kaisaniemenkadulla säilyvät raitiovaunukaistat. Toinen ajoneuvoliikenteen kaista muutetaan pyörätieksi.

Asema-aukion ajoyhteydet järjestetään Kaivokadun kautta, jolloin Postikatu jää kokonaan jalankulun ja pyöräilyn käyttöön. Aseman saattoliikenne voi käyttää Asema-aukiota tai Kaivokadun puolella pääoven edessä olevaa pysäköintisyvennystä.

Vaihtoehdossa B ajoneuvoliikenteen suorite on kävelykeskustan alueella 75 000 ajoneuvokilometriä/vrk, kun suorite nykyverkon ennusteessa on 125 000 ajoneuvokilometriä/vrk eli kaksi kolmannesta suurempi.

Yhteiset ominaisuudet

Joukkoliikenne nopeutuu erityisesti akselilla Ruoholahdenkatu -Simonkatu - Kaivokatu - Kaisaniemenkatu liikennemäärien pienentyessä merkittävästi, erityisesti vaihtoehdossa Kaivokatu.

Molemmissa vaihtoehdoissa on jalankulun ja pyöräilyn tilaa levennetty mm. Kaisaniemenkadulla, Postikadulla, Kaivokadulla, Etelärannassa ja Rautatiekaduilla. Salomonkadun jatke voidaan liittää sujuvammin Mannerheiminaukioon.

Eteläranta voidaan muuttaa 2-suuntaiseksi Vanhan kauppahallin kohdalla, kun etelään suuntautuva ajoneuvoliikenne voi käyttää raitiovaunukaistaa. Pohjoisen suuntaan raitioliikenne säilyy omalla kaistallaan.

Unioninkatu muutetaan molemmissa vaihtoehdoissa 2-suuntaiseksi Aleksanterinkadun ja Kauppatorin välillä siirtämällä pohjoiseen suuntautuva raitiovaunuliikenne Kauppatorilta Unioninkadulle ja sallimalla sillä ajoneuvoliikenne myös pohjoiseen. Näin myös Katariinankatu vapautuu kävelykaduksi.

Molemmissa vaihtoehdoissa Rautatiekatujen ajokaistat siirretään katualueen keskelle, jolloin korttelien puolelle vapautuu tilaa kevyelle liikenteelle ja viherrakentamiselle.

Keskustatunneli mahdollistaa uusia pääpyöräreittien merkitsemisen molemmissa vaihtoehdoissa Rautatiekaduille, Kaisaniemenkadulle, Kaivokadulle (Sokoksen kohta) ja Etelärantaan, mikä helpottaa erityisesti keskustan poikittaista saavutettavuutta.

Keskustatunnelista riippumatta voidaan Erottajankadulla vähentää ajokaistoja ja rakentaa pyörätie. Samoin voidaan Mannerheimintien itäreunaan Erottajan ja Sokoksen välille merkitä pyörätie.

Pyöräilymahdollisuudet lisääntyvät kaikilla uusilla kävelykaduiksi merkittävillä kaduilla.

Jalankulkualue laajenee ainakin seuraavilla kaduilla:

· Pohjoisesplanadi

· Eteläesplanadi (ve A)

· Kaivokatu

· Kaisaniemenkatu

· Postikatu

· Rautatiekadut

· Erottajankatu

· Mikonkatu

· Senaatintori

· Katariinankatu

· Aleksanterinkatu

· Eteläranta

Jatkotoimenpiteet

Suunnitelmat tarkentuvat kuluvan vuoden aikana. Tarkistetut suunnitelmat tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi Keskustatunnelin asemakaavaehdotuksesta saatavien lausuntojen ja niistä annettujen vastineiden kanssa vuoden 2007 lopussa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä kävelykeskustan periaatevaihtoehdot, piirustukset nro 5544-3 ja 5545-3, jatkosuunnittelun pohjaksi.

Lisätiedot:
Jaakonaho Seppo, diplomi-insinööri, puhelin 310 37122
Forssén Ilpo, projektipäällikkö, puhelin 310 37199

LIITTEET

Liite 1

Vaihtoehto A: Kaivokatu

 

Liite 2

Vaihtoehto B: Esplanadi


Alkuun

1

19.4.2007 pöydälle pantu asia

UUTELAN VIRKISTYSALUEEN JA AURINKOLAHDEN ITÄOSAN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA ANNETUT MUISTUTUKSET JA LAUSUNNOT (NRO 11510)

Kslk 2005-447, Khs 2006-1395/523 14.11.2006, Khs 2006-1395/523 6.2.2007, UUS 26.2.2007, Äkkijyrkkä Miina, Äkkijyrkkä Miina 14.3.2007

Karttalehti L4, L5, M4, hankenro 702

54. kaupunginosan Vuosaari (Uutela, Aurinkolahti, Nordsjön kartano) Uutelan kortteleita 54325-54332, virkistysalueita, palstaviljelyalueita, venesatamia, luonnonsuojelualueita, maisemallisesti arvokkaita alueita, vesi- ja katualueita koskevasta asemakaavaehdotuksesta sekä Aurinkolahden itäosan virkistysalueita, venesatama-aluetta, vesialuetta ja katualueita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta esitetyt muistutukset ja annetut lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 9.3.2006 lähettää 2.3.2007 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11510 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, kuitenkin siten muutettuna, että ehdotuksen ulkopuolelle rajataan tilat Notsund, Notholmen ja Sandstrand ja tätä rajausta koskevat muutokset tehdään kaavakarttaan ja lautakunnan kirjeeseen.

Asemakaavan tavoitteena on seudullisesti tärkeän Uutelan virkistysalueen luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja alueen kehittäminen monipuoliseksi virkistysalueeksi. Nykyisin Uutelassa käy kuuden kesäkuukauden aikana noin 40 000 ulkoilijaa. Vuosaaren asukasmäärän lisääntyessä nykyisestä 32 000:sta noin 40 000:een virkistysalueiden ja ulkoilureittien tarve kasvaa. Uutelan alueella on merkitystä myös suoja-alueena Vuosaaren asuinalueen ja Vuosaaren sataman välissä.

Aluetta kehitetään pääosin luonto- ja retkeilyalueena. Yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan lisäämällä ulkoilureittejä ja virkistyspalveluita. Tavoitteena on rakentaa koko Uutelaa kiertävä rantareitti ja kehittää virkistysalueen käyttöä tukevia palveluita Skatan tilalla, Vuosaarenlahden alueella, Hallkullanniemessä ja Meriharjussa.

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan kehittämisen perinnetilana ja esimerkiksi luontokouluna. Kaupungin omistamat Meriharjun ja Vuosannan huvilat varataan loma- ja virkistyskäyttöön ja ne varataan kaupungin tarpeisiin.

Vuosaarenlahden huvila-alue, joka liittyy golfkenttä- ja venesatama-alueisiin, varataan yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun tai kulttuuriin liittyviä toimintoja. Yhdessä Vuosaarenlahden alueella jo olevien venesatamien ja golfkentän kanssa alueelle syntyy virkistyspalveluiden keskittymä.

Skatanniemen 1950-luvulla rakennetulle alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueet. Niille on osoitettu yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia.

Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen raitiksi. Uutelantie suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Uusi tieyhteys Uutelan Särkkäniemen pysäköintipaikalle johdetaan Itäreimarintieltä. Virkistysalueen pysäköintipaikat sijaitsevat Uutelan reuna-alueilla ja Särkkäniemeen jo rakennetulla pysäköintipaikalla. Skatanniemeen ja Hallkullanniemeen sallitaan vain kiinteistöjen ja viljelypalstojen liikenne.

Nykyinen palstaviljelyalue laajenee ja Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan. Kaavaehdotuksessa esitetty venesatama-alueen laajennus antaa mahdollisuuden Vuosaarenlahdelle aiemmin suunniteltujen venesatamien laituripaikkojen lisäämiseen.

Särkkäniemi, Skatanniemen kärki ja linnoituslaitteen alue osoitetaan luonnonsuojelualueiksi. Myös muut luonnonsuojelun, maisemansuojelun ja rakennussuojelun kannalta tärkeät kohteet sekä muinaismuistokohteet on merkitty suojeltaviksi.

Uutelan kaava-alueeseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta, jotta Uutelan kanavan puistoalueet voidaan nimetä. Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Asemakaavamuutoksella järjestetään myös ajoyhteys Mustalahden venesatama-alueelle ja uuden koiratarhan alueelle Uutelan pohjoisosassa.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on ollut virallisesti nähtävillä 9.6.-10.7.2006. Muistutuksia jätettiin kuusi kappaletta. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kiinteistölautakunta, ympäristölautakunta, yleisten töiden lautakunta, liikuntalautakunta, pelastuslautakunta, Helsingin Vesi, Helsingin Energia, kaupunginmuseon johtokunta, Museovirasto, Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan liitto.

Lisäksi Miina Äkkijyrkkä on täydentänyt muistutustaan kirjeellä 30.10.2006 ja sähköpostilla 14.3.2007. Uudenmaan ympäristökeskus on täsmentänyt lausuntoaan sähköpostilla 26.2.2007.

Muistutukset ja lausunnot ja niiden täydennykset ovat esityslistan liitteenä.

Muistutukset Vilho Ahola (5.7.2006), joka omistaa tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51 vastustaa asemakaavaehdotusta seuraavilla perusteilla:

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavaehdotus asettaa toteutuessaan Vilho Aholalle kohtuuttoman rajoituksen ja kohtuutonta haittaa, koska hänen omistamiensa maa-alueiden arvo laskee siitä, mikä niiden arvo olisi rakennusmaana.

Alueen no. 54328 kaavoittamisen asemakaavaehdotuksen mukaisesti Y-1/sk ja VR/k alueiksi sijasta Vilho Ahola ehdottaa, että alue kaavoitetaan rakennusalueeksi, johon sijoitettaisiin pientaloja tai hotelli.

MRL:n 101 §:n mukaan kunta on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauksen, jos maa asemakaavassa on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuulista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan. Mikäli asemakaavaa ei laadita niin, että alueelle no. 54328 kaavoitetaan rakennusalue, on Helsingin kaupunki velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan Vilho Aholan kärsimästä haitasta korvauksen, koska asemakaavaehdotuksessa 11510 Vilho Aholan kiinteistö on osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan.

Edelleen MRL 106 §:n mukaan kunta on velvollinen korvaamaan maanomistajalle asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvan erityisen haitan tai vahingon, jollei sitä pidetä vähäisenä. Vilho Aholalle aiheutuu erityistä haittaa ja vahinkoa, jota ei ole pidettävä vähäisenä, mikäli asemakaava toteutetaan asemakaavaehdotuksen 11510 mukaisesti. Näin ollen Helsingin kaupungin tulee korvata Vilho Aholalle asemakaavan toteutumisesta aiheutuva vahinko. Pyydämme lisäksi kohteliaimmin, että Helsingin kaupunki esittää perustellun kannanottonsa yllä esitettyyn.

Esittelijä

Vilho Aholan toivomusta alueen asemakaavoittamista rakennusmaaksi on tutkittu Yleiskaava 2002:n ja asemakaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä. Asemakaavaehdotuksen ratkaisu perustuu yleiskaavaan, jossa kyseinen alue on osoitettu virkistysalueeksi. Helsingin yleiskaava 2002 on tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004.

Kaavaratkaisu liittyy sataman toimintaedellytysten turvaamiseen. Sataman toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että Vuosaaren sataman ja asuntoalueiden välissä on suojavyöhyke. Ratkaisulla luodaan myös edellytykset alueen kehittämiselle venesatamaan ja golfkenttään tukeutuvana virkistyspalvelukokonaisuutena.

Kaavan vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin on tutkittu kaavatyön yhteydessä. Kiinteistövirasto totesi asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 11.4.2005, että kun kaavoitetaan useiden yksityisten omistuksessa olevaa maata, maanomistajat eivät aina pääse asemakaavan perusteella taloudellisesti samaan asemaan. Korvaus maanomistajalle riippuu luonnollisesti kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, mutta laki turvaa kuitenkin omistajille nykykäyttöön perustuvan oikean korvauksen. Kukaan ei kuitenkaan menetä nykytilanteeseen verrattuna. Maanomistajan asemaa turvaamaan on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 101 §. Kunta tai valtio ovat tietyissä tapauksissa velvollisia lunastamaan maan, jota ei ole kaavoitettu yksityiseen rakennustoimintaan.

Kiinteistövirasto on todennut Uutelan asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 11.4.2005, että kiinteistövirasto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan tilojen hankkimisesta kaupungille, joko ostamalla tai vaihtamalla.

Vilho Ahola on tarjonnut kaupungille ostettavaksi Vuosaaren Uutelassa sijaitsevia kiinteistöjä, joita asemakaavaehdotus koskee. Tilojen ostamisesta on päästy sopimukseen. Kiinteistölautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle 6.3.2007, että lautakunta oikeutettaisiin ostamaan Vilho Aholalta Helsingin kaupungin Vuosaaren kylän tilat Villa Ivan Falin RN:o 5:10 sekä Solviksskog RN:o 5:51.

Stig Schumacher (10.7.2006) (kiinteistöjen RN:o 5:3 ja 5:9 yhteisomistaja) vastustaa alueensa varaamista Y-1/sk - käyttöön, koska se pakottaisi heitä luopumaan alueestaan. Hän vastustaa myös sitä, että heidän kiinteistönsä omistajia käsitellään eri tavoin kuin muita yksityisiä maanomistajia, joita Uutelan kaava koskee. Hän vaatii, että kaikkia yksityisiä maanomistajia käsitellään samanvertaisesti asemakaavassa.

Viitaten asemakaavaluonnoksesta aikaisemmin antamiinsa mielipiteisiinsä hän vastustaa edelleen uutta Skatanniementien linjausta, joka kulkee hänen alueellaan. Tiehanke tulee häiritsemään vesitasapainoa hänen alueellaan. Hän katsoo myös, että uusi tielinjaus on ristiriidassa luontoarvojen säilyttämisen kanssa. Hän viittaa Liikennesuunnitelman havainnollistamiseen (päivätty 30.9.2005) ja toteaa, ettei Skatanniementien vaikutusta alueeseen ole tutkittu. Hän toteaa myös: "Kaupunkisuunnittelulautakunta halusi tutkia voidaanko Skatanniementiestä luopua ja mielestämme tämä on oikea etenemistie."

Esittelijä

Muistutus koskee Vuosaarenlahden rannalla sijaitsevia kiinteistöjä. Vuosaarenlahden alue on oikeusvaikutteisessa Helsingin yleiskaava 2002:ssa osoitettu virkistysalueeksi. Asemakaavaehdotuksessa kaikki Vuosaarenlahden yksityiset kiinteistöt on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-1/sk), joka on varattu kaupungin tarpeisiin.

Asemakaavamerkintä Y-1/sk merkitsee sitä, että kaupungilla on kaavamerkintään perustuva lunastusoikeus, mutta merkintä velvoittaa myös kaupunkia lunastamaan alueen maanomistajan niin halutessa. Asemakaava ei määrittele alueen luovutuksen ajankohtaa, eikä näin ollen muistutuksessa tarkoitetulla tavalla pakota muistuttajia luopumaan alueesta.

Asemakaavaehdotuksen ratkaisu perustuu yleiskaavaan ja Vuosaarenlahden maanomistajia on kohdeltu yhdenvertaisesti asemakaavassa. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun osalta viitataan Aholan muistutukseen annettuun vastineeseen.

Kiinteistövirasto on todennut Uutelan asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 11.4.2005, että kiinteistövirasto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan tilojen hankkimisesta kaupungille, joko ostamalla tai vaihtamalla.

Tielinjausta ja sen vaikutuksia on selvitetty asemakaavatyön kuluessa. Tielinjauksen on katsottu olevan maisemallisesti, ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta perusteltu. Asemakaavaehdotusta koskevissa lausunnoissa uutta tielinjausta on pidetty hyvänä ratkaisuna.

Tilojen 5:3 ja 5:9 ajoyhteydet pihojen läpi eivät ole jatkossa tarkoituksenmukaisia, ja uusi katuyhteys on tarpeellinen sekä yksityisten kiinteistöjen että virkistysalueen kannalta. Yhteisomistuksessa olevalla tilalla 5:9 on tällä hetkellä tieoikeus tilan 5:10 läpi. Kiinteistölautakunnan 6.3.2007 hyväksymän esityksen (Tilojen ostaminen Vuosaaren Uutelassa) mukaan tilan 5:9 rasiteoikeus tilan RN:o 5:10 alueella olevaan tiehen tullaan lakkauttamaan. Kulku järjestetään Skatanniementien katualueen kautta.

Skatanniementien katulinjauksen vaikutukset vesitasapainoon ja luontoarvoihin sekä maisemaan on selvitetty jo asemakaavatyön alkuvaiheessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti hyväksyessään Uutelan kaavaluonnoksen joulukuussa 2004, että jatkosuunnittelussa tutkitaan voidaanko uudesta tieyhteydestä luopua siten, että vanhaa tietä parannellaan varovasti. Tähän liittyen teetettiin konsulttityönä Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistaminen -selvitys, johon muistuttaja viittaa. Tässä konsulttityössä ei enää tutkittu Skatanniementien vaikutuksia, vaan keskityttiin havainnollistamaan vanhan tien korjauksen vaikutuksia. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on asemakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että uuden tien ei arvioida aiheuttavan haittoja luonnonsuojelukohteille. Luontoarvojen säilyttämisen osalta esittelijä viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon. Kaavamääräyksissä edellytetään lisäksi, että katu tulee sovittaa maisemaan ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon ekologiset näkökohdat. Tonttien vesitasapainon säilyttäminen otetaan tarkemmin huomioon katusuunnitelmassa.

Anita Berg (10.7.2006) ilmoittaa kiinteistöyhtymän osapuolten (Anita Berg, Robin Berg, Sabina Berg ja Berit Paroma kuolinpesä) puolesta, että he eivät hyväksy asemakaavaehdotusta. He ovat vuosittain ilmoittaneet kaupunkisuunnitteluvirastoon, etteivät he hyväksy mitään suunnitelmaa kiinteistöille 5:9 ja 5:3. He toteavat, että kiinteistöjä voidaan käyttää tehokkaammalla tavalla pientaloalueena, koska kaupungilla on tonttipulaa. Kiinteistöjä on tarjottu kiinteistövirastolle tuloksetta. "Kaupunkisuunnitteluvirasto on ollut sitä mieltä, etteivät kiinteistöt ole asumiskelpoisia uuden sataman läheisyyden takia. Bergien mielestä sataman rakentaminen ja Valmetin telakan toiminta eivät ole häirinneet. Mitä tapahtuu Granön, Mölandetin ja Pikku Niinisaaren asutukselle, joilla on suora melukontakti satamaan?"

Esittelijä

Muistutus koskee Vuosaarenlahden rannalla sijaitsevia kiinteistöjä 5:3 ja 5:9, jotka ovat yhteisomistuksessa. Esittelijä viittaa Schumacherille annettuun vastineeseen. Niiltä osin kun muistutukset koskevat toivetta pientaloalueen rakentamisesta, sataman läheisyyttä ja alueen asuinkelpoisuutta viitataan Aholan muistutukseen annettuun vastineeseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto ovat neuvotelleet Vuosaarenlahden maanomistajien kanssa. Elokuussa 2004 järjestettiin neuvottelu, jossa olivat mukana kiinteistöjen omistajat sekä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajat. Neuvotteluissa sovittiin, että kiinteistövirasto arvioi muistutuksen jättäjien tilojen arvon ja sopii mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Kiinteistöjen arvo on arvioitu lokakuussa 2004. Kiinteistön ostosta on alustavasti neuvoteltu kiinteistövirastossa huhtikuussa 2005.

Pikku Niinisaaren alueelle on tullut voimaan rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Alueen käyttömahdollisuudet selvitetään asemakaavatyön yhteydessä. Granö ja Mölandet ovat Sipoon kunnan alueella. Sipoon kunta päättää näiden alueiden maankäytöstä.

Atik Ali ja osakeyhtiö Ranta-Ali (10.7.2006) vastustavat tilan 5:57 maanomistajina kaavaa ehdotuksessa esitetyssä muodossa ja pyytävät saada esitetyt mielipiteet huomioon otetuksi kunnallisessa päätöksenteossa.

Maanomistajat toteavat, että Suomen perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen säädetään lailla. Ehdotuksen hyväksyminen sellaisenaan loukkaa yhtiön ja sen osakkaiden omistajan oikeutta omaisuutensa normaaliin, kohtuulliseen ja järkevään käyttämiseen. Lisäksi ehdotuksessa ei ole ja eikä voikaan olla kyse niin voimakkaasta ja pakottavasta yleisestä edusta, että voitaisiin puuttua omistajan oikeuteen ankarimmalla mahdollisella tavalla. Asemakaavaehdotusta ei tule hyväksyä esitetyssä muodossa. Muistutuksen tekijät pyytävät, että heille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen ja lähetetään viipymättä tieto kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Esittelijä

Kaavaratkaisu perustuu oikeusvaikutteiseen Yleiskaava 2002:een, jossa alue on osoitettu virkistysalueeksi. Särkkäniemessä sijaitsevalla tilalla 5:57 ei ole rakennuksia. Alue sijaitsee virkistysalueen keskellä ja lähellä luonnonsuojelualuetta, minkä takia alueen kaavoittaminen virkistysalueeksi on perusteltua. Asemakaavassa alue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi, joka on varattu kaupungin tarpeisiin (VR/k).

Omaisuuden kohtuullisen käytön ja yleisen edun osalta esittelijä viittaa Aholan muistutukseen annettuun vastineeseen ja pakkolunastuksen osalta Schumacherin muistutukseen annettuun vastineeseen.

Kiinteistöviraston tonttiosasto on neuvotellut kyseisen tilan ostamisesta kaupungille. Kiinteistövirasto on jättänyt 21.6.2004 ostotarjouksen tilasta 5:57, mutta asia ei ole sen jälkeen edistynyt.

Miina Äkkijyrkkä ja 26 muuta allekirjoittajaa (10.7.2006) vastustavat asemakaavaehdotuksen tiejärjestelyjä seuraavilla perusteluilla:

1. Raskas tielinjaus ei ole koko alueen suunnitteluperiaatteiden mukainen. Näin suuri tie valvomattomalla virkistysalueella tulee aiheuttamaan tarpeetonta ja luontoa rasittavaa huviajelua öiseen aikaan. Uutelan alue tuli alkuperäisten tavoitteiden mukaan rauhoittaa ylimääräiseltä liikenteeltä. Todelliset virkistyskäyttäjät liikkuvat nykyisin ja tulevaisuudessa jalan tai polkupyörällä. Ainoastaan Skatanniemen asukkaat ja perinnetilan huoltoliikenne tarvitsevat todellisuudessa varsinaista autotietä. Koirapuistoon suuntautuva liikenne voitaisiin hyvin estää ilman suurempia inhimillisiä kärsimyksiä. Tieratkaisusta voi koitua turvallisuusongelmia, koska tie houkuttelee nuorisoa. Kyse ei ole enää liikenneturvallisuudesta vaan koko alueen rikosturvallisuudesta.

2. Perinnetilan hoito vaikeutuu olennaisesti, koska tielinjaus katkaisee luonnolliset kulkureitit. Myös alueen sosiaalisen kontrollin kannalta välttämätön asuminen tilalla vaikeutuu olennaisesti, koska tielinjaus menee niin läheltä asuntorakennusta.

3. Raskas tielinjaus ei myöskään liene kustannuksiltaan viisain ratkaisu.

Näillä perusteilla Miina Äkkijyrkkä esittää, että kaupunki harkitsisi vielä kerran asemakaavaehdotuksessa esitettyjä ratkaisuja. Samalla hän esittää paheksuntansa, että asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville aikana (9.6.-10.7.), jolloin monet alueen virkistyskäytöstä ja kiinnostuneet ihmiset ja tahot ovat kesälomalla.

Lisäksi Äkkijyrkällä on esityksiä Uutelan informaatiosta, kunnon parkkipaikoista Uutelan reuna-alueilla, järjestyssäännöistä, elektronisista tielukoista sekä vaatimus Uutelan autottomuudesta. Lisäksi hän vaatii, että lautakunta tekee maastokäynnin Uutelassa ennen päätöksen tekoa.

Muut allekirjoittajat ovat lisänneet muistutukseen kommentteja koiratarhan siirtämisen puolesta ja vastaan.

Miina Äkkijyrkkä (30.10.2006, 14.3.2007) on muistutusajan jälkeen saapuneessa kirjeessään, sähköpostissaan sekä suullisesti ilmoittanut, että liikennejärjestelmä on ongelmallinen ja huono, ja se häiritsee tilan kehittämistä. Hän viittaa tien linjaukseen, läpiajoon, koti- ja työrauhan menettämiseen, eläinten häiriintymiseen, laidunten pilkkoutumiseen, melu- ja pölyhaittoihin, puiden kaatumiseen, grillikatoksen järjestyshäiriöihin, pysäköintipaikkoihin ja opasteisiin. Lisäksi hän on suullisesti 13.3.2007 ilmoittanut, että uuden tielinjauksen ongelmana on suora näköyhteys tieltä pihalle. Lisäksi hän toivoo hevosajelureittien osoittamista ja tarvikekatosten rakentamista.

14.3.2007 saapuneessa sähköpostissaan hän ilmoittaa seuraavaa: "Minun muistutukseni on uudelleen kohdennettava niin, että siinä on selkokielisesti ilmaistu kunkin ongelman haitta ja häiriö ja paikannettu karttaan! Lohko 2 on jätettävä ehyeksi ja tietä ei saa rakentaa siihen eikä talon läheisyyteen lainkaan. Se on ainut kohta talon ympärillä, missä lepuutan silmiäni ihmispaljoudelta."

Esittelijä

Skatan tilan asuinrakennuksen ja navetan välissä ei ole enää ajoyhteyttä kaavan toteuduttua. Läpiajon poistaminen on ollut kaavan tavoitteena. Ajo on jatkossa mahdollista vain Skatanniementietä pitkin ja yleinen katu päättyy Särkkäniemen pysäköintipaikalle. Särkkäniemestä katu jatkuu jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna, jolla ajo on sallittu vain Skatanniemen ja Hallkullanniemen tonteille ja palstaviljelyalueelle. Näin ollen Skatan tilan pihapiiri rauhoittuu. Koiratarhasta johtuva liikenne poistuu kokonaan, koska koiratarha siirretään toiseen paikkaan. Muistuttajan mainitsema II-lohko tilan koillispuolella pienenee, mutta navetan ympäristön ajoneuvoliikenne poistuu kokonaan ja perinnetilan hoito helpottuu. Huviajeluun on mahdollista puuttua poliisin toimesta myöhemmin, jos sellaista ilmenee. Myös puomit ja portit ovat mahdollisia.

Uutelan aluetta on tarkoitus kehittää luonto- ja retkeilyalueena. Skatanniementien tielinjaus mahdollistaa lähes sadan hehtaarin autottoman virkistysalueen syntymisen. Uutelantie on tarkoitus sulkea ajoneuvoliikenteeltä ja se varataan kevyen liikenteen raitiksi. Kaavamääräyksissä edellytetään, että uusi katu tulee sovittaa maisemaan ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon ekologiset näkökohdat. Skatanniementien ajoradan enimmäisleveys on viisi metriä ja Skatan tilan kohdalla ajoradan leveys on enintään 4,5 metriä. Uutelan liikennesuunnitelmassa katujen toteutuksen periaatteita ovat mm. vanhan kylätien ilme ja eläimistön huomioon ottaminen.

Asemakaavassa esitetty liikenneratkaisu parantaa liikenneturvallisuutta, koska ajoneuvoliikenne ja kevytliikenne on suurimmaksi osaksi erotettu toisistaan.

Asuinrakennus on 50 metrin päässä uudesta Skatanniementiestä. Tätä suoja-aluetta voidaan pitää riittävänä. Alueelle voidaan jättää myös suojapuustoa, jota täydennetään uusilla istutuksilla. Myös aitaaminen on mahdollista. Myös yleistentöiden lautakunta on kaavasta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota suojapuuston säilyttämiseen ja tien linjaamiseen.

Koska virkistyskäyttö on runsasta, Uutelan aluetta ei voida varata kokonaan perinnetilan käyttöön. Kaavassa on osoitettu perinnetilan käyttöön varatut ja virkistysalueiksi varattavat alueet. On pyritty myös sovittamaan yhteen eri virkistyskäyttömuotojen tarpeita. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on laatinut Uutelan alueen hoito- ja kehittämissuunnitelman, jossa on esitetty toimenpiteet alueen hoidoksi. Tässä suunnitelmassa esitetään esim. grillipaikat ja opasteet.

Asemakaavaehdotuksessa Skatan tila on varattu virkistystä, opetusta, kulttuuritoimintaa ja pienimuotoista maatalouden harjoittamista varten. Kaava mahdollistaa Skatan tilan kehittämisen Uutelan virkistysalueen keskukseksi. Tilan eläinmäärä ja muu toiminta tulee jatkossa suhteuttaa kaavassa osoitettujen laidunmaiden kokoon. Hevosajelureitit on mahdollista sijoittaa kaavassa osoitetulle MA-1-alueelle.

Uuden tielinjauksen kustannukset on selvitetty. Uuden kadun rakentaminen ei poikkea normaaleista katurakennuskustannuksista. Vanhan tien korjaaminen nykyvaatimusten mukaiseksi maksaa lähes saman verran kuin uuden kadun rakentaminen. Kaavan toteuttaminen ei lisää rikollisuutta alueella.

Helsingin kaupungin hallintokeskus on asettanut kaavaehdotuksen nähtäville 9.6.-10.7.2006. Nähtävillä oloaika ei ole poikkeuksellinen. Virkistysalueen käyttäjät ovat jättäneet runsaasti mielipiteitä asemakaavan eri valmisteluvaiheissa, ja ne on otettu huomioon. Nähtävilläoloajan jälkeen ei ole tullut kyselyjä asiasta.

Antti ja Ritva Elonen (10.7.2006) toteavat muistutuksessaan (kaavaehdotusta kannattavassa mielipiteessään), että esitetty uusi tieyhteys on Uutelan alueelle välttämätön. He kertovat edustavansa tulevia asukkaita, jotka eivät ole voineet vaikuttaa jo vuonna 2000 aloitetun Uutelan asemakaavan valmisteluun. Vilkastuva autoliikenne Uutelantiellä lisää vaaroja niin Uutelassa ulkoileville kuin Aurinkolahden katualueilla ja vähentää asuinalueen viihtyvyyttä.

He huomauttavat myös, että talvi- ja terveysliikunta on huomioitava paremmin. Kaavassa tulee varmistaa mahdollisuus myös luisteluhiihtoon ja pururatalenkkeilyyn. Kanavarantaa myötäilevä ulkoilupolku merkintä tulee palauttaa. Samoin tulee palauttaa ulkoilupolkumerkintä perinnetieksi merkityn Uutelantien alkuosan kohdalla. Kanavan pohjoisosaan tulee piirtää myös yhdysreitti Hellekujan rinnalle. He ehdottavat Uutelaa kiertävää ympyrälatua. He huomauttavat, ettei suunnittelussa ole otettu huomioon syksyn pimeyden ja myrskyjen aiheuttamia rajoituksia eikä toisaalta talven tuomia upeita mahdollisuuksia liikuntaan. Ei myöskään ole otettu huomioon, että viereen on rakennettu tiivis kaupunki, jonka asukkaiden virkistystarpeet ovat muutakin kuin sunnuntai päivisin samoilua juurakkoisilla luontopoluilla. Työssä käyvät ihmiset haluavat tyydyttää liikuntatarpeensa lähellä asuntoa riittävän leveällä ja valaistulla purupolulla.

He haluavat esittää kaupunginhallitukselle tiedoksi, että Uutelan asemakaavasta päätettäisiin mahdollisimman pikaisesti, jotta ulkoilualueen hoidon toteuttaminen voidaan aloittaa. He toteavat, että ulkoilualue on nykyisellään vaarallinen puutteellisen hoidon takia. Esimerkkinä he mainitsevat lukuisat kaatumassa olevat puut.

He pyytävät saada kunnan perustellun kannan liitteissä esitettyihin muistutuksiin osoitteeseensa.

Esittelijä

Hiihtolatujen rakentamismahdollisuuksia on selvitetty kaavan valmisteluvaiheissa. Liikuntalautakunta on kaavasta antamassaan lausunnossa todennut: "Alueelle on tutkittu myös luisteluhiihtoon tarkoitetun latu-uran sijoittamista, mutta sitä ei ole pidetty alueelle sopivana ratkaisuna. Alueen pohjoisosaan on mahdollista tehdä perinteiseen hiihtoon soveltuva "metsälatu", joka ei muuta ympäristöä niin paljon kuin luisteluhiihtoon tarkoitettu leveä ura."

Kaavan valmisteluvaiheessa virkistysalueen käyttäjät ovat ilmaisseet mielipiteenään, että Uutelan alueen tulisi säilyä mahdollisimman luonnonmukaisena. Siksi Uutelan kehittämisen tavoitteena on ollut monipuolinen luontoretkeilyalue, ei niinkään Helsingin Keskuspuiston tapainen ulkoilualue. Luisteluhiihtoreitin rakentamista on aiemmin vastustettu. Liikuntavirasto hoitaa hiihtoreittien toteuttamisen.

Kaavan suunnittelussa on otettu huomioon viereen syntyvä tiivis asutus siten, että Uutelaan on osoitettu Itäreimarintieltä uusi ajoyhteys, niin ettei virkistysalueen liikenne rasita asuntoaluetta. Kokonaan uutta ulkoilureitistöä kaavassa on noin 10 kilometriä. Uutelan ulkoilureitistö liittyy Uutelankanavan reitteihin ja seudulliseen pääulkoilureitistöön. Myös hiihtolatuyhteys pohjoisen suuntaan Vuosaarenhuipulle ja Mustavuoreen on mahdollista toteuttaa. Reitistön suunnittelussa on sovitettu yhteen virkistyskäytön tarpeet ja luonnonsuojelutavoitteet. Uutelan luoteisosaan on osoitettu myös alue koira-aitausta varten. Virkistysreittien osalta esittelijä viittaa myös ympäristölautakunnan ja liikuntalautakunnan lausuntoihin.

Uutelan virkistysalueen asemakaavaehdotukseen ja asemakaavan muutosehdotukseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta. Voimassa olevaa asemakaavaa nro 10780 on muutettu siten, että Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu vastaamaan kanavan toteutussuunnitelmaa. Asemakaavan muutosehdotukseen on merkitty Uutelan kanavan suuntainen pääulkoilureitti Uutelankanavan ja Kauniinilmanpuiston yleissuunnitelmien mukaisesti. Asemakaavan muutos ei estä kanavaa myötäilevän polun toteuttamista. Uutelantien alkupäässä kaavamuutoksessa on poistettu ulkoilutievaraus, koska nykyinen Uutelantie muuttuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueeksi.

Hellekujan rinnalla kulkeva kevyen liikenteen reitti on osoitettu Aurinkolahden itäosan asemakaavassa nro 10780. Hellekujan katusuunnitelmassa nro 28570/1 Hellekujan itäpuolelle on osoitettu runsaan neljän metrin levyinen jalankulku- ja polkupyörätie. Kanavan suuntainen ulkoilureitti jatkuu ja mahdollistaa ympyräreitin, vaikka reitin osat sijoittuvat eri kaava-alueille.

Reitistön kohentamiseen ja metsänhoitoon on varauduttu rakennusviraston vuonna 2006 laatimassa Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelmassa. Rakennusvirasto on jo tehnyt alueella luonnonhoitotöitä luonnonhoitosuunnitelman mukaisesti.

Lausunnot Kiinteistölautakunta (3.10.2006), Helsingin Energia (23.8.2006) ja kaupunginmuseo (26.9.2006) ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta. Uudenmaan liitto (28.9.2006) puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristölautakunta (6.7.2006) on todennut lausunnossaan seuraavaa:

Uutelan useita vuosia vireillä olleen ja monivaiheisen asemakaavoituksen aikana on tehty runsaasti yhteistyötä myös ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Kaavaehdotus on perusteellisesti valmisteltu, ja erityiskysymyksistä on tehty huolelliset selvitykset. Ehdotus noudattaa hyvin kaavalle asetettuja tavoitteita. Uutela on erittäin tärkeä osa Helsingin viher- ja virkistysalueverkostoa. Alueen suosio kasvaa jatkuvasti.

Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä uusi tie on pystytty linjaamaan siten, että se sovitetaan kulttuurimaiseman reunaan. Näin haitat myös metsäalueen linnustolle jäävät mahdollisimman pieniksi varsinkin kun räjäytystyöt tehdään lintujen pesimäajan ulkopuolella. Tien ei arvioida aiheuttavan haittoja luonnonsuojelukohteille eikä sen alle jää arvokkaita kasvillisuusalueita. Asemakaavamääräyksen mukaan katu tulee sovittaa maisemaan ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon ekologiset näkökohdat.

Ympäristölautakunta toteaa, että ajoneuvoliikenteen siirtäminen uudelle tielle ja nykyisen Uutelantien sulkeminen antaa mahdollisuudet muodostaa Uutelaan 100 hehtaarin suuruinen autoliikenteeltä rauhoitettu yhtenäinen virkistysalue. Pysäköintipaikkoja ja ajoneuvoliikennettä tarvitsevat toiminnot sijaitsevat Uutelan koillis- ja itäosissa.

Liikennesuunnitelma sisältää kokonaan uusia reittejä 10,1 km, josta katua ja ajoyhteyttä 1,7 km, pääulkoilureittejä 2,6 km ja ulkoiluteitä tai polkuja 5,8 km. Nykyisen reitistön määrä huomioon ottaen lopputuloksena olisi huomattavan tiheä polkuverkko. Kaavaehdotuksessa on mm. kaksi oikopolkua pääulkoilureitiltä Nuottaniemen ja Niemenapajan väliselle luontopolkuosuudelle linnustollisesti arvokkaan alueen läpi ja pitkospuureitti Rudträskin arvokkaan kasvikohteen läpi. Särkkäniemen suunnalta Skatanniemeen tuleva uusi rantapolku kulkisi eteläpäässä luonnonsuojelualueella. Tätä linjausta tulisi muuttaa siten, että polku yhtyy kevyenliikenteen väylään suojelualueen pohjoispuolella.

Hyvä ja sopivan tiheä polusto vähentää maaston kulumista mutta pirstoo samalla metsäluonnon yhtenäisyyttä. Ylitiheästä reitistöstä koituva haitta on nisäkkäille ja linnuille melko vähäinen, kasvillisuudelle ja selkärangattomille eläimille tuntuvampi. Uutelassa arvokkaalla lepakkoalueella polkujen valaistusta tulee välttää ja katualueella hajavalon suuntautuminen metsään estää, sillä viiksi- ja isoviiksisiippa kaihtavat valaistusta.

Asemakaavaehdotuksesta pois rajatuista alueista ympäristölautakunta toteaa seuraavaa: Kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.3.2006 päättänyt rajata Nuottasaaren ja Hallkullanniemen asemakaava-alueen ulkopuolelle. Ympäristölautakunta toteaa, että nämäkin alueet tulisi liittää Uutelan virkistysaluekokonaisuuteen. Alueet ovat voimassa olevassa viherseutukaavassa, maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa ja voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2002:ssa kokonaan virkistysaluetta.

Esittelijä

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.3.2006 päättänyt rajata Nuottasaaren ja Hallkullanniemen asemakaava-alueen ulkopuolelle.

Ulkoilureitistön suunnittelussa on sovitettu yhteen virkistyskäytön tarpeet ja luonnonsuojelutavoitteet. Lisääntyvän virkistyskäyttöpaineen takia kaavassa on osoitettu ohjeellisia ulkoilupolkuja Nuottaniemeen ja Rudträskin alueelle. Ulkoilupolkuja koskeva kaavamääräys edellyttää kuitenkin, että toimenpiteitä, joista on haittaa luonnolle tai maisemalle tulee välttää. Skatanniemen luonnonsuojelualueelle suunniteltu polku on merkitty ohjeellisena ulkoilupolkuna ja se on osoitettu olemassa olevan polun paikalle. Ulkoilupolun linjausta on tarvittaessa mahdollista muuttaa toteutuksen yhteydessä. Uutelan arvokas lepakkoalue on otettu huomioon kaavan valmistelussa. Kaavamääräyksen mukaan linnustolle ja lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava. Valaistuksen ja katujen toteutuksessa on otettava huomioon lepakoiden elinolosuhteiden säilyttäminen.

Yleisten töiden lautakunta (5.10.2006) puoltaa muutosehdotusta seuraavin huomautuksin:

Toisaalta halutaan autoton alue, mutta toisaalta ristiriitaisesti taas esitetään erilaisia toimintoja, joihin tullaan myös autolla, kuten tilakeskus, viljelypalstat ja loma- sekä virkistyspalvelut. Tämän lisäksi Uutelan eteläosassa on vakituista asutusta.

Liikennettä voidaan rajoittaa liikennemerkeillä, joilla käytännössä on vain vähäinen merkitys tai puomeilla, jotka taas hankaloittavat kohtuuttomasti alueella asuvien liikennöintiä ja rumentavat maisemaa. Vähiten luontoa rasittavaa on hyväksyä tosiasia, että alueella on autoliikennettä, joka ohjataan tiettyä reittiä pitkin.

Asemakaavaluonnokseen on merkitty uusi katuyhteys, Skatanniementie, Eteläreimarintieltä nykyisen koira-aitauksen luo ja siitä eteenpäin Hallkullanniementiehen asti kevyen liikenteen katuna. Uusi katuyhteys on hyvä ja perusteltu ja mahdollistaa ehyen virkistysaluekokonaisuuden kehittämisen.

Uuden ajoneuvoliikenteen linjauksen ansiosta Skatan tila ja siihen liittyvät niittyalueet muodostavat rauhallisen toiminnallisen ja maisemallisen kokonaisuuden. Huoltoajo tilalle ja viljelypalstoille sekä ajoyhteys huviloille ohjautuu virkistyskäyttöä vähiten häiritsevästi pohjoisesta tulevaa reittiä pitkin.

Vanhan Uutelantien muuttaminen kevyen liikenteen raitiksi rauhoittaa sekä historiallisesti että luontoarvoiltaan tärkeän ydinalueen ajoneuvoliikenteeltä ja muodostaa ulkoilijoille turvallisen ulkoilumaaston. Skatan tilaa kiertävän uuden tieosuuden linjaamisessa tulee erityisesti huomioida maaston muodot ja puusto siten, että luonto kärsii tien rakentamisesta mahdollisimman vähän. Skatan tilan ja uuden tien väliin tulee jättää mahdollisimman paljon suojapuustoa.

Autojen paikoitusalueet on asemakaavaehdotuksessa osoitettu katu-, viher- ja palstaviljelyalueille. Uutelantien itäpuolella, lähellä Uutelan kanavaa sijaitseva, retkeily- ja ulkoilualueella (VR) oleva ohjeellinen pysäköimispaikka (p) tulee merkitä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Samoin Skatanniementien katualueella sijaitseva ohjeellinen paikoitusalue (p) ja Hallkullanniemellä, viljelypalstojen yhteydessä oleva paikoitusalue [p(RP R-2)], tulee myös merkitä asemakaavaan yleiseksi paikoitusalueeksi (LP). Viljelypalstojen vieressä oleva paikoitusalue palvelee myös läheistä kiinteistöä, uimareita ja ulkoilijoita. Suunnittelematon alueella pysäköiminen on sekä luonnon, alueen yleisilmeen että turvallisuuden kannalta haitallista.

Tuonilmaisentie on merkitty lähivirkistysalueella (VL) sijaitsevaksi kevyen liikenteen raitiksi, jota pitkin saa ajaa koira-aitauksen lähelle merkitylle ohjeelliselle pysäköintialueelle. Tuonilmaisentie tulee merkitä asemakaavaan katualueeksi ja ohjeellinen paikoitusalue yleiseksi paikoitusalueeksi (LP). Tieyhteys tulee olemaan vilkkaassa käytössä kaikkina vuodenaikoina, joten yhteys on luonteeltaan sellainen, että se kuuluu katutoimen alaisuuteen.

Rakennusvirasto on laatinut Uutelan ulkoilualueen hoito- ja kehittämissuunnitelman. Asemakaavan vahvistuminen on edellytys eri hallintokuntien vastuualueiden määrittelemiselle ja virkistysalueen käytännön kehittämisen toimeenpanolle. Vuosaaren asukasmäärän kasvaessa on tärkeää, että asemakaavasta syntyy yhteisymmärrys ja se voidaan vahvistaa mahdollisimman pian.

Esittelijä

Asemakaavakarttaa on tarkistettu annetun lausunnon johdosta siten, että Uutelankanavan lähellä sijaitseva ohjeellinen pysäköintipaikka ja Skatannientien katualueella Särkkäniemessä sijaitseva ohjeellinen pysäköintipaikka on merkitty yleiseksi pysäköintipaikaksi (LP). Tuonilmaisentien on muutettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tonteille ja koirapuistoon ajo on sallittu. Koirapuiston pysäköintipaikat on osoitettu ohjeellisina VL-alueelle. Hallkullanniemellä viljelypalstojen yhteydessä sijaitsevaa ohjeellista pysäköintipaikkaa ei ole merkitty yleiseksi pysäköintialueeksi, koska alueelle johtaa ainoastaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tonteille ja palstaviljelyalueelle ajo on sallittu. Skatan tilan ja uuden tien välisen suojapuuston säilyttäminen on otettu huomioon kaavan valmistelussa. Kaavamääräys edellyttää, että toteutuksessa tulee noudattaa maaston korkeusasemaa ja välttää puiden kaatamista.

Liikuntalautakunta (29.8.2006) toteaa, että Uutelan ulkoilualueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen yleistavoitteet ovat hyvät. Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia pyritään parantamaan ja alue tulee palvelemaan pääosin itäisen Helsingin kasvavia virkistystarpeita.

Ulkoilureittien ja -polkujen osalta voidaan todeta, että varsinkin kesäkäyttöä ajatellen alueelle on merkitty riittävä polkuverkosto. Alueelle on tutkittu myös luisteluhiihtoon tarkoitetun latu-uran sijoittamista, mutta sitä ei ole pidetty alueelle sopivana ratkaisuna. Alueen pohjoisosaan on mahdollista tehdä perinteiseen hiihtoon soveltuva "metsälatu", joka ei muuta ympäristöä niin paljon kuin luisteluhiihtoon tarkoitettu leveä ura.

Mustalahden venesatama-alueen veneiden talvisäilytysalueen pientä lisäystä ja Itäreimarintien ja Itäreimarintien ja Skatanniementien risteyksen veneiden talvisäilytyspaikkaa pidetään hyvinä. Myös Vuosaarenlahden venesatama-alueen laajennusta pidetään hyvänä, koska se mahdollistaa laiturialueiden sijoittamisen kunnolla venesataman alueelle. Myös koirapuiston siirtoa alueen pohjoisosaan pidetään hyvänä.

Huomautuksenaan liikuntalautakunta esittää, että Vuosaarenlahden vesialueelle merkittyä aallonmurtajan (va) rajausta muutetaan niin, että aallonmurtajaa voidaan jatkaa molempiin suuntiin.

Lisäksi esitetään, että kaavamuutosaluetta laajennettaisiin nykyiselle Porslahden venesatama-alueelle ja nyt venelaitureiden sijoittamisen kieltävä kaavamerkintä (vle) muutettaisiin merkinnäksi, joka sallii sijoittaa kyseiselle vesialueelle kelluvia ponttonilaitureita.

Esittelijä

Vuosaarenlahden aallonmurtajan jatkaminen ja Porslahden venesataman venelaitureiden sijoittamisen kieltävän kaavamerkinnän muuttaminen edellyttäisivät asemakaava-alueen rajan muuttamista. Asemakaavaehdotuksen rajaa ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa tässä vaiheessa. Esitettyjä kehittämistarpeita voidaan tarkastella Vuosaaren sataman ympäristön kaavamuutosten valmistelun yhteydessä.

Pelastuslautakunta (15.8.2006) toteaa, että muutettaviksi esitettyjen liikennejärjestelyjen yhteydessä tulee parantaa rakennusten osoitteistoa ja virkistysalueen opastusta. Suunnitellut ajonestopuomit tulee olla pelastuslaitoksen pelastustieohjeen mukaisia. Uutelantien ja Uutelankanavan ylittävän sillan rakenteissa tulee ottaa huomioon pelastuslaitoksen ajoneuvokaluston vaatimukset. Muuten ehdotuksesta ei ole huomautettavaa.

Esittelijä

Uutelan silta on normaali moottoriajoneuvoliikenteen silta, joten se on mitoitettu pelastuskalustolle. Asemakaavaehdotukseen on merkitty nimet nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti. Virkistysalueiden opastukseen liittyvät asiat otetaan jatkossa huomioon rakennusviraston hoito- ja kehittämissuunnitelmissa.

Helsingin Vesi (1.2.2007) puoltaa asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

Kaava-alue ei kuulu vesihuoltolain mukaiseen Helsingin Veden toiminta-alueeseen, jonka tekninen lautakunta on hyväksynyt 1.10.2003. Päätöksen perustelujen mukaan Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolelle tulevat jäämään mm. valtaosa saarista sekä kaupunkirakenteesta erillään olevat alueet. Näin ollen Uutelan asemakaavaehdotusalue ulkoilu- ja virkistysalueineen tulee valtaosiltaan jäämään Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolelle.

Kuten kaavaehdotuksessa sekä Uutelan alueelle aiemmin tehdyssä vesihuoltoselvityksessä ehdotetaan, alueen vesihuolto tulee toteuttaa yksityisin järjestelyin.

Kaava-alueen luoteisosa sijoittuu Huvilamäen pohjaveden muodostumisalueen suojavyöhykkeelle. Helsingin Vesi pitää tärkeänä pohjaveden suojelua ja suojaamistoimenpiteitä kyseisellä pohjavesialueella, jonka myös Suomen Ympäristökeskus on sisällyttänyt veden hankinnan kannalta tärkeiden pohjavesiesiintymien valtakunnalliseen luetteloon.

Alueen pohjavesiesiintymä säilytetään kaupungin vesihuollon varajärjestelmän osana ja mahdollisten poikkeusolojen paikallisena pohjavesilähteenä. Pohjaveden laadun ja antoisuuden nykytason säilyttämiseksi tulee alueen rakennushankkeita ja toimintoja varten laatia rakennus- ja toimenpidelupien edellyttämät työnaikaiset pohjaveden hallinta- ja laaduntarkkailusuunnitelmat sekä noudattaa rakennussuunnittelussa ja rakentamisessa voimassa olevaa rakentamistapaohjetta, jossa on määräykset tärkeälle pohjavedensuojelualueelle rakentamisesta.

Asemakaavaan tulee merkitä kuusi metriä leveä johtokuja alueen luoteisosan lähivirkistysalueelle rakennettua yleistä vesihuoltolinjaa varten. Puhdistettujen jätevesien tunnelin lasku-uomaan on asennettu purkuputket. Tunnelin suuaukon ja rantaviivan väliin tulee merkitä purkuputkien suoja-alueeksi kymmenen metriä leveä johtokuja.

Esittelijä

Kaavan laatimisen lähtökohtana on ollut, että alueen vesihuolto tulee toteuttaa yksityisin järjestelyin. Helsingin Veden toiminta-alueeseen liittyen esittelijä viittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen kaavasta antamaan lausuntoon.

Pohjavesialue on otettu valmistelussa huomioon. Kaavamääräyksen mukaan rakentaminen I-luokan pohjavesialueella tulee toteuttaa siten, ettei se aiheuta pohjaveden likaantumista, veden pinnan alenemista, eikä vähennä sen virtausta.

Pohjaveden suojelua koskevat toimenpiteet tulevat huomioon otetuksi, kun noudatetaan rakennusvalvontaviraston rakennustapaohjetta tärkeälle pohjavesialueelle rakentamisesta (Rakvv 15.6.1999/30.11.2004). Kaavassa on pohjaveden suojelua koskeva määräys.

Lausunnossa esitetyt johtokujat on merkitty kaavakarttaan. Särkkäniemessä luonnonsuojelualueella oleva johto on otettu huomioon Särkkäniemen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksissä.

Uudenmaan ympäristökeskus (7.11.2006) toteaa yhteenvetonaan, että asemakaava perustuu pääosin huolellisiin selvityksiin ja on hyvin laadittu. Maisemaltaan ja luonnoltaan arvokkaan Skatanniemen lisärakentaminen kaipaa vielä tarkempia perusteluja ja arviointeja. Vesihuoltoselvityksen suositukselle ei ole perusteita. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Skatanniemen ympärivuotisen asutuksen lisäys edellyttää viemärin ja vesijohdon rakentamista. Tällöin verkostoon voidaan liittää myös muu johtolinjan varrella oleva rakennuskanta. Viittaus asetukseen n:o 543/2003 on poistettava asemakaavamääräyksistä.

Skatanniemen osalta Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että uuden ympärivuotisen asutuksen vaikutuksia maisemaltaan ja luonnoltaan arvokkaalle alueelle on selvitettävä yksilöidymmin. Myöskään kiinteistökohtaisen vesihuollon edellytyksiä ja vaikutuksia ei ole kerrottu. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei ole edellytyksiä kiinteistökohtaiselle vesihuollolle.

Vesihuollon osalta Uudenmaan ympäristökeskus toteaa vesihuoltolainsäädännön lähtökohtana olevan, että kaikki asemakaava-alueet sisällytetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Lisäksi todetaan, että Uutelaan laaditussa vesihuoltoselvityksessä alueen pohjoisosaan esitetään viettoviemäröintiä ja Skatanniemeen matalapaineviemäröintiä sekä muille alueille kiinteistökohtaista vesihuoltoa. Ympäristökeskus huomauttaa, että kaavaselostuksessa ehdotettu kiinteistökohtainen vesihuolto poikkeaa vesihuoltoselvityksen suosituksista ja että keskitetty vesihuolto on mahdollista toteuttaa muuttamalla Helsingin Veden toiminta-aluetta asemakaavoitusta vastaavaksi. Uudenmaan ympäristökeskus kiinnittää huomiota myös siihen, ettei kiinteistökohtaisen vesihuollon edellytyksiä ja vaikutuksia ole kerrottu. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että valtioneuvoston asetukseen n:o 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla viittaava kaavamääräys on poistettava, koska se on ristiriidassa kaavaa varten laaditun vesihuoltoselvityksen kanssa.

Kaavaehdotuksessa on esitetty Y-1/sk-kaavamääräys mahdollistaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun ja kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja sekä yhden henkilökunnan asunnon. Selostuksessa todetaan Vuosaaren sataman aiheuttama melu. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huomioida valtioneuvoston melutason ohjearvot.

Ympäristöarvojen osalta huomautetaan, että koiratarhan sijoittaminen saattaa olla ristiriidassa pohjaveden suojelutavoitteiden kanssa.

Uudenmaan ympäristökeskus (26.2.2007) ilmoitti kantanaan vesihuoltoasiasta käydyn neuvottelun jälkeen, että asia tulee riittävästi hoidettua, kun kaavasta poistetaan 7.11.2006 päivätyn Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti hajajätevesiasetukseen viittaava kaavamääräys.

Esittelijä toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Skatanniemi

Skatanniemelle on osoitettu asuinalue yleiskaavoissa 1992 ja 2002. Yleiskaavan aluevaraus mahdollistaa nyt asemakaavassa esitetyn täydennysrakentamisen. Asemakaavassa alue on merkitty yleiskaavan mukaisesti erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään.

Asuinalue sijaitsee Skatanniemen luonnonsuojelualueiden välissä. Skatanniemen keskiosassa on myös muinaismuistolain rauhoittama I maailmansodan aikainen linnoituslaite, jonka välistä kulkee Skatanniemelle johtava tie. Alue on maisemaltaan ja geologialtaan näyttävä, kärkeä kohti kapeneva, pitkälle mereen ulottuva niemi. Alueelle ominaista ovat rantojen silokalliot.

Skatanniemellä on tällä hetkellä kuusi yksityistä kiinteistöä. Niiden omistajat ovat kaavaa koskevissa mielipiteissään halunneet alueelle rakennusoikeutta asuinrakentamista varten.

Niemen itärannalla on kolme asuinrakennusta ja länsirannalla on kaksi kesämökkiä ja yksi rakentamaton tila. Kaksi itärannan rakennuksista on suojeltavia.

Skatanniemen itärannan kolmen kiinteistön rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaan (200, 125 ja 180 k-m2). Olemassa olevien rakennusten väliin kiinteistölle 5:53 on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka, jonka rakennusoikeus on 125 k-m2. Tällöin kaikkien itärannan tonttien tonttitehokkuus on 0,05. Kyseisen korttelin 54327 uusi rakennuspaikka sijaitsee kadun varressa tontilla 3. Uusi rakennus on noin 40 metrin päässä rannasta. Kaavamääräyksen mukaan uuden rakennuksen ja rannan välissä tulee olla puita ja pensaita. Skatanniemen rakennukset sijoittuvat siten, ettei niistä ole haittaa Skatanniemen itäosan maisema- ja luontoarvoille.

Länsirannan maisemallisesti aralle alueelle on maisemasyistä merkitty kaikille kolmelle tontille vain 125 k-m2:n rakennusoikeus. Jotta länsirannan arvokas maisema voitaisiin säilyttää, tonttitehokkuus on pienempi kuin 0,05. Kaksi länsirannan rakennusaloista on osoitettu olemassa olevien kesämökkien paikoille. Korttelin 54328 tontin 2 rakennuspaikka on uusi. Tämän maisemallisesti aran tontin rakennuspaikka on osoitettu kadun viereen, jotta rantamaiseman muutos olisi mahdollisimman vähäinen. Suurin osa tästä kallioisesta tontista on merkitty alueeksi, jolla on maisema- ja luonnonsuojeluarvoja. Kaavamääräyksen mukaan rantavyöhyke ja silokalliot tulee säilyttää luonnonmukaisena. Skatanniemen maisemallisesti arvokkaan länsiosan rakentaminen on pienimuotoista, jotta maisema muuttuisi mahdollisimman vähän.

Koko Skatanniemellä on annettu määräykset rakentamisen sopeuttamisesta rakennussuojelu-, luonto- ja maisema-arvoihin. AO/s-korttelialueelle ei saa rakentaa uusia rantasaunoja ja laitureita. Yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 4 m, eikä tontteja saa aidata umpiaidalla.

Skatanniemen rakentaminen ympärivuotiseen asutukseen lisää hieman alueen liikennettä. Skatanniemen kärkeen johtavan tien maisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Skatanniemen kunnallistekniikan rakentaminen aiheuttaa louhimistarpeen, mutta ympäristöä säästäviä tekniikoita käyttämällä haittoja voidaan vähentää. Kaavamääräys edellyttää, että kunnallisteknisissä töissä on käytettävä ympäristöä säästäviä tekniikoita ja työtapoja.

Lausunnon johdosta kaavaselostuksessa on täydennetty Skatanniemen rakentamista koskevaa arviointia.

Vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa vesihuoltolainsäädännön lähtökohtana olevan, että kaikki asemakaava-alueet sisällytetään vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen.

Kaavan lähtökohtana on, että vesihuolto toteutetaan Uutelan alueella kiinteistökohtaisesti, koska alue ei kuulu vesihuoltolaitoksen nykyiseen toiminta-alueeseen. Asemakaavassa ei voida määrätä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta. Helsingin Veden vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta päättäminen kuuluu teknisen lautakunnan päätösvaltaan. Tekninen lautakunta on päättänyt toiminta-alueestaan 1.10.2003. Päätöksen perustelujen mukaan toiminta-alueen ulkopuolelle tulevat jäämään mm. valtaosa saarista sekä kaupunkirakenteesta erillään olevat alueet. Helsingin Vesi on todennut kaavasta antamassaan lausunnossa, että Uutelan asemakaavaehdotusalue tulee valtaosiltaan jäämään Helsingin Veden toiminta-alueen ulkopuolelle. Helsingin Vesi puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä sillä huomautuksella, että vesihuolto tulee toteuttaa yksityisin järjestelyin.

Uudenmaan ympäristökeskus viittaa lausunnossaan alueelle vuonna 2001 laadittuun vesihuoltoselvitykseen ja siinä esitettyyn yhteen vaihtoehtoon vesihuollon järjestämiseksi. Kaavan sisältö on oleellisesti muuttunut laaditun vesihuoltoselvityksen jälkeen. Alueen pohjoisosaan suunniteltu asuinalue on poistettu, joten vesihuoltoselvityksen ratkaisulle ei ole enää perusteita.

Asemakaavamääräyksissä oli informaation vuoksi viittaus valtioneuvoston asetukseen n:o 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Koska asetuksen periaatteet tulevat noudatettavaksi riippumatta siitä, onko kaavamääräyksiä annettu vai ei, niin määräys on poistettu. Kaavaselostusta on täydennetty kiinteistökohtaisen vesihuollon vaikutusten arvioinnilla.

Jätevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Skatanniemellä tonttien koon, maaperäolosuhteiden ja topografian kannalta soveliain käsittelyjärjestelmä on umpisäiliö, josta ei ole purkuputkea ympäristöön. Säiliö tyhjennetään määrävälein loka-autolla ja kertynyt jätevesi viedään jatkokäsittelyyn jätevesipuhdistamolle. Myös muut, asetuksen puhdistusvaatimukset täyttävät järjestelmät, kuten pienpuhdistamot, ovat mahdollisia. Oikein toteutettuna ja hoidettuna kiinteistökohtainen järjestelmä vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Talousveden hankinta hoidetaan kiinteistökohtaisesti tai naapureiden kanssa yhteistyössä.

Keskitetty vesihuoltojärjestelmä, jossa jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon ja talousvesi otetaan kaupungin vesijohdosta, edellyttäisi kiinteistöjen omistaman vesiosuuskunnan perustamista ja järjestelmän toteuttamista osuuskunnan varoilla. Kaava ei estä kunnallisen vesihuollon järjestämistä, mikäli kaupunki tekee päätöksen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamisesta.

Uutelan vesihuollosta on järjestetty 13.2.2007 neuvottelu, jossa olivat mukana Uudenmaan ympäristökeskuksen, Helsingin ympäristökeskuksen, Helsingin Veden ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajat. Uudenmaan ympäristökeskus ilmoitti 26.2.2007 kantanaan, että asia tulee riittävästi hoidettua, kun kaavasta poistetaan 7.11.2006 päivätyn UUS:n lausunnon mukaisesti hajajätevesiasetukseen viittaava kaavamääräys.

Asemakaavan valmistelussa on otettu huomioon valtioneuvoston melutason ohjearvot.

Koiratarha ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella.

Museovirasto (5.10.2006) toteaa lausunnossaan, että sm- ja sm-1-kaavamääräysten tulee kuulua: "Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on kuultava Museovirastoa."

Esittelijä toteaa, että lausunnon johdosta kaavamääräyksiä on muutettu lausunnossa esitetyllä tavalla.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta kaavaehdotusta on korjattu ja muutettu seuraavasti:

Muut kaavaehdotukseen tehdyt muutokset:

Lisäksi asemakaavakarttaan ja asemakaavamääräyksiin on tehty pieniä teknisluonteisia tarkistuksia.

Jatkotoimenpiteet Esittelijän mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kiinteistövirasto jatkanee neuvotteluja maanomistajien kanssa.

Vilho Ahola ja Antti ja Ritva Elonen pyytävät, että heille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto. Atik Ali ja osakeyhtiö Ranta-Ali pyytävät kunnan perustellun kannanoton ja lähettämään viipymättä tiedon kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 2.3.2006 päivätyn ja 26.4.2007 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11510 puoltoineen kaupunginhallitukselle sekä esittää etteivät muistutukset ja lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä muistutuksen lähettäneille.

Lisätiedot:
Kiljunen-Siirola Raisa, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37209
Eronen Matti, toimistopäällikkö, puhelin 310 37219
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 310 37252
Sala-Sorsimo Penelope, diplomi-insinööri, puhelin 310 37118
Vainio Pirkko, johtava lakimies, puhelin 310 37361
Erroll Katri, II asemakaava-arkkitehti, puhelin 310 37324
Salastie Riitta, arkkitehti, puhelin 310 37218
Timperi Marianna, arkkitehti, puhelin 310 37192

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11510

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Muistutukset (vain linkkinä)

 

Liite 5

Lausunnot (vain linkkinä)


Alkuun

2

MYLLYPURON VOIMALAITOSKORTTELI, MYLLYPURON KESKUKSEN ITÄOSA JA LALLUKANTIEN - RANCKENINTIEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS

Kslk 2007-36, 2003-1435, TUKES 4.1.2007, Helen 25.9.2003, Helen 26.2.2007, Helen 8.3.2007, Hellsten Tarja ym. 21.2.2007, Huhtinen Jorma ja Liisa 23.2.2007, Jumppanen Ilkka O. ym. 2.4.2006, Jumppanen Ilkka O. ym. 29.10.2003, Kallioniemi Heikki ja Pirkko 15.2.2007, Kaukonen Antero 21.2.2007, Kaukonen Antero s-posti 12.9.2003, Kontula-seura 9.10.2003, Kontula-Seura ry 20.2.2007, Lallukantie 1 As Oy faksi 22.10.2003, Lions Club Helsinki/Myllypuro ry hallitus 20.10.2003, Museo 20.2.2007, Museo 29.10.2003, Pulkkinen Lea perikunta 15.10.2003, Rautapaidantie 16 Asunto Oy 22.2.2007, Rissanen Martti ja Heli 23.2.2007, Roitto Ari-Pekka 23.2.2007, Sosv 13 22.2.2007, Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri 20.2.2007, Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri 27.2.2007, Vartio- ja Mellunkylän kiinteistöyhdistys ry s-posti 31.10.2003, Ymk 13.2.2006

Karttalehdet K5 ja K6, hankenro 767

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro, Puotinharju, Vartioharju), virkistys-, liikenne- ja erityisalueita sekä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula, Kurkimäki) kortteleita 47050 ja 47051 sekä virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueita (muodostuvat uudet korttelit 45575-45586 ja 47288-47294) koskeva asemakaavan muutosluonnos.

Alueen sijainti: Alue sijaitsee Kehä I:n itäpuolella Myllypuron ja Kontulan liittymien läheisyydessä. Pohjoisessa rajana on Kontulan kelkkapuisto ja omakotialue, idässä Vartioharjun pientaloalue ja etelässä Puotinharjun asuntoalue.

Suunnittelualueeseen kuuluu Myllypuron voimalaitoskortteli sekä Mustapuronpuisto ja Kehä I:n itäreunan suojaviheralueet Kontulassa ja Vartioharjussa.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Yleiskaava 2002:n mukaisen pientalovaltaisen asuntorakentamisen Kehä I:n itäpuolelle Myllypuron entisen voimalaitoksen tontille ja Lallukantien-Ranckenintien ympäristöön.

Kehä I:n ja Kontulantien viereen on kaavassa osoitettu neljäkerroksista terassitalorakentamista ja toimitilaa, muilta osin alueelle on suunniteltu pientaloja. Kehän I:tä lähinnä olevassa rakentamisessa on otettu huomioon liikenteen haittavaikutukset.

Asuntorakennusoikeus on yhteensä 66 000 k-m2. Tästä rivitalojen tai yhtiömuotoisten erillistalojen rakennusoikeus on noin kolmasosa ja omakotitalojen rakennusoikeus lähes kolmasosa. Omakotitontteja on 115. Toimitilatontin rakennusoikeus pysäköintilaitoksineen on 14 000 k-m2.

Voimalaitostontilla toimisto- ja varastokäytössä oleva entinen kivihiilivoimala sekä käytössä olevat huippulämpökeskus ja sähköasema säilyvät. Voimalaitosrakennus voi säilyä Helsingin Energian keskusvarastona tai se on mahdollista muuttaa monipuoliseen työpaikka- ja kulttuurikäyttöön.

Huippulämpökeskuksen ja sähköaseman toiminta säilyy nykyisellä paikalla. Öljysäiliöt siirretään korttelin keskiosasta lämpökeskuksen eteläpuolelle osittain maan alle. Tältä osin voimalaitoskorttelia on laajennettu etelään. Ajoyhteys polttoaineen kuljetuksia varten järjestetään Lallukantieltä.

Mustapuronpuisto säilyy pääosin puistona kaavatyön aikana laaditun maisemasuunnitelman mukaisesti. Soraharjuntien ja Lallukantien risteyksessä sijaitseva avokytkinasema siirretään ja korvataan sähköasemarakennuksella.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) voimalaitostontin pohjoisosa on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi ja eteläosa teknisen huollon alueeksi. Lähinnä Myllypuron liittymää oleva alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi sekä osin keskustatoimintojen alueeksi. Kaava-alueen itäisin osa on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Eteläisin osa Mustapuron laaksoa on virkistysaluetta. Asemakaavan muutosluonnos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Voimalaitoskorttelissa on voimassa 21.2.1997 vahvistettu Kehä I:n ja Kontulantien liittymän asemakaava nro 10312. Kortteli on kaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET), rakennusoikeus on 30 000 k-m2 ja rakennusten volyymi on määritelty rakennusaloin ja räystäskorkeuksin (korkeimmillaan 60 m merenpinnasta ja noin 29 m pihatasosta). Korttelin länsipuolella on Kehä I:n ja Kontulantien suojaviheraluetta (EV) sekä liikennealuetta. Korttelin itäpuolella olevalla kapealla suojaviheralueella on voimassa 3.2.1987 vahvistettu asemakaava nro 9030 ja korttelin luoteispuolella olevalla pienellä kiilamaisella alueella on voimassa 29.7.1988 vahvistettu asemakaava nro 9448.

Voimalaitoskorttelista etelään on voimassa 2.2.1998 vahvistettu Kehä I:n ja Myllypurontien liittymän asemakaava nro 10333 sekä Myllypuron keskuksen toimitiloja koskeva asemakaava nro 11241 (hyväksytty 13.10.2004). Asemakaavojen mukaan Kehä I:n itäreunassa on suojaviheraluetta, jolle tulee rakentaa meluesteitä. Kaakkoisosa on katualuetta ja lähivirkistysaluetta (VL).

Kaava-alueen itäosassa on voimassa 3.2.1987 vahvistettu asemakaava nro 9030, jossa voimalaitoskorttelin ja Kontulan omakotialueen välinen kaista on suojaviheraluetta. Kaava-alueen itäisin osa Ranckenintien eteläpuolella on lähivirkistysaluetta ja sähköaseman tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Sähköaseman tontin ja Lallukantien välissä on pieni suojaviheraluekiila.

Rakennuskiellot

Voimalaitostontilla ja osalla Kehä I:n itäpuolen suojaviheraluetta on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Maanomistus

Kaupunki omistaa maan koko kaava-alueella.

Alueen yleiskuvaus

Pohjoisosa kaava-alueesta käsittää Myllypuron voimalaitoskorttelin, joka on kokonaisuudessaan rakennettu tai avovarastona. Alueen eteläosa on rakentamatonta Mustapuron laaksoa, joka on osa laajempaa kaupunkirakenteellisesti merkittävää viheraluekokonaisuutta Itä-Helsingissä. Laakso on entistä viljelymaisemaa, joka on metsittymässä. Aluetta halkoo 110 kV:n sähkölinja.

Kaava-alue ympäröi kolmelta suunnalta Kontulan pientaloaluetta, jolla on asuntorakentamista eri vuosikymmeniltä. Etelässä on Vartioharjun pientaloalue ja kaava-alueen länsipuolella kulkee Kehä I ja Kontulantie.

Rakennettu ympäristö

Voimalaitoskorttelin alkuperäiset rakennukset ovat Aarne Ervin suunnittelemat 1960-luvun puolivälissä: voimalaitos, pohjoisosassa sijaitseva pitkänomainen matala piirikeskusrakennus ja vielä viimeksi 1966 suunniteltu portinvartijan koppi.

Voimalaitoksen kylkeen, sen eteläpuolelle, on 1978 valmistunut huippulämpökeskus, joka on edelleen käytössä.

Korttelin keskiosassa, sen länsilaidalla on kaksi maanpäällistä öljysäiliötä. Tontille on lisäksi myöhemmin rakennettu puoliavoimia varastorakennuksia ja mm. traktoritalli. Tontin piha-alueet ovat varasto- ja logistiikkakäytössä.

Voimalaitosrakennus edustaa korkeatasoista teollisuusrakentamista ja on oivallinen esimerkki panostuksesta laitosarkkitehtuuriin 1960-luvulla Helsingissä. Nykyisin voimalaitos on Helsingin Energian keskusvarastona, ja osittain rakennuksessa on toimitiloja.

Korttelin rakennukset ovat muodostaneet alun perin yhtenäisen kokonaisuuden. Rinteeseen puolittain upotettu, matala, pitkä piirikeskusrakennus on sopeutettu voimalaitoksen arkkitehtuuriin samoin kuin portinvartijan koppikin. Piirikeskuksen toisessa kerroksessa on toimistotilaa.

Voimalaitoskorttelia ja Soraharjuntien sekä rakentamattoman Lallukantien kulmauksessa olevaa avokytkinasemaan kuuluvaa matalaa tiilirakennusta lukuun ottamatta kaava-alueella ei ole muuta rakentamista. Kytkinasema liittyy itä-länsisuuntaiseen 110 kV:n sähkölinjaan.

Palvelut Lähimmät palvelut ovat Myllypuron keskuksessa. Voimalaitoskorttelin pohjoisosasta on myös Kontulan keskuksen palveluihin kävelyetäisyys (vajaa kilometri).

Myllypuron keskuksessa, Kehä I:n länsipuolella on metroasema, ostoskeskus, joka lähivuosina korvataan uudella monipuolisemmalla palvelukeskuksella, kirjaston lehtisali sekä kattavat liikuntapalvelut: Liikuntamyllyn suuri yleisurheilu- ja liikuntahalli sekä salibandykeskus.

Lähimmät koulut sijaitsevat Kontulassa Rintinpolulla kaava-alueesta koilliseen sekä Myllypuron kerrostaloalueella. Lähin lasten päiväkoti on Kontulassa Humikkalantiellä. Myllypuron keskukseen rakennetaan asuintontin yhteyteen uusi päiväkoti vuosien 2007-2008 aikana. Ruotsinkielinen ala- ja yläaste ovat Puotinharjussa Kukkaniityntiellä.

Liikuntamyllyn pohjoispuolelle on suunnitteilla uusi, Myllypuron ja Itäkeskuksen yhteinen terveysasema.

Liikenne Alue rajoittuu lännessä Kehä I:een. Kehä I:n nykyinen liikennemäärä on Myllypuron keskuksen kohdalla noin 61 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pohjoisessa alue rajoittuu Kontulantiehen, jonka liikennemäärä on noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa voimalaitostontin kohdalla.

Voimalaitostontille on liittymät Kontulantieltä Kurkimäentien liittymän ja Sirrikujan kohdalla.

Kehä I:ltä Myllypuron liittymän kohdalta alkavalta Karjatanhuanpolulta on pääsy nykyiselle pientaloalueelle. Karjatanhuanpolun liikennemäärä on noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat tämän asemakaava-alueen reunoilla Kehä I:n itäreunassa ja Kontulantien eteläpuolella. Mustapuron laaksossa ja alueen pohjoispuolella Kontulan kelkkapuiston reunassa kulkevat seudulliset pääulkoilureitit.

Luonnonympäristö

Voimalaitoskorttelissa ei ole luonnontilaista aluetta. Voimalaitoskorttelin sekä nykyisen asuntoalueen välissä ja Kehä I:n reunoilla on luonnontilaisia pieniä metsikköalueita. Lallukantien-Ranckenintien eteläpuoli on osin metsittynyttä entistä viljelymaisemaa. Mustapuron ympäristössä on rehevää lehtomaista puronvarsikasvustoa.

Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä osa alueesta on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi alueeksi. Linnustollisesti arvokas alue käsittää sekä Mustapuron laakson että Mellunkylän purolaakson puronvarsiniityt, -lehdot ja pensaikot Kehä I:ltä Länsimäentielle.

Mustapuronpuisto on lähes kokonaisuudessaan merkitty luontotietojärjestelmässä geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaaksi saraturvekerrostumaksi.

Suojelukohteet

Kaava-alueella on voimalaitostontin ja Kontulan omakotialueen välisellä viherkaistalla joitakin ensimmäisen maailmansodanaikaisia linnoitteita. Linnoitteet jatkuvat osin jo rakennetuille omakotitonteille. Osa on kadonnut tonttien rakentamisen ja myös voimalaitostontin rakentamisen myötä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Myllypuron huippulämpökeskuksessa tuotetaan kaukolämpöä pakkaskausina silloin, kun peruskuormalaitosten teho ei yksin riitä. Huippulämpökeskuksella on kaksi polttoaineteholtaan 133 MW:n kuumavesikattilaa, joiden lämmittämiseen käytetään raskasta polttoöljyä. Kattiloiden vuotuiset käyttöajat ovat viime vuosina vaihdelleet alle 100:sta noin 400 tuntiin kattilaa kohden. Laitoksen savukaasut johdetaan 100 metriä korkeaan savupiippuun.

Raskasta polttoöljyä säilytetään kahdessa 5 000 m3 varastosäiliössä laitosrakennuksen pohjoispuolella yhteensä enimmillään 9 340 tonnia. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan 400 m3 säiliössä enintään 340 tonnia. Laitoksella varastoidaan lisäksi 1,5 tonnia natriumhydroksidin vesiliuosta sekä pieniä määriä happea, nestekaasua ja asetyleeniä kaasupulloissa.

Myllypuron huippulämpökeskuksella on Uudenmaan ympäristökeskuksen 29.1.1998 myöntämä ympäristölupa. Helsingin Energia on jättänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain edellyttämän uuden ympäristölupahakemuksen 30.12.2004. Lupahakemus on edelleen vireillä. Laitoksen turvallisuutta valvova viranomainen on Turvatekniikan keskus.

Kaava-alueella on runsaasti koko kaupunkia ja Itä-Helsinkiä palvelevia yhdyskuntateknisen huollon järjestelmätasoisia rakenteita, joista merkittävimpiä ovat Myllypuron voimalaitokselta kaupungin korkeajännitteiseen sähkörunkoverkkoon kuuluvat 110 kV:n maa- ja ilmakaapelit ja avokytkinasema sekä runkokaukolämpöjohdot. Voimalaitostontin kohdalla risteää merkittäviä jätevesi- ja energiahuollon tunneleita huoltotiloineen ja ajoyhteyksineen. Mustapuron laaksossa on merkittäviä vesi- ja jätevesihuollon runkoyhteyksiä sekä aluekuivatuksen selkärankana toimiva Mustapuro Kontulasta tulevine sivuhaaroineen. Kaava-aluetta sivuavat, olemassa olevat asuinalueet ovat yhdyskuntateknisen huollon palveluiden piirissä.

Maaperä ja sen rakennettavuus

Kaava-alueen keskiosa sijaitsee Myllypuron selänteellä, josta maanpinta laskee pohjoiseen kohti Kurkisuota ja kaakkoon kohti Mustapuron laaksoa. Nykyisen voimalaitostontin eteläosassa ja sen eteläpuolella on kalliopaljastumia, ja pintamaalajina ohutta moreenia.

Myllypuron selänteen lievealueilla irtomaakerroksista päällimmäisenä on hiekkaa, paikoin paksultikin, ja sen alla on savea ennen pohjahiekkaa, -moreenia ja kalliota. Nykyisen voimalaitostontin pohjoisosassa savilinssi on syvällä ja ohut. Lallukantien-Ranckenintien kaakkoispuolella pintahiekkakerros on ohut ja sijaitsee 1-4 m paksun turvekerroksen alla. Kehä I:n ja Lallukantien liittymän lähellä pintahiekkakerros on paksumpaa. Pintahiekkakerros kuivattaa laajalla selännerinteellä muodostuvan pohjaveden, joka lievevyöhykkeen alareunassa on ajoittain paineellista ja purkautuu maanpinnalle.

Rakennettavuudeltaan kaava-alueen keski- ja pohjoisosien maaperä on tavanomaista. Myllypuron selänteen lievevyöhykkeellä Mustanpuron laaksossa maanpinnan jyrkkyys, maaperän kerrosrakenne sekä runsas pohjavesivalunta vaikeuttavat pohjarakentamista.

Ympäristöhäiriöt

Maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty tekemällä koko kaava-alueen kattava käyttöhistoria- ja tutkimustarveselvitys vuonna 2004 ja maastotutkimuksia voimalaitoskorttelin alueella vuosina 2005 ja 2006. Näytteitä on otettu 45 tutkimuspisteestä. Näytteistä on tutkittu metalleja, öljyhiilivetyjä, PAH- ja PCB-yhdisteitä sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Voimalaitostontin maaperässä on havaittu pilaantuneisuutta paikoin entisen hiilikentän alueella sekä pohjoisosassa mm. ajoneuvojen huoltoon käytettävän piirikeskusrakennuksen lähellä. Entisen hiilikentän alueella on todettu lievästi metalleilla pilaantunutta maata noin 4 000 m2:n alalla. Tällä osa-alueella on havaittu maa-aineksen joukossa hiiltä noin 2 metrin syvyydessä. Lievästi pilaantuneen maan määräksi on arvioitu 7 000 m3.

Voimalaitostontin pohjoisosassa on havaittu lievästi sinkillä pilaantunutta maata noin 200 m2:n alalla arviolta 200 m3. Osa-alueella on todettu useassa näytteissä tavanomaisesta poikkeavaa hajua. Hajun alkuperää on pyritty tunnistamaan tutkimalla orgaanisten aineiden pitoisuuksia pitoisuusmittauksin sekä tuntemattomien haihtuvien yhdisteiden kaasukromatografisella seulonnalla. Haituvia yhdisteitä ei mittauksin kuitenkaan todettu.

Kaava-alueella myös kytkinkentän maaperän on arvioitu mahdollisesti pilaantuneen. Pilaantumista on voinut aiheuttaa kenttärakenteissa käytetty tuhka. Käytössä olevan kytkinkentän tutkiminen ei ole ollut turvallisuussyistä mahdollista.

Huippulämpökeskuksen polttoöljyn varastointi edellyttää riittävää suojaetäisyyttä muihin toimintoihin. Polttoainevarastosta voi aiheutua vaaraa ympäristölle tulipalotilanteessa. Suojaetäisyys rakennuksiin, joissa oleskelee ihmisiä, on noin 25 metriä ja suojaetäisyys hitaasti evakuoitaviin kohteisiin on noin 35 metriä. Raskas polttoöljy voi mahdollisessa tulipalotilanteessa ylikiehua voimakkaasti, minkä vuoksi palavan säiliön ympäristö tulee voida evakuoida kahdessa tunnissa 250 metrin etäisyydeltä.

Laitosalueelta voi levitä ympäristöön ajoittain havaittavaa hajua polttoöljyvarastoista. Laitoksen savukaasut poistuvat 100 metriä korkean piipun kautta siten, ettei niillä ole merkittävää vaikutusta laitosalueen välittömän lähialueen ilmanlaatuun.

Laitosalueelta voi ajoittain kantautua energiatuotantoon liittyvää ääntä. Laitosalueen savupiipun puoleisella rajalla tontin itäreunalla on mitattu melutaso LA eq 40,5 dB. Mittaus on tehty laitoksen lämpöteholla 30 MW alkuyöstä.

Helsingin ympäristökeskuksen kaavan ympäristövaikutusten arvioinnista antaman kannanoton mukaan huippulämpökeskus ei aiheuta ympäristölleen ilmanlaatuhaittoja eikä merkittäviä meluhaittoja.

Kehä I:n liikenne aiheuttaa melua ja heikentynyttä ilmanlaatua sen varrella.

Tavoitteet Kaupunkirakenteen eheyttäminen Kehä I:n moottoriväylän rikkonaisessa, kaupunginosan tehokkaasti jakavassa ympäristössä ja asunto- ja työpaikkarakentamisen mahdollistaminen valmiiden palvelujen ja erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä on asemakaavan muutoksen peruslähtökohtia. Lisäksi peruslähtökohtana on pientalovaltaisen asuntotarjonnan lisääminen yleisesti Helsingissä Yleiskaava 2002:n mukaisesti.

Pientalorakentamisen osalta on tärkeää tarjota mahdollisimman monenlaisia ratkaisuja eri käyttäjien tarpeisiin. Ns. hartiapankkirakentamiseen tarkoitetuista tonteista on Helsingissä puute. Omatoimirakentamiseen soveltuvien tonttien ohella myös laadukkaan tuottajamuotoisen rakentamisen mahdollistaminen on tärkeää.

Tavoitteena on liittää uusi asuinalue saumattomasti sekä toiminnallisesti että maisemallisesti laajempaan viheraluekokonaisuuteen. Alueen kulttuurimaisemapiirteitä pyritään vahvistamaan, mutta myös säilyttämään alueen luontoarvoja.

Asemakaavan muutosluonnos

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutos perustuu Yleiskaava 2002:n tilavarauksiin. Nykyisen Myllypuron voimalaitoskorttelin pohjoisosa on muutettu asuinkäyttöön. Kehä I:n Myllypuron liittymän itäpuolelle, Lallukan-Ranckenintien ympäristöön, suunnitellaan niinikään asuntoja ja yksi toimitilakortteli.

Asuntorakentaminen on pientalovaltaista. Ainoastaan lähimpänä Kehä I:tä ja Kontulantietä on suunniteltu kerrostaloja (terassitaloja). Näiden ns. melumuuritalojen kaavamääräyksissä on liikenteen haittoja torjuvat määräykset. Asunnot ja pihat avautuvat suojan puolelle.

Mustapuron ympäristö säilyy puistona. Sitä kehitetään osin asuinalueeseen rajautuvana avoimena niittynä. Näkymiä avataan harventamalla puustoa ja poistamalla vesoittunutta voimalinjojen alustaa ja ympäristöä. Puron ympäristö säilytetään luonnonmukaisena.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on noin 33,06 ha, josta korttelimaata on 11,89 ha. Puistoa ja lähivirkistysaluetta on yhteensä noin 14,70 ha. Asuntorakennusoikeus on yhteensä 65 975 k-m2. Tästä kerrostalojen rakennusoikeutta on 25 000 k-m2 ja rivi- tai pienkerrostalojen rakennusoikeutta 11 050 k-m2. Erillispientalojen ja yhtiömuotoisten pientalojen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 29 925 k-m2

Toimitilarakennusoikeus 26 100 k-m2, josta uutta rakennusoikeutta on 14 000 k-m2.

Asuinrakennusten korttelialueet (A, A-1 ja A-2) ja asuinkerrostalojen
korttelialue (AK)

Nykyiselle voimalaitostontille lähinnä Kehä I:tä on sijoitettu nelikerroksista terassitalorakentamista, joka toimii melusuojauksena matalammalle, voimalatontin sisäosien uudelle asuntorakentamiselle sekä olemassa olevalle omakotialueelle. Terassitalotonttien itäosiin on sijoitettu matalampaa rakentamista kaksi- ja puolikerroksisina rivi- tai pienkerrostaloina.

Terassoidun rakentamisen avulla saavutetaan myös kerrostaloasuntoihin runsaasti yksityistä ulkotilaa. Matalampien asuinrakennusten vajaa kolmas kerros mahdollistaa kattoterassien syntymisen.

Myllypuron liittymän eteläpuolella on myös terassitalotontti, joka on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kerrosluku on IV. Tavoitteena on myös tässä korttelissa melulta suojassa olevat runsaat asuntokohtaiset ulkotilat. Asunnot ja terassit avautuvat liikenteen haittavaikutusten suhteen suojan puolelle ja kaavassa on lisäksi melu- ja pakokaasuhaittoja torjuvia kaavamääräyksiä.

Terassitalotontin viereiselle tontille 45586/1 saa rakentaa kaksikerroksisia rivi- tai pienkerrostaloja. Tällä tontilla sekä tontilla 45575/2 merkintä A-1 tarkoittaa, että asuintalon yhteyteen saa rakentaa myös julkisten lähipalvelujen tiloja. Mikäli tarvetta esimerkiksi lasten päiväkodin rakentamiselle ei ole, tilat voidaan toteuttaa asuinhuoneistoina.

Nykyisen voimalatontin keskiosassa on merkitty asuinrakennusten korttelialue merkinnällä A-2. Tällä tontilla vähintään 20 % tontin rakennusoikeudesta tulee olla liike- tai toimistotilaa. Tontti ympäröi toria kahdelta puolelta ja tarkoituksena on, että tälle torialueelle rakennetaan elintarvikekioskin, kukkakaupan tms. muun pienimuotoisen palvelutoiminnan tilaa ja/tai työtilaa.

Julkisivujen materiaaleina on värillinen rappaus tai ohutrappaus.

Tonttien pysäköinti on rakennusten ja pihan alla. Pysäköintitilat saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.

Asuinpientalojen korttelialueet (AP) ja asumista palveleva
yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Kaava-alueen itäosaan, Lallukan- ja Ranckeninteiden ympäristöön, on osoitettu yhtiömuotoista pientalorakentamista. Tontit on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Rakennukset ovat kaksikerroksisia.

Tontit rajautuvat Mustapuronpuistoon. Julkisivumateriaaliksi ja väreiksi kaavassa on määrätty peittomaalattu puu ja värisävyksi punaisen, keltaisen ja ruskean lämpimät sävyt. Määräyksellä tavoitellaan vaikutelmaa perinteisen viljelysmaiseman reunaan rajoittuvasta rakentamisesta alueen maisemahistorian pohjalta.

Pysäköinti on tonteilla asuinrakennusten yhteydessä tai erillisissä autosuojissa rakennusten väleissä.

Tonttien yhteisiä kerhotiloja varten on osoitettu asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Klamintien varteen. Tontin piha-alue on osoitettu leikkialueeksi, jonka tulee olla myös yleisessä käytössä. Rakennuksessa saa olla väestösuojatiloja sekä alueen energiahuollon vaatimia tiloja.

Erillispientalojen korttelialueet (AO ja AO-1)

Pääosalle pientalotonteista on mahdollista rakentaa ns. town-house-tyyppistä, omatonttista rakentamista. Rakennukset rakennetaan joko kiinni toisiinsa tai rakennusten välit ovat hyvin kapeat.

Nykyisen voimalaitostontin alueelle osoitettu pientalorakentaminen on suurelta osin omatonttista rakentamista. Tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueiksi (AO ja AO-1). Tonttikoot vaihtelevat pienistä, pinta-alaltaan jopa alle 200 m2:n tonteista 300 m2:n tontteihin. Rakennusoikeudet vaihtelevat pienehköistä, kerrosalaltaan 125 k-m2:stä 180 k-m2 iin. Erityisesti pienimpien tonttien ja asuntokoon tavoitteena on olla kerrostaloasumista korvaava, kohtuuhintainen, omapihainen vaihtoehto.

Pääosa rakennuksista on määrätty rakennettavaksi kiinni naapuritontin rajaan. Autot ovat näillä tonteilla autotalleissa, kiinteästi asuinrakennuksen yhteydessä. Suurimmilla tonteilla autosuojille on osoitettu rakennusala pihan takaosaan.

Lallukan-Ranckenintien erillispientalorakentaminen on hieman väljempää kuin voimalaitostontin alueella. Perusteena on liittyminen nykyiseen olemassa olevaan pientalorakentamiseen ja toisaalta sekä tonttikooltaan että rakennusoikeudeltaan mahdollisimman vaihteleva tonttitarjonta koko kaava-alueen osalta.

Tonttikoot tällä alueella vaihtelevat noin 300 m2:stä hieman yli 500 m2:iin. Rakennusoikeudet ovat vastaavasti 170 ja 200 k-m2.

Kaavaluonnoksessa on myös julkisivujen materiaaleja ja värisävyjä koskevia määräyksiä. Tummaa tiilivoimalaitosta lähinnä olevat korttelit ovat julkisivumateriaaliltaan määrätty kaavassa punatiilisiksi. Lallukantien pohjoisreunalla, nykyisten puuverhottujen paritalojen jatkeena sekä Mustapuronpuistoon rajautuvissa pientalokortteleissa julkisivumateriaalina on puu, muutoin pintamateriaalina on rappaus tai ohutrappaus. Värisävyt ovat punaisen, keltaisen ja ruskean lämpimät sävyt.

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY ja KTY-1)

Nykyisen voimalaitostontin eteläosasta on muodostettu toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa toimistorakennuksia ja opetustoiminnan, kulttuuripalvelujen ja ympäristöhäiriöitä tuottamattoman pienteollisuuden rakennuksia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia (KTY-1).

Tontille merkitty rakennusala on jaettu kahtia siten, että eteläosalla on merkintä energiahuoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten. Käytössä oleva lämpökeskus ja sähköasema sijaitsevat tällä rakennusalalla. Myös öljysäiliöt nykyisen tontin keskiosasta on tarkoitus siirtää tälle rakennusalalle, tontin kaakkoisnurkkaan.

Entisen voimalaitosrakennuksen käyttötarkoitus on määritelty väljästi. Rakennus voi säilyä varastokäytössä Helsingin Energian tarpeiden mukaan, mutta se voidaan myös muuttaa toimisto- tai pienteollisuuskäyttöön. Kulttuurikäyttö on myös mahdollinen. Paikka soveltuisi erinomaisesti esikaupunkialueen "kaapelitehtaaksi". Sisälle on mahdollista sijoittaa ateljee- ja työskentelytiloja, liikuntatilaa tai vaikkapa lähiöteatterin näyttämö. Sijainti kulttuurirakennukselle metroasemaa vastapäätä on erinomainen.

KTY-1-korttelialueen rakennusoikeus on määritelty nykyisten Helsingin Energian ilmoittamien laajuustietojen mukaan. Rakennusta on mahdollista laajentaa ulkoseinien sisällä kaavaan merkityn rakennusoikeuden estämättä.

Myllypurontien ja Kehä I:n risteyksen pohjoispuolella on toimitilarakennusten korttelialue (KTY), jonka rakennusoikeus on 12 000 k-m2. Lisäksi tontilla on rakennusala enintään 2 000 k-m2:n suuruista, kaksikerroksista pysäköintilaitosta varten. Kortteli jatkaa Myllypuron keskuksen toimitilarakentamista Kehä I:n itäpuolelle. Metroasemalle on tontilta matkaa 250 metriä.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja
laitosten alue (ET)

Nykyisen avokytkinaseman korvaavalle sähköasemarakennukselle on osoitettu kortteli ja rakennusala Mustapuronpuistoon merkityn ilmajohtokujan kohdalta.

Puistot ja lähivirkistysalueet (VP ja VL) sekä suojaviheralueet
(EV ja EV-1)

Kaava-alueen pinta-alasta noin puolet on viheraluetta. Mustapuronpuisto on merkitty puistoksi (VP). Nykyisen voimalaitostontin ja olemassa olevan omakotiasutuksen välissä oleva viheralue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Kehä I:een rajautuvat viheraluekaistat on merkitty suojaviheralueeksi (EV) tai suojaviheralueeksi, jolle tulee rakentaa meluesteitä (EV-1).

Mustapuron ja Mellunkylän puron laaksolle sekä Broändan purolaakson eteläosalle on laadittu konsulttiyönä maisemasuunnitelma (Ramboll Finland Oy). Suunnitelman tavoitteena on ollut kehittää aluekokonaisuudesta vetovoimainen ja alueen identiteettiä vahvistava viheralue. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen alueen kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja sekä ottamaan huomioon uusien asuinalueiden myötä lisääntyvä virkistyskäyttö.

Läntisin osa suunnitelmaa koskee tätä kaava-aluetta. Kaavaluonnos on laadittu suunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa esitetään uuden asuinalueen reunaan vaihtelevan levyinen avoin tai puoliavoin maisematila toiminnalliseksi nurmi- ja niittyalueeksi. Avoimuudeltaan erityyppiset alueet on erotettu kaavamerkinnällä toisistaan. Puiston etelä- ja keskiosat säilytetään metsäisinä ja Mustapuron varsi puronvarsilehtona. Mustapuron uomaan muodostetaan matalien pohjapatojen ja uoman muotoilujen avulla pieniä laajennuksia ja kosteikkoaiheita.

Pohjoispuoliselta nykyiseltä ja uudelta pientaloalueelta voidaan johtaa sadevesiä avouomassa puiston halki Mustapuroon. Näin voidaan muodostaa mielenkiintoisia vesiaiheita suunnitelmassa ehdotettuine kaskadeineen - kivikynnyksineen ja kosteikkopainanteineen. Suunnitelmassa esitetyt vesiaiheet on merkitty kaavakarttaan.

Alueen lounaiskulmaan on suunniteltu koiraharrastajien toivoma pieni kenttä koirien koulutukseen. Kentän reunaan on varattu pieni rakennusala tarvikevajaa varten.

Palvelut Uusia palveluja mahdollisten päiväkotitilojen ja pienen liikerakennusoikeuden lisäksi ei alueelle suunnitella. Alue tukeutuu Kontulan ja Myllypuron keskuksen olemassa oleviin palveluihin ja osaltaan tukee näiden palvelujen pysyvyyttä.

Liikenne Myllypurontien ja Kehä I:n liittymää on parannettu vuonna 2000 ja se on tällä hetkellä valo-ohjattu. Alueelle rakennetaan tulevaisuudessa eritasoliittymä, jolle on tilavaraus voimassa olevassa asemakaavassa. Eritasoliittymän suunnitelma on tarkistettu vuonna 2004. Samassa yhteydessä tarkistettiin myös Kehä I:n ja Kontulantien eritasoliittymän tilavaraussuunnitelma. Kehä I:ltä lännestä rakennetaan ramppi Kontulantielle.

Kehä I:n varressa tiealueen rajaus on Kehä I:n, Myllypuron ja Kontulan eritasoliittymän tilavaraussuunnitelman tarkistuksen mukainen.

Kehä I:n ja Kontulantien liittymän eteläpuolelle Kehä I:lle on kaavaluonnoksessa tehty tilavaraus kevyen liikenteen sillalle ja alikululle. Tämä yhdistää voimalaitostontille tulevan asuinalueen Myllypuron keskukseen. Vain toinen vaihtoehdoista toteutetaan.

Alueen asuntokadut on mitoitettu siten, että kadunvarsipysäköinti kadun toisella reunalla on mahdollista. Pysäköintimahdollisuuksia kuitenkin vähentävät useat tonttiliittymät.

Lämpökeskustontille johtava ajoyhteys on esitetty Lallukantien suunnasta. Tontin korkeusaseman vuoksi tontin eteläpään tasoa joudutaan laskemaan, jotta ajoyhteyttä voidaan käyttää alueen huoltamiseen.

Lallukantien tilavaraus on tehty Myllypuron eritasoliittymän tilavaraussuunnitelman mukaisesti. Lallukantie korvaa kapean Karjatanhuanpolun pientaloalueen eteläpään kokoojakatuna.

Luonnonympäristö

Valtaosa asuinalueeseen rajautuvasta puistosta on esitetty säilytettäväksi luonnonmukaisena puistometsänä. Suunnitelman mukaan puistoon suunnitellut toimenpiteet, avoimet niityt, reunavyöhykkeet ja erilaiset kosteikot luovat hyvät edellytykset monimuotoisille ekosysteemeille. Laaksoalueelle jää runsaasti linnustollisesti arvokkaiden lintulajien elinympäristöjä.

Saraturvekerrostumasta valtaosa jää puistoalueelle.

Suojelukohteet

Nykyisen voimalaitostontin ja olemassa olevan pientaloalueen välisellä viheralueella sijaitsevien I maailmansodanaikaisten maalinnoituslaitteiden osat suojellaan kaavassa määräyksellä: "Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviraston kanssa."

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaavan osoittama uusi rakentaminen edellyttää nykyisen yhdyskuntateknisen huollon runkoratkaisujen uudelleen järjestelyjä. Voimalaitoksen raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliöt puretaan ja uudet säiliöt rakennetaan energiahuollon rakennusalan eteläosaan. Mustapuron laakson avokytkinlaitos puretaan ja korvataan sähköasemarakennuksella, jolloin myös 110 kV:n ilmajohtojen yksi pylväs uusitaan. Myös vanhalta asemalta voimalaitokselle rakennetut korkeajännitteiset maakaapelit puretaan ja korvataan uusilla. Lallukantien-Ranckenintien alueen koko pituudelta rakentamisen tieltä siirretään runkovesijohto katualueita noudattavalle linjaukselle. Myös Kehä I:n varressa kaava-alueella sijaitsevaa kaukolämmön runkojohtoa siirretään etelä- ja pohjoispäästään.

Uudet asuin- ja toimitilakorttelit ovat helposti liitettävissä oleviin ja siirrettyihin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Kaava luo edellytykset myös alueellisten pintakuivatus- ja tulvareittien jatkosuunnittelulle, josta kaavassa on määräyksiä.

Pohjarakentaminen ja maaperän pilaantuneisuuden kunnostaminen

Nykyisen voimalaitostontin alueella kadut, kunnallistekniikka, puistot ja piha-alueet voidaan rakentaa pohjamaan varaan, kun turve, nykyiset täytöt ja pilaantunut maa on poistettu. Tontin eteläosassa rakennukset perustetaan anturoilla ja pohjoisosassa paaluilla kantavan pohjamaan varaan.

Lallukantien-Ranckenintien alueella rakennusten perustaminen edellyttää paaluttamista. Yleisten alueiden ja pihojen painumattomuuden saavuttamiseksi suurimmalla osalla aluetta maaperä on esirakennettava joko alueellisesti tai rakentamispaikkakohtaisesti. Alueellisia esirakentamistapoja on esitetty kaavan liitteenä olevassa pohjarakentamisen viitesuunnitelmassa.

Kortteleita 45585, 45586, 47288-47291, 47293 ja 47294 koskevan kaavamääräyksen mukaan kellarin rakentaminen edellyttää rakennuslupavaiheessa selvitystä rakentamisen vaikutuksesta maaperän alueelliseen stabiliteettiin ja pohjavesivaluntaan.

Voimalaitosalueen maaperän paikoittainen lievä pilaantuminen edellyttää puhdistamistarpeen arviointia ja puhdistamista asumisen edellyttämään tasoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää purettavien rakennusten alapuolisen maahan tontin pohjoisosassa. Tontin pohjoisosan maaperässä esiintyvä haju tulee ottaa huomioon puhdistamistarpeen arvioinnissa.

Maaperän pilaantuneisuuden osalta nykyisen voimalaitostontin alueella uusia kortteleita 45575-45582 koskee määräys, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Määräys maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta ja kunnostamisesta ennen rakentamista on annettu myös nykyisen avokytkinlaitoksen alueelle.

Ympäristöhäiriöt

Ilmanlaadun osalta Kehä I:n ja Myllypuron liittymän viereistä asuinkorttelia (kortteli 45585) koskee määräys, jonka mukaan rakennukset tulee varustaa koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Tuloilman sisäänotto tulee sijoittaa kattotasolle rakennusalan itäreunaan.

Kehä I:n liikennemelun osalta melutarkastelu on tehty. Kaavassa on rakennusten ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä Kehä I:n läheisyyteen rajoittuvissa kortteleissa. Lisäksi näiden kortteleiden rakennukset on kaavassa määrätty sijoitettavaksi siten, että piha- ja oleskelualueet ovat melulta suojassa.

Kehä I:n varrella, jossa ei ole ns. melumuuritaloja ja melu leviää laajemmalle puistoon tai uusille ja nykyisille asuntopihoille, on kaavassa suojaviheralueille määrätty rakennettavaksi meluesteitä.

Energiahuoltoalueen ympäristöhäiriöitä säädellään ympäristöluvalla. Laitoksen ympäristölupahakemus on vireillä Uudenmaan ympäristökeskuksessa.

Uuden polttoainevaraston toteuttaminen edellyttää Turvatekniikan keskuksen lausunnon mukaan turvallisuustarkastelua, kattilalaitoksen vaaranarviointiin perustuvaa sijoitussuunnitelmaa ja hyväksytyn tarkastuslaitoksen suorittamaa laitoksen käyttöönottotarkastusta. Uuden polttoainevaraston mahdollisella toteuttamisella osin maanalaisena rakenteena ei ole vaikutusta tarvittaviin suojaetäisyyksiin.

Kaavassa on annettu määräys, jonka mukaan korttelialueilla 45580-45582 rakennuslupamenettelyn saa käynnistää aikaisintaan, kun uuden polttoainevaraston toteuttamiselle on painelaitteita ja kemikaaliturvallisuutta koskevien säädösten edellyttämät lupapäätökset. Rakennuksia ei kaavamääräyksen mukaan saa ottaa käyttöön ennen nykyisen polttoainevaraston toiminnan loppumista.

Nimistö Nimistö alueelle suunnitellaan vuoden 2007 aikana.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaavan toteuttaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta valmiiden palvelujen ja kulkuyhteyksien äärellä. Uusi rakentaminen reunustaa Kehä I:n tiealuetta ja vähentää sen kaupunkirakennetta jakavaa vaikutusta.

Alue tarjoaa pientalorakentamista vain noin 10 kilometrin etäisyydellä Helsingin keskustasta. Julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät ja useat palvelut ovat kävelyetäisyydellä, mikä vähentää myös yksityisautoilun tarvetta.

Voimalaitostontin pohjoisosa muuttuu suuresta logistiikka- ja varastokentästä asuinkortteleiksi. Tällä on kaupunkirakenteen, kaupunkikuvan sekä lähiympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia.

Rakentaminen on viereisen Kontulan pientaloalueen rakentamista tiiviimpää. Tehokkaimmilla tonteilla, entisen voimalaitoskorttelin keskiosassa kaavaratkaisu tarjoaa omapihaisen asumisvaihtoehdon korvaamaan erityisesti kerrostaloasumista.

Värien määrittämisellä kaavassa pyritään elävöittämään kaupunkimaisemaa suomalaisissa olosuhteissa harmaina vuodenaikoina. Väriskaala voi vaihdella asukkaiden mieltymyksen pohjalta paljonkin ja taata siten yksilöllisiä väritysratkaisuja.

Päiväkotivarausten tai muiden julkisten lähipalvelutilojen sijoittaminen asuintalojen yhteyteen mahdollistaa joustavat ratkaisut sekä tilojen sijoittumisen että tilantarpeen suhteen. Jos esimerkiksi päiväkotitiloja ei enää tarvita, tilat voidaan muuttaa joustavasti asuinhuoneistoiksi. Ne voidaan myös tarpeen mukaan jättää kokonaan toteuttamatta.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Liikennealueet on tarkistettu Kehä I:n itäpuolella Kehä I:lle tehtyjen tilavaraussuunnitelmien mukaisiksi. Lallukantien tilavaraus on tarkistettu ja kadun toteutus mahdollistaa Humikkalantien joukkoliikennekatkaisun poistamisen. Lämpökeskukselle on osoitettu uusi ajoyhteys Lallukantien suunnasta. Tämä edellyttää lämpökeskustontin eteläpään tason laskua, mutta mahdollistaa huoltoajon siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa uusille, nykyiselle voimalaitostontille rakennettaville asunnoille.

Kevyen liikenteen yli- tai alikulku Kehä I:llä nykyisen voimalaitostontin kohdalla parantaa Kehä I:n itäpuolisten asuntoalueiden yhteyksiä metroasemalle ja Myllypuron keskuksessa oleviin palveluihin.

Ylikulkusilta yhdistää uuden asuntoalueen Myllypuron metroasemalle alikulkutunnelia paremmin ja on miellyttävämpi kulkea käyttäjän kannalta. Alikulku tarjoaa paremman yhteyden Myllypuron keskukseen Kontulantien eteläpuolella kulkevan pääraitin käyttäjille. Kumpaankin vaihtoehtoon liittyy vaikeuksia. Yhteydet alikulkuun ovat varsin jyrkät. Alikulun rakentaminen edellyttää Kontulantieltä Kehä I:lle etelään tulevan rampin uudelleen rakentamista Kehä I:n, Myllypuron ja Kontulan eritasoliittymien tilavaraussuunnitelman tarkistuksen mukaisesti. Ylikulun rakentamista vaikeuttaa Tiehallinnon alikulkukorkeusvaatimus. Kehä I on osa Tiehallinnon ylikorkeiden kuljetusten tavoitereittiä Myllypuron kohdalla. Tämän takia kevyen liikenteen silta ulottuu lännessä Varvasmyllynkujalle saakka.

Kaava-alueelle toteutetaan korkeatasoiset yhdyskuntateknisen huollon palvelut.

Vaikutukset luontoon, maisemaan ja virkistyskäyttöön

Linnustollisesti arvokkaaksi luokiteltu alue pienenee jonkin verran. Mustapuron laaksolle ja Mellunkylän purolaaksolle laaditussa maisemasuunnitelmassa on kuitenkin pyritty turvamaan arvokkaita lintujen elinympäristöjä jättämällä laaksoaluekokonaisuudelle paljon luonnonmukaisena säilyviä puronvarsilehtoja ja lisäämällä suunnitelmallisesti uusia luonnonmukaisina kehitettäviä vesiuomia ja kosteikkoja.

Saraturve-esiintymästä säilyy valtaosa puistoalueena.

Entisessä viljelylaaksossa pyritään vahvistamaan alueen kulttuurihistoriallisia piirteitä palauttamalla osittain maiseman avoimuus. Avoimen ja metsittyvän laaksoalueen vaihtelut ja pitkät näkymät tekevät puistosta maisemallisesti kiinnostavamman ja lisäävät orientoitavuutta. Myös linnustollisesti arvokas reunavyöhyke lisääntyy laaksossa.

Mustapuronpuistosta tulee toiminnallisesti nykyistä monipuolisempi. Reittiyhteydet ja monipuoliseen virkistyskäyttöön soveltuva nurmi- ja niittyalue lisääntyvät.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri
väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä,
sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Kaavan mukainen rakentaminen monipuolistaa alueen asuntokantaa ja tukee olemassa olevien palvelujen pysyvyyttä ja kehittämistä lähiympäristössä.

Uusi asuntorakentaminen sijoittuu erinomaisten olemassa olevien liikenneyhteyksien äärelle. Kun kaavan mukaiset kevyen liikenteen yhteydet Myllypuron metroasemalle on rakennettu, saa noin 1 500-2 000 uutta asukasta kodin kävelymatkan päässä metroasemasta. Myllypuron keskuksen kaupalliset palvelut ovat edellä mainittujen kulkuyhteyksien parannuttua käytettävissä. Kulkuyhteydet ja palvelujen saavutettavuus paranevat myös nykyisten asukkaiden kannalta.

Päiväkoti- ja kouluverkko alueella on kattava, mutta kaava mahdollistaa myös uusia päiväkoti- tai julkisten lähipalvelujen tiloja. Kaavan sallima työtila asuntorakentamisen yhteydessä mahdollistaa pienimuotoiset työpisteet ja pienet verstaat.

Kaavan sisältämät Kehä I:n melun ja pakokaasujen torjuntaa koskevat kaavamääräykset mahdollistavat valtioneuvoston ohjearvojen (993/1992 ja 480/1996) saavuttamisen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa.

Maaperän pilaantuneisuutta ja kunnostamista koskevat kaavamääräykset varmistavat maaperän pilaantuneisuudesta mahdollisesti aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen poistumisen ennen alueen ottamista kaavan mukaiseen käyttöön.

Kortteleiden 45580, 45581 ja 45582 toteuttaminen edellyttää nykyisen polttoainevaraston siirtämistä kaavassa energiahuoltoon varatulle alueelle. Uuden polttoainevaraston toteuttaminen edellyttää turvallisuustarkastelua, kattilalaitoksen vaaranarviointiin perustuvaa säiliöiden sijoitussuunnittelua sekä hyväksytyn tarkastuslaitoksen suorittamaa käyttöönottotarkastusta. Nykyisessä suunnitteluvaiheessa käytettävissä olevien viitteellisten suunnitelmien perusteella arvioidaan, että polttoainesäiliöt lienee mahdollista sijoittaa energiahuoltoalueen eteläosaan. On mahdollista, että jatkosuunnittelun yhteydessä energiahuoltoon varatun tontin rajoja joudutaan tarkistamaan.

Kaavamääräys varmistaa, että säiliöiden sijoittaminen on hyväksyttävästi ratkaistu sekä paineastioita että vaarallisten kemikaalien varastointia koskevien säädösten mukaisesti ennen uuden kaavan mukaisten toimintojen sijoittamista kortteleihin 45580, 45581 ja 45582.

Kaava luo edellytykset nykyisen kaltaisen energiantuotannon jatkamiselle ja ympäristöterveyden ja pelastusturvallisuuden varmistamiselle alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttaminen aiheuttaa kaupungille seuraavat rakentamiskustannukset (alv 0 %, hintataso 1/2007):

Kynnyskustannukset:

Asemakaavan toteuttaminen aikaistaa muutamalla vuodella kytkinaseman sekä sen ja voimalaitoksen välisten kaapeleiden 2010-luvulla joka tapauksessa tapahtuvia järjestelyjä.

Voimalaitosalueen pilaantuneisuuden kunnostamisen on alustavasti arvioitu maksavan noin 1 milj. euroa, mikäli kunnostus toteutettaisiin nk. Samase-arvoihin perustuvana täydellisenä massanvaihtona.

Korttelialueiden sisäinen kunnallistekniikka:

   

Kaavakartan osa A

Kaavakartan osa B

     

Kadut ja väylät

1 050 000 €

820.000 €

Vesihuolto

350 000 €

220.000 €

Energiahuolto

640 000 €

680.000 €

Em. lukemissa eivät ole mukana

Tonttien maaperän esirakentaminen ja rakennusten perustaminen kaavakartan osan A pohjoisosassa ja osan B eteläosassa aiheuttavat tavanomaisina pidettävät 40-80 euroa/k-m2 (alv 22 %) lisäkustannukset. Lallukantien pohjoispään ja Ranckenintien kaakkoispuoleisella erillis- ja pientalojen alueella perustamisen lisäkustannukset ovat luokkaa 100 euroa/k-m2 , ja alueellisen esirakentamisen kustannukset ovat luokkaa 200 euroa/k-m2 (alv 22 %).

Toteutus

Rakentamisaikataulu

Nykyisen voimalaitoskorttelin kaavan mukainen toteuttaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ennen rakennusluvan myöntämistä korttelialueille ja puhdistamista ennen rakentamiseen ryhtymistä. Edelleen voimalaitostontille sijoittuvan asuntoalueen eteläosan rakentaminen edellyttää lämpövoimalan polttoaineiden varastointi- ja siirtojärjestelyiden purkamista ja uudelleenrakentamista sekä lämpökeskuksen ja koko toimitilakorttelin ajoyhteyden rakentamista Lallukantien suunnasta.

Lallukantien-Ranckenintien erillis- ja asuinpientalokortteleiden rakentaminen edellyttää runkovesijohdon siirtoa, avokytkinaseman purkamista ja sähköasemarakennuksen toteuttamista ilma- ja maakaapeliyhteysjärjestelyineen. Alueen maaperän esirakentaminen voidaan toteuttaa rakennuspaikkakohtaisesti tai alueellisesti.

Kehä I:n ja Myllypuron liittymän ympäristön toimitila- ja asuntotonttien rakentaminen edellyttää Kehä I:n liittymäalueen rakentamista, jotta nykyisellä katualueella sijaitsevat tontit voidaan muodostaa. Liittymän muutostyöt voitaneen tehdä vaiheittain. Nykyistä valo-ohjattua Kehä I:n ja Myllypurontien liittymäaluetta voidaan supistaa, jolloin tontit on mahdollista muodostaa ennen eritasoliittymän rakentamista. Liittymä alueen supistamisessa on otettava huomioon, että liittymä rakennetaan eritasoliittymäksi myöhemmin. Tällä hetkellä Myllypuron eritasoliittymä on pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetty toteutettavaksi vuoden 2016 jälkeen.

Kehä I:n kevyen liikenteen yli- tai alikulku tulisi rakentaa voimalaitostontille rakennettavan asuntoalueen rakentamisen yhteydessä tai Kontulan eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä. Nämä kevyen liikenteen varaukset tulee ottaa huomioon myös Myllypuron keskuksen rakentamisessa, jotta mahdollisuus liittyä Kehä I:n itäpuolella olevaan kevyen liikenteen verkostoon säilyy.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 3.9.2003).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kaava-alueen laajentuessa lännessä liikennealueelle ja etelässä kaava-alueeseen on lisätty lähivirkistysaluetta ja suojaviheraluetta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 3.9.2003 päivätyn sekä 25.1.2007 täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 15.3.2006.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Myllypuron lehtisalissa 5.-23.2.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 13.2.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, rakennusvalvontaviraston, Helsingin Veden, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, sosiaaliviraston sekä Uudenmaan tiepiirin kanssa.

Ennen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunto Turvatekniikan keskukselta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 22 mielipidettä, joista 9 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 13 koski kaavaluonnosta. Lisäksi kaavan lähtökohdista esitettiin keväällä 2006 kaksi mielipidettä ja suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Turvatekniikan keskus on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon.

Saapuneet kirjeet (24 kpl) ja Turvatekniikan keskuksen lausunto (päivätty 4.1.2007) ovat esityslistan liitteenä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaikana ja kaavaluonnoksesta tulleet mielipiteet ovat seuraavassa lyhennettyinä suunnitteluvaiheittain ja pääosin samansisältöisiin mielipiteisiin on annettu yhteinen vastine.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä
keväällä 2006 järjestetyn keskustelutilaisuuden
jälkeen esitetyt mielipiteet

Helsingin Energia toivoo, että kirjeen liitteenä olevan kartan mukaiset kaukolämpöjohdot ja tunnelijohdot otetaan huomioon siten, ettei kalliisiin johtosiirtoihin tarvitse ryhtyä.

Esittelijä

Tunnelijohdot on turvattu kaavamääräyksellä, mutta Kehä I:n varren kaukolämpöjohtoja joudutaan siirtämään.

Kaupunginmuseo toteaa Museoviraston valtuuttaneen kaupunginmuseota huolehtimaan, että ensimmäisen maailmansodanaikaiset linnoitteet tulevat merkityksi asemakaavaan ja toivoo asemakaavan muutosluonnoksen kaavatyön edetessä nähtäväkseen.

Esittelijä

Maalinnoitteet on kaavassa merkitty suojeltaviksi muinaismuistolain nojalla.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen edustaja esittää kommentteja ympäristövaikutusten arviointitarpeesta helmikuussa 2006 päivätyssä sähköpostissa.

Kaavatyössä on selvitettävä mm. huippulämpökeskuksen vaatimien polttoainesäiliöiden suojaetäisyystarve, kytkinaseman suojaetäisyystarve, mikäli sitä ei siirretä sekä 110 kV:n suojaetäisyystarve. Kehä I:n risteysalueen läheisyydessä tulee arvioida liikenteen melu- ja ilmanlaatuvaatimukset sekä maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve voimalaitosalueella sekä kytkinkentän alueella.

Lisäksi ympäristökeskus on toimittanut kartalla saraturvealueen rajauksen ja rajauksen linnustollisesti arvokkaasta kohteesta kaava-alueella.

Esittelijä

Ympäristökeskuksen edustajan esittämät näkökohdat suojaetäisyyksistä ja ympäristöhäiriöistä on otettu huomioon asemakaavaluonnoksessa.

Koko laaksoalue Kehä I:ltä Länsimäentielle on ympäristökeskuksen luokitusten mukaan linnustollisesti arvokasta aluetta (luokka III). Alueella pesii avomaiden ja lehtimetsien peruslajien lisäksi mm. satakieli ja kultarinta. Alueelle laaditun maisemasuunnitelman tavoitteena on ollut säilyttää laaksoalueella linnustollisesti arvokkaat purovarsilehdot ja myös estää laakson täydellinen metsittyminen. Uudet luonnonmukaisiksi suunnitellut kosteikot sekä suunniteltu avoimien ja metsäisten alueiden vuorottelu lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta ja linnustollisesti arvokkaiden lajien elinympäristöjä. Saraturve-esiintymästä pääosa säilyy.

Kontula-seura ry kannattaa Myllypuron voimalaitoskorttelin, Kehä I:n itäpuolisen alueen ja Lallukantien alueen kaavoittamista asumiseen ja toimistotiloiksi.

Voimalaitoskorttelin pohjoisosasta tulisi tehdä korkealuokkainen alue, jolla olisi pääosin omistusasumista. Alueelle voitaisiin suunnitella ns. kaupunkipientaloja ja alueesta voitaisiin järjestää myös arkkitehtikilpailu. Lallukantien ympäristöön voi hyvin kaavoittaa omakotityyppistä rakentamista, kuten alueen entisetkin talot ovat.

Lämpövoimalaitos tulisi säilyttää ja siitä voitaisiin saada Kaapelitehtaan kaltainen kulttuurilaitos, jollaista Itä-Helsingissä ei ole.

Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet tulee säilyttää, samoin vihervyöhyke nykyisen ja uuden asutuksen välissä.

Kehä I:n varteen sopii hyvin meluesteenä toimivia toimistotaloja. Ne tuovat samalla työpaikkoja alueelle. Mustapuronpuiston säilyminen pääosin puistona on hyvä.

Sähköaseman ja voimalinjojen siirtoon yhdistys ei katso voivansa ottaa kantaa, mutta voimalinjojen läheisyyteen ja alle ei voi kuitenkaan kaavoittaa asumista.

Vartio- ja Mellunkylän kiinteistöyhdistys ry toteaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittäminen suunnitelman ollessa vasta käynnistymässä on järkevä ja kannatettava käytäntö.

Suunnittelun tavoitteeksi asetettu meluesteiden korvaaminen rakennusmassoilla on ajatuksena hyvä. Yhdistys vastustaa kuitenkin jyrkästi Mustapuronlaakson visuaalista sulkemista Kehä I:n länsi- ja itäpuolisten osien välillä sekä raskaamman kuin pientaloalueen suunnittelemista Lallukantien ympäristöön.

Erityisesti toimitilarakentamisen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin.

Asemakaavan muutosalueen kytkeminen kaupunkikuvallisesti Kehä I:n yli uuteen Myllypuron keskukseen on erittäin haasteellista.

Lions Club Helsinki Myllypuro toteaa mielipiteessään suunnittelualueen sijoittuvan vilkkaiden liikenneväylien ja julkisen yhdyskuntahuollon vaatimien rakenteiden, kuten voimalinjojen ja sähköaseman viereen sekä Helsingin Energian varikon ja toimintaansa jatkavien yksiköiden viereen. Liikennevirrat edellyttävät huolellista suunnittelua.

Myös Liikuntamyllyn pysäköintitilojen riittämättömyys ja metrosairaalan vuonna 2003 vireillä olleet suunnitelmat sekä uuden ostoskeskuksen suunnitelmat on otettu mielipiteessä esille.

Myllypuron paikalliselle auto- ja kevyelle liikenteelle tulee varata väylä, joka ei pakota kulkemaan Kehä I:n kautta, kun asioidaan Kurkimäessä, Kontulassa tai Vartiokylässä. Silta Kehä I:n yli tai alikulkutunneli on mahdollista rakentaa viimeistään Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymän yhteydessä.

Erkki Pulkkinen esittää toivomuksenaan, että Lallukantien alue kaavoitettaisiin omistustonteiksi. Vieressä on rauhallinen ja vakinainen omakotiasutus, jollaiseksi uudenkin alueen toivotaan muodostuvan.

Ilkka O Jumppanen ja 10 muuta allekirjoittajaa katsovat, että nykyisen omakotitaloalueen asumisviihtyisyys muuttuu oleellisesti, jos Karjatanhuanpolun Kehä I:n puoleinen pää ja Häklinkujan varsi suunnitellaan siten, että toimisto- tai vastaavia rakennusmassoja liittyisi välittömästi näihin alueisiin. Kehä I:ltä kantautuvan melun torjumiseksi tulee rakentaa vähintään meluvalli. Liikennettä uusille tonteille ei pidä suunnitella Karjatanhuanpolun pään tai Häklinkujan kautta.

Kehä I:n itäpuoliset suojaviheralueet tulee säilyttää jatkossakin pääosin viheralueina. Lallukantien varteen on kuitenkin mahdollista suunnitella nykyistä laajempi pientaloalue.

Allekirjoittajat kannattavat myös liikennesuunnitteluosaston silloista suunnitelmaa läpiajokiellon poistamiseksi Humikkalantieltä.

Huhtikuussa 2006 Ilkka O Jumppanen sekä 15 muuta allekirjoittajaa esittävät Karjatanhuanpolun sulkemista alkupäästä lopullisesti jo nykyisen läpiajoliikenteen vuoksi. Häklinkuja tulee säilyttää siihen rajoittuvien kiinteistöjen omana katuna. Lämpövoimalaa ja suunniteltuja toimitaloja varten tulee rakentaa uusi katu. Kyseisten katujen väliin tulee jättää riittävän suuri viheralue.

Toimitilarakentamisen osalta tulisi vielä harkita, voitaisiinko siitä luopua kokonaan. Niistä tulee aiheutumaan haittaa Häklinkujan varrella asuville perheille. Suunnitelma ei sovi omakotialueelle ja viisikerroksiset talot ovat liian massiivisia. Talot voisivat olla enintään kaksi- tai kolmekerroksisia.

Lopuksi mielipiteessä esitetään, että Kehä I:ltä lähtevä Lallukantie tulisi rakentaa mahdollisimman pian. Lasten kannalta nykyinen liikenne muodostaa vaaratilanteen.

As Oy Lallukantie 1 katsoo, ettei sähköaseman ja voimajohdon siirtäminen ole taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää.

Mielipiteessä kysytään, onko toimitilojen kaavoittaminen välttämätöntä, koska vapaita toimitiloja on Itä-Helsingissä tarjolla sekä hyvät päivittäistavarakaupat ja anniskelupaikkoja. Rakentaminen lisäisi rauhattomuutta ja lieveongelmia.

Lallukantien asuntorakentamisen tulisi noudattaa alueen luonnetta vehreänä pientaloalueena. Aluetta ei saa suunnitella liian tiiviiksi ja täysin alueen luonteesta poikkeavaksi.

Mielipiteessä kysytään lisäksi, riittävätkö rakennusmassat melusuojaukseksi Kehä I:n liikennemelua vastaan. Liikennesuunnittelussa on huomioitava turvallisuuskysymykset, koska alueella on kouluja ja päiväkoteja, ja jo nyt mm. Soraharjuntieltä puuttuvat kunnolliset jalkakäytävät.

Ympäröivää luontoa tulee säilyttää mahdollisimman runsaasti ja rakentamisen tulisi tähdätä erilaisten sosiaalisten haittojen parantamiseen tai ennaltaehkäisyyn.

Antero Kaukonen katsoo mm., ettei Kehä I:n reunaan tule rakentaa, vaan tie on selkeästi erotettava omakotirakentamisesta meluvalleilla ja puustolla.

Monikerroksisella rakentamisella peitetään etelä-länsisuuntainen horisontti alueen reunamilla nykyisin asuvilta ja pimennetään pihapiirejä. Rakentamalla menetetään ihmisiä ja ympäristöä suojaavaa metsää. Mustapuronlaakso mahdollisesti tuhoutuu kokonaan. Laakso on tärkeä suurempaan kokonaisuuteen kuuluva viheralue.

Mielipiteessä viitataan osallistumis- ja arviointisuunnitelman lähtötietoihin, joiden mukaan Karjatanhuanpolun, Häklinkujan ja Lallukantien ympäristö eivät kuuluisi kaavamuutosalueeseen, yleiskaava 2002:n kaavamerkintään kerrostalovaltaisen alueen osalta, vuoden 2003 kaavoituskatsaustekstiin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ihmisten terveellisyyden ja sosiaalisten olojen vaikutusten arviointia koskevaan kohtaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukana lähetetyssä kartassa ei myöskään ole kuvattu tekstissä mainittuja ajatuksia.

Mielipiteessä esitetään huoli siitä, että kerrostaloasuminen tuo alueelle epäsosiaalista ainesta ja vaikuttaa siten olemassa olevan, pääosin lapsiperheikäisen asukaskunnan turvallisuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä myös alueelle kaavailtujen yritysten asiakkaiden näkemykseen seudun luonteesta ja turvallisuudesta.

Toinen turvallisuuteen ehdottomasti vaikuttava seikka on mahdollisesti kasvava autoliikenteen määrä.

Esittelijä

Toimitila- ja terassitalorakentaminen rajaavat Kehän I:n liikennealuetta, muilta osin rakentaminen on pientalorakentamista ja sopeutettu ympäristöön, kuitenkin siten, että uusien tonttien tehokkuus on perinteistä omakotirakentamista suurempi. Ranckenintiehen rajautuvissa uusissa kortteleissa sekä Lallukantien pohjoispuolella on nykyisen omakotiasutuksen jatkeena uuden alueen keskimääräisestä rakentamistehokkuudesta hieman väljempää rakentamistapaa. Tonttitehokkuus vaihtelee e = 0,35-0,45. Muutoin uusien pientalotonttien tonttitehokkuudet vaihtelevat e = 0,45-0,74.

Voimalinjoja ei siirretä. Voimalinjat ja muut yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat, alueelle jäävät toiminnot on otettu huomioon kaavaluonnosta valmisteltaessa. Kaavamääräys mahdollistaa Helsingin Energian keskusvarastona toimivan entisen voimalaitosrakennuksen muuttamisen mielipiteissä ehdotettuun kulttuurikäyttöön. Metrosairaalahanke Myllypurossa ei enää ole ajankohtainen.

Avokytkinasema korvataan rakennukseen sijoitettavalla sähköasemalla. Näin tehtäisiin 2010-luvulla asuntoalueen rakentamisesta riippumatta, koska pienehköistä avoasemista ollaan luopumassa koko kaupungin alueella uusittaessa kytkinasemien tekniikkaa. Näin ollen kaavan toteuttaminen aikaistaa kytkinaseman uusimista vain muutamalla vuodella.

Työpaikkojen sijoittaminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle on välttämätöntä ja perusteltua. Uudelta toimitilatontilta on matkaa metroasemalle noin 250 metriä.

Toimitilatontin kerrosluku on laskettu viidestä neljään ja sen rakennusoikeutta on pienennetty hieman. Tontin rakentaminen ei pimennä Häklinkujan varrella olevia asuntoja. Uudet rakennukset tulevat 30 metrin etäisyydelle lähimmistä nykyisten pientalotonttien rajoista.

Kehä I:n varteen tuleva rakentaminen suojaa asutusta paremmin liikennemelulta kuin meluaita tai meluvalli. Uuden toimitilatontin pohjoispuolelta melu pääsee purkautumaan nykyiselle asuntoalueelle. Tälle suojaviheralueelle edellytetään kaavaluonnoksessa meluesteen rakentamista. Toimitilatontin rakentaminen edellyttää Myllypurontien ja Kehä I:n liikennejärjestelyjen muuttamista. Tässä yhteydessä myös melusuojauksen rakentaminen suojaviheralueelle on luontevaa.

Kaavaluonnoksessa on otettu huomioon esitetyt tarpeet kevyen liikenteen sujuvien ja turvallisten yhteyksien järjestämiseksi kehän yli tai ali metroasemalle. Liikenteen suunnitteluun ja varsinkin kevyen liikenteen reitteihin on kiinnitetty erityistä huomiota koko kaava-alueella. Kun Kehä I:n eritasoliittymä rakennetaan, mahdollistuu myös ajoneuvoliikenne Myllypuron keskuksesta Lallukantien alueelle ilman kulkua Kehä I:n kautta.

Karjatanhuanpolun sulkeminen voidaan tehdä aikaisintaan sitten, kun sitä reittinään käyttävälle bussilinjalle on rakennettu korvaava katuyhteys Lallukantien kautta. Läpiajoliikenteen poistuessa myös jalankulun turvallisuus Karjatanhuanpolulla paranee.

Kaava-alueella on varauduttu molemmin puolisten jalkakäytävien rakentamiseen Soraharjuntielle. Vartioharjun nykyisen pientaloalueen kohdalla, kaava-alueen ulkopuolella nykyinen katualue mahdollistaa jalkakäytävän rakentamisen ainoastaan ajoradan toiselle reunalle.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 2003 liitteenä olleessa kartassa esitettiin suunnittelualueen rajaus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin heti kaavan vireilletulovaiheessa, jolloin esiteltävää kuvamateriaalia tavoitteista tai muuta karttamateriaalia ei ole ollut olemassa suunnittelualueen rajauskarttaa lukuun ottamatta. Tavoitteita uuden alueen suunnittelulle oli asetettu ainoastaan tekstinä.

Vuoden 2003 kaavoituskatsauksessa suunnittelualuetta koskeva teksti oli otsikon "Itä-Helsingin uudet pientaloalueet" alla ja kuvailutekstissä esitettiin "uutta pientalorakentamista sijoitettavaksi Viilarintien kolmioon, Myllypuron voimalaitoksen alueelle sekä Lallukantien, Untamalantien, Naulakalliontien ja Tankovainion alueille". Vuoden 2004 kaavoituskatsauksen ilmestyessä alue oli otsikoitu omaksi kokonaisuudekseen ja tekstissä kuvattiin alueen länsireunaan, pääkatujen puolelle suunniteltavan ehkä myös kerrostaloja. Kehä I:n Myllypuron liittymän itäpuolelle esitettiin toimitilakortteleita.

Kaavaluonnoksesta esitetyt mielipiteet

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri esittää sähköpostilausunnossaan, että kaavan aluevaraus Kehä I:n tiealuetta varten on pienempi kuin 2004 yhdessä Helsingin kaupungin kanssa tarkistetussa tilavaraussuunnitelmassa. Kaavan osalta tulee tarkastella myös Kehä I:n hiukkaspäästöjä suhteessa rakennusten ilmanottoaukkoihin ja huomioida ne kaavamääräyksissä.

Kaavamääräys yleisen tien alue (LT) on vanhentunut uuden maantielain tultua voimaan vuoden 2006 alussa. Tiehallinnon ohjeen mukaan uusi sanamuoto on "Maantien alue".

EV-1-alueiden meluesteiden toteuttamisvastuut tulee varmistaa erikseen, mikäli ne ovat olennaisia asuntorakentamisen toteuttamiseksi.

Kaavaselostuksessa olisi hyvä todeta erikoiskuljetusreitti ja sen ominaisuudet Kehä I:llä. Edelleen kaavaselostukseen tulee kirjoittaa: "Kehä I:n eritasoliittymien toteuttamisajankohta liittyy kokonaisuuteen, jossa vaikuttavat myös Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän ja tunnelikadun rakentuminen" sekä "Myllypuron liittymäalueen rakentaminen vaatii jo ensimmäisessä vaiheessa Kehän lähikortteleiden vuoksi nykyisten tasoliittymäjärjestelyjen muuttamista erimuotoisiksi tasoliittymäjärjestelyiksi. Kaupungin tulee tehdä ko. suunnittelu suunnittelusopimuksella. Suunnitellun maankäytön liikennevaikutukset sekä länsi- että itäpuolella tulee kuitenkin tarkastella kysyen, miten pitkään tasoliittymällä pärjättäisiin ja missä vaiheessa maankäytön rakentuminen huomioiden tarvittaisiin eritasoliittymä."

Esittelijä

Maantie- tai liikennealueen rajat on korjattu Myllypuron eritasoliittymän tilavaraussuunnitelman tarkistuksessa esitetyn mukaisiksi.

Uusien rakennusten ääneneristävyysmääräykset on määritelty siten, että rakennukset voidaan rakentaa ilman erillistä melusuojausta. Mustapuron laakson kohdalla olevat meluesteet sisältyvät Uudenmaan tiepiirin kanssa laadittuun Kehä I:n ajantasaistamisselvitykseen, jonka toteuttaminen on vihdoin alkamassa. Nykyisen asutuksen kannalta meluesteiden toteuttaminen Myllypurontien liittymän pohjoispuolella uuden toimitilatontin ja lämpökeskusrakennuksen välisellä suojaviheralueella on tärkeää. Kaavan toteuttaminen vaatii myös Myllypuron nykyisen valoliittymän muokkaamista ainakin KTY-tontin toteutuksen yhteydessä, jolloin on luontevaa toteuttaa myös tarpeellinen melusuojaus.

Erikoiskuljetusreitti ei ole Helsingin kaupungin ylläpitämässä erikoiskuljetusreitistössä. Kuitenkin se voidaan ottaa huomioon Kehä I:n tarkemmassa suunnittelussa asemakaavassa esitettyjen ali- ja ylikulkuvarausten osalta.

Liikennesuunnitteluosastolla on alustavasti tutkittu, voidaanko nykyistä liikennevaloliittymää muuttaa siten, että maankäyttö tulevan eritasoliittymän viereisissä kortteleissa voidaan toteuttaa ennen eritasoliittymän rakentamista. Alustavien suunnitelmien perusteella vaikuttaisi siltä, että liittymä voidaan rakentaa kahdessa vaiheessa: ensin muuttaa nykyisen valoliittymän sijaintia ja muotoa ja sen jälkeen rakentaa eritasoliittymä. KTY-tonttia lukuun ottamatta maankäyttö on toteutettavissa ilman liittymämuutoksia.

Toistaiseksi ympäristöministeriö ei ole antanut uutta ohjetta yleistä tietä koskevasta kaavamerkinnästä, siksi asemakaavan muutosluonnoksessa on käytetty muotoa LT, yleisen tien alue.

Sosiaalivirasto toteaa kaava-alueen sijaitsevan palvelujen läheisyydessä. Lähistöllä on useita päiväkoteja ja asukas- ja leikkipuistoja. Asumispalveluiden tarvetta kartoitetaan sosiaalivirastossa.

Sosiaalivirastolle on tärkeää, että kaavaluonnoksessa on varauduttu kahteen asuinrakennusten korttelialueeseen, joille saa sijoittaa myös julkisten lähipalvelujen tiloja.

Kaupunginmuseo toteaa, että kaavaluonnos painottuu uudisrakentamiseen eikä alueella sijaitse rakennussuojelukohteita. Voimalaitoskorttelin alueella sijaitsee kuitenkin ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita, joille on kaavaluonnoksessa annettu asianmukainen suojelumääräys ja -merkintä. Kyseiselle vihervyöhykkeelle on luonnoksessa merkitty myös kevyen liikenteen reitti. Reitti kulkee linnoitteiden yli. Kaupunginmuseo esittää, että reitin rakentamistoimenpiteistä pyydetään Museoviraston lausunto.

Esittelijä

Kaavaluonnokseen merkitty reitti on sijainniltaan ohjeellinen, ja kaavamääräyksen mukaan aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

Helsingin Energia toteaa Myllypuron lämpökeskuksen olevan olennainen huippu- ja varalämpökeskus turvaamaan itäisen Helsingin jatkuvaa kasvua sekä myös perusedellytys kaukolämmön huippu- ja varatehon takaajana. Kaavaluonnos mahdollistaa ko. toiminnot nykymuodossaan paitsi polttoainevarastojen osalta. Polttoainevarastojen uudelleensijoitus ja niiden rakentaminen kaavaluonnoksen mukaisesti on kokonaan vielä selvittämättä ja se on alustavienkin kustannusarvioiden mukaan kallis hanke.

Kaavassa et-1-merkinnällä merkittyä rakennusalaa koskeva teksti: "Rakennusala energiahuoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten. Energiahuollon tarvitsemat polttoaineet tulee sijoittaa rakennusalalle ja varastointi tulee toteuttaa kolmen vuoden aikana asemakaavan tulosta lainvoimaiseksi" tulee muuttaa. Kaupunkia itseään pakottavaa määräystä ei kaavamääräyksiin tule panna.

Jos kaavaluonnosta halutaan kuitenkin viedä eteenpäin ennen polttoainesäiliöiden sijoituksesta tehtyjä selvityksiä, asia voitaisiin ratkaista jättämällä toteuttamatta AO-1-korttelit 45581 ja 45582 niiltä osin kuin ne edellyttävät polttoainevarastojen muutoksia, tai että niiden toteutus tehtäisiin ehdolliseksi, mikäli kaupunki päättää varastoinnin muutoksen kuitenkin nyt toteuttaa ja se on lupakysymysten puolesta mahdollista.

Lopuksi lausunnossa todetaan, että Helen Sähköverkko toimittaa osaltaan erillisen lausunnon.

Helen Sähköverkko Oy/Verkko-omaisuuden hallinta on 8.3.2007 toimittanut sähköpostiviestin, jossa on kerrottu muutosalueella olevista sähköasema- ja siirtoverkon rakenteista sekä keskijännitejakeluverkon siirtokustannuksista ja uuden kaavan mukaisen sähkönjakeluverkon rakentamisen kustannuksista. Viestin liitteenä olevassa piirroksessa on esitetty kaava-alueen 20 kV:n kaapelisiirrot sekä ohjeelliset muuntamoiden paikat

Esittelijä

Kaavamääräyksiä on tarkistettu Helsingin Energian mielipiteen mukaisesti.

Asemakaavaluonnoksessa olevan määräyksen mukaan kortteleissa 45580-45582 rakennuslupamenettelyn saa käynnistää aikaisintaan, kun polttoainevaraston toteuttamiselle kortteliin 45583 energiahuoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille varatulle rakennusalalle on painelaitteita ja kemikaaliturvallisuutta koskevien säädösten edellyttämät lupapäätökset. Rakennuksia ei saa ottaa käyttöön ennen korttelialueille 45581 ja 45582 ulottuvan polttoainevaraston toiminnan loppumista.

Suur- ja keskijänniteverkkojen kehittämistarpeet on otettu huomioon asemakaavaluonnoksessa. Verkkojen rakentamis- ja siirto- ja kehittämiskustannukset on esitetty luonnoksen kaavatalouslaskennoissa.

Kontula-Seura ry:n mielipide kaavaluonnoksesta on pääosin samansisältöinen kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitetty mielipide. Kontulantien varteen suunnitellun pientaloalueen tulee olla korkeatasoinen ja liittyä tyyliltään viereisen Kontulan eteläosan vanhan rintamamiesalueen tyyliin. Alueen suunnittelua voitaisiin myös kilpailuttaa ja vuokrataloja tulisi olla vain 30 %. Alueelle tulisi varata tilaa myös lähipalveluille.

Voimalan päärakennus tulisi säästää alueen yhteisiä toimintoja varten. Kehä I:n viereen sopisi liike- ja toimistotiloja, ehkä myös ammattikorkeakoulu ja voimalaitoksen päärakennukseen työtiloja.

Mustapuronpuisto tulee säilyttää mahdollisimman leveänä ja Lallukan-Ranckenintien pientalotonttien tonttitehokkuus tulisi olla pääosin e = 0,25, kuten viereisellä Kontulan omakotialueella.

Ilkka Pirinen ja Katri Huhtinen katsovat, että Ranckenintien suuntainen rakentaminen tuntuu liian suurelta eikä sovi tyyliltään erillispientalojen alueeseen ja vanhaan rakennuskantaan eikä niiden puutarhamaiseen ilmeeseen. Tontit ovat liian pieniä, jopa alle 200 m2 ja niille suunnitellut rakennusoikeudet liian suuria (125 k-m2), jotta puustoa voitaisiin säilyttää tonteilla. Myös asuinpientalokorttelit ovat liian massiivisia alueelle.

Rakentamien myös hävittää alueen ainoan mäntymetsän. Suunnitelmassa tulisi paremmin ottaa huomioon ulkoilualueeksi jäävän puistonosan vaihtelevuus. Luontaisesti helppokulkuiset ulkoilumaastot on nyt rakennettu suunnitelmassa täyteen. Alueella havaittuja lajeja ovat mm. satakieli, palokärki, käpytikka, haukka sekä lepakko ja sammakko.

Ranckenintien ja sen suuntaisen uuden kadun varsien rakentaminen ulottuu liian pitkälle pintavesipuron lähelle. Puron lähellä kulkee ulkoilureitti. Reitin ja metsäalueen väliin jää liian kapea viheralue, jotta se muodostaisi metsäistä vaikutelmaa ulkoilureitin ympärille.

Ranckenintieltä ei myöskään pääse ulkoilualueelle kuin alueen reunoja pitkin. Tämä ei ole jalankulkijoiden kannalta mielekästä ja lisäksi se aiheuttaa luvatonta läpikulkua tonteilla. Tonttiketjun voisi katkaista ulkoilutiellä.

Voimajohtoaluetta ei tulisi suunnitella yleiseksi puistoksi. Mielipiteessä viitataan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeeseen, jossa suositellaan, ettei ylimääräistä toimintaa kaavoiteta voimajohtoalueille. Kirjeessä on esitetty Turvatekniikan keskuksen tilastoista poimittuja esimerkkitapauksia sähköonnettomuuksista. Voimalinjan johtoalueen laajentaminen ja puuston kaataminen sen läheisyydessä on myös ristiriidassa tutkimusten kanssa, joiden mukaan kasvillisuus vaimentaa sähkökenttien leviämistä ympäristöön.

Kauniissa metsämaisemassa polveilevat ulkoilureitit ja monimuotoinen luonto menetetään, käytännössä Mustapuronpuistosta jää jäljelle voimalinjojen alue ja alueen reunalla kulkeva ulkoilureitti. Tilalle tulisi rakennettu ja keinotekoisesti ylläpidetty puistomainen ympäristö.

Jorma ja Liisa Huhtinen katsovat itäisen vihervyöhykkeen kapenevan liian voimakkaasti. suunnitelmassa menetetään luontoarvoltaan rikas männikkömetsä, jollaista lähiseuduilta ei ole löydettävissä. Myös rakennusviraston puisto-osaston kanssa käydyt epäviralliset keskustelut ovat puoltaneet seudun ainoan mäntymetsän säilyttämistä.

Mielipiteessä viitataan myös linnustollisesti arvokkaaseen alueeseen ja kävelyreittien vilkkaaseen käyttöön.

Muuntamon siirto keskelle jäljelle jäävää aluetta katkaisee lopullisesti viherkaistan. Voimalinjat rajoittavat puuston kasvun sallimista. Mielipiteessä viitataan myös voimalinjojen terveydellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeisiin, jossa voimalinjojen rakentamista asuntoalueiden viereen tulee välttää.

Kirjeessä kysytään myös, miten on mahdollista rakentaa paineistetun vesiputkiston päälle.

Suunnitelma tulee lisäämään Vartiokylän omakotialueen läpiajoliikennettä. Jalankulkijoiden liikkumista helpottaisi epävirallisen kävelytien säilyttäminen Ranckenintien ja Rautjärventien välillä. Lisäksi suuremman liittymän ansiosta melu lisääntyy voimakkaasti olemassa olevilla asuntoalueilla ja tulevilla puistoalueilla.

Esittelijä

Voimalaitostontin kaavamääräys mahdollistaa alueen yhteisten toimintojen sijoittumisen voimalarakennukseen.

Kaupunkialueella, hyvien liikenneyhteyksien varrella on perusteltua, että uudet pientalotontit kaavoitetaan tiiviimmin, nk. uusiksi kaupunkipientaloalueiksi. Nämä tarjoavat omapihaisen vaihtoehdon kerrostaloasumiselle.

Ranckenintien-Lallukantien alueella pientalotonttien tonttikoko vaihtelee 250 m2:n ja noin 550 m2:n välillä, kuitenkin niin, että nykyisen omakotiasutuksen naapuritontit ovat noin 500-550 m2:n suuruisia. Suurimpien tonttien tonttitehokkuus on noin e = 0,4 ja Lallukantien eteläpuolisten pienempien tonttien tonttitehokkuus suurimmillaan e = 0,68. Erityisesti suurempien tonttien koko mahdollistaa puutarhan sekä puuston säilymisen tonteilla. Metsä väistämättä häviää niiltä kohdin, missä kaavaluonnoksessa on esitetty rakentamista.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on kartoittanut vuonna 2003 koko kaupungin alueelta tärkeimmät lepakkoalueet ja jakaneet ne kolmeen luokkaan: arvokkaat (I luokka), tärkeät (II luokka) ja paikallisesti arvokkaat (III luokka). Nyt kaavoitettava alue ei kuulu mihinkään näistä.

Mustapuron laakson puronvarsilehdot ja siihen liittyvät laajahkot metsäkuviot nykyisten ulkoilureittien reunoilla säilyvät pääosin metsäisinä tai puoliavoimina alueina. Sen sijaan uuden rakennettavan alueen reunaan ja voimalinjojen alle on suunniteltu puistomaisempaa monitoiminurmea tai niittyä. Metsän ja avoimen alueen reunavyöhykkeeseen on linjattu uusi puiston käyttöä palveleva ulkoilutie. Suunnitelman tavoitteena on ollut metsittymisen estäminen ja vanhan avoimen kulttuurimaiseman osittainen palauttamien laaksoon kuitenkin niin, että alueella säilyy myös linnustollisesti arvokkaita alueita.

Voimajohtoalueelle ei ole kaavoitettu toimintaa ja voimajohtoalue on merkitty kaavaan sen vaatimine suojaetäisyyksineen. Liikkuminen alueella on mahdollista. Kasvillisuudella ja sähkökentillä ei ole osoitettu olevan yhteyttä. Helsingin Energialta saadun tiedon mukaan 110 kV:n voimajohdot aiheuttavat ympäristöönsä magneettikenttiä, jotka ovat suuruusluokaltaan vain 5 % Säteilyturvakeskuksen ja kauppa- ja teollisuusministeriön suositelluista raja-arvoista. Johtoalueen rajasta, joka on 15 metriä johdon keskilinjasta, edettäessä arvot pienenevät edelleen. Kotien sähkölaitteet aiheuttavat yleensä suurempia kenttiä kuin nämä korkealla sijaitsevat johdot.

Avomuuntoasema muutetaan voimalinjojen alle rakennettavaksi rakennukseksi, joka ei käytännössä vie tilaa puistokäytöltä.

Vesiputkiston päälle ei suunnitella rakentamista. Putket siirretään rakentamisen tieltä katu- ja puistoalueille.

Mielipiteiden johdosta Ranckenintiehen ja uuden samansuuntaisen kadun varrelle sijoittuvien tonttirivien välistä on suunniteltu kevyen liikenteen yhteys puistoon ja puiston läpi edelleen ulkoilureittinä Rautjärventielle.

Antero Kaukonen toteaa kaavaluonnoksen olevan ristiriidassa nykyisen omakotialueen suojelukaavan kanssa, koska viereen tarjotaan mm. lämpövoimalaitoksen öljyhuollon liityntäreittiä ja korkeita toimistorakennuksia.

Antero Kaukonen toistaa meluntorjuntaa koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esittämänsä mielipiteen ja katsoo, että Häklinkujan erottaminen lämpövoimalan huoltoliikenteestä on kuitenkin parempi kuin se, että kaikki toiminnot tapahtuisivat Häklinkujaa pitkin.

Jos kaavaluonnoksen mukainen ratkaisu toteutetaan, tulee huolehtia, etteivät toimitilakorttelin työntekijät pääsevät pysäköimään Häklinkujalle. Karjatanhuanpolulle ja Häklinkujalle tulee asettaa aikarajoitettu pysäköinti. Kevyen liikenteen kulku em. kaduilta tulee turvata öljyrekkojen ja toimistotyöläisten suhteen. Häklinkujan auraus ja huolto eivät myöskään saa kärsiä siitä, että viereen tulee toinen väylä.

Edelleenkään kaava-asiakirjoissa ei ole esitetty minkäänlaista tietoa alueen asukasluvun, työpaikkojen ja autoliikenteen kasvusta sekä öljyhuollon määrästä. Myös HELEN:in lämpökeskuksen kapasiteetin nosto tulisi olla selvitetty.

Lopuksi mielipiteessä esitetään huoli, että Häklinkujaa käytetään alussa väliaikaisesti huoltoyhteytenä erityisesti voimala-alueen rakentamisvaiheessa.

Tarja Hellsten ja viisi muuta allekirjoittajaa esittävät, että Häklinkujan ja Karjatanhuanpolun kaavaluonnoksen mukaiset suunnitelmat siirretään kaavaan sellaisenaan. Häklinkujalta ei tule järjestää yhteyttä uudelle voimalaitoksen huoltotielle. Häklinkujan ja uuden kadun välinen alue tulee merkitä puistoksi ja olla vähintään 10 m:n levyinen.

Toimitilakorttelin kerrosluku tulisi olla enintään neljä ja uuden kadun varrella kaksi. Nelikerroksinen rakennus toimii meluesteenä ja kaksikerroksinen osa liittäisi uuden rakentamisen paremmin vanhaan asuinalueeseen. Lisäksi varmistetaan auringon näkyminen talvellakin Kehä I:n reunatonteille. Korkea rakentaminen pimentäisi myös satelliittiyhteydet kokonaan reuna-alueen talouksissa.

Esittelijä

Häklinkujan osalta esittelijä viittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevasta mielipiteestä annettuun vastineeseen ja toteaa lisäksi, että Häklinkuja on erotettu kapealla puistovyöhykkeellä (noin 7 metriä) uudesta lämpökeskukselle johtavasta kadusta eikä Häklinkujalle ole kulkuyhteyttä uudelta kadulta.

Nykyisen pientaloalueen rintamamiestaloja koskevat suojeluperiaatteet eivät ole ristiriidassa uuden alueen kanssa. Kontulan pientaloalueella yksittäisiä rakennuksia on suojeltu ympäristön kannalta arvokkaina rakennuksina, aluetta kokonaisuutena ei ole suojeltu. Uusi alue on selvästi erillinen alue ja voi ja tuleekin poiketa rakennustavaltaan aiemmasta pientalorakentamisesta.

Nähtävillä olleessa kaavaselostusluonnoksessa on esitetty arvio tulevasta asukasmäärästä vaikutusten arviointia koskevassa kohdassa. Rakennusoikeus, noin 66 000 k-m2, mahdollistaa noin 1 500-2 000 asukkaan sijoittumisen koko kaava-alueelle perhekoosta riippuen. Tämä tarkoittaisi noin 500 asuntoa. Alueen asuntojen määrä ja siten liikennemäärän lisäys jakautuu kahtia eri osiin kaava-aluetta. Lallukantien-Ranckenintien ympäristössä liikennemäärän lisäys on noin 1 000 ajoneuvoa vuorokaudessa Myllypuron liittymän läheisyydessä ja noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa Soraharjuntien ympäristössä.

Työpaikkojen määrä on pitkälti sidoksissa uuden toimitilakorttelin toimintaan. Kaavan rakennusoikeus mahdollistaa enimmillään noin 400 toimistotyöpaikkaa. Toimistotontilla on velvoite rakentaa tarvittava määrä pysäköintipaikkoja omalle tontilleen.

Häklinkuja päättyvänä katuna palvelee huonosti huoltoyhteytenä rakennusvaiheessa. Uudet öljysäiliöt joudutaan rakentamaan voimalaitostontille tulevan asuntoalueen rakentamisen alkuvaiheessa. Silloin lämpökeskuksen ajoneuvoliikenne kulkee vielä Kontulantien kautta. Uusi huoltoajoyhteys tarvitaan aikaisintaan siinä vaiheessa, kun kulku nykyisten liittymien kautta Kontulantieltä ei ole enää mahdollista: eli kun voimalatontin eteläisimmät asuinrakennukset on rakennettu tai ramppi Kehä I:ltä lännestä Kontulantielle ja voimalaitostontin pohjoisosa Sirrikujan liittymän läheisyydessä on rakennettu.

Helsingin Energialla ei ole tiedossa olevia suunnitelmia lämpökeskuksen kapasiteetin nostosta. Lämpökeskus toimii talvisin kovimmilla pakkasilla, jolloin keskuksen vuotuinen käyttöaika ja sen tarvitseman polttoaineen määrä vaihtelevat huomattavasti.

Helsingin Energialta puhelimitse saadun tiedon mukaan öljykuljetusten määrä lämpökeskukselle vaihtelee vuosittain paljon säistä riippuen, mutta keskimääräinen arvio on noin 200 öljykuljetusta vuodessa.

Heikki ja Pirkko Kallioniemi katsovat, etteivät saaneet selkeää vastausta Soraharjuntien ja Rautjärventien liikennettä koskeviin kysymyksiin kaavaluonnosta koskevassa keskustelutilaisuudessa.

Kirjeessä mainitaan, että vuonna 1968 kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelupäällikkö on luvannut, että silloin rakenteilla oleva Soraharjuntie tulee päättymään Mustapuronpolkuun voimassa olleen kaavan ja katupiirustuksen nro 12729 mukaan ja Rautjärventie jatketaan Myllymestarintielle (Kehä I:lle) kokoojakaduksi. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakunta lupasi 1977 katkaista moottoriajoneuvoliikenteen Soraharjuntieltä. Soraharjuntiellä on paikoin vaarallisia tonttiliittymiä ja Kaukopääntien liittymässä huono näkyvyys.

Lopuksi kysytään, miten asuntokadun voi vastoin kaupunginhallituksen vahvistamaa katupiirustusta muuttaa kokoojakaduksi erillisellä kaavalla, josta ei valmisteluvaiheessa puhuttu asukkaille mitään. Tämä on vastoin hallintomenettelylakia. Rautjärventie tulee rakentaa loppuun alkuperäisen suunnitelman mukaan ja Soraharjuntie tulee rauhoittaa.

Allekirjoittaneet toivovat myös jatkossa mahdollisuuden lausua mielipiteensä kaavan jatkovalmistelussa.

Martti ja Heli Rissanen toteavat, että kaavaluonnosta koskevassa yleisötilaisuudessa jäi epäselväksi kevyen liikenteen yhteydet Myllypuron metroasemalle ja ostoskeskukselle. Toisaalta, mitä tehdään nykyiselle epäviralliselle kevyen liikenteen yhteydelle voimalatontin kaakkoispuolelta Klamintien päähän?

Mielipiteessä viitataan myös Humikkalantien läpiajokiellon poistoon sekä kysytään, miten Soraharjuntien ja Lallukantien risteys toimii talviolosuhteissa.

Mielipiteessä ehdotetaan, että tutkittaisiin mahdollisuutta tehdä uudesta Lallukantiestä ja Ranckenintiestä joukkoliikennekatu, joka jatkuisi Humikkalantielle. Julkisen liikenteen siirto Lallukantielle parantaisi rakennettavan uuden alueen palveluita ja toisi palvelut lähemmäksi niille, joille metro on liian kaukana. Jos alueelle halutaan tehdä joukkoliikennettä tukevaa kaavoitusta ja asukkaita tasapuolisesti palvelevaa kaavoituspolitiikkaa, nyt on viimeinen mahdollisuus rakentaa uusi pitkä katuosuus keskelle pientaloaluetta tulevaisuuden vaatimuksilla.

Ari-Pekka Roitto toteaa, että kaavan ratkaisut perustuvat mahdollisesti kaukana tulevaisuudessa olevaan Kehä I:n ja Myllypuron liittymän eritasoratkaisuun. Ensimmäisen vaiheen ratkaisua olisi tullut kuvata mm. kaavaselostuksessa.

Lämpökeskukselle johtava katu olisi riittävä 6-6,5 metriä leveänä ja sen vieressä olevan toimitilatontin kerrosluku on liian suuri pientalovaltaisella asuinalueella. Vähintään Häklinkujan puoleinen tontinosa tulisi määritellä kokonaan kaksikerroksiseksi.

Klamintie Karjatanhuanpolulta Ranckenintielle on liian jyrkkä bussiliikenteelle. Bussiliikenteen ehdoton maksimi on 7 % ja liittymien odotustilojen 4 %. Alueella tonttirajat ovat 0,5-1,5 m:n etäisyydellä jalkakäytävän tai ajoradan reunasta ja risteyksen läheisyydessä on kaksi tonttiliittymää. Luiskatila on rajallinen ja näkemäalueet pieniä.

Soraharjuntie on nykyisellään jalkakäytävättömänä ja pimeänä vaarallinen. Jo nyt läpiajoliikenne kaavaa ympäröivillä alueilla on huomattava. Mm. Humikkalantien läpiajokieltoa ei noudateta eikä valvota. Kun Lallukantien alue alkaa rakentua, tulee ko. tonttien työmaaliikenne todennäköisesti Soraharjuntielle. Paras ja halvin tapa olisi rauhoittaa Soraharjuntie kevyelle liikenteelle Mustapuron ja muuntamotontin välillä.

Soraharjuntien läpiajoa voisi myös estää kaventamalla ajorataa 5,5 m:iin ja rakentamalla useita hidasteita puisto-osuudelle. Lisäksi tulisi rakentaa Klamintien/Lallukantien liittymän Soraharjuntien ja Ranckenintien puoleiset suojatiet sekä Soraharjuntien ja uuden Ranckenintien eteläpuolisen asuntokadun liittymän korotettuina samoin kuin nykyisen ja tulevan raitin suojatiet sekä muuttaa eteläinen jalkakäytävä jalankulku- ja pyörätieksi. Näin saataisiin vähennettyä läpiajoliikennettä ja kevyen liikenteen yhteydet toimivammaksi ja turvallisemmiksi. Uuden puiston käyttö tulisi myös turvallisemmaksi.

Kaavakartalla lämpökeskustontilta ja Lallukantieltä tuleva kevyen liikenteen väylä katkeaa Klamintien liittymässä.

Esittelijä

Kaavaselostusluonnoksessa on esitetty Kehä I:n eritasoliittymän rakentamisaikataulu. Toimitilakortteli voidaan muodostaa vain, mikäli liittymä rakennetaan tai nykyistä valo-ohjattua risteystä supistetaan.

Soraharjuntie on nykyisellään alueen kokoojakatu. Nämä kokoojakadut ovat tärkeitä asuntoalueen sisäisen liikennöinnin kannalta. Läpiajoliikennettä ei tällaisille kaduille opasteta, vaan ne palvelevat ensisijaisesti asukkaiden pääsyä pääkatuverkkoon ja yhdistävät pääkatujen väliin jääviä asuntoalueita toisiinsa.

Soraharjuntien katualue on 10 metriä kaava-alueen ulkopuolella, mikä mahdollistaa jalkakäytävän rakentamisen toiselle puolelle. Tämä on yleinen katupoikkileikkaus Vartioharjun pientaloalueen sellaisilla kokoojakaduilla, joilla ei ole linja-autoliikennettä. Katualueen leveys ei riitä molemminpuoliselle jalkakäytävälle ja bussilinjalle.

Soraharjuntien katualue Mustapuronpuiston kohdalla on leveämpi. Se mahdollistaa molemminpuolisten jalkakäytävien rakentamisen. Hidasteiden rakentaminen puiston kohdalla Soraharjuntien risteävien raittien kohdalle on todennäköistä, mutta päätös niiden rakentamisesta voidaan tehdä laadittavan asemakaavan tultua voimaan.

Vuonna 1962 vahvistuneessa asemakaavassa Rautjärventie oli osoitettu kokoojakaduksi. Siitä on luovuttu Mustapuron laaksoon laaditussa asemakaavassa nro 9030 (vahvistettu 3.2.1987). Soraharjuntiestä on tällöin muodostettu alueen kokoojakatu. Katupiirustus, johon Heikki ja Pirkko Kallioniemen mielipiteessä viitataan, on asemakaavan muutoksen jälkeen vanhentunut.

Kaavaluonnosta on mielipiteiden perusteella tarkistettu siten, että Kehä I:n varressa kulkevalta raitilta on yhteys voimalatontin itäpuolen pohjois-eteläsuuntaiselle reitille sekä Klamintielle. Raitti tullaan rakentamaan asemakaavan tultua voimaan. Yhteydet Myllypuron metroasemalle nykyiseltä omakotialueelta paranevat joiltain osin uuden pohjoisen yli- tai alikulun toteuduttua.

Ranckenintien, Lallukantien, Soraharjuntien ja Klamintien liittymä on liikenneolosuhteiltaan hankalassa paikassa. Klamintielle on laadittu katusuunnitelma, jossa liittymä alue on esitetty rakennettavaksi hiukan loivemmaksi kuin nykyisin.

Ranckenintien itäpään jatkaminen bussikatuna Humikkalantielle ei ole enää mahdollista lunastamatta osia asuintonteista. Lämpökeskukselle johtavan uuden kadun osalta esittelijä viittaa edellisiin vastineisiin.

Heidi Talonen on puhelimitse esittänyt mielipiteen, jossa esittää tilavarausta kaavaan pienimuotoisia kahvilakioskitiloja varten sekä voimalatontille että Lallukantien ympäristöön. Tarkoituksena on perustaa kahvilakioski metroasemalle meneviä työmatkailijoita varten.

Esittelijä toteaa, että voimalaitoskortteliin suunnitellun pientaloalueen torin laidalle on suunniteltu liiketilaa.

Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto

Turvatekniikan keskuksen mukaan voimalaitostontilla sijaitsevat nykyiset 5 000 m3:n raskaan polttoaineen säiliöt edellyttävät standardin SFS 3350 mukaan noin 25 metrin vähimmäissuojaetäisyyden rakennuksista, joissa oleskelee ihmisiä. Vastaavasti vähimmäisetäisyyden hitaasti evakuoitaviin kohteisiin (mm. päiväkodit, hoitolaitokset) tulee olla n. 35 metriä. Suurissa säiliöissä varastoitava raskas polttoöljy saattaa mahdollisessa tulipalotilanteessa veden vaikutuksesta ylikiehua voimakkaasti, jolloin säiliön ympäristö 250 metrin etäisyydeltä tulee voida tyhjentää kahdessa tunnissa.

Em. vähimmäisetäisyyksien lisäksi tulee polttoainevarastoinnin tarkempien suunnitelmien perusteella arvioida myös muut mahdolliset riskitekijät ja niistä aiheutuvat suojaetäisyydet, joiden arvioiminen edellyttää erilaisille onnettomuustapauksille laadittavien seurausanalyysien tekemistä. Suojaetäisyyksissä on otettava huomioon myös pelastushenkilöstön ja -yksiköiden vaatima tilantarve, jonka tulisi olla vähintään 50 metriä.

Säiliöiden uudelleen sijoittaminen maanalaisiksi ei vaikuta vähimmäissuojaetäisyyksiin. Etäisyydet lähimpiin rakennuksiin pysyvät lähes ennallaan, joten turvallisuustaso ei tässä mielessä muuttuisi verrattuna olemassa olevaan tilanteeseen. Säiliöiden uudelleen sijoittamisen jälkeen joko öljysäiliö- tai voimalaitospalossa pelastusyksiköt joutuisivat toimimaan ahtaammissa tiloissa. Osittain maanalaiset ja katetut säiliöt ovat kuitenkin paremmin suojattuna ulkopuolista tulipaloa vasten.

Säiliöiden sijoittaminen kattilalaitoksen välittömään läheisyyteen maan alle edellyttää laitoksen omistajalta painelaitelainsäädännön vaatimusten mukaan laaditun vaaran arvioinnin päivittämistä, mistä saatavien vaaratekijöiden huomioon ottamisen jälkeen omistajan tulee laatia sijoitussuunnitelma muuttuneesta tilanteesta. Ennen kattilalaitoksen käyttöönottoa hyväksytty tarkastuslaitos tarkastaa, että sijoitus on tehty säädetyllä tavalla ja vaaran arviointi on ajan tasalla.

Esittelijä

Asemakaavaluonnoksen kaavamääräyksen (et-1) mukaan energiahuollon tarvitsemat polttoaineet tulee sijoittaa korttelissa 45583 energiahuoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille varatulle rakennusalalle. Rakennusala sijaitsee lähimmillään 35 metrin etäisyydellä asuinrakennuksesta.

Nykyisessä suunnitteluvaiheessa käytettävissä olevien viitteellisten polttoainevarastointia ja muita energiahuoltoalueen järjestelyjä koskevien suunnitelmien perusteella arvioidaan, että polttoainesäiliöt lienee mahdollista sijoittaa energiahuollon rakennusalan eteläosaan. On mahdollista, että jatkosuunnittelun yhteydessä energiahuoltoon varatun rakennusalan rajoja joudutaan tarkistamaan.

Kortteleiden 45580-45582 rakennuslupamenettelyn käynnistämistä rajoittava kaavamääräys, joka varmistaa, että säiliöiden sijoittaminen on hyväksyttävästi ratkaistu sekä paineastioita että vaarallisten kemikaalien varastointia koskevien säädösten mukaisesti ennen asemakaavoituksen jälkeisen jatkosuunnittelun käynnistämistä, mahdollistaa nykyisen voimalaitostontin pohjoisosan vaiheittaisen toteutuksen.

Kaava luo edellytykset nykyisenkaltaisen energiantuotannon jatkamiselle sekä ympäristöterveyden ja pelastusturvallisuuden varmistamiselle alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa.

Tilastotiedot

 
 

Voimassa oleva asemakaava

   

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

 

m2

k-m2

     

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet (ET)

77 251

30 000

Yleisen tien alue (LT)

6 659

 

Suojaviheralueet (EV, EV-1)

77 251

 

Lähivirkistysalueet (VL)

156 890

 

Katualueet

13 986

 
         
   

Yhteensä

330 646

30 000

   
 

Asemakaavan muutosluonnos

   

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

 

m2

k-m2

     

Asuinrakennusten korttelialueet (A, A-1, A-2)

28 740

24 850

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

7 058

11 200

Asuinpientalojen korttelialueet (AP)

20 882

11 650

Erillispientalojen korttelialueet (AO, AO-1)

32 006

18 275

Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

636

250

   

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY, KTY-1)

27 973

26 100

   

Puistoalueet (VP) ja lähivirkistysalueet (VL)

133 856

 
   

Yleisen tien alue (LT)

8 010

 
   

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET)

1 571

 
   

Suojaviheralueet (EV, EV-1)

21 615

 
   

Katualue

35 148

 
         
   

Yhteensä

330 646

92 325

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä 26.4.2007 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen jatkotyön pohjaksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistatekstistä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Piimies Marja, arkkitehti, puhelin 310 37329
Karisto Maria, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37211
Kilpinen Jouni, diplomi-insinööri, puhelin 310 37251
Laakso Kaarina, diplomi-insinööri, puhelin 310 37250
Salonen Peik, insinööri, puhelin 310 37248
Jääskä Jussi, diplomi-insinööri, puhelin 310 37129
Kivelä Matti, diplomi-insinööri, puhelin 310 37145
Hälvä Heikki, diplomi-insinööri, puhelin 310 37142

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Ilmakuva, nykytilanne

 

Liite 3

Asemakaavan muutosluonnos, osa A

 

Liite 4

Asemakaavan muutosluonnos, osa B

 

Liite 5

Havainnekuva

 

Liite 6

Mallinnos voimalaitoskorttelista

 

Liite 7

Mallinnoksia Lallukantien - Ranckenintien alueelta

 

Liite 8

Mielipidekirjeet

 

Liite 9

Turvatekniikan keskuksen lausunto 4.1.2007


Alkuun

3

MUSTAPURON LAAKSON - BROÄNDAN MAISEMASUUNNITELMA

Kslk 2006-1835, 2006-470, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry, Ratsastuskeskus Karlvik Oy 10.10.2006

Karttalehti K5, L5, K6, hankenro 740

Alueen sijainti Suunnittelualue alkaa Kehä I:ltä (Myllymestarintieltä) jatkuen koilliseen Mustapuron laakson ja Mellunkylän purolaakson myötäisesti Länsimäentielle ja sieltä edelleen itään Broändan purolaakson kautta Vartiokylänlahdelle.

Tiivistelmä Itä-Helsingin kaupunkirakenteellisesti keskeiselle, Myllypurosta Vartiokylänlahden pohjukkaan ulottuvalle vihervyöhykkeelle on laadittu maisemasuunnitelma. Suunnitelma liittyy alueeseen rajautuvien uusien pientaloalueiden asemakaavoitukseen. Suunnitelman tavoitteena on kehittää tästä kaupunkirakenteellisesti tärkeästä viheralueesta sen maisema- ja kulttuurihistoriallisia arvoja korostava vetovoimainen viheraluekokonaisuus.

Suunnittelussa on painotettu sekä aluekokonaisuuden merkitystä seudullisena viheryhteytenä, Itä-Helsingin keskeisenä identiteettiä luovana ja vahvistavana viheralueena että paikallisten asukkaiden lähiympäristönä. Suunnitelmassa on otettu huomioon alueen reunoille yleiskaavan mukaan suunnitellut maankäytön muutokset ja niiden vaikutukset virkistysalueeseen. Maisemasuunnitelma laadittiin konsulttityönä Ramboll Finland Oy:ssä.

Suunnitelman lähtökohdat

Suunnittelualue on osa Itä-Helsingin kulttuuripuiston ja Viikin vihersormen yhdistävää seudullisesti merkittävää kokonaisuutta. Alueen reunoille on yleiskaavan mukaisesti tulossa uutta pientalovaltaista asumista. Tällä viheralueella on sekä toiminnallinen, maisemallinen että ekologinen merkitys Itä-Helsingin viheraluerakenteessa. Alue on maakuntakaavassa merkitty seudulliseksi viheryhteydeksi.

Viheraluekokonaisuudelle laadittiin ideasuunnitelma. Suunnitelmaa tarkennettiin Linnanpellon ja Lallukantien-Ranckenintien pientaloalueiden asemakaavoihin liittyen yleissuunnitelmaksi Mustapuron laakson ja Mellunkylän purolaakson osalta.

Suunnittelualueella viheryhteys noudattelee Mustapuron, Mellunkylän puron ja Broändan purolaaksoja. Purolaaksot ovat aikoinaan olleet avoimia viljelylaaksoja, mutta nykyisin ne ovat metsittymässä. Valtaosa suunnittelualueesta liittyy Mellunkylän puron valuma-alueeseen. Puronvarsille on paikoin kehittynyt luontoarvoiltaan merkittäviä lehtoja. Seudullisesti tärkeät kevyen liikenteen reitit noudattelevat näitä purolaaksoja.

Broändan purolaakson eteläosan maisemakokonaisuuteen liittyvät Linnavuori ja 1500-luvulta peräisin olevan Borgsin kartanon kulttuurimaisema. Tankomäellä on pronssikautinen hauta ja mäen länsirinteessä vanha suojeltu koulurakennus vuodelta 1919. Alueella sijaitsee kaksi Helsingin kahdeksasta arvokkaaksi luokitellusta perinnebiotoopista. Paikalliset erityispiirteet, purolaaksot ja alueen kulttuurihistoria ovat olleet viheralueen toiminnallisen ja maisemallisen kehittämisen lähtökohtia.

Yleiskaava Alue on yleiskaavan mukaista virkistysaluetta. Uussillanpuisto ja Linnanpellonpuisto on yleiskaavassa merkitty osaksi kaupunginosapuistoa. Yleiskaavan mukaisesti kaupunginosapuistoja tulee kehittää eri kaupunginosia yhdistävinä vetovoimaisina ja toiminnallisina puistoina. Broändan purolaakso on yleiskaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kokonaisuudeksi, jota tulee kehittää niin, että sen ominaispiirteet säilyvät.

Aluetta koskevia ajankohtaisia suunnitelmia

Osa suunnittelualueesta liittyy alueelle vireillä oleviin asuntoalueiden asemakaavoihin. Linnanpellon pientaloalueen asemakaavaehdotus ja siihen liittyvä osa Mellunkylän purolaaksoa on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 16.11.2006. Mustapuron laakson osuus liittyy Lallukantien-Ranckenintien asemakaavan muutosluonnokseen (asemakaavapäällikön asiana tällä esityslistalla). Tankovainion ja Broändan purolaakson eteläosan pientaloalueen asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Alueen suunnitteluperiaatteet

Alueen vetovoimaisuutta kehitetään vahvistamalla alueen paikallisia maisemapiirteitä ja lisäämällä puistotoimintoja. Toiminnallisia alueita on suunniteltu uusien asuinalueiden läheisyyteen tai maisemallisesti kiinnostaviin paikkoihin.

Viheraluekokonaisuuden yhtenä vetovoimaisena, seudullisestikin kiinnostavana kohteena on ideoitu Broändan purolaakson eteläosan Linnavuoren ja Tankomäen välisen laakson kehittämistä. Paikka sijaitsee viherrakenteen kannalta keskeisesti. Viheryhteys jatkuu täältä pohjoiseen Mustavuoren suuntaan ja länteen Vartioharjun suuntaan. Linnavuoren ja vanhan Borgsin kartanon kulttuurimaiseman reunavyöhykkeeseen rajautuva maisema-alue on yksi Itä-Helsingin kiinnostavista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista paikoista.

Paikalle on suunnitelmassa haettu alueen identiteettiä vahvistavaa toimintaa. Yhtenä vaihtoehtona on ideoitu Itä-Helsingin lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnatun koulukasvitarhan sijoittumista alueelle. Koulukasvitarhassa voisi olla monipuolista puutarha-alan neuvonta-, koulutus- ja harrastetoimintaa. Nykyisten säilytettäväksi suunniteltujen viljelypalstojen lisäksi alueelle on suunniteltu pienimuotoisia peli- ja leikkikenttiä sekä vapaamuotoiseen oleskeluun ja leikkiin soveltuvia nurmi- ja niittyalueita.

Purojen lähialueita on kehitetty virkistysympäristön maisemallisina kohteina. Mustapuron ja Mellunkylän puroympäristöjä on profiloitu ilmeeltään erilaisiksi ja vaihteleviksi osin ekologisiksi ja osin rakennetuiksi vesiaiheiksi. Puroympäristöjen maisemallista kiinnostavuutta on lisätty korostamalla alueen koskipaikkoja sekä viivyttämällä virtaamia pohjapatojen, laajennettujen vesilammikoiden ja kosteikkojen avulla.

Suunnitelmassa on sovitettu yhteen luonto- ja kulttuuriarvoja. Kulttuurihistoriallisista syistä on painotettu maiseman avoimuutta. Metsittymässä olevan purolaakson tilarakennetta on esitetty selkiytettäväksi avaamalla laaksomaisemaan vaihtelevia maisematiloja ja vahvistamalla paikoin reunavyöhykkeitä. Metsittymässä olevaan laaksoon on jätetty paikoin luonnonmukaisia laajempialaisia metsiköitä. Linnustollisesti arvokkaat puronvarsilehdot on säilytetty luonnonmukaisina.

Pääulkoilureitit noudattelevat pääosin nykyisiä reittejä. Suunnittelussa on otettu huomioon alueen saavutettavuus niin, että ulkoilureitit jatkuvat katkeamattomina sekä Myllypuron suuntaan että Mellunmäen ja Vuosaaren suuntaan. Suunnitellut uudet reitit ja hiihtoladut parantavat alueen saavutettavuutta. Alueen toimivuuden kannalta on tärkeää, että viheralueita yhdistävä ulkoilutie Itäväylän alitse saadaan rakennettua mahdollisimman pian. Ulkoilureiteiltä on avattu vaihtelevia näkymiä ympäröivään maisemaan. Myös uudet kehitettävät vesiaiheet sijoittuvat keskeisten ulkoilureittien läheisyyteen.

Suunnittelussa otettiin huomioon uusien asuinalueiden, Linnanpellon ja Lallukantien-Ranckenintien pientaloalueiden liittyminen viheralueeseen. Näiltä osin ideasuunnitelmaa tarkennettiin yleissuunnitelmaksi. Uusien asuinalueiden lähivirkistysalueet suunniteltiin puistoon ja asuntoalueiden hulevedet ohjattiin viheralueelle muodostettaviin vesiaiheisiin. Yleissuunnitelmassa tehtiin vesiteknisiin tarkasteluihin liittyvät tarkemmat vesiaiheiden mitoitukset ja suunnitelmat teknisistä ratkaisuista.

Jatkosuunnittelu Ideasuunnitelmaa on tarkoitus tarkentaa yleissuunnitelmaksi Tankovainion ja Broändan purolaakson eteläosan asemakaavoitukseen liittyen.

Kiireellisenä tulee käynnistää puuttuvan pääulkoilureittiyhteyden Itäväylän alikulun jatko- ja toteutussuunnittelu. Toimenpiteet ovat tärkeitä alueen toiminnallisen kokonaisuuden kannalta.

Vuorovaikutus Suunnitelmaa on laadittu yhteistyössä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa. Suunnitelma on esitelty Linnanpellon asemakaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä asukastilaisuuksissa Stoassa 24.11.2005 ja 28.8.2006, Vartioharjun omakotiyhdistykselle 18.11.2006 ja Tankovainion ja Broändan purolaakson asemakaavoitukseen liittyen Stoassa 1.3.2007. Suunnitelma on ollut esillä Lallukantien-Ranckenintien asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolon aikana kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Myllypuron lehtisalissa.

Toimintojen sijoittamisesta puistoon on tehty kaksi kirjallista aloitetta. Kirjeet ovat esityslistan liitteenä.

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry. on etsinyt Itä-Helsingistä paikkaa koulukasvitarhan sijoittamiseksi Itä-Helsinkiin. Yhdistys vastaa nykyisin koulukasvitarhatoiminnan ylläpitämisestä Kumpulassa. Puutarhaopetus ja ympäristötaidekasvatus olisi tarkoitus suunnata erityisesti Itä-Helsingin lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Koulukasvitarhassa voisi olla monipuolista puutarha-alan neuvonta-, koulutus- ja harrastetoimintaa.

Esittelijä

Ideasuunnitelmassa on viheraluekokonaisuuden toiminnalliseksi painopistealueeksi esitetty Tankomäen ympäristöä. Koulukasvitarhatoimintaa voisi ehkä sijoittua Tankomäen vanhaan koulurakennukseen ja sen lähiympäristöön. Toiminnan sijoittumista alueelle tutkitaan edelleen jatkosuunnittelussa, mikäli asia saadaan eteenpäin yhteistyössä opetusviraston kanssa.

Karlvik Oy on tehnyt 1.11.2006 hakemuksen poniratsastuskoulutoiminnan sijoittumisesta Itä-Helsinkiin esimerkiksi Uussillanpuistoon. Yrityksellä on poneja 13 kappaletta ja nykyisin käytössä n. 2 hehtaaria maata, pieni tallirakennus, omakotitalo, 860 m2 maneesi ja samansuuruinen ulkokenttä. Lisäksi poneilla on suuri ulkoilutarha. Yrityksellä on mahdollisuus investoida tallirakennukseen ja muihin tarvittaviin toimitiloihin. Yritys on valmis pitämään sopimuksesta leikkikouluryhmille päivätunteja ja tutustumiskäyntejä ja kiinnostunut myös lasten iltapäiväkerhotoiminnasta.

Esittelijä

Uusillanpuiston laakso rajautuu jyrkkäpiirteiseen ja metsäiseen kalliomaastoon pohjoisessa ja etelässä Vartioharjun pientaloalueeseen. Seudullisesti tärkeän viheryhteyden reunoille on molemmin puolin suunnitteilla kevyen liikenteen reitit ja uusi latuyhteys. Poniratsastushanke tuli esiin alueen suunnittelun loppuvaiheessa. Toiminnan edellyttämiä rakennuksia, rakennelmia ja pysäköintijärjestelyjä on vaikea maisemallisesti sovittaa kapeaan laaksoon. Ratsastustoiminnan sijoittaminen Uusillanpuistoon edellyttäisi liikenteen johtamista alueelle pientaloalueen halki. Kaupunkisuunnitteluvirasto selvittää hakijan kanssa voidaanko Itä-Helsingistä löytää tilatarvetta vastaava liikenteellisesti sopiva paikka toiminnalle.

Mielipiteet

Suunnitelmaa on asukastilaisuuksissa yleisesti pidetty hyvänä ja alueen arvot hyvin huomioon ottavana. Asukkaat ovat toivoneet lisää leikki- ja pelikenttiä alueelle. Myös viljelypalstoille johtavien ajoyhteyksien sijoittamisesta on keskusteltu. Suurimpana huolenaiheena on ollut linnustollisesti arvokkaiden alueiden ja luontokohteiden säilyminen.

Asukkaiden toiveet leikki- ja pelikentistä otettiin huomioon asemakaavojen suunnitteluvaiheessa. Myös ajoyhteydet Linnanpellon viljelypalstoille ratkaistiin asemakaavakäsittelyn yhteydessä.

Alueen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on suunnittelussa pyritty sovittamaan yhteen kulttuuri-, luonto- ja maisema-arvoja. Arvokkaat puronvarsilehdot on säilytetty luonnonmukaisina ja suunnitteluratkaisuissa on pyritty luomaan erilaisia kasvustotyyppejä ja näin turvattu linnustollisesti arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen alueelle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä Mustapuron laakson-Broändan maisemasuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä liitteineen (liitteet 1-2) Karlvik Oy:lle ja Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ry:lle.

Lisätiedot:
Karisto Maria, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37211
Nordström Siv, arkkitehti, puhelin 310 37322
Piimies Marja, arkkitehti, puhelin 310 37329
Karhu Timo, arkkitehti, puhelin 310 37332
Jääskä Jussi, diplomi-insinööri, puhelin 310 37129
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 310 37252

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Mustapuron laakson - Broändan maisemasuunnitelma

 

Liite 3

Aloitekirjeet

 

Liite 4

Mustapuron laakson ja Mellunkylän purolaakson yleissuunnitelma sekä Broändan purolaakson eteläosan ideasuunnitelma -raportti (vain linkkinä)


Alkuun

4

PALOHEINÄN JOKAMIESGOLFKENTÄN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUSTA KOSKEVA MUISTUTUS JA LAUSUNNOT (NRO 11519)

Kslk 2004-1218, Khs 2006-2090/523 25.1.2007, Ymk 27 5.3.2007

Karttaruutu G/T3, T4, hankenro 435

35. kaupunginosan (Tuomarinkylä) erityisaluetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta tehty muistutus ja annetut lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 24.8.2006 lähettää 17.8.2006 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11519 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Keskustelun kuluessa jäsen Helistö teki ehdotuksen, jonka mukaan lautakunta ei puoltaisi kaavamuutosta. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Asemakaavan muutos mahdollistaa Paloheinän 9-reikäisen jokamiesgolfkentän pääosin turvallisuussyihin perustuvan laajentamisen nykyisen kentän koillispuolella olevalle peltoalueelle. Asemakaavan muutoksen seurauksena tällä hetkellä 15 ha:n kokoinen jokamiesgolfkenttä laajenee 30 ha:n kokoiseksi, mutta säilyy edelleen 9-reikäisenä jokamiesgolfkenttänä. Paloheinä Golf Oy:n teettämän laajennussuunnitelmaluonnoksen mukaisesti uudistettu kenttä täyttää Suomen Golfliiton turvallisuusvaatimukset.

Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja -asetuksen 27 §:n nojalla julkisesti nähtävillä 20.10.-20.11.2006. Ehdotusta vastaan tehtiin yksi muistutus. Ehdotuksesta on saatu Helsingin Veden, liikuntalautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto. Lisäksi Helsingin kaupungin ympäristökeskus on antanut jokamiesgolfkentän laajennuksen turvallisuutta koskevan arvion.

Muistutus ja lausunnot ovat esityslistan liitteinä.

Muistutus Helsingin Keskuspuiston puolesta ry (20.11.2006) toteaa, ettei se hyväksy kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamaa asemakaavan muutosehdotusta. Muistutuksen tekijä korostaa, ettei Helsingin Keskuspuiston puolesta ry sinänsä suhtaudu kielteisesti golfiin, mutta toteaa samalla, että tässä tapauksessa golfyrittäjä käyttää jokamies-sanaa tarkoitushakuisesti. Muistuttajan mukaan se johtaa yleisöä ja jossain määrin myös päättäjiä harhaan.

Muistuttaja katsoo, etteivät alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja ominaisuudet säily Yleiskaava 2002:n mukaisina ehdotetussa asemakaavanmuutoksessa. Tällä perusteella muistuttaja katsoo, että asemakaavan muutosehdotus ei ole yleiskaavan mukainen.

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry katsoo, että muutosehdotuksessa on vähätelty ehdotuksen vaikutuksia alueen ympäristöön ja luontoon. Muutosalue on osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävää maisemakokonaisuutta ja osa laajaa yli 200 ha:n laajuista linnustollisesti arvokasta luontokohdetta.

Muistuttaja katsoo, että lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö Paloheinän jokamiesgolfkentällä on ympäristöriski. Perusteina viitataan alueen pohjaveden pinnan tasoon, sekä korkeimman hallinto-oikeuden 20.1.2005 tekemään kielteiseen päätökseen, joka koski espoolaista golfkenttähanketta. Muistuttajan mukaan asemakaavan muutosehdotus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaisia terveellisyyden, turvallisuuden ja viihtyisän elinympäristön vaatimuksia.

Muistuttaja toteaa, että Paloheinän jokamiesgolfkenttä on Suomen vilkkain golfkeskus. Siellä käy pelikauden aikana päivittäin 700-900 pelaajaa joko harjoittelemassa lyöntejä tai pelaamassa itse kentällä. Kiireisinä päivinä koulujen urheilutuntien aikaan kävijämäärä hipoo 2 000 kävijää. Muistuttaja katsoo, että alueen liikennemäärä tulee laajennuksen myötä lisääntymään. Muistuttaja toteaa, että hankkeen vaikutuksia kapeaan Kuusmiehentiehen ei ole selvitetty eikä myöskään paikoitustilojen lisätarvetta.

Muistuttaja katsoo, että asemakaavan muutosehdotuksen mukainen jokamiesgolfkentän laajennus loukkaa asukkaiden liikunnallista yhdenvertaisuusperiaatetta, koska kentän mahdollisen laajentamisen myötä joudutaan Näsinojan haaroja seurailevat, nykyisen pellon suojavyöhykkeille sijoittuvat epäviralliset polut, joita käyttävät mm. koirien ulkoiluttajat, sulkemaan pelikauden ajaksi (noin puoleksi vuodeksi). Muistuttaja viittaa tässä yhteydessä kaupunginvaltuuston vuonna 2001 hyväksymään liikuntaviraston liikuntapoliittiseen ohjelmaan vuosille 2001-2010, jonka ensisijaisena tavoitteena on muistuttajan mukaan yhdenvertaisuus. Muistuttaja viittaa myös liikuntaviraston useana vuonna vuosien 1994-2006 aikana teettämiin haastattelututkimuksiin, joiden mukaan aikuisten helsinkiläisten suosituin liikuntamuoto on kävely. Muistuttajan mukaan kyseisistä tutkimuksista käy ilmi, että golf on vasta 16. suosituin liikuntalaji aikuisilla. 3-18-vuotiaiden helsinkiläisten ikäryhmässä golf ei ole ollut 17 suosituimman liikuntamuodon joukossa vuosina 1994-2006.

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry esittää muistutuksessaan myös joitakin hakijan taloutta, mm. liiketoiminnan kannattavuutta, vuokrasubventioita ja lainoja koskevia mielipiteitä. Muistuttaja toteaa kuitenkin, että koska nämä asiat eivät kuulu kaupunkisuunnitteluviraston toimialaan, Helsingin Keskuspuiston puolesta ry tulee kääntymään asianomaisen hallintoelimen puoleen.

Esittelijä

Paloheinän golfkentällä harjoitettavan golftoiminnan voidaan katsoa olevan kaikille avointa julkista tai suoraan julkiseen virkistystoimintaan rinnastettavaa toimintaa, koska kentälle pääsee pelaamaan kohtuullista maksua vastaan ja pelaajan ei tarvitse omistaa golfosaketta. Tässä mielessä toimintaa voi hyvin kutsua jokamiesgolfiksi.

Laajennusalue ei sijaitse maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan laajan peltoaukean ydinalueella vaan sen reunamilla. Perusteellisimmassa alueelle laaditussa selvityksessä Paloheinän lähiympäristön ja Keskuspuiston pohjoisosan toiminnallisessa yleissuunnitelmassa on historiallisen kulttuurimaiseman vyöhykkeeksi merkitty Vantaanjoen laaksopellot Niskalassa. Vanhimmat vielä jäljellä olevat pellot sijaitsevat siellä sekä Tuomarinkylän kartanon kaakkoispuolella. Torpparinmäen ympäristön vanhin peltovyöhyke on jäänyt lähes kokonaan rakentamisen alle.

Asemakaavan muutosehdotus ei muuta merkittävästi Haltialan laajan peltoaluekokonaisuuden, joka on osa usean kunnan alueelle ulottuvaa valtakunnallisesti merkittävää Vantaanjokilaakson maisemakokonaisuutta, maisemallista tai kulttuurihistoriallista arvoa. Uuden asemakaavan määräykset turvaavat laajennusalueen säilymisen avoimena, vihreänä ja virkistyskäytössä. Lisäksi nykyisen jokamieskentän maisemallinen ilme paranee kentän laajennuksen myötä suoja-aitojen ja peliväylien määrän vähetessä.

Asemakaavatyön yhteydessä on arvioitu hankkeen vaikutuksia luonto-arvoihin ja todettu, että ne eivät ole merkittäviä. Laajennusalueella ei ole arvokkaita kasvillisuuskohteita. Laajennus sijoittuu linnustollisesti arvokkaan yli 200 ha:n kokoisen peltoaukean reuna-alueelle. Golfkenttä ei ole vilkkaan kesäaikaisen käyttönsä vuoksi linnustolle hyvää pesimäympäristöä, mutta sen alkukevään ja loppusyksyn aikainen merkitys muuttolintujen levähdys- ja ruokailualueena ei olennaisesti pienene. Golfkentän perustaminen ei muuta avomaisemaa kuten rakentaminen tai metsittäminen. Golfkentän rakentaminen arvokkaan linnustoalueen reunalle Torpparinmäen rakennetun alueen tuntumaan vaikuttaa vähemmän linnustoon kuin vastaava muutos peltoaukean keskiosassa. Laajennushankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen linnustoarvoon.

Alueen eläinlajistoa seurataan. Nykyisellä golfkentällä ja sen lähiympäristössä jatkuu Helsingin yliopiston viime vuonna käynnistämä pieneläimiä, matelijoita ja hyönteisiä koskeva tutkimus, jossa tutkitaan Helsingin alueella sijaitsevien golfkenttien eläinlajeja. Täten lähivuosina käytettävissä tulee olemaan uutta tutkimuksiin perustuvaa tietoa mm. nykyisen golfkentän ja laajennusalueen eläinlajistosta.

Suomen Golfliiton jäsenet, kuten Paloheinä Golf Oy, ovat sitoutuneet noudattamaan liiton ympäristöohjelman mukaista kentänhoitoa. Tällöin kasvinsuojeluaineiden käyttömäärät jäävät kymmenesosaan hehtaaria kohti ja lannoitteiden määrät kolmasosaan hehtaaria kohti verrattuna normaalissa peltoviljelyssä käytettyihin määriin. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttömäärät laajennusalueella vähenevät täten merkittävästi nykytilaan verrattuna. Nykyisellä kentällä ei käytetä torjunta-aineita.

Kuluvasta vuodesta lähtien Haltialan pelloilla aiotaan kokeilla noin 30-40 ha:n kokoisella alueella luomuviljelyä. Haltialan pelloilla aiotaan myös siirtyä pääosin suorakylvöön, jolloin peltoja ei tarvitse kyntää. Vastaavasti myös golfkentällä voidaan toimintaa kehittää ja ohjata vielä nykyistä luonnonmukaisempaan suuntaan.

Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennushanketta ei voida rinnastaa espoolaiseen hankkeeseen, josta korkein hallinto-oikeus antoi kielteisen päätöksen 20.1.2005 (KHO:n vuosikirjaratkaisu 2005:4). Ulkoilureittien ja niiden turvallisuuden osalta hankkeet eivät ole vertailukelpoisia, koska päinvastoin kuin espoolaisessa hankkeessa Paloheinän laajennettu kenttä täyttää Suomen Golfliiton turvallisuussuositukset. Laajennusalue ei ole myöskään tärkeää pohjavesien muodostumisaluetta kuten Espoossa. Myöskään Näsinojan vedenlaadussa, joka on jatkuvan tarkkailun alaisena, ei ole havaittu mitään hälyttävää. Kentän laajentamisen seurauksena sekä turvallisuuteen että vesiensuojeluun liittyvien suoja-alueiden tosiasiallinen leveys kasvaa nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi.

Koska jo nyt aivan kapasiteettinsa ylärajalla toimiva kenttä säilyy edelleen 9-reikäisenä jokamieskenttänä, kentän käyttäjämäärä ei voi merkittävästi lisääntyä. Täten kentän laajentaminen ei lisää merkittävästi liikennemääriä alueella eikä myöskään ole tarvetta laajentaa nykyistä pysäköintialuetta. Suurimmat ruuhkat alueella aiheuttaa talvinen hiihtotoiminta Paloheinän ulkoilumajan ympäristössä. Tällöin golfkentän pysäköintipaikka on hiihtäjien käytössä ruuhkia lieventämässä.

Nykyisen pellon suojavyöhykkeille Näsinojan haarojen vierustoille sijoittuvat epäviralliset polut, joita käytetään erityisesti koirien ulkoiluttamiseen, joudutaan laajennettavan kentän puolella turvallisuussyistä sulkemaan pelikauden ajaksi. Kulku voi jatkua edelleen Näsinojan pohjoisen haaran pohjoisrannalla sekä virallisella ulkoilutiellä Näsinojan eteläisen haaran etelärannalla. Epävirallisten ulkoilupolkujen sulkeminen rauhoittaa erityisesti Näsinojan eteläisen haaran pohjoisrannalle sijoittuvan luontovyöhykkeen lintujen pesimäaikaan tapahtuvalta tarpeettomalta häirinnältä. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikutusta alueen hyvin laajaan ulkoilutieverkostoon eikä turvallisuussyistä tapahtuva epävirallisten kulkureittien sulkeminen siten loukkaa asukkaiden liikunnallista yhdenvertaisuutta.

Ulkoilureittien turvallisuus paranee. Ulkoilureitit ja luontopolku säilyvät entisissä paikoissa ja täten yhteydet Keskuspuistoon ja Haltialan suuntaan säilyvät. Laajennusalueen kesäaikainen virkistyskäyttö lisääntyy. Talviset hiihtomahdollisuudet laajennusalueella paranevat nykytilaan verrattuna.

Paloheinän jokamiesgolfkenttä on Suomen suosituimpia pelipaikkoja ja golf on nykyisin salibandyn ohella voimakkaimmin kasvavia liikuntamuotoja. Pula golfin pelipaikoista Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on kova. Paloheinän jokamiesgolfkentän käyttäjäkunnassa on paljon vammaisia, eläkeläisiä ja koululaisia. Tämän lisäksi kentällä koulutetaan vuosittain maassamme eniten junioripelaajia. Kaikille avoimena, kohtuuhintaisena ja Suomen ainoana tasoituskelpoisena jokamiesgolfkenttänä sillä on hyvin tärkeä merkitys paikallisen ja seudullisen julkisen virkistystarjonnan kannalta.

Lausunnot Helsingin Vesi (8.12.2006) puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Liikuntalautakunnalla (12.12.2006) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseon johtokunta (12.12.2006) puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä seuraavin varauksin:

Johtokunnan mukaan talvisin hiihdon harrastamismahdollisuudet on turvattava golfkentän laajennuksesta huolimatta. Myös maisemaa haittaavien suoja-aitojen rakentamista on vältettävä.

Esittelijä

Lausunnossa mainitut asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.

Kaavaehdotus turvaa hiihtomahdollisuudet alueella. Hiihtomahdollisuuksien turvaaminen tullaan myös kirjaamaan laajennusalueen vuokrasopimukseen.

Suoja-aitojen määrä pyritään uudella kentän osalla pitämään mahdollisimman vähäisenä ja ne tulee sovittaa maisemaan. Jokamiesgolfkentän laajentaminen vähentää suoja-aitojen määrää nykyisellä kentällä ja parantaa samalla kentänosan maisemallista ilmettä.

Kiinteistölautakunta (19.12.2006) puoltaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavin huomautuksin:

"Kenttäalueen vuokrauksessa tulee ottaa huomioon alueen monikäyttöisyys. Selostuksen mukaan noin puolet vuodesta laajennusalue on muiden liikuntalajien harrastajien käytössä kuten hiihtäjien. Keskeisenä asiana on myös ulkoilijoiden ja kevyen liikenteen turvallisuus.

Jokamiesgolf on tarkoitettu kaikille lajista kiinnostuneille eikä pelaaminen edellytä osakkeiden ostamista. Kentän säilyminen laajan harrastajajoukon pelipaikkana on syytä sopimuksessa turvata."

Esittelijä

Turvallisuus sekä monikäyttöisyys - erityisesti hiihdon ja alueen muun talvikäytön turvaaminen - on ollut tärkeänä kaavaehdotuksen laatimisen lähtökohtana.

Esittelijä viittaa myös edelliseen vastineeseen.

Yleisten töiden lautakunta (23.11.2006) toteaa antamassaan lausunnossa seuraavaa:

"Ajateltu golfkentän laajennusalue muodostaa tärkeän osan Haltialan-Paloheinän alueen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaasta viljelysalueesta ja virkistysalueesta, jonka rakentaminen yhden harrastajaryhmän urheilualueeksi ei ole perusteltua. Nykyisen golftoiminnan turvallisuusongelmat tulee ratkaista jo käytössä olevalla urheilualueella."

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksessä jäsen Heinämiehen tekemä ja jäsen Vikstedtin kannattama lautakunnan lausunnoksi tullut vastaehdotus voitti 6 äänellä (Taina, Hänninen, Heinämies, Sahlberg, Vikstedt, Reinikainen) 2 ääntä (Enroth, Inkeroinen-Kalliokoski) vastaan esittelijän muutetun ehdotuksen. Poissa oli jäsen Johansson.

Esittelijä

Tällä hetkellä turvallisuuden kannalta liian ahtaalla, noin 15 ha alueella, toimivan jokamiesgolfkentän laajentamisen tärkeimpänä lähtökohtana on ollut turvallisuus. Suomen Golfliiton mukaan itse kentän ja sen ympäristön turvallisuus paranee merkittävästi, jos kenttä laajennetaan liiton 9-reikäisiä kenttiä koskevan suosituksen mukaiseen, noin 30 ha kokoon. Kentän väljyyden lisääminen on tehokkain tapa kohottaa kentän turvallisuus vaaditulle tasolle.

Kentän turvallisuusongelmia ei voida mm. maisemallisista syistä pysyvästi ratkaista suoja-aitoja lisäämällä. Myöskään tällä hetkellä Suomen suosituimman ja ainoan tasoituskelpoisen 9-reikäisen jokamiesgolfkentän toiminnan supistaminen ei ole kaupungin julkiseksi katsottavan tai siihen rinnastettavissa olevan virkistystarjonnan kannalta perusteltu ratkaisu. Jokamiesgolfkenttä liittyy Paloheinän toiminnalliseen kokonaisuuteen ja laajentaa samalla sekä määrällisesti että laadullisesti kesäkauden Helsinkipuiston virkistystarjontaa.

Pääosa aiotusta laajennusalueesta on jo aiemmin varattu tehokkaan liikunnan vyöhykkeeksi. Golfkentän laajennusalue tulee olemaan erittäin vilkkaassa talvisessa käytössä, koska sen kautta kulkevat edelleenkin Niskalaan ja Haltialan tilalle johtavat ladut.

Laajennuksen maisemallisia vaikutuksia käsitellään esittelijän vastineissa Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n muistutukseen ja kaupunginmuseon johtokunnan lausuntoon.

Ympäristölautakunta (12.12.2006) antoi seuraavan lausunnon:

Ympäristölautakunta on kaupunginhallitukselle vuonna 2004 antamassaan lausunnossa todennut, että se on valmis tietyin edellytyksin puoltamaan sinänsä kannatettavan jokamies-golftoiminnan laajennuksen sijoittamista maisemallisesti arkaan peltoaukean reunaan. Lautakunnan mielestä edellytykset olivat:

1 Väylien sijoittelun ensisijaisena lähtökohtana tulee olla ulkopuolisen virkistyskäytön esteettömyys. Suoja-aitojen tarve olisi suunniteltava etukäteen ja ne tulisi voida poistaa talveksi.

2 Kentän poikki kulkevan ulkoilutien molemmin puolin jätetään 50 metrin suojavyöhyke.

3 Laajennusalueen väylät rakennetaan tasaiselle pellolle maanpintaa muotoilematta.

4 Vesiensuojelusta huolehditaan riittävin suojakaistoin ojien varsilla ja varmistumalla vanhan ja uuden salaojituksen yhteensopivuudesta.

Ympäristölautakunta toteaa, että vaikka golfkentän laajennus sijoittuu laajan linnustoalueen reunaan eikä vie arvokkaita kasvillisuusalueita, ei kaikkia lautakunnan aiemmassa lausunnossa edellyttämiä seikkoja ole riittävästi otettu huomioon asemakaavan muutosehdotuksessa.

Asemakaavamuutoksen selostuksen mukaan alueen hoitaminen golfkenttänä eikä peltona vähentäisi lannoitteiden tai kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja purojen ja ojien lähettyvillä olevat suojavyöhykkeet levenisivät. Vesiensuojelusta ei silti ole huolehdittu riittävästi. Asemakaavamuutokseen tulee lisätä määräys suojavyöhykkeen perustamisesta Näsinojan varrelle.

Esittelijä

Nykyisen pellon reunoilla olevat vesiensuojeluun liittyvät suoja-alueet säilyvät laajennuksen jälkeen vähintään entisen levyisinä. Käytännössä suoja-alueet levenevät mahdollisen laajennuksen myötä nykyisestä tilanteesta merkittävästi, koska suurin osa golfkenttää toimii tosiasiallisesti suoja-alueena. Sitä ei kynnetä, siellä ei käytetä torjunta-aineita ja kentällä lannoitetaan vain peliväyliä ja niitäkin vain tarpeen mukaan.

Ympäristölautakunnan lausunnon perusteella kaavakarttaa on täydennetty lisäämällä VU/s-alueen reunoille tarpeellisiin kohtiin 10 m leveä suojakaista ja määräysosaan seuraava merkintä: "sk - ohjeellinen suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojelu-aineita. Alue tulee niittää osittain tai kokonaan vähintään kerran vuodessa." Kaavakartan w-merkintää on täydennetty seuraavasti: "Näsinojan uoman kentänpuoleiselle reunalle tulee jättää 10 m leveä suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita."

Asemakaavan muutosehdotus sallii lievän maastonmuokkauksen tarpeellisissa kohdissa laajennusalueella.

Muut lausunnossa mainitut näkökohdat (kohdat 1, 2 ja 4) on otettu huomioon asemakaavaehdotusta laadittaessa.

Uudenmaan ympäristökeskus (18.1.2007) katsoo, että asemakaava ei esitetyssä muodossa täytä MRL 54 §:n 2 momentin terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimusta. Lausunnossa todetaan, että kaavamääräyksissä ei ole annettu turvallisuutta koskevia määräyksiä eikä selostuksessa ole esitetty viranomaisen arvioita kentän turvallisuudesta ja yleisen virkistyskäytön ja kevyenliikenteen kauttakulun kannalta, vaikka osa laajennetun kentän lyöntisuunnista on ulkoilureiteille päin. Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan golfkenttien turvallisuutta valvoo kuntien terveysvalvonta.

Esittelijä

Asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen tärkeimpänä perusteena on ollut jokamiesgolftoiminnan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden parantaminen Suomen Golfliiton edellyttämälle tasolle, koska nykyinen kenttä ei täytä liiton turvallisuusvaatimuksia. Kentän ahtauden vuoksi liiton nykyisin suosittamia turvaetäisyyksiä ei ole voitu kaikissa kohdissa noudattaa. Tästä puolestaan on seurannut toistuvasti vaaratilanteita sekä kentän ulkopuolella että itse kentällä. Turvallisuuden kannalta olennainen tekijä on siis kentän riittävä väljyys ja peliväylien riittävä etäisyys kentän reunoista. Tehokkain ja pitkällä aikajänteellä kestävin keino ratkaista turvallisuusongelmat on kentän koon kasvattaminen liiton 9-reikäisiä kenttiä koskevan suosituksen mukaiseen kokoon eli noin 30 hehtaariin. Laajennetun kentän koko mahdollistaa viheriöiden sijoittamisen turvallisuuden kannalta tarvittavan 50 m päähän kentän reunoista sekä samalla väylien väliset riittävät etäisyydet. Nykyistä väljempi peliväylien sijoittelu parantaa nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi kentän ulkopuolella kevyenliikenteen reiteillä liikkuvien ihmisten turvallisuutta samalla kun pelaajien turvallisuus itse kentällä paranee. Talin ja Vuosaaren 18-reikäiset kentät ovat kooltaan noin 50 ha, joten Paloheinän jokamiesgolfkentän kaavaehdotuksen mukainen laajentaminen takaa kentälle turvallisuuden kannalta riittävän väljyyden.

Golfpelissä ideana on pelata kenttä läpi mahdollisimman vähillä lyönneillä. Siksi pelatessa on järkevää käyttää suuresta mailavalikoimasta juuri parhaiten kulloiseenkin pelitilanteeseen sopivaa mailaa. Aloituslyönnillä pyritään kovaa lyömällä mahdollisimman pitkälle, kun taas lähestyttäessä viheriöllä olevaa reikää käytetään mailaa, jolla pitkän lyönnin asemesta päästään mahdollisimman suureen tarkkuuteen. Reiän lähistöllä palloa ei siis lyödä enää kovin pitkää matkaa. Viheriön reunan sijainti vähintään 50 m päässä kentän reunasta on tässä tilanteessa ulkoisen turvallisuuden kannalta riittävä, Suomen Golfliiton turvallisuussuositusten mukainen etäisyys. Peliväylillä lyöntien pituutta rajoittavat tehokkaasti myös reiän lähellä tai takana sijaitsevat hiekka- tai vesiesteet, joita Paloheinän kentällä sijoitellaan peliväylille turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohtiin.

Laajennuksella ei ole merkittävää vaikutusta Torpparinmäen koulun tai sen luontopolun toimintaan. Luontopolku säilyy entisellä paikallaan. Yhteys pääulkoilureittinä toimivan Mombergintien kautta Keskuspuistoon ja Haltialan ulkoilualueelle säilyy edelleen. Mombergintien yli ei lyödä palloja ja sen molemmille puolille tulee vähintään 50 m leveä turva-alue. Kulkua uudelle kenttäalueelle voidaan säädellä ja ohjata tarvittaviin paikkoihin sijoitettavien ojien, matalien aitojen, porttien ja opasteiden avulla.

Esittelijä viittaa myös yleisten töiden lautakunnan lausunnosta annettuun vastineeseen.

Lausunnon johdosta on kaavan VU/s-merkintää täydennetty seuraavasti: "Alueelle saa sijoittaa korkeintaan 5 peliväylää siten, että niiden viheriöiden ulkoreuna sijoittuu vähintään 60 m etäisyydelle avoimena maisematilana säilytettävän urheilu- ja virkistyspalvelualueen reunasta. Alueelle tulee rakentaa tarpeelliset, ympäristöön soveltuvat suoja-aidat."

Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskus on antanut terveystarkastajan arvion jokamiesgolfkentän laajennuksen turvallisuudesta.

Kaavaselostusta on täydennetty lausunnon johdosta.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen arvio

Helsingin kaupungin ympäristökeskus (5.3.2007) toteaa terveystarkastajan arviossa mm. seuraavaa:

"Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta jäljempänä KuTu-laki (75/2004) lähtee siitä, että ensisijainen vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta kuuluu elinkeinonharjoittajille (valmistaja, maahantuoja, myyjä tai palvelun suorittaja) tai muulle palveluntarjoajalle, kuten kunnalle tai seurakunnalle. Helsingin kaupungin ympäristökeskus valvoo KuTu-lain nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista Helsingissä.

KuTu-lain mukaan elinkeinon harjoittajan ja muun palvelun tarjoajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta ei aiheudu vaaraa kuluttajan tai kuluttajaan rinnastettavan henkilön taikka palveluksen vaikutuspiiriin kuuluvan muun henkilön terveydelle tai omaisuudelle. Elinkeinonharjoittajalla ja muulla palvelun tarjoajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalveluksesta sekä niihin liittyvistä riskeistä.

Laajennussuunnitelman mukaan Paloheinän golfkentän nykyiset 9 reiän lyöntiväylät tulisivat sijoittumaan huomattavasti laajemmalle alueelle. Nykyisten lyöntialueiden ja väylien ahtaus lisää onnettomuusriskiä, joten toteutuessaan laajennus parantaisi kentällä olevien pelaajien turvallisuutta.

Ulkopuolisiin nähden riskialueella on Näsinojan ulkoilureitti, Kentän poikki kulkeva Mombergintie, Kuusmiehentie ja kentän takana kulkeva koulun luontopolku. Lyöntiväylä numero 7 lyödään Mombergintiehen päin. Mombergintien suojana on osittain metsä. Suunnitelmassa lyöntiväylät 4 ja 6 lyödään kentän takana kulkevaa luontopolkua kohden. Näsinojan ulkoilureitin suuntaisesti kulkevat lyöntiväylät 7, 8 ja 9. Lyöntiväylää 9 lyödään Kuusmiehentietä kohti. Laajennuksen myötä lyöntiväylien etäisyydet yleisiin kulkuväyliin tulevat olemaan osittain pidemmät, joka parantaa myös golfkentän turvallisuutta.

Kentän lyöntiväylät suositellaan rakennettavan siten että teihin nähden jää suunnitellut turvallisuusetäisyydet. Ympäristökeskus suosittelee, että suoja-aitaukset rakennetaan Mombergintien avonaiselle osuudelle sekä väylien 4 ja 6 takana kulkevalle luontopolulle. Aita vähentäisi mahdollisesti myös asiatonta liikkumista kentällä. Range-alueella kulkeva tie on tällä hetkellä suojattu aidalla.

Uudelle golfkentälle tulee laatia turvallisuusasiakirja, jossa määritellään turvallisuuden kannalta olennaiset toiminnot sekä mitä tehdään mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Lisätietoa turvallisuusasiakirjan sisällöstä löytyy mm. Kuluttajaviraston julkaisusta: Kuluttajaviraston ohjeet ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi (9/2003)."

Esittelijä

Ympäristökeskus toteaa arviossaan kentän laajentamisen parantavan kentällä pelaavien turvallisuutta ja myös yleisillä kulkuväylillä liikkuvien turvallisuutta. Kenttä suositellaan rakennettavaksi siten, että suositusten mukaiset turvaetäisyydet toteutuvat. Lisäksi ympäristökeskus suosittelee suoja-aitojen rakentamista Mombergintien avonaisen osuuden ja laajennetun kentän itäreunassa olevan luontopolun varteen.

Ympäristökeskuksen antamassa arviossa mainitut asiat on otettu huomioon jo kaavaehdotusta laadittaessa. Kenttä on rakennettava vähintään kaavaehdotuksen mukaisin turvaetäisyyksin. Kulkua sille tullaan ohjaamaan ja rajoittamaan kaikissa tarvittavissa paikoissa erilaisin maisemaan soveltuvin rakentein, kuten ojin, silloin, portein sekä suoja-aidantein.

Esittelijä viittaa kentän turvallisuuden osalta myös Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon johdosta antamaansa vastineeseen.

Turvallisuusasiakirjan laadinta on kentän turvallisen toiminnan kannalta hyvä asia. Asiakirjan laadinta ja siihen liittyvät muut seikat ovat hakijan, kentän vuokraajana toimivan liikuntaviraston ja kentän turvallisuutta valvovan ympäristökeskuksen välinen asia.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkennukset:

VU/s-merkinnän määräysosaa on täydennetty seuraavasti: "Alueelle saa sijoittaa korkeintaan 5 peliväylää siten, että niiden viheriöiden ulkoreuna sijoittuu vähintään 60 m etäisyydelle avoimena maisematilana säilytettävän urheilu- ja virkistyspalvelualueen reunasta. Alueelle tulee rakentaa tarpeelliset, ympäristöön soveltuvat suoja-aidat."

Kaavakarttaan on lisätty tarpeellisiin kohtiin VU/s-alueen reunoille 10 m leveä suojakaista ja määräysosaan merkintä: "sk - ohjeellinen suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita. Alue tulee niittää osittain tai kokonaan vähintään kerran vuodessa."

Kaavakartan w-merkintää on täydennetty seuraavasti: "Näsinojan uoman kentänpuoleiselle reunalle tulee jättää 10 m leveä suojakaista. Alueella ei saa käyttää lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita."

Lisäksi kaavakartan määräysosaan on tehty teknisiä tarkennuksia.

Kaavaselostusta on täydennetty.

Jatkotoimenpiteet Esittelijän mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudestaan nähtäville.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 17.8.2006 päivätyn ja 26.4.2007 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11519 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät muistutus, lausunnot ja kaupungin ympäristökeskuksen arvio anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä muistutuksen lähettäneelle.

Lisätiedot:
Hirsimäki Jyri, maisema-arkkitehti, puhelin 310 37213
Eronen Matti, toimistopäällikkö, puhelin 310 37219
Laaksonen Jari, insinööri, puhelin 310 37132

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11519

 

Liite 3

Havainnekuva (nykytilanne ja laajennettu kenttä)

 

Liite 4

Havainnekuva (laajennettu kenttä)

 

Liite 5

Muistutus asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11519

 

Liite 6

Lausunnot asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11519


Alkuun

2

LIIKENNEINVESTOINTIEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODEKSI 2008 SEKÄ INVESTOINTIOHJELMAEHDOTUS VUOSIKSI 2008 - 2012

Kslk 2007-480

Yleistä Kaupunkisuunnittelulautakunta tekee vuosittain kaupunginhallitukselle liikenneinvestointien talousarvioehdotuksen seuraavaksi vuodeksi ja viisivuotisen investointiohjelmaehdotuksen liikenneväylien, liikennejärjestelyjen, kevyen liikenteen väylien, Ratahallintokeskuksen (RHK) ratahankkeisiin liittyvien töiden, liikennevalojen ja meluesteiden osalta.

Kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion laadintaohjeessa vuoden 2008 katu-, liikenneväylä- ja ratainvestointien raami on 77,42 milj. euroa (70,5 milj. euroa vuonna 2007).

ESITTELIJÄ

Toteutettavien hankkeiden valintaperiaatteita

Toteutettavien liikennejärjestelyjen ja kevyen liikenteen kohteiden joukkoon on valittu hankkeita, jotka parantavat liikenneturvallisuutta tai liittyvät muihin toteutuviin hankkeisiin tai täydentävät puuttuvia kevyen liikenteen yhteyksiä. Lisäksi esitetään, että kävelykeskustan laajentamista jatketaan katujen peruskorjaukseen varatuin määrärahoin.

Projektialueet

Lähivuosina Helsingissä on alkamassa usean projektialueen rakentaminen. Vuosaaren sataman valmistuminen ja satamatoimintojen siirtyminen sinne käynnistää Jätkäsaaren, Sörnäisten ja Hermanninrannan sekä Keski-Pasilan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentamisen. Laajasalon öljysataman lopettaminen antaa mahdollisuuden Kruunuvuorenrannan alueen rakennustöiden aloittamisen.

Ydinkeskustassa on käynnistynyt mittavat liikekorttelien saneeraukset, jotka perustuvat maanalaiseen huolto- ja pysäköintiverkostoon. Töölönlahden rakentaminen on käynnistynyt Musiikkitalon rakentamisella.

Uudet alueet vaativat mittavia perusinvestointeja liikenneverkkoon sekä itse alueilla että myös niiden ulkopuolella. Perinteiset budjettikehykset soveltuvat huonosti merkittävien investointien oikea-aikaiseen toteuttamiseen. Siksi esillä olevassa liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2008 ja liikenneinvestointiehdotuksessa vuosiksi 2008 - 2012 on esitetty erikseen merkittävien projektialueiden liikenneinvestointitarpeita. Alueiden rakentaminen tuottaa kaupungin omistamien maiden osalta tontin ja rakennusoikeuksien myynnin kautta tuloja, tosin pitkän ajan kuluessa. Tuotoista vain osa kuluu alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamisen, kunnallistekniikan, katuverkon ja julkisten palvelujen kustannuksiin. Tämä antaa erään mahdollisuuden myös alueen kannalta tärkeiden ulkoisten liikenneinvestointien rahoittamiselle.

Talousarviovuosi 2008

Talousarviovuonna 2008 valmistuu keskustan maanalaisen huoltotunnelin länsipää ja Kamppiparkin laajennus, mutta itäpään rakentaminen jatkuu vuoteen 2010 asti. Kävelykeskustaa laajennetaan Mikonkadulla ja Kalevankadulla. Crusellin sillan rakentaminen Ruoholahden ja Jätkäsaaren välille aloitetaan. Teollisuuskadun parantaminen välillä Sturenkatu Jämsänkatu valmistuu vuonna 2008. Linnanrakentajantien monivaiheiset parannustyöt Itäväylän liittymässä aloitetaan. Lahdenväylän ja Koskelantien eritasoliittymän itäisten ramppien uusiminen valmistuu. Meluesteiden rakentaminen Lahdenväylälle Appikylän kohdalle käynnistyy.

Investointiohjelmakauden vuodet 2009 - 2012

Investointiohjelmakaudella käynnistyy metron rakentaminen Espooseen. Jätkäsaareen rakennetaan raitiotieyhteydet, joita täydennetään alueen rakentamisen mukaisessa aikataulussa. Mechelininkadun eteläpään liikennejärjestelyt toteutetaan 2009 - 2010.

Kalasataman metroaseman kohdalle päätetty liikennetunneli esitetään rakennettavaksi vuosina 2010 - 2011. Myös Kalasataman alueelle aloitetaan raitiotien rakentaminen vuonna 2011. Kruunuvuorenrannan raitiotien rakentaminen aloitetaan.

Toteutettavia hankkeita

Vuonna 2008 tärkeimpiä rakenteilla olevia tai käynnistyviä kohteita, joiden rakentaminen jatkuu vuoden 2008 jälkeen, ovat (ohjelman kaikki rakentamishankkeet ilmenevät listan liitteenä jaetuista taulukoista):

· Hakamäentie

EHDOTUS

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Salimäki Markku, toimistopäällikkö, puhelin 310 37091

LIITE

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2008 sekä investointiohjelmaehdotus vuosiksi 2008 - 2012


Alkuun

5

LAUSUNTO KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON YLEISKAAVAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMISESTÄ

Kslk 2007-37

Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virka oli haettavana 21.1.-31.1.2007 ja siitä ilmoitettiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Uutislehti 100:ssa ja Arkkitehtiuutisissa. Yleiskaavapäällikön virka tuli avoimeksi Pertti Kareen kuoleman johdosta 9.10.2006.

Yleiskaavapäällikkö johtaa yleissuunnitteluosastoa. Yleissuunnitteluosasto huolehtii yleiskaavoituksesta sekä kaavoitukseen liittyvistä suunnittelu- ja tutkimustehtävistä. Yleiskaavapäällikkö esittelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle osaston toimialaan kuuluvat asiat.

Viran pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta kaupunkisuunnittelusta sekä hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen täydellinen hallitseminen sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Englannin, ranskan tai saksan kielen taito katsotaan eduksi.

Kaupunginhallitus on päättänyt viran kokonaispalkaksi 5 518 euroa kuukaudessa.

Hakemuksia on tullut määräaikaan mennessä 15 kappaletta. Yhdistelmä viran hakijoista on esityslistan liitteenä.

ESITTELIJÄ Yleiskaavapäällikön virkaa hakeneista kaikki täyttävät viran pätevyys-vaatimukset. Yhdellä hakijoista ei ollut kokemusta kaupunkisuunnittelusta. Kokemusta johtamistehtävissä ei ollut kolmella hakijoista.

Helsingin kaupunkisuunnittelun vaativuus ja siihen liittyvien ongelmien monimutkaisuus edellyttävät viran haltijalta kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun tehtäväkentän sekä erityisesti yleiskaavoituksen laajaa tuntemusta. Virka edellyttää myös vankkaa kokemusta seudullisesta yhteistyöstä.

Esittelijän mielestä pätevyydeltään ja ammattitaidoltaan sopivia hakijoita ovat Harri Hietanen, Markku Lahti, Pekka Normo ja Olavi Veltheim, jotka kaikki täyttävät viran pätevyysvaatimukset. Esittelijä on haastatellut 1.3.-15.3.2007 mainitut hakijat.

Helsingin yleiskaavoitukseen ja muuhun yleissuunnitteluun liittyvät tehtävät ovat erityisen tärkeitä kaupungin strategisen suunnittelun ja tulevaisuuden kannalta. Helsingin, Helsingin kaavoituskäytännön ja kaupungin hallinnon tuntemuksesta on etua tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta. Tärkeätä on myös yhteistyön sujuvuus viraston johdon sekä keskushallinnon ja muiden hallintokuntien, yhteistyökumppaneiden ja asukkaiden kanssa.

Hakijoista vs. yleiskaavapäällikkö Markku Lahti on esittelijän mielestä pätevin yleiskaavapäällikön virkaan. Markku Lahti on toiminut yleiskaavapäällikön viran sijaisena 10.10.2006 lähtien, joten kokemusta viran hoitamisesta on kertynyt noin 7 kuukauden ajalta. Markku Lahti on työskennellyt pitkään Helsingin yleiskaavoitukseen liittyvissä tehtävissä. Kaupunkisuunnitteluvirastossa Markku Lahti on yleiskaavatoimiston toimistopäällikkönä vastannut käynnissä olevan kehityskuvan valmistelusta.

Markku Lahti on hankkinut yleiskaavoitukseen liittyvissä tehtävissä laajan yhteistyöverkoston kaupungin eri hallintokuntiin, seudun kuntiin ja seudullisiin organisaatioihin. Hän on myös osallistunut erilaisten kansainvälisten verkostojen toimintaan.

Markku Lahti on osoittanut kaikissa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä hankkeissa hyvää ammattitaitoa, luovuutta ja yhteistyökykyä, mitkä ovat välttämättömiä viran menestykselliselle hoitamiselle. Yleiskaavapäällikön viran sijaisuuden hän on hoitanut kiitettävästi osaston henkilökuntaa innostaen.

Virkaan hakeneista ja esittelijän haastattelemista henkilöistä myös Olavi Veltheim, Pekka Normo ja Harri Hietanen ovat päteviä viran hoitamiseen, esittelijän mielestä mainitussa järjestyksessä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavapäällikön virkaan tulisi valita vs. yleiskaavapäällikkö Markku Lahti.

Kirje kaupunginhallitukselle ja pöytäkirjan ote kaikille osastoille

Lisätiedot:
Rajajärvi Tuomas, virastopäällikkö, puhelin 310 37100

LIITE

Yhdistelmä hakijoista


Alkuun

6

LAUSUNTO POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Kslk 2001-2211, Kolmas Linja 3 As. Oy 22.2.2007, Porthaninkatu 7 Asunto Oy 7.3.2007, Rakvv 11-4423-01-S 4.12.2001

Hakija As. Oy 3. linja 3 (jättöpäivämäärä 9.11.2001)

Rakennuspaikka 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin 312 tontti 11 (Kolmas linja 3)

Haettu toimenpide 21 autopaikan sijoittaminen pihalle niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta piha-alueen istuttamisesta ja käyttämisestä leikki- ja oleskelualueeksi. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että olemassa olevia autonsäilytyspaikkoja ei varata tontin autopaikoiksi.

Autopaikkojen sijoittaminen pihalle on evätty vuonna 1989. Taloyhtiö ei noudattanut annettua päätöstä. Ilmiannon perusteella lupaa haettiin uudelleen vuonna 1998. Lupaa ei myönnetty.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että yhtiössä asuu liikuntaesteisiä, jotka tarvitsevat autopaikan läheltä huoneistoaan. Taloyhtiö on useaan otteeseen yrittänyt saada kaupan kautta haltuunsa pihakannen alla osakasomistuksessa olevaa autohallitilaa kuitenkaan siinä onnistumatta. Autopaikoitustilanne Kallion alueella on hyvin vaikea, koska vapaiden asukas- ja yrityspysäköintilupien saanti on erittäin kehno.

Hakemusta on muutettu 22.2.2007 päivätyllä kirjeellä koskemaan 10 autopaikan sijoittamista piha-alueelle 21 autopaikan sijaan.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 7.11.1985 vahvistettu asemakaava nro 8965. Asemakaavan mukaan tontti 11/312/11 kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin rakennusoikeus on 4 200 k-m2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.6.

Piha-alue on istutettava ja varattava leikki- ja oleskelualueeksi. Osalla piha-aluetta on alapuolella maanalainen autonsäilytystila. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Tontille on sijoitettava autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön seuraavasti: 1 autopaikka/175 m2 asuntokerrosalaa, 1 autopaikka/150 m2 asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 autopaikka/350 m2 toimistokerrosalaa.

Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla tulee rakennuslautakunnan asettaa luvan ehdoksi, että olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaisiksi autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi kuitenkaan ylittämättä tontin autopaikkojen enimmäismäärää.

Nykytilanne Tontilla sijaitsee kaksi arkkitehti Else Aropaltion vuonna 1963 suunnittelemaa asuinrakennusta. Tontti rajoittuu Kolmanteen ja Neljänteen linjaan, joiden varrella kuusi kerroksiset rakennukset ovat. Rakennusten väliin jää laaja piha-alue, jonka alla osittain on 30-paikkainen auto-suoja, johon ajetaan Kolmannen linjan puolelta. Kannen alle auto-suojan takaosaan on vuonna 2001 rakennettu neuvottelu- ja taukotila. Autosuojaa käytetään liiketoimintaan, jossa autopaikkoja vuokrataan ulkopuolisille käyttäjille. Autopaikat eivät siis ole asunto-osakeyhtiön asukkaiden käytössä, kuten kaava edellyttää. Tontin rakennettu kerrosala on 3706 k-m2. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.4. Jos kokonaiskerrosalaan lisätään autosuojan kerrosala (859 k-m2), niin tonttitehokkuus nousee e = 1.7:ään.

Hakijan tarkoituksena on käyttää laajaa piha-aluetta talossa asuvien osakkaiden autojen parkkipaikkana noin 10 autolle, koska ei ole onnistunut saamaan haltuunsa pihakannen alla olevaa autohallitilaa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta autopaikkojen sijoittamisen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (22.2.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. As. Oy Porthaninkatu 7 on muistuttanut hakemuksesta. Yhtiö ei hyväksy autopaikkojen sijoittamista pihalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että autopaikkojen sijoittaminen pihalle on asemakaavan vastaista. Asemakaavassa edellytetään, että piha-alue istutetaan ja varataan leikki- ja oleskelualueeksi eikä yhtään autopaikkaa sijoiteta pihamaalle. Kantakaupungissa yleinen periaate on varata pihat viihtyisiksi leikki- ja oleskelutiloiksi eikä tätä periaatetta ole syytä muuttaa. Asemakaavassa edellytetään myös, että tontilla olemassa olevat autonsäilytyspaikat varataan kiinteistön autopaikoiksi.

Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle ja johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle varataan hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä poikkeamishakemuksesta annettavan lausunnon tiedoksi.

Pöytäkirjanote hallinto-osastolle

Lisätiedot:
Oikuri Pirjo, insinööri, puhelin 310 37230


Alkuun

7

LAUSUNTO POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Kslk 2005-315, Rakvv 12-2788-04-S 15.2.2005

Hakija As. Oy Aleksis Kivensivu (jättöpäivämäärät 6.8.2004 ja 19.1.2005)

Rakennuspaikka 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin 376 tontti 56 (Aleksis Kiven katu 56)

Haettu toimenpide Autohallin (noin 700 k-m2) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen liikekäyttöön (vuokrattavia autopaikkoja, autopesula ja harrastetoimintatilaa) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi poiketaan asemakaavasta siten, että olemassa olevia autonsäilytyspaikkoja ei varata tontin autopaikoiksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että autohalli on ollut nykymuotoisessa käytössä n. 20 vuotta. Korjaamotoimintaa ei enää ole. Autohallin sopivuus (käytettävyys) vain autojen säilytykseen on huono. Tila on sokkeloinen ja epätasainen. Käyttötarkoituksen muutoksella tilaa voidaan käyttää monipuolisemmin.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 30.10.1985 vahvistettu asemakaava nro 8713. Asemakaavan mukaan tontti 12/376/56 kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin rakennusoikeus on 2 220 k-m2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 1.6. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kuusi. Ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen saa sijoittaa liike-, toimisto-, julkisia palvelu- ja niihin verrattavia tiloja, mikäli sisäänkäynti kuhunkin tällaiseen huoneistoon järjestetään suoraan kadulta. Aleksis Kiven kadun puolelta rakennuksen ulkoseinän ja ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB(A).

Piha-alue on istutettava ja varattava leikki- ja oleskelualueeksi. Osalla piha-aluetta on alapuolella maanalainen autonsäilytystila. Yhtään autopaikkaa ei saa sijoittaa pihamaalle. Tontille on sijoitettava autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön seuraavasti: 1 autopaikka / 175 m2 asuntokerrosalaa, 1 autopaikka / 150 m2 asiakaspalvelukerrosalaa ja 1 autopaikka / 350 m2 toimistokerrosalaa.

Annettaessa lupa olemassa olevan rakennuksen korjaamiseen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla tulee rakennuslautakunnan asettaa luvan ehdoksi, että olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaisiksi autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi kuitenkaan ylittämättä tontin autopaikkojen enimmäismäärää.

Tontilla sijaitsee kaksi arkkitehti J.A. Viljasen vuonna 1928 suunnittelemaa asuinrakennusta. Kadunvarsirakennus on kuusikerroksinen ja piharakennus nelikerroksinen. Koko tontin suuruisessa kellarikerroksessa on kellarikomeroita, kolme porrashuonetta, varastotilaa ja autohallitilaa. Autohalli on sokkeloinen ja mitoitukseltaan ahdas aiheuttaen paikoitettaessa peltivauriovaaran. Tontin rakennettu kerrosala on 5 083 k-m2, joka vastaa tonttitehokkuutta e = 3.7. Rakennetun kerrosalan mukainen autopaikkavelvoite on 29 autopaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on laillistaa autohallin käyttö liiketilana, jossa toimisi autopesula, taksien autopaikoitus (5 autoa, n. 200 m2) sekä vuokrata edelleen auto- ja moottoriharrastetiloja. Autopesulan toiminnalla on kysyntää alueella ja se työllistää yhden henkilön. Liiketoiminta autohallissa on alkanut n. 20 vuotta sitten, osittain jo aikaisemmin. Tänä aikana siellä on toiminut autoliikkeitä, autokorjaamoja, autotarvikevarastoja sekä muuta varastointia. Taloyhtiön asukkaille on tarjottu ja tarjotaan edelleen mahdollisuutta vuokrata autopaikkoja autohallista, mutta kysyntää ei ole juuri ollut.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta rakennusoikeuden ja autopaikkojen sijoittamisen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.2.2007). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että autohallin muuttaminen liiketilaksi on asemakaavan vastaista. Vaikka autohalli on hankalan muotoinen ja ahdas mitoitukseltaan, sinne voidaan sijoittaa autopaikkoja kiinteistön omaan käyttöön (arvio noin 11 ap). Asemakaavassa edellytetään, että tontilla olemassa olevat autonsäilytyspaikat varataan kiinteistön autopaikoiksi. Jos autohalli muutettaisiin kokonaan liiketilaksi tontin rakennettu kerrosala nousisi 5 783 k-m2:iin, mikä vastaisi tonttitehokkuutta e = 4.2. Alue on kaavoitettu tehokkuudella e = 1.6 eikä tehokkuuden nostoon ole perusteita.

Näin ollen kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että esitettyä poikkeamista autohallin käyttämistä liiketilana ei voida myöntää. Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle varataan hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä poikkeamishakemuksesta annettavan lausunnon tiedoksi.

Pöytäkirjanote hallinto-osastolle

Lisätiedot:
Oikuri Pirjo, insinööri, puhelin 310 37230


Alkuun

8

KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMISESTÄ

Kslk 2006-1792, Khs 298 § 5.3.2007

Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.2.2007 (asia 15) käsitellyt kaupunginhallituksen mietintöön 1-2007 koottuja valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita ja niihin saatuja selvityksiä. Valtuusto päätti tällöin katsoa mietinnön liitteenä A olevassa luettelossa mainittujen aloitteiden 1, 3-5, 7-10, 12-14, 16-20, 22-26, 30-36, 39-47 ja 50-51 tulleen lopullisesti käsitellyiksi.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti pannan pöydälle aloitteet 2, 6, 11, 15, 21, 27-29, 37-38 ja 48-49 käsiteltäväksi kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.3.2007.

Valtuuston lopullisesti käsitellyiksi päättämät aloitteet ovat:

Aloite 1

Heikki Takkinen ym.; kuntalaisten hoitamat ilmoitustaulut

aloite 3

Sanna Hellström ym.; valtuuston kokoukset Internettiin

aloite 4

Heli Puura ym.; Sarvaston kevyen liikenteen väylän valaistus

aloite 5

Hannele Luukkainen ym.; valtuuston puheenvuorot

aloite 7

Paavo Arhinmäki ym.; Lassilan ulkoilureittien valaistus

aloite 8

Heikki Karu ym.; moottoripyörien pysäköinti
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 30.11.2006)

aloite 9

Heikki Karu / Antti Vuorela ym.; rullaluistelijoiden reittikartta
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 23.11.2006)

aloite 10

Antti Vuorela; liikennevalojen asentaminen
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 16.11.2006)

aloite 12

Heikki Takkinen ym.; kattotilojen hyötykäyttö

aloite 13

Kauko Koskinen ym.; lyhyen korkotuen asuntojen vuokrat

aloite 14

Maija Anttila ym.; isojen tapahtumien liikennejärjestelyt
(kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 13.12.2006)

aloite 16

Sirkku Ingervo ym.; Steniuksentien jalankulkuvalot
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 7.12.2006)

aloite 17

Sirkku Ingervo ym.; Kustaa Vaasan tien alikulkutunneli
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 7.12.2006)

aloite 18

Miina Kajos ym.; Rapakiventien liikenneturvallisuus
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 14.12.2006)

aloite 19

Hanna-Kaisa Siimes ym.; vuokralaisdemokratia

aloite 20

Juha Hakola ym.; Kuukiventien meluaita
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 14.12.2006)

aloite 22

Päivi Lipponen ym.; Pitäjänmäen terveysaseman pysäköinti
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 14.12.2006)

aloite 23

Sanna Hellström ym.; kameravalvonta liikennevalvonnassa
(kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 6.11.2006)

aloite 24

Paavo Arhinmäki ym.; pyöräilykaistojen valonvaihtonapit
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 14.12.2006)

aloite 25

Päivi Lipponen ym.; lukiokirjojen kierrätys

aloite 26

Antti Vuorela; ulkoilumajojen ja -valvojien lisääminen

aloite 30

Päivi Lipponen ym.; yhdistystoiminnan kokoustilat

aloite 31

Päivi Lipponen ym.; kirjastojen nimeäminen

aloite 32

Päivi Lipponen ym.; Töölön kirjasto / Mika Waltari -kirjasto

aloite 33

Antti Vuorela ym.; Koillis-Helsingin matonpesupaikka

aloite 34

Laura Kolbe ym.; Pengerpuiston koira-alue

aloite 35

Jouko Malinen ym.; kilpailutusehtojen täsmentäminen

aloite 36

Ilkka Taipale ym.; säännöt katutilan taiteelliseen käyttöön

aloite 39

Jyrki Lohi ym.; keskeneräiset kevyen liikenteen väylät Vuosaaressa

aloite 40

Antti Vuorela; Silkokujan pysäköintipaikka
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 21.12.2006)

aloite 41

Outi Alanko-Kahiluoto ym.; Herttoniemen metroaseman viihtyisyys

aloite 42

Yrjö Hakanen ym.; Koskelan varikon vuorokausihuollon ulkoistamisesta luopuminen

aloite 43

Tapio Havasto ym.; raitiovaunujen kuljettajarahastus

aloite 44

Antti Vuorela; köysirata Laajasalosta Katajanokalle
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 11.1.2007)

aloite 45

Kimmo Helistö ym.; köysirata Laajasalo-kantakaupunki
(kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 11.1.2007)

aloite 46

Päivi Lipponen ym.; köyhyyden selvittäminen ja korjaaminen

aloite 47

Sirkku Ingervo ym.; omaishoitajien sijaistus

aloite 50

Maija Anttila ym.; päihdeasiain neuvottelukunta

aloite 51

Päivi Lipponen ym.; korttelitalkkaritoiminta

Kaupunginhallitus on valtuuston asioiden täytäntöönpanopäätöksessään 5.3.2007 § 298 päättänyt, että aloitteet 2, 6, 11, 15, 21, 27-29, 37, 38, 48 ja 49 esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 14.3.2007.

Aloitteen 22 osalta kaupunginhallitus päätti lähettää aloitteen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon kiinteistövirastolle sen selvittämiseksi yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa, onko terveysaseman käyttöön mahdollista ja tarpeen sopia varattavaksi asiakaspysäköintipaikkoja.

Aloitteen 23 osalta kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan esityksen valtioneuvostolle tarvittaviksi toimenpiteiksi asiassa.

Kaupunginhallituksen mietintö 1-2007 on avattavana linkkinä liitteessä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätökset tiedoksi ja toimittaa ne edelleen tiedoksi kaikille osastoille sekä aloitteen 23 osalta liikennesuunnitteluosastolle kehotuksin valmistella lautakunnalle kaupunginhallituksen edellyttämä esitys valtioneuvostolle tarvittaviksi toimenpiteiksi asiassa.

Pöytäkirjanote kaikille osastoille

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 310 37381

LIITE

Mietintö 1 - 2007 (jakelu vain linkkinä)


Alkuun

1

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE ENERGIAPOLIITTISEN SELONTEON TEKEMISTÄ

Kslk 2007-557, Khs 2007-693/719 22.3.2007

Lausuntopyyntö

Jouko Malinen ja 12 muuta valtuutettua ovat tehneet 14.3.2007 aloitteen energiapoliittisen selonteon tekemisestä.

"Helsingin energiapolitiikka on ollut viime aikoina kovasti esillä jopa valtakunnan medioissa ilmaston lämpenemiskeskusteluiden yhteydessä. Helsingin energiatuotannon päästöistä on esitetty monenlaisia, osin hyvin ristiriitaisiakin näkemyksiä. Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) julkaisee vuosittain seurantaraportin Helsingin kaupungin energiankäytöstä. ESNK teettää myös aika-ajoin omia selvityksiään mm. uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä. Helsingin Energia on tuottanut merkittävässä määrin mm. edullisella hiilivoimalla energiaa, joka on ympäristölle raskas vaihtoehto. Vuonna 2005 alkanut päästökauppakin muuttaa saastuttavamman energian tuotannon taloudellisesti epäedullisempaan suuntaan. Kaupungin on syytä jatkuvasti etsiä monipuolisia ja ympäristöystävällisempiä energian tuottamismuotoja, koska hiilivoimastakin on luovuttava pitkällä aikavälillä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki tekee kokonaisselvityksen energiapolitiikkansa tulevaisuuden linjauksista ja tuo sen valtuuston käsiteltäväksi."

Hallintokeskus pyytää lausuntoa 7.5.2007 mennessä.

ESITTELIJÄ Kaupunkisuunnittelussa ei ole lähtökohtaista, energiapoliittista kantaa Helsingin Energian polttoaineiden valintaan. Yksittäisten voimalaitosten osalta kantaan vaikuttavat energiantuotannon yhteensovittamistarve ympäristön kaupunkitoimintoihin, tilanvaraustarpeet ja ympäristövaikutukset.

Energiapoliittinen kokonaisselvitys koskettaa kaupungin usean hallintokunnan toimialaa ja lukuisten kaupungin organisaation ulkopuolisten toimijoiden etua, minkä takia esitetty selvitys tulisi valmistella kokonaisvaltaisena laajassa yhteistyössä kaikkien osallisten toimijoiden kanssa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle

Lisätiedot:
Kilpinen Jouni, diplomi-insinööri, puhelin 310 37251


Alkuun

5

KONALAN KOLSARINTIEN ETELÄPUOLISEN ALUEEN TONTTEJA 32013/16 JA 20 SEKÄ KATUALUEITA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA TEHDYT MUISTUTUKSET JA ANNETUT LAUSUNNOT (NRO 11613)

Kslk 2004-1246, Khs 2004-1534/523 16.3.2007

Karttaruutu F6/R2, hankenro 281

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 9.11.2006 lähettää 32. kaupunginosan (Konala) korttelin 32012 tontteja 16 ja 20 sekä katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11613 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asemakaavan muutos mahdollistaa asuntojen uudisrakentamista. Nykyiset ostoskeskusrakennukset Kolsarintie 2:ssa puretaan ja tilalle rakennetaan kaksi neljä-kuusikerroksista kerrostaloa, joista toiseen tulee liiketilaa. Koulutonttivaraus Tähkätie 4:ssä muutetaan asuntorakentamiseen siten, että vanhinta Konalaa edustava maatilan tilakeskuksen pihapiiri säilyy, mutta tontille voidaan lisäksi rakentaa pien- ja rivitaloja sekä kolmekerroksisia kaupunkivilloja. Uutta asuntokerrosalaa on yhteensä 9 300 k-m2, joka tulee poistuvan liikekerrosalan (1 200 k-m2) ja kouluvarauksen (4 398 k-m2) tilalle. Uutta myymälätilaa tulee enintään 600 k-m2, vähintään kuitenkin 300 k-m2. Kerrosalan lisäystä aikaisempaan kaavaan verrattuna tulee yhteensä noin 3 800 k-m2.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 8.12.2006-9.1.2007. Ehdotuksesta tehtiin kolme muistutusta.

Kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta, Helsingin Vesi, Helsingin Energia, Helen Sähköverkko Oy ja kaupunginmuseon johtokunta ovat antaneet lausunnon ehdotuksesta.

Muistutukset ja lausunnot ovat esityslistan liitteenä.

Muistutukset Ville Hassi/CEJ arkkitehdit (8.1.2007) on jättänyt muistutuksen, jossa tontin 32013/16 rakennusaloja esitetään väljennettäväksi kahdella metrillä tontille laaditun viitesuunnitelman mukaisen ratkaisun toteuttamiseksi.

Esittelijä toteaa, että rakennusaloja on laajennettu pihan puoleisilla sivuilla kahdella metrillä muistutuksessa esitetyllä tavalla.

Caroline Fabritius ja Sam Ekholm (2.1.2007) esittävät muistutuksessaan mm. seuraavaa:

Tulevan tontin 32013/23 tulisi saada käyttää Vähäntuvanpolkua ajoon ja kulkuun Vähäntuvantielle siihen saakka, kun tontilla on nykyiset rakennukset, eikä sitä olla osaksikaan uudisrakennettu asemakaavamuutoksen mukaisesti. Muistuttajat perustelevat muutosesitystä sillä, että Tähkätielle johtava tieyhteys on nykyisellään jyrkkä ja vaikeasti kunnossapidettävä. Nykyisten rakennusten tuottama liikenne on lisäksi varsin vähäistä, piharakennuksessa on vuokralla yksi yritys (proteesipaja), joka tuottaa 5-10 ajoneuvon liikenteen 8-16 välillä arkipäivisin. Vanha konevaja ei tuota liikennettä.

Tontin 32013/24 tuleva ostaja SATO-Rakennuttajat Oy on valmis hyväksymään edellä esitetyn väliaikaisen rasitetieyhteyden. Muistuttajat ovat valmiit hyväksymään sen, että kaavaan merkitty yhteys Tähkätielle rakennetaan ja tontin liikenne siirtyy sinne sitten, kun uudisrakentaminen tontilla 32013/23 alkaa.

Muistuttajat esittävät, että kevyen liikenteen yhteyden paikka muutettaisiin liitekartan esittämällä tavalla. Perusteena on se, että kaavaehdotuksessa esitetyssä paikassa kulkee viemäriputket ja siinä on tällä hetkellä talouskeskukseen kuuluva kasvimaa, joka halutaan säilyttää kasvimaana.

Esittelijä toteaa, että muistuttajat edustavat perikuntaa, jonka omistukseen tontti 32013/20 on siirtynyt alkuperäiseltä asemakaavan muutoksen hakijalta.

Nykyisten omistajien on tarkoitus pitää päärakennus ja sen talousrakennusten muodostama kokonaisuus nykyisellään toistaiseksi ja siten esitetyt väliaikaiset liikennejärjestelyt ovat perusteltuja ja toteutettavissa Sato Rakennuttajat Oy:n uudisrakentamisen osana, kahden välisin tilapäisin rasitesopimuksin.

Kaavamuutosehdotuksessa oli Tähkätieltä, tontin 32013/23 kautta, esitetty kevyen liikenteen rasite tontille 24 merkitylle kulkuväylälle. Entinen Vähäntuvanpolku muuttuu osaksi tonttia 24 ja yhteys jatkuu Vuorikummunpolulle. Tämä itä-länsisuuntainen kulkuyhteys on oleellinen, ja siltä Tähkätielle päästään Vuorikummunpolun kautta, joten tontin 23 kautta merkitty yleinen kulkuyhteys voidaan poistaa ja ajo- ja muut järjestelyt jäävät pelkästään tontin sisäisiksi.

Asemakaavakarttaan on tehty muutos ja poistettu yleinen kulkuyhteys tontilla 32013/23.

Pentti Laitinen (5.1.2007) esittää muistutuksessaan, että tontille ajo kapealla Vuorikummunpolulla ei suju nykyiselläänkään eikä siten jatkossa myöskään sen varteen suunniteltuihin uusiin taloihin.

Tähkätieltä lähtevää tonttitien siirtoa ei voi perustella maaston jyrkkyyteen vedoten, koska siirto aiheuttaa arvokkaan kartanomiljööseen kuuluvan metsän kaatamista.

Uudelle alueelle tulisi johtaa liikenne Vuorikummuntien päästä.

Esittelijä

Vuorikummuntien päässä on itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen yhteys, joka tulee kaava-alueen poikki Vähäntuvantieltä ja jatkuu Tähkäpolkuna Konalantien bussipysäkeille, missä on liikennevaloilla varustettu ylityskohta Konalan ala-asteen koululaisilla. Vuorikummuntien päästä on sen vuoksi haluttu estää kokonaan ajoliittymä alueelle. Uudisrakentamisen pääasiallinen liittymä tulee Vähäntuvantieltä ja säilytettävän maatilan talouskeskuksen liikenne Tähkätieltä. Ajotien siirtäminen loivempaan kohtaan on selkeä toiminnallinen parannus ja toteutettavissa tonttitienä maastossa olevaan puustoon sovittaen.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla (9.1.2007) eikä Helsingin Energialla (17.1.2007) ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta (6.3.2007) toteaa lausunnossaan, että alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja kaavamuutos on tehty tontinomistajien aloitteesta. Kaupunki omistaa katualueet. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia. Täydennysrakentaminen suunnitellaan siten, että ympäristön erityispiirteet otetaan huomioon.

Kiinteistölautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavamuutosehdotukseen.

Kaavamuutos korottaa tontinomistajien nykyisten tonttien arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisesti neuvottelut tulee käydä heidän kanssaan. Tontinomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on laadittu sopimusluonnokset. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin maanomistajien kanssa on tehty sopimukset.

Yleisten töiden lautakunta (1.2.2007) toteaa lausunnossaan mm., että katualue pienenee noin 600 m2, kun aikaisempi Vähäntuvanpolun katualue muutetaan osaksi kerrostalotonttia 32013/24. Asemakaavan muutosehdotuksesta ei aiheudu kustannuksia kaupungille. Yleisten töiden lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Helsingin Veden (30.1.2007) lausunnossa todetaan mm., että Tähkätielle ja Kolsarintielle on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa ja jätevesiviemäriä noin 110 metriä. Uuden vesihuollon rakentamisen kustannusarvio on noin 100 000 euroa. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helen Sähköverkko Oy:n (17.1.2007) lausunnossa todetaan, että Helen Sähköverkko Oy:llä on muuntamo tontilla 32013/16 sijaitsevassa kiinteistössä ja sille tarvitaan korvaava paikka ennen kuin ko. kiinteistö puretaan. Optimaalinen paikka korvaavalle muuntamolle on Vähäntuvantien ja Kolsarintien kulmauksessa olevalla puistoalueella.

Esittelijä toteaa, että kaavamääräyksissä on tontille 32013/16 varattu korvaavan muuntamotilan sijoittamismahdollisuus. Uudisrakentamisen aikana puistokulmausta jouduttanee käyttämään tilapäisesti. Puistoalue ei ole mukana kaava-alueessa.

Kaupunginmuseon johtokunnan (30.1.2007) lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

Konalan Lillstun tilan paikallishistoriallinen arvo on merkittävä. Se on viimeinen alueella säilynyt keskiajalta peräisin oleva tila. Nykyinen päärakennus on yksikerroksinen satulakattoinen hirsirakennus 1890-luvulta. Komea maatilan päärakennus on hyväkuntoinen ja siinä asutaan vakituisesti edelleenkin. Päärakennuksen itäpuolella ollut navettarakennus on tuhoutunut tulipalossa, mutta sen paikalle on rakennettu vanhan navettarakennuksen kaltainen uudisrakennus. Sen välittömässä läheisyydessä on suurikokoinen autotallirakennus vuodelta 1956. Päärakennuksen ja pihapiirin osalta asemakaavan suojelumääräykset ovat suojelutavoitteiden mukaiset.

Vuorikummunpolun ja Tähkätien kulmaukseen on sijoitettu rakennusalat kahdelle kaksikerroksiselle asuinrakennukselle. Määräyksissä todetaan, että uudisrakennukset on sopeutettava paikallishistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen.

Lillstun talousrakennukset on merkitty kaavaan rakennusaloina. Niissä on merkintä ktya, mikä tarkoittaa rakennusalaa, jolle saa sijoittaa asuintiloja, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työtiloja, sekä tiloja julkisia palveluja varten. Museo ei aiemmissa lausunnoissaan esittänyt 1950-luvulla rakennetun autotallirakennuksen suojelua, vaan totesi, että molempien talousrakennusten säilyminen tulevaisuudessa olisi toivottavaa. Kaavamuutos kuitenkin mahdollistaa rakennusten korvaamisen mittakaavallisesti olemassa olevien rakennusten kokoisilla uudisrakennuksilla, mihin kaupunginmuseolla ei ole huomauttamista.

Lillstun päärakennuksen eteläpuolelle on sijoitettu asuinkerrostalojen korttelialue. Kortteliin esitetään kolmea kolmekerroksista kaupunkivillaa.

Asemakaavamuutoksen myötä vanhan tilakeskuksen lähiympäristö muuttuu huomattavasti. Kuitenkin vanha päärakennus ja siihen liittyvä vehreä pihapiiri säilyvät.

Ostoskeskuksen paikalle esitetään kahta asuinkerrostaloa. Konalan ostoskeskus on kaupunginmuseon inventoinnissa arvotettu luokkaan III; ostoskeskuksen arkkitehtoniset, ympäristö- tai säilyneisyysarvot eivät ole merkittäviä. Ostoskeskus on arkkitehti Erkki Karvisen suunnittelema ja se valmistui 1963. Rakennus on kokenut suuria muutoksia niin, että sen alkuperäinen ilme on lähes kokonaan muuttunut.

Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutoskarttaan on muistutusten johdosta tehty seuraavat muutokset:

Jatkotoimenpiteet Esittelijän mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 9.11.2006 päivätyn ja 26.4.2007 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11613 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä muistutuksen lähettäneille.

Lisätiedot:
Lukkarinen-Annila Leena, arkkitehti, puhelin 310 37278
Koivunen Pirjo, insinööri, puhelin 310 37128
Immonen Kati, insinööri, puhelin 310 37254

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11613

 

Liite 3

Muistutukset

 

Liite 4

Lausunnot


Alkuun

6

LAUSUNTO JULKISTEN PALVELUJEN TOTEUTTAMISESTA MAUNULAN KESKUSTAAN KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA

Kslk 2007-611, Khs 2007-679/611 28.3.2007

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen on tehnyt (14.3.2007) seuraavan valtuustoaloitteen:

"Maunulan alueelle on jo pitkään toivottu uutta keskustaa, joka parantaisi myös alueen julkisia palveluja. Uusia tiloja tarvitaan mm. kirjastolle, työväenopistolle ja asukastoiminnalle.

Uuden keskustan suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä on tärkeä huolehtia siitä, että osaksi keskustaa tulee kirjastolle ja työväenopistolle nykyaikaiset tilat kaupungin omaan omistukseen. Näin voidaan kehittää kirjaston ja työväenopiston yhteistyöllä alueen asukkaiden palveluja ja myös asukkaiden käyttöön soveltuva kohtaamispaikka, "olohuone".

Uuden keskustan ohella Maunulassa tarvitaan alueellisesti kohdistettuja toimia työttömyyden vähentämiseksi, vanhusten palvelujen kehittämiseksi, monikulttuurisen kanssakäymisen edistämiseksi ja erityisesti suojelukohteissa tapahtuvan peruskorjauksen rahoituskustannusten helpottamiseksi. Maunulan työttömille, maahanmuuttajille ja asukastoiminnalle tärkeän Mediapajan tilojen ja toiminnan rahoitus on tarpeen turvata pitkäjänteisesti.

Edellä olevan perusteella esitämme, että vuoden 2008 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan 2008-2010 varataan lisämääräraha Maunulan uuden keskustan kirjasto-, työväenopisto- ja asukastilojen suunnitteluun ja rakentamiseen, Palvelukeskus Saunabaarin toimintaan ja palkkauksiin, Mediapajan tukemiseen, suojelukaavan alueella tapahtuvaan peruskorjaukseen sekä alueen työllisyyden edistämiseen."

ESITTELIJÄ Maunulan keskustan asemakaavan muutosehdotus nro 11326 (kaupunginvaltuuston esityslistalla 25.4.2007) mahdollistaa kirjaston, työväenopiston ja asukastilojen rakentamisen Pakilantien varteen kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Sen viereen on merkitty liikerakennusten korttelialue ja nykyisen ostoskeskuksen paikalle sekä sen eteläpuolelle asuinkerrostalojen korttelialueet.

Maunulan 1950-luvun kortteleille valmistellaan parhaillaan suojeluasemakaavaa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Ruotsalainen Sari, arkkitehti, puhelin 310 37373

LIITE

Yrjö Hakasen talousarvioaloite, kaupunginvaltuusto 14.3.2007


Alkuun

7

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HIIDENKIRNUN RAUHOITTAMISEKSI KURKIMÄESSÄ

Kslk 2007-218, Khs 2007-240/831 5.2.2007

Jouko Malinen ja kaksitoista muuta kaupunginvaltuutettua ovat (31.1.2007) tehneet seuraavan sisältöisen aloitteen:

"Me allekirjoittaneen valtuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki ryhtyisi toimiin, jotta Kurkimäen eteläpuolisessa metsikössä oleva avaamaton hiidenkirnu rauhoitettaisiin luonnonsuojelulain mukaisena luonnonmuistomerkkinä. Hiidenkirnu merkittäisiin samalla lain velvoittamalla tavalla."

ESITTELIJÄ Luonnonsuojelulain mukaisena luonnonmuistomerkkinä rauhoitettavaksi ehdotettu hiidenkirnu sijaitsee Kurkimäen asuinalueen ja Kehä I:n välisellä kalliomäellä. Hiidenkirnun välittömässä läheisyydessä on I maailmansodan linnoituskaivantoja, muinaisrantakivikkoa, luonnonmukaista ulkoilumetsää ja ulkoilureittejä. Lähin linnoituskaivanto on vajaan kymmenen metrin etäisyydellä hiidenkirnusta.

Hiidenkirnu ja Ancylys-järven rantakivikko ovat Helsingin ympäristökeskuksen luokituksen mukaan geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaita kohteita. Hiidenkirnun ympärille sijoittuvat linnoituskaivannot ovat osa valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin kuuluvaa Helsingin maalinnoitusketjua. Linnoitusketjun osat on suojeltu muinaismuistolain nojalla.

Alue on Helsingin yleiskaava 2002:ssa osoitettu virkistysalueeksi. Alueella on voimassa 10.3.1989 vahvistettu asemakaava (nro 8300). Asemakaavassa hiidenkirnun alue on lähivirkistysaluetta.

Helsingin maanalaisten toimintojen osayleiskaavan laatiminen on käynnissä. Kurkimäen ja Kehä I:n välinen kallioalue on valmistelutyön yhteydessä luokiteltu maanalaisten tilojen rakentamiseen soveltuvaksi kallioresurssiksi. Kallioresurssialueilla maanalaisen rakentamisen soveltuvuus alueelle tullaan tutkimaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Virkistys- ja asuntoalueiden alle suunniteltaessa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota maanpäällisen maankäytön häiriöherkkyyteen ja kulku- ja pintayhteyksien sijoittamiseen.

Alueen länsipuolella on vireillä Kehä I:n Kivikontien liittymän ja sen ympäristön kaavamuutos, jossa alueelle tutkitaan asunto- ja työpaikkarakentamista. Hiidenkirnun alueen maanomistaja Kapiteeli Oyj on osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen mielipiteenä (15.12.2004) esittänyt, että suunnittelualuetta tulisi laajentaa käsittämään laajemmin Kurkimäentien ja Kehä I:n välinen alue. Hiidenkirnun alue on Sponda Oyj:ltä saadun tiedon mukaan 30.3.2007 kaupan yhteydessä siirtynyt Whitehall Street Real Estate Limitedille ja Niam Nordic Investment Fund III:lle siten, että asianhoitajana on Sponda Oyj.

Yleiskaavassa virkistysalueeksi osoitettu ja muinaismuistolain nojalla suojeltujen linnoituskaivantojen ympäröimä kallion lakialue ei sovellu asuin- tai työpaikkarakentamiseen. Kallion kyljessä sijaitseva hiidenkirnu, muinaisrantakivikko sekä linnoituskaivannot luovat alueesta omaleimaisen ja mieleen jäävän paikan, joka on tarkoituksenmukaista säilyttää virkistysalueena.

Esittelijä puoltaa rauhoittamisehdotusta.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Whitehall Street Real Estate Limitedille, Niam Nordic Investment Fund III:lle ja Museovirastolle.

Lisätiedot:
Karilas Kaisa, arkkitehti, puhelin 310 37315

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavatilannekartta

 

Liite 3

Jouko Malisen ym. valtuustoaloite 31.1.12007


Alkuun

3

OIKAISUVAATIMUS, JOKA KOSKEE PÄÄTÖSTÄ OLLA MUUTTAMATTA VESANNONTIETÄ YKSISUUNTAISEKSI

Kslk 2007-167, Elstelä Riitta ym. 15.3.2007

Aloite Markku Hietanen ja Riitta Elstelä sekä 18 muuta allekirjoittanutta tekivät 30.1.2007 aloitteen Ensi-Kodin tien asukas- ja muun pysäköintijärjestelyn selventämisestä siten, että pysäköinti sallittaisiin Nilsiänkadulta Ensi-Kodin tielle käännyttäessä ajoradan oikealla puolella Vesannontielle asti. Vastaavasti pysäköinti kiellettäisiin ajoradan vastakkaisella puolella osuudella Lemunkuja Vesannontie.

Aloitteessa ehdotettiin myös, että Vesannontie yksisuuntaistetaan ja läpiajo kielletään Mäkelänkadulta Vesannontien ja Nilsiänkadun kautta Sturenkadulle. Perusteluina esitettiin, että Vesannontietä kohdatessaan ajoneuvot joutuvat käyttämään jalkakäytävää ja täten aiheuttavat jalankulkijoille vaaratilanteita. Ruuhkaliikenne Mäkelänkadulta Sturenkadulle suuntautuu osittain Vesannontien kautta, jota ei ole suunniteltu tätä tarkoitusta varten ja aiheuttaa edellä mainittuja vaaratilanteita.

Päätös Liikennesuunnittelupäällikkö päätti 2.3.2007 Ensi-Kodin tien pysäköintijärjestelyjen tarkistamisesta Markku Hietasen ja Riitta Elstelän ynnä muiden aloitteen pohjalta.

Liikennesuunnittelupäällikkö ei tehnyt esitystä kaupunkisuunnittelulautakunnalle Vesannontien yksisuuntaistamisesta eikä läpiajon kieltämisestä, vaan lähetti aloitteen tekijöille kirjeen, jossa perusteli kielteisen kantansa.

Oikaisuvaatimus

Riitta Elstelä ja 2 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet 19.3.2007 kyseisestä liikennesuunnittelupäällikön päätöksestä seuraavan sisältöisen oikaisuvaatimuksen "Viitaten päätökseenne olla muuttamatta Vesannontien liikennettä yksisuuntaiseksi, haluamme tuoda esille sen seikan, että miten aiotaan valvoa viranomaisten taholta sitä, etteivät ajoneuvot kohdatessaan Vesannontiellä käytä pääsääntöisesti jalkakäytävää ajoratana, saattaen täten jalankulkijat jatkuvasti vaaratilanteeseen. Em. tilanne on tällä hetkellä käytäntö".

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa.
 

Vaikka päätös on tehty vain aloitteen pysäköintiosasta, koskee se aloitetta kokonaisuudessaan, joten päätös on oikaisuvaatimuskelpoinen myös yksisuuntaistamisen osalta.

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä vastineesta oikaisuvaatimukseen

Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi, koska katujen tulisi pääsääntöisesti olla liikenteellisin perustein kaksisuuntaisia.

Vastine oikaisuvaatimukseen

Vesannontie on noin 6 metriä leveä hiljainen tonttikatu, jonka toisella reunalla on 18 asukaspysäköintipaikkaa.

Oikaisuvaatimuksessa esitetty jalkakäyvällä ajo voitaisiin estää poistamalla Vesannontien toiselta reunalta pysäköinti tai yksisuuntaistamalla Vesannontie.

Asukaspysäköintipaikkojen poistaminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska alueella on pulaa pysäköintipaikoista.

Yksisuuntaisten katujen kaksisuuntaistamista käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 18.9.1997. Lautakunnan mukaan katujen tulisi pääsääntöisesti olla kaksisuuntaisia ja että turhista yksisuuntaisuuksista pitäisi luopua. Katujen yksisuuntaistaminen merkitsisi ajoreittien pidentymistä ja liikennesuoritteen lisääntymistä. Ulkopuolisten olisi vaikea hahmottaa katuverkkoa ja harhailu saattaisi pidentää reittejä entisestään. Pyöräilijät joutuisivat myös kiertoreiteille ja yksisuuntaisuudet vaatisivat paljon liikennemerkkejä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt katujen yksisuuntaistamista myös kokouksessaan 11.1.2007, jossa käsiteltiin selvitystä kantakaupungin asukaspysäköintipaikkojen lisäämismahdollisuuksia. Tällöin lautakunta päätti kehottaa liikennesuunnitteluosastoa selvittämään tarkemmin mahdollisuuksia yksisuuntaistaa tonttikatuja asukaspysäköintipaikkojen lisäämiseksi kantakaupungissa. Päätös syntyi äänin 5 (Palmroth-Leino, Slätis, Närö, Rauhamäki, Anttila) - 4 (Arhinmäki, Helistö, Alku, Salonen).

Vesannontien yksisuuntaistaminen lisäisi entisestään houkutusta läpiajoon Mäkelänkadulta Sturenkadulle. Aloitteen tekijät esittivätkin, että Vesannontie tulisi yksisuuntaistaa sekä kieltää läpiajo Mäkelänkadulta Sturenkadulle.

Läpiajoliikenteen kieltäminen liikennemerkein on hankalaa. Läpiajokiellon valvonta on vaikeaa, koska poliisilla tulee olla koko läpiajettavan matkan ajan näköyhteys läpiajavaan ajoneuvoon. Viime vuosina ei uusia liikennemerkein toteutettuja läpiajokieltoja ole tehty.

Edellä olevan perusteella ei ole tarkoituksenmukaista yksisuuntaistaa Vesannontietä eikä myöskään kieltää läpiajoa välillä Mäkelänkatu Sturenkatu.

Tieliikennelain 8 § mukaan ajoneuvoja on kuljetettava ajoradalla. Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa. Pakottavia syitä jalkakäytävillä ajoon ei ole, koska ajoneuvot voivat kohdata esimerkiksi Puijonkadun risteysten kohdilla. Jalkakäytävillä tapahtuvan ajon valvonta kuuluu poliisille.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hylätä oikaisuvaatimuksen, joka koskee liikennesuunnittelupäällikön 2.3.2007 (§ 55) Ensi-Kodin tien ja Vesannontien liikennejärjestelyjen muutosaloitteen johdosta tekemää päätöstä.

Pöytäkirjanote esityslistateksteineen ja valitusosoituksineen Riitta Elstelälle sekä pöytäkirjanote poliisilaitokselle.

Lisätiedot:
Tikkanen Jari, insinööri, puhelin 310 37089


Alkuun

4

LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ

Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007

Lausuntopyyntö

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) hallitus päätti pyytää kaupunkien lausunnot Jokeri-linjan pysäkkijärjestelyistä. Asia nousi esille, kun hallitus käsitteli 30. maaliskuuta Jokeri-linjan katsausta ja sen yhteydessä Espoon Mäkkylän alueen pysäkkitilannetta. Espoon valtuustossa on tehty aloite Jokeri-pysäkin saamisesta Mäkkylään, mutta aloitetta ei ole vielä käsitelty.

Jokerin pysäkkijärjestelyihin palataan, kun niistä on saatu YTV-kaupunkien eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kannanotot. Hallitus päätti yksimielisesti pyytää lausunnot. Keskustelussa korostettiin Jokeria seutulinjana, jonka toimivuuden yksi edellytys on normaalia pidemmät pysäkkivälit.

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa Jokeri-linjan pysäkkijärjestelyistä kaupunginhallitukselle 4.5.2007 mennessä.

YTV:n selvitys Jokeri-linjan pysäkkijärjestelyistä Espoon Mäkkylässä

Jokeri-linjalla on 35 pysäkkiparia, joista 13 on Espoossa ja 22 Helsingissä. Espoossa keskimääräinen Jokeri-linjan pysäkkiväli on noin 900 metriä ja Helsingissä noin 750 metriä.

Matkustajapalautteissa on toivottu uutta Jokeri-pysäkkiparia Espoon Mäkkylään ja lisäksi asiasta on tehty valtuustoaloite Espoossa: Hanna-Leena Hemming ja 38 muuta valtuutettua ovat 11.9.2006 tehneet seuraavan valtuustoaloitteen: "Esitämme, että Espoon kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Mäkkylän pysäkin lisäämiseksi Itäkeskuksesta Westendinasemalle kulkevalle Jokeri-linjalle."

Turuntien pysäkkien Puustellinmäki, Mäkkylä ja Vermo pysäkkivälit ovat Puustellinmäki - Mäkkylä 700 metriä ja Mäkkylä - Vermo 450 metriä.

Turuntien pysäkkien Puustellinmäki, Mäkkylä ja Vermo vaikutusalueella on 500 metrin säteellä Puustellinmäessä 2 981 asukasta, Mäkkylässä 1 151 asukasta ja Vermossa 1 240 asukasta.

Nykyisin Jokeri-linja pysähtyy Pitäjänmäen aseman ja Leppävaaran välillä vain Vermon ja Puustellinmäen pysäkeillä. Liikenteen infokannan mukaan nousuja Jokeri-linjalle on ollut vuorokaudessa keskimäärin 55 Vermon pysäkillä ja 86 Puustellinmäen pysäkillä (molemmat suunnat yhteensä).

Mäkkylän pysäkkiparin ympäristöön, Mäkkylän puistotien varteen on vahvistettu 10.4.2006 kaavamuutos (111904). Kaavamuutoksessa Nokian tontti muutettiin pääasiassa asuinalueeksi. Alueelle on rakennusoikeutta 52100 kem², joista vähintään 882 kem² täytyy olla liike- tai palvelutiloja. Kaava-alueen rakentamisen aloitusajankohta on avoin. Mäkkylän ja Vermon pysäkkiparit palvelevat alueen matkatarpeita.

Mäkkylän pysäkkiparin eteläpuolella sijaitsevaan Hatsinan puistoon on vireillä kaavamuutos (113805). Muutosehdotuksessa kaava-alueelle esitetään rakennusoikeutta 98 500 kem² viihdekeskusta varten. Kaava-alueen rakentamisen aloitusajankohta on avoin. Puustellinmäen pysäkkipari palvelee alueen matkatarpeita.

Lisäksi Perkkaalla on vireillä kaavamuutokset (113602 ja 116800), jossa esitetään Majurinkadun länsipuolisen alueen varaamista pääosin hevosurheilua varten ja alueen työpaikkatonttien muuttamista asumiskäyttöön. Vermon ja Puustellinmäen pysäkkiparit palvelevat alueiden matkatarpeita käytössä olevat kevyen liikenteen yhteydet huomioiden.

Jokeri-pysäkkiparin rakentaminen maksaa keskimäärin noin 100 000 euroa. Hintaan ei sisälly Jokeri-katosten hankintakustannuksia, pysäkin

suunnittelukustannuksia eikä ajantasaisen pysäkki-informaation kustannuksia. Imagon mukaisen Jokeri-pysäkin rakentaminen edellyttää mm. sähkötöitä, kevyen liikenteen järjestelyjä, pysäkin perustus- ja kiveystöitä ja Jokeri-katosten hankintaa.

Espoon ja Helsingin kaupungit vastaavat kaikista pysäkkimuutosten aiheuttamista Jokeri-katosten hankinta- ja ylläpitokustannuksista ja pysäkkialueiden suunnittelu ja rakennuskustannuksista alueillaan. Kaupungit eivät ole vuoden 2007 talousarvioissaan ja rakentamisohjelmissaan varautuneet uusien Jokeri-pysäkkien rakentamiseen.

Mäkkylän pysäkkiparin muuttaminen Jokeri-pysäkeiksi parantaisi palvelutasoa lyhentämällä jonkin verran nykyisiä kävelymatkoja Mäkkylän puistotien pohjoispäästä. Mäkkylän pysäkkiparin lisääminen vaikuttaisi kuitenkin Jokeri-linjan nykyisiin ajoaikoihin ja siten aikatauluihin ja saattaisi lisätä Jokeri-linjan liikennöinti kustannuksia.

Jokeri-linja suunniteltiin sujuvaksi ja nopeaksi poikittaisyhteydeksi Itäkeskuksen ja Westendinaseman välille. Jokeri-linjan suunnitteluvaiheessa linjalle osoitettiin pysäkit keskeisiltä vaihtopysäkki- ja asuntoalueilta huomioiden myös tuleva maankäyttö. Jokeri-linjaa ei suunniteltu käytettäväksi yhden pysäkkivälin matkustamiseen, vaan säteittäiset pääväylät ja asemat yhdistävään runkolinjatyyppiseen liikennöintiin ja sujuviin vaihtoyhteyksiin. Jokeri-linjan sujuvuuden ja nopeuden säilyttämiseksi sekä liikennöintikustannuksien kasvun hillitsemiseksi olisi erittäin tärkeää, ettei pysäkkejä lisättäisi Jokeri-linjalle Espooseen eikä Helsinkiin.

Helsingin ja Espoon kaupungin edustajat totesivat 13.2.2007 pidetyssä kokouksessa, että Mäkkylän alueen maankäytön tuomat joukkoliikenteen palvelutarpeet tulevat hoidetuksi nykyisillä pysäkkijärjestelyillä. Vermon pysäkkipari perustettiin Mäkkylän seisakkeen yhteyteen palvelemaan mahdollisia vaihtoja Jokeri-linjalle. Mäkkylän pysäkkiparin kohdalla asemakaavassa on varaus Turuntien alittavaa kokoojakatua varten. Kokoojakadun toteutuessa Mäkkylän pysäkkipari joudutaan rakentamaan uudelleen. Kokoojakadun toteutusajankohta on avoin.

Kävelymatkat Mäkkylän puistotien varressa olevalta Nokian tontilta Turuntien pohjoispuolelta Vermon pysäkkiparille täyttävät Seudun joukkoliikennesuunnitelman 2005 - 2009 mukaiset palvelutasotavoitteet kävely etäisyyksille. Turuntien eteläpuolelta olevat kevyen liikenteen yhteydet Perkkaalta on rakennettu Puustellinmäen ja Vermon pysäkkipareille.

ESITTELIJÄ

Lausunto Jokeri-linja on sujuva ja nopea poikittaisyhteys Itäkeskuksen ja Westendinaseman välillä. Jokeri-linjalla on pysäkit keskeisiltä vaihtopysäkki- ja asuntoalueilta huomioiden myös tuleva maankäyttö. Jokeri-linjaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi yhden pysäkkivälin matkustamiseen, vaan säteittäiset pääväylät ja asemat yhdistävään runkolinjatyyppiseen liikennöintiin ja sujuviin vaihtoyhteyksiin.

Mäkkylän pysäkkiparin lisääminen vaikuttaisi Jokeri-linjan nykyisiin ajoaikoihin ja siten aikatauluihin ja saattaisi lisätä Jokeri-linjan liikennöinti kustannuksia. Jokeri-linjan sujuvuuden ja nopeuden säilyttämiseksi sekä liikennöintikustannuksien kasvun hillitsemiseksi olisi tärkeää, ettei pysäkkejä lisättäisi Jokeri-linjalle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Lisätiedot:
Kaihlanen Jorma, diplomi-insinööri, puhelin 310 37121


Alkuun

1

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 310 37381


Alkuun