K O K O U S K U T S U

Kokousaika

Torstai 9.3.2006 klo 15.00

Paikka

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali

Kansakoulukatu 3

 

Lautakunnan puheenjohtaja

 

Asia

 

Sivu

a-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

2.3.2006 pöydälle pantu asia
Vuosaari Uutelan virkistysalueen ja Aurinkolahden itäosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 11510)

7

2

Lauttasaari, Vattuniemen keskeisten toimitilatonttien maankäytön periaatteet

66

3

Lauttasaaren tontteja 31114/6 ja 8 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot (nro 11404)

79

b-asiat

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Lausunto Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutuksen seurannan hallintokuntakyselystä

83

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

4

Huopalahdentien Munkkivuoren alikulkua koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11534)

85

5

Laajasalon Kaitalahden tontteja 49174/26 ja 27 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11525)

95

6

Kontulan pientaloalueen eteläosan asemakaavan muutosehdotusta koskevat muistutus ja lausunnot (nro 11427)

100

7

Lausunto täydennysrakentamisselvitystä koskevasta kaupunginvaltuuston hyväksymästä toivomusponnesta

107

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

Huomiovalojen rakentaminen Tehtaankadun ja Laivurinkadun liittymään

109

2

Oulunkyläntien, Siltavoudintien, Norrtäljentien ja Mäkitorpantien risteyksen liikennesuunnitelma

113

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

115


Alkuun

1

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.


Alkuun

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI


Alkuun

3

ILMOITUSASIAT

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraavat kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoitukset:

Kaupunginhallitus 13.2.2006 § 214

Kaupunginhallitus on merkinnyt tiedoksi vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosiksi 2007-2009 käsittelyjärjestyksen:

 

Jako johtajistolle

pe

08.09.

 

Johtajiston käsittely

ke

13.09. klo 8.30

Jako Khlle ja ennakkojako Kvstolle

pe

29.09.

Khn iltakoulu

ma

02.10. klo 16.45

Khn käsittely

ma

16.10. klo 16.00

Jako Kvstolle

pe

27.10.

Kvston käsittely

ke

01.11. klo 15.00

Kvston jatkokäsittely, vero- ja
kiinteistöveroprosentit

ke

15.11. klo 15.00

(2006-317) kaikki osastot

Kaupunginhallitus 20.2.2006 § 253

Kaupunginhallitus on pidentänyt asemakaavaosaston piirustuksesta 11509/19.1.2006 ilmenevän Sörnäisten alueen (kantakaupungin itärannan; sijaitsee Kulosaaren sillan pohjoispuolella) rakennuskieltoaikaa 10.3.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
(2006-71) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 20.2.2006 § 254

Kaupunginhallitus on pidentänyt asemakaavaosaston piirustuksesta 11518/19.1.2006 ilmenevien Munkkisaaren eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 25.2.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
(2006-100) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 20.2.2006 § 255

Kaupunginhallitus on pidentänyt Käpylän (Olympiakylän) kortteleiden 839, 840, 842, 849 ja 850 rakennuskieltoaikaa 1.3.2008 saakka asemakaavaosaston piirustuksen 11516/19.1.2006 mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
(2006-101) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 20.2.2006 § 256

Kaupunginhallitus on pidentänyt Länsi-Käpylän kortteleiden 857, 860-862, 865, 867-870, 873, 874 ja 876 rakennuskieltoaikaa 1.3.2008 saakka asemakaavaosaston piirustuksen 11517/19.1.2006 mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
(2006-102) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 20.2.2006 § 263

Kaupunginhallitus on pidentänyt asemakaavaosaston piirustuksesta 11514/2.2.2006 ilmenevien Alppiharjun ja Pasilan eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 31.12.2007 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
(2006-166) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 20.2.2006 § 264

Kaupunginhallitus on pidentänyt asemakaavaosaston piirustuksesta 11522/2.2.2006 ilmenevän Vuosaaren Uutelan rakennuskieltoaikaa 20.3.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja kaupunginhallituksen esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
(2006-167) asemakaavaosasto

Kaupunginhallitus 27.2.2006

Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.2.2006 tekemiä päätöksiä.
(2005-368)

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 27.2.2006 § 21

Apulaiskaupunginjohtaja on lähettää Pro Haaga - Pro Haga ry:lle kaupunkisuunnittelulautakunnan 26.5.2005 antamaan lausuntoon ja kaupunginvaltuuston 14.12.2005 hyväksymään aloitevastaukseen (aloite nro 9) perustuvan vastauksen Eliel Saarisen tien muuttamisesta yleiseksi tieksi. Vastauskirje on jaettu esityslistan liitteenä.
(2005-466)

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupungin-
johtaja 27.2.2006 § 22

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla on 24.2.2006 kuulutettu kaupunginhallituksen 9.1.2006 hyväksymä Toukolan tonttien 23124/20-24 ja puistoalueen asemakaavan muutos 11473/ 6.10.2005. (Aluetta rajoittavat mm. Arabian rantapuisto, Birger Kaipiaisen katu ja Muotoilijanpiha.)
(2005-1344) asemakaavaosasto

Asemakaavaosaston ilmoitukset
 

1)

Myllypuron lämpövoimalaitoksen tontin (Kontulantie 1) pohjoisosaan suunnitellaan tiivis pientaloalue. Kehä I:n Myllypuron liittymän itäpuolelle on suunnitteilla toimitilaa ja Lallukantien ja Ranckenintien ympäristöön asuinrakentamista. Mustapuronlaakso säilyy pääosin puistona.

Suunnitteluperiaatteista ja alustavista maankäyttöratkaisuista järjestetään avoin keskustelutilaisuus 15.3. klo 17.30 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa, Kansakoulukatu 3.

Kaavaa valmistelee arkkitehti Marja Piimies, puhelin 169 4386,

sähköposti marja.piimies(a)ksv.hel.fi.
 

2)

Kontulan keskuksen alueelle valmistellaan asemakaavan muutosta. Tavoitteena on tukea keskuksen elinvoimaisuutta asuntorakentamisella ja uusilla toimitiloilla. Myös liikenne- ja pysäköintijärjestelyt muuttuvat. Kalliopuisto liitetään toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi Kontulan keskustaa.

Avoin keskustelutilaisuus suunnitteluperiaatteista järjestetään ti 21.3. klo 18_20 Kontulan kirjastossa, Ostostie 4.

Kaavan valmistelusta vastaa arkkitehti Kaisa Karilas, puhelin 169 4363, sähköposti kaisa.karilas(a)hel.fi.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätökset ynnä asemakaavaosaston ilmoitukset.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452

LIITE

Vastinekirje Pro Haaga - Pro Haga ry:lle


Alkuun

1

2.3.2006 pöydälle pantu asia

VUOSAARI UUTELAN VIRKISTYSALUEEN JA AURINKOLAHDEN ITÄOSAN ASEMAKAAVA- JA
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11510)

Kslk 2005-447, Ahola Vilho 23.1.2006, HelSa 2000-217/523 28.4.2005, HKR 47 2.5.2005, Kv 32
11.4.2005, Liv 17 25.4.2005, Luotonen Kai ym. 22.11.2005, Suomenkielisen työväenopiston
Opistolaisyhdistyksen palstavi 10.4.2005, UUS UUS-2005-L-200-213 18.5.2005, Ymk 57
28.4.2005, Äkkijyrkkä Miina ym. 24.11.2005, Villa Vuosanta ym. 28.2.2006, Pellonmaa Taina
28.2.2006

Karttalehti L4, L5, M4, hankenro 702

54. kaupunginosan Vuosaari (Uutela, Aurinkolahti, Nordsjön kartano) Uutelan kortteleita 54325-54332, virkistysalueita, palstaviljelyalueita, venesatamia, luonnonsuojelualueita, maisemallisesti arvokkaita alueita, vesi- ja katualueita koskeva asemakaavaehdotus sekä Aurinkolahden itäosan virkistysalueita, venesatama-aluetta, vesialuetta ja katualueita koskeva asemakaavan muutosehdotus. (Asemakaavan muutoksessa muodostuu puisto-, katu-, venesatama- ja vesialuetta).

Esityslistan 2.3.2006 liitteenä on jaettu asemakaavaehdotuskartta, havainnekuva, Uutelan uimarannan tarveselvitys, selvitys maanomistajien asemasta kaavoituksessa, Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistaminen -raportti, Osallistuminen, mielipiteet ja vastineet -raportti ja Uutelan rakennetun ympäristön arvot -raportti.

Alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Uutelassa Vuosaaren kaakkoisosassa. Vuosaarenlahden, Skatanselän ja Vuosaarenselän ympäröimä Uutelan niemi on eteläisin osa Vuosaaren laajasta ulkoilupuistosta, joka ulottuu Vantaan Mustavuoreen ja Sipoon Talosaareen. Suunnittelualueen länsipuolella on rakenteilla Aurinkolahden itäosan asuntoalue ja Uutelankanava, koillispuolella Vuosaarenlahden venesatama sekä Vuosaaren satama työpaikka-alueineen. Alueen pohjoispuolitse kulkee Vuosaaren asuntoalueen ja satama-alueen yhdistävä Vuotie. Koko suunnittelualueen maa-alueen pinta-ala on noin 170 hehtaaria ja vesialueen noin 50 hehtaaria.

Tiivistelmä Asemakaavan tavoitteena on seudullisesti tärkeän Uutelan luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja alueen kehittäminen monipuoliseksi virkistysalueeksi. Nykyisin Uutelassa käy kuuden kesäkuukauden aikana noin 40 000 ulkoilijaa. Vuosaaren asukasmäärän lisääntyessä nykyisestä 32 000:sta noin 40 000:een virkistysalueiden ja ulkoilureittien tarve kasvaa. Uutelan alueella on merkitystä myös suoja-alueena Vuosaaren asuinalueen ja Vuosaaren sataman välissä.

Aluetta kehitetään pääosin luonto- ja retkeilyalueena. Yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan lisäämällä ulkoilureittejä ja virkistyspalveluita. Tavoitteena on rakentaa koko Uutelaa kiertävä rantareitti ja kehittää virkistysalueen käyttöä tukevia palveluita Skatan tilalla, Vuosaarenlahden alueella, Hallkullanniemessä ja Meriharjussa.

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan kehittämisen perinnetilana ja esimerkiksi luontokouluna. Kaupungin omistamat Meriharjun ja Vuosannan huvilat varataan loma- ja virkistyskäyttöön ja ne varataan kaupungin tarpeisiin. Hallkullanniemen etelärannalla sijaitseva yksityinen kiinteistö on osoitettu virkistysalueeksi. Nuottasaari ja Hallkullanniemen länsiosassa sijaitseva huvila pihapiireineen on merkitty loma- ja virkistyspalveluiden korttelialueiksi.

Vuosaarenlahden huvila-alue, joka liittyy golfkenttä- ja venesatama-alueisiin, varataan yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun tai kulttuuriin liittyviä toimintoja. Yhdessä Vuosaarenlahden alueella jo olevien venesatamien ja golfkentän kanssa alueelle syntyy virkistyspalveluiden keskittymä.

Skatanniemen 1950-luvulla rakennetulle alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueet. Niille on osoitettu yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia.

Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen raitiksi. Uutelantie suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Uusi tieyhteys Uutelan Särkkäniemen pysäköintipaikalle johdetaan Itäreimarintieltä. Virkistysalueen pysäköintipaikat sijaitsevat Uutelan reuna-alueilla ja Särkkäniemeen jo rakennetulla pysäköintipaikalla. Skatanniemeen ja Hallkullanniemeen sallitaan vain kiinteistöjen ja viljelypalstojen liikenne.

Nykyinen palstaviljelyalue laajenee ja Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan. Kaavaehdotuksessa esitetty venesatama-alueen laajennus antaa mahdollisuuden Vuosaarenlahdelle aiemmin suunniteltujen venesatamien laituripaikkojen lisäämiseen.

Särkkäniemi, Skatanniemen kärki ja linnoituslaitteen alue osoitetaan luonnonsuojelualueiksi. Myös muut luonnonsuojelun, maisemansuojelun ja rakennussuojelun kannalta tärkeät kohteet sekä muinaismuistokohteet on merkitty suojeltaviksi.

Uutelan kaava-alueeseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta, jotta Uutelan kanavan puistoalueet voidaan nimetä. Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Asemakaavamuutoksella järjestetään myös ajoyhteys Mustalahden venesatama-alueelle ja uuden koiratarhan alueelle Uutelan pohjoisosassa.

Valmisteluvaiheet

Hyväksyessään Uutelan kaavaluonnoksen joulukuussa 2004 kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa selvitetään Uutelan uimarantatarvetta, tiekysymystä ja kaavan vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin.

Asemakaavaosasto pyysi osana jatkosuunnittelua kaavaluonnoksesta lausunnot asianosaisilta hallintokunnilta. Lisäksi käytiin neuvotteluja maanomistajien kanssa yhdessä kiinteistöviraston kanssa.

Asemakaavaosasto valmisteli kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaluonnoksen pohjalta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11480. Ehdotus esiteltiin lautakunnalle 24.11.2005.

Ehdotukseen oli lausuntojen, lisäselvitysten ja maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen johdosta tehty luonnokseen nähden muutoksia, jotka koskevat ajoyhteyden linjausta, venesatamien, veneiden säilytyspaikkojen ja pysäköintialueitten merkintätapaa sekä Vuosaarenlahden ranta-alueen käyttötarkoitusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 1.12.2005 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että suunnitellusta yleisestä uimarannasta luovutaan. Palautusesityksessä todettiin, että yleinen uimaranta on uhka Uutelan herkälle luonnolle ja kasvattaisi alueen liikennettä.

Asemakaavaosasto on valmistellut uuden asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen. Ehdotuksessa on lautakunnan päätöksen mukaisesti luovuttu yleisestä uimarannasta. Uimarantamerkintä on muutettu yleiskaavan mukaisesti virkistysalue-merkinnäksi ja Hallkullanniemelle ja Skatanniemelle on sallittu ainoastaan kiinteistöjen ja viljelypalstojen liikenne. Pysäköintipaikkoja on vähennetty Hallkullanniemellä. Nykyisin käytössä oleva pieni uimapaikka Hallkullanniemellä Vuosannan länsipuolella on osoitettu virkistysalueen osaksi. Ehdotukseen on lisäksi tehty joitakin tarkennuksia, jotka koskevat pysäköintialueiden merkintätapaa, muinaismuistoalueita koskevia määräyksiä sekä eräitä muita suojelumääräyksiä. Muilta osin ehdotus on aiemmin valmistellun ehdotuksen kaltainen.

Toteuttaminen

Kaavassa on varattu joitakin yksityisiä huvila-alueita Hallkullanniemellä ja Vuosaarenlahden rannalla kaupungin tarpeisiin ja osoitettu ne virkistyskäyttöön. Maanomistajien kanssa pyritään vapaaehtoiseen kauppaan alueitten nykyistä käyttöä vastaavasta käyvästä hinnasta.

Aloite Kaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.6.1995 hyväksymässä Vuosaaren ulkoilupuiston yleissuunnitelmassa Uutelan alue on osoitettu pääasiassa luontoretkeilyalueeksi, jota kehitetään luonnonarvoja hyväksi käyttäen ja reitistöjä parantamalla. Suunnitelmassa on Vuosaaren kartanon ja Vuosaarenlahden välillä viljelytoimintojen akseli, johon sijoittuu mm. viljelypalstoja ja pääulkoiluraittia myötäilevä siirtolapuutarha-alue.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt Uutelan kaavoitustilannekatsausta ja antanut lausunnon kaupunginhallitukselle Pro Uutela -adressista 3.5.2001. Lautakunta esitti lausunnossaan koskien Uutelan suunnittelun suuntaviivoja seuraavaa:

Lähes koko Uutelan alue Skatanniemen kärkeä ja Särkkäniemen luonnonsuojelualuetta lukuun ottamatta kaavoitetaan virkistysalueeksi. Mustalahden ja Vuosaarenlahden rannalla sijaitsevia selvitysalueiksi merkittyjä alueita tutkitaan vaihtoehtoisesti virkistys- tai asuinalueina. Pääulkoilureitti Vuosaaresta kulkee Uutelantietä pitkin, ajoneuvoliikenteen ohjaamista virkistysalueelle tutkitaan koillisesta Skatan tilan suuntaan, ja Skatan tilan pihapiiri rauhoitetaan liikenteeltä. Skatan tilakeskuksen alue peltoineen varataan virkistystä ja perinnetilan toimintoja varten. Kaupungin omistuksessa olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat huvilat varataan virkistystä ja opetusta palveleville toiminnoille, ja ne suojellaan ympäristöineen. Yksityisten huviloiden vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia selvitetään edelleen. Suurin osa yksityisistä huviloista on suojeltavia. Skatanniemen kärjessä oleva yksityisten omistuksessa olevan alueen osoittamista erillispientalojen korttelialueeksi selvitetään ja arvokkaat asuinrakennukset esitetään suojeltaviksi. Hallkullanniemen yksityisten huviloiden käyttöä sekä yksityiskäytössä että yleisessä käytössä tutkitaan. Nykyinen palstaviljelyalue laajenee. Siirtolapuutarhan sijoittamisesta alueelle on luovuttu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 9.12.2004 Uutelan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi kuitenkin siten, että jatkosuunnittelussa tutkitaan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

- yksityisen maanomistajan ja kaupungin neuvotteluista kiinteistöjärjestelyiksi

- tila 5:55 (Sandstrand) kokonaisuudessaan ja tila 5:56 (Notsund), siltä osin kuin se on asemakaavaluonnokseen merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi sekä uimaranta-alueeksi, merkitään loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi (R-1/S).

Jatkosuunnittelussa selvitetään

- onko Vuosaaren ja sen ympäristön muun uimarantatarjonnan huomioon ottaen todellista tarvetta sijoittaa Uutelaan uutta uimarantaa

- miten uimarantatoiminta ja sen aiheuttama liikenne vaikuttavat Uutelan alueen kehittämiseen

- voidaanko uudesta tieyhteydestä luopua siten, että vanhaa tietä parannellaan varovaisesti ja miljöötä kunnioittaen ja samalla kuinka alueen autoliikennettä voidaan rajoittaa niin, että se häiritsee mahdollisimman vähän Uutelan kehittämistä viher- ja virkistysalueena

- että mikäli uuden tieyhteyden perustaminen osoittautuu välttämättömäksi, selvitetään kuinka kevyen liikenteen raitiksi ajateltu tieyhteys voidaan pitää myös käytännössä autottomana ja kuinka ylipäänsä estetään alueen kannalta tarkoitukseton huviajelu

- kartoitetaan Vuosaaren nykyisten uimarantojen käyttöaste ja selvitetään uuden uimarannan todellinen tarve

- tehdään tarkka selvitys suunnitelman vaikutuksista alueen maanomistajille ja perustellaan eriarvoinen kohtelu selkeämmin

- Skatantilan eteläpuolella luovutaan uudesta tielinjauksesta ja käytetään nykyistä tiepohjaa osana huoltoajoreittiä Hallkullanniemelle.

Lautakunta päätti asiasta kaksi kertaa äänestettyään.

Ensimmäisessä äänestyksessä lautakunta 5 äänellä (Anttila, Loukoila, Pajamäki, Palaste-Eerola, Rantanen) 4 ääntä (Johansson, Rautava, Sandbacka, Wallden-Paulig) vastaan äänesti puheenjohtaja Anttilan jäsen Rantasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta jatkosuunnitteluohjeiksi, jotka ovat yhteenveto puheenjohtaja Anttilan (Pajamäen kannattamana, "jatkosuunnittelussa... ja 1. luetelmaviiva), jäsen Johanssonin (Rautavan kannattamana, 2. luetelmaviiva), jäsen Rantasen (Palaste-Eerolan kannattamana, 3.-6. luetelmaviiva) ja jäsen Loukoilan (Anttilan kannattamana, 7.-9. luetelmaviiva) tekemistä ehdotuksista. Vastaehdotuksena oli jäsen Johanssonin varapuheenjohtaja Rautavan kannattamana tekemä ehdotus, että "Tila 5:55 (Sandstrand) kokonaisuudessaan ja tila 5:56 (Notsund) siltä osin kuin se on asemakaavaluonnokseen merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi sekä uimaranta-alueeksi, merkitään loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi (R-1/S).

Toisessa äänestyksessä lautakunta 9 äänellä (Anttila, Rautava, Johansson, Loukoila, Pajamäki, Palaste-Eerola, Rantanen, Sandbacka, Wallden-Paulig) 0 ääntä vastaan päätti hyväksyä ensimmäisessä äänestyksessä voittaneen puheenjohtaja Anttilan jäsen Rantasen kannattamana tekemän ehdotuksen jatkosuunnitteluohjeiksi esittelijän ehdotuksesta poiketen. Esittelijän ehdotus oli, että lautakunnan olisi tullut hyväksyä esityslistan ja päätösehdotuksen mukainen Uutelan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.

Merkittiin, että jäsen Johansson jätti pöytäkirjaan merkittäväksi em. ehdotuksensa perustelut eriävänä mielipiteenään:

Kuten asemakaavaosasto on mm. vastauksessaan Pro Uutela -liikkeen adressille todennut, kaavaratkaisun keskeinen tavoite on Uutelan säilyttäminen yhtenäisenä virkistys- ja luonnonalueena. Sekä yleiskaava että Uutelaa koskevat muut valmistelevat päätökset antavat erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa nämä vähimmäistavoitteet.

Näin ollen asemakaavalla on myös kaikin keinoin pyrittävä välttämään MRL:n 54 §:n tarkoittaman kohtuuttoman rajoituksen tai haitan aiheuttamista maanomistajille. Näin ei menetellä, jos tila 5:55 (Sandstrand) kokonaisuudessaan ja tila 5:56 (Notsund) osittain vastoin maanomistajien tahtoa merkitään retkeily- ja ulkoilualueeksi sekä uimaranta-alueeksi. Myös kaava-alueen eteläpuolen maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kyseiset alueet rantoineen jäävät maanomistajien omistukseen ja hallintaan ja merkitään loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi (R-1/S). On muistettava, että aivan vieressä sijaitsevalla Skatanniemellä on erillisillä ratkaisuilla ja keskelle luonnonsuojelualuetta sallittu erillispientalojen korttelialue, johon nyt myös lisätään rakennuspaikkoja.

Aurinkolahden noin 700 m pitkä uimaranta on vasta valmistumassa. Jos uusiin tai laajennettuihin uimapaikkoihin katsotaan jatkosuunnittelussakin olevan merkittävä yleinen tarve, on suoritettava uusia ja seikkaperäisempiä selvityksiä lähialueilla sijaitsevien ja jo nyt kaupungin omistuksessa olevien rantojen käyttöönottomahdollisuuksista. Tämä koskee erityisesti Nuottaniemen itäpuolella olevan uimarannan laajentamista tai Haminasalmenlahden pohjoisrantaa. Tällöin on myös varauduttava taloudellisiin panostuksiin, jotka ovat suhteessa mainitun yleisen edun merkittävyyteen."

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 1.12.2005 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että suunnitellusta yleisestä uimarannasta luovutaan.

Merkittiin, että keskustelun kuluessa jäsen Rauhamäki jäsen Alkun kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

Uutela poikkeaa luontoarvoiltaan muista Itä-Helsingin luontoalueista ja sillä on oma roolinsa asukkaiden viher- ja virkistysaluetarjonnassa. Yleinen uimaranta on uhka Uutelan herkälle luonnolle. Se kasvattaisi alueen liikennettä ja siten lisäisi koko alueelle ja sen luontoarvoille aiheutuvia haittoja.

Edellä mainitun lisäksi Itä-Helsingissä ja etenkin Vuosaaressa on runsaasti yleisiä uimarantoja. Myös tästä syystä Uutelaan suunniteltu yleinen uimaranta on turha investointi.

Esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että suunnitellusta yleisestä uimarannasta luovutaan.

Suoritetussa äänestyksessä palautusesitys voitti äänin 6 (Loukoila, Helistö, Alku, Palmroth-Leino, Sandbacka, Rauhamäki) - 3 (Puoskari, Salonen, Anttila) esittelijän ehdotuksen.

Lähtökohdat

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asemakaavaehdotusta koskevat seuraavat erityistavoitteet: Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien yhtenäisten alueiden huomioon ottaminen, riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn verkostojen jatkuvuuden edistäminen.

Lisäksi Helsingin seudun erityiskysymyksiin sisältyvät seuraavat erityistavoitteet:

- väestön tarpeiden edellyttämien ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvien riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaaminen

- vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuuden turvaaminen ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostaminen vapaa-ajan alueista

- varautuminen Vuosaaren satamaan siten, että otetaan huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet

Seutukaava ja maakuntakaava

Helsingin seudun seutukaavan ns. virkistyksen vaihekaavassa 12.12.1977 ja sen muutoksessa 30.10.1987 alue on pääosin virkistysaluetta, joka on tarkoitettu lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. Nuottaniemi ja Skatanniemi on merkitty suojelualueiksi. Helsingin seudun seutukaavassa (Taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet), joka on vahvistettu 18.6.1996, Uutelan länsiosaan on osoitettu taajamatoimintojen alue, joka ulottuu Aurinkolahdesta Uutelantien itäpuolelle. Tämä ns. taajamaseutukaava supisti Uutelan virkistysaluevarausta.

Asemakaavaehdotus poikkeaa seutukaavasta siten, että Skatanniemelle on merkitty yleiskaavojen 1992 ja 2002 mukaisesti asuinalue ja luonnonsuojelualue. Nuottaniemi on merkitty retkeily- ja virkistysalueeksi, jolla on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta tärkeä kallioalue. Seutukaavan lähivirkistysalue Särkkäniemessä on kaavaehdotuksessa merkitty rauhoituspäätöksen mukaisesti luonnonsuojelualueeksi. Uudenmaan liiton 4.3.2002 antaman ennakkolausunnon mukaan poikkeamat seutukaavasta ovat perusteltuja.

Uutelan alue on maakuntavaltuuston joulukuussa 2004 hyväksymässä maakuntakaavassa virkistysaluetta lukuun ottamatta kapeaa aluetta Uutelan länsiosassa, joka on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uutelan koillisosaa sivuaa Vuosaaren sataman liikennealue ja kehäkaupungin kehittämisvyöhyke. Asemakaavaehdotus poikkeaa maakuntakaavasta siten, että Skatanniemelle on osoitettu maakuntakaavan virkistysalueen sijasta Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen asuinalue.

Yleiskaava

Kaupunginvaltuuston 9.12.1992 hyväksymässä Helsingin yleiskaavassa alue on suurimmaksi osaksi virkistysaluetta. Alueen pohjoisosa ja Skatanniemen huvila-alue on merkitty asuntoalueiksi ja Särkkäniemi ja osia Skatanniemestä on osoitettu luonnonsuojelualueiksi. Skatan tilakeskus, Hallkullanniemen huvila-alue, Meriharjun kurssikeskus sekä alueen koillisosan huvila-alue Vuosaarenlahden rannalla ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Hallkullanniemi on seudullisesti merkittävä, kulttuurihistoriallisesti arvokas alue.

Yleiskaavaselostuksen keskeisissä periaatteissa Uutelan pohjoisosan alue on pientalo- ja pienkerrostaloaluetta ja Skatanniemi pientaloaluetta. Rannat on luonnonsuojelualueiden rantoja lukuun ottamatta varattu kestävän virkistyskäytön rannoiksi. Nuottasaaren rannoilla tulee kiinnittää huomiota luonnonarvojen säilymiseen. Uutelan Vuosaarenlahteen ja Mustalahteen rajoittuvat alueet liittyvät yleiskaavan keskeisissä periaatteissa esitettyihin venesatamiin.

Uutelan asemakaavaa on valmisteltu samanaikaisesti Helsingin yleiskaava 2002:n valmistelun kanssa.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) Uutelan alue on osoitettu lähes kokonaan virkistysalueeksi. Särkkäniemi ja Skatanniemen kärki ja Skatanniemen tyvi on merkitty luonnonsuojelualueiksi. Skatanniemelle on osoitettu pieni alue pientalovaltaista asumista varten olemassa olevien asuinrakennusten paikalle. Hallkullanniemi, Nuottasaari, Skatanniemi, Skatan tilakokonaisuus, ja Vuosaarenlahden huvila-alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Yleiskaava 2002:n virkistysalueita koskevassa liitekartassa on Uutelaan esitetty uusi uimaranta/uimapaikka, jolle voidaan tutkia uimarannan rakentamista.

Helsingin yleiskaava 2002 on tullut voimaan 23.12.2004 lukuun ottamatta valitusten alaisia kohteita (kaupunginhallitus 3.5.2004).

Helsingin yleiskaava 2002:sta on tehty yksi Uutelaa koskeva valitus. Valittajat vaativat, että Helsingin kaupunginvaltuuston päätöstä Yleiskaava 2002:n hyväksymisestä muutetaan siltä osin, kuin tilojen Notsund ja Notholmen alue Hallkullanniemellä on merkitty virkistysalueeksi, ja vaativat, että kyseiset alueet osoitetaan merkinnällä pientalovaltainen alue, asuminen.

Hallinto-oikeus on hylännyt Yleiskaava 2002:sta tehdyn Uutelaa koskevan valituksen, eikä hallinto-oikeuden päätöksestä ole valitettu. Helsingin yleiskaava 2002 on tullut voimaan koko Uutelan alueella 18.11.2005 annetulla kuulutuksella.

Asemakaava

Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Uutelan kanavan länsipuolella ja kapealla kaistaleella kanavan itäpuolella on voimassa Aurinkolahden itäosan asemakaava nro 10780 vuodelta 2001. Asemakaavan muutosalue on lähivirkistysaluetta, puistoa, venesatama-aluetta, vesialuetta ja katualuetta.

Rakennuskielto

Uutelan alueella on Uutelankanavan itäosaa lukuun ottamatta voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 ja 2 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.

Muut päätökset

Uutelan itäosassa sijaitseva Särkkäniemen luonnonsuojelualue on rauhoitettu vuonna 1993.

Ympäristölautakunta on tehnyt esityksen Skatanniemen rauhoittamisesta luonnonsuojelulain nojalla 28.11.2000.

Maanomistus

Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Skatanniemellä, Hallkullanniemellä, Vuosaarenlahden rannalla ja Särkkäniemen eteläpuolella sijaitsevia kiinteistöjä. Yhteensä Uutelassa on noin 23 ha yksityistä maata.

Alueen yleiskuvaus

Uutela on eteläisin osa seudullisesti merkittävästä virkistys- ja luonnonsuojelualueitten vyöhykkeestä, joka jatkuu Uutelasta Vantaan Mustavuoreen ja Sipoon Talosaareen. Tämä vyöhyke muodostaa itäisimmän osan Helsingin "vihersormista", joihin kuuluvat Keskuspuiston ja Helsinki-puiston ohella Länsipuisto, Viikki-Kivikon vihersormi, Itä-Helsingin kulttuuripuisto ja Vuosaaren ulkoilupuisto.

Vuosaaren ulkoilupuiston alue ulottuu Uutelan rannoilta Vuosaaren pohjoisosaan Vuosaaren Huipun virkistysalueelle. Uutelan pohjoispuolella, Vuosaaren ulkoilupuiston keskiosassa on liikuntapuisto, Nordsjön kartano ja puisto, ja koillispuolella Vuosaarenlahden pohjukkaan sijoittuva golfkenttä ja noin tuhannen veneen venesatama.

Uutelassa on monipuolisia luonto- ja kulttuurimaisemakohteita ruovikoista lehmihakoihin ja arvokkaisiin huvilapuutarhoihin. Uutelan virkistysalueen keskus on Skatan tila perinnemaisemineen.

Suunnittelualue on noin 170 hehtaarin laajuinen vilkkaassa ulkoilukäytössä oleva luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuus. Alueen käyttäjät arvostavat Uutelan luonnonmukaisuutta ja luonnonmukaisia rantoja. Alueelle ominaista ovat laajat metsäalueet, rannat, Uutelantie ja Skatan maatilan rakennukset laidunmaisemineen sekä Hallkullanniemellä ja Vuosaarenlahdella sijaitsevat huvilat puutarhoineen. Skatanniemellä on Meriharjun kurssikeskus ja kuusi kiinteistöä, joista yksi on rakentamaton. Alueen itäosassa on Särkkäniemen luonnonsuojelualue. Skatan tila on vuokrattu kotieläintilaksi. Lisäksi alueella on laaja palstaviljelyalue.

Rakennettu ympäristö

Uutelan historia ulottuu ainakin 1500-1600-luvulle. Vanhimmat karttatiedot Uutelasta ovat 1600-luvun lopulta.

Uutelan alue on pääosin luonnonympäristöä. Rakennettu ympäristö koostuu 1800-luvulta peräisin olevista Skatan tilan rakennuksista ja niihin liittyvästä vanhasta kulttuurimaisemasta, huvila-alueista sekä Skatanniemen kolmesta asuinrakennuksesta ja kahdesta kesämökistä. Alueelle johtaa Aurinkolahdesta Uutelantie, joka haarautuu Hallkullanniemelle ja Skatanniemelle.

Skatanniemellä on nuorisoasiainkeskuksen kurssikeskuksena toimiva Meriharjun huvila. Skatanniemellä on myös I maailmansodan aikaiseen merilinnoitusketjuun kuulunut meririntaman tykkiasema ja sen pohjoispuolella sijaitseva alue, jolla on linnoituslaitteen rakennustyömaan jäännöksiä.

Hallkullanniemen ja Nuottasaaren kolme huvilaa ovat yksityisten omistuksessa. Pitkälahden rannalla Hallkullanniemessä on Vuosanta-niminen huvila, jonka kiinteistövirasto on vuokrannut matkailupalveluyrittäjälle vuonna 2004. Työväenopiston opistolaisyhdistyksellä on Vuosannan läheisyydessä palstaviljelyalue, jossa on noin 250 palstaa.

Vuosaarenlahden huvila-alueella on kolme yksityistä 1800-1900-luvun vaihteen huvilaa arvokkaine pihapiireineen sekä yksi kesämökki. Särkkäniemen eteläpuolella on kaupungin omistama kesämökki.

Mustalahden rannalla on kaupungin omistama kiinteistö, joka on vuokrattu venekerhon tarpeisiin. Alueen pohjoisosassa Länsireimarintiellä on kaupungin omistama asuinrakennus.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue ei ole yhdyskuntateknisen huollon piirissä lukuun ottamatta sähkö- ja puhelinverkkoa. Vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisesti.

Luonnonolosuhteet

Suunnittelualue on luonnonarvoiltaan monipuolista viheraluetta, johon kuuluu rantojen ja metsä- ja kalliomaaston lisäksi mm. vanhaa kulttuurimaisemaa, viljelypalstoja, tilakeskus ja Rudträskin kuivattu järvi. Skatan tilan maisema edustaa Uudellamaalla ja koko Suomessa katoamassa olevaa perinnemaisematyyppiä, joka on muovautunut pitkäaikaisen karjan laiduntamisen myötä.

Helsingin ympäristökeskuksen Helsingin eläinatlas 1999 -julkaisun mukaan Uutela on yksi Helsingin neljästä eläimistön erityiskohteesta. Alue on luonnonolosuhteiltaan harvinaisen monipuolinen ja laaja, yhtenäinen metsäalue. Alueella on havaittu kolme neljäsosaa Helsingin nisäkäslajeista ja miltei kaikki sammakkoeläin- ja matelijalajit. Uutelassa on lisäksi tavattu 287 perhoslajia. Uutelan alue on erityisen arvokas lepakkoalue Helsingissä.

Suojelukohteet

Luonnonsuojelukohteet

Uutelan itäosassa sijaitsee Särkkäniemen luonnonsuojelualue. Sen kokonaispinta-ala on 15 ha, josta maa-alaa on 8 ha ja vesialaa 7 hehtaaria. Rauhoituksen tavoitteena on suojella seudullisesti arvokkaita merenrantaniittyjä ja laguunilahtia.

Ympäristölautakunta on tehnyt 28.11.2000 esityksen Skatanniemen kärjen ja linnoituslaitteen alueen rauhoittamiseksi maisema- ja luontoarvojen perusteella.

Laaja kallioalue Nuottaniemessä on seutukaavassa merkitty suojeltavaksi. Se kuuluu myös Suomen ympäristökeskuksen esittämiin suojelukohteisiin. (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudenmaan läänissä -tutkimusraportti 1994).

Helsingin ympäristökeskuksen Arvokkaat kasvillisuuskohteet Helsingissä -selvityksen mukaan Uutelassa Nuottaniemen kainalossa sijaitseva tervaleppäkorven, lahdenpoukaman ja jyrkänteen muodostama kokonaisuus kuuluu arvokkaimpaan (I) luokkaan kasvillisuuden osalta. Arvokkaimpaan luokkaan kuuluu myös Skatanniemen itäosa ja Särkkäniemen alue.

Uutelan Rudträskin tyhjiin lasketun järven luhtanevan kasvillisuus on alueellisesti arvokasta (II-luokka). Uutelan Nuottasaari ja pieni kalliopainanne palstaviljelyalueen länsipuolella ovat myös paikallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita.

Helsingin ympäristökeskuksen Lintuatlas-selvityksen mukaan Särkkäniemi, Uutelan pohjoisosa, Nuottaniemen-Niemenapajan männikkö ja Pitkälahden pohjukka kuuluvat Helsingin arvokkaisiin linnustokohteisiin.

Koko Uutelan alue on erityisen arvokas lepakkoalue Helsingissä (Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmä 2004). Lepakoiden kannalta alue on erittäin monipuolinen. Pohjanlepakoiden, pikkulepakoiden ja vesisiippojen lisäksi alueella on runsaasti viiksisiippoja, jotka ovat varttuneiden metsien lepakoita.

Pohjavesi

Asemakaava-alueen luoteisnurkka kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeään Vuosaaren pohjavesialueeseen.

Rakennussuojelu-, maisemansuojelu- ja muinaismuistokohteet

Uutelassa on useita kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti, puutarhataiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaita kohteita.

Yleiskaavassa Hallkullanniemi, Nuottasaari, Skatanniemi, Skatan tilakokonaisuus, ja Vuosaarenlahden huvila-alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Museoviraston tietojen mukaan Skatan tilan alueella on historiallisten karttojen perusteella 1500-luvun kylätontti (Nordsjön kylän Skatan talo).

Kanavatyömaan itäpuolella Uutelantien reunasta on löytynyt kalkki- ja tiiliuunin (1700-1800-luvulta) jäännöksiä, jotka Museoviraston rakennushistorian osasto on merkinnyt valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa asemakaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä laaditussa Uutelan rakennetun ympäristön arvot -selvityksessä suojelukohteiksi on esitetty Villa Notsund ja arkkitehti Eliel Saarisen toimiston suunnittelema Vuosannan huvila Hallkullanniemellä, Villa Falin, Villa Solvik ja Villa Solvikin henkilökunnan huvila Vuosaarenlahden rannalla, Villa Meriharju Skatanniemellä ja Skatan tila kulttuurimaisemineen.

Skatanniemellä sijaitsevat kaksi 1950-luvulla rakennettua asuinrakennusta ympäristöineen ovat myös suojelukohteita.

Meriharjun, Vuosannan, Villa Notsundin ja Vuosaarenlahden rannan huviloissa on myös kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti arvokkaat puutarhat.

Kaavamuutosalueella kanavan kohdalla ollut Svartvikin torppa on dokumentoitu, todettu siirtokelvottomaksi ja purettu.

Skatanniemen keskiosassa sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama venäläisten vuosina 1912-17 rakentama neljän tykin betoninen bunkkeri, johon liittyy myös tykkitie ja Pitkälahden rannan linnoitealue. Linnoituslaite on ainoa I maailmansodan aikainen maarintaman yhteyteen rakennettu meririntaman tukikohta.

Ympäristöhäiriöt

Vuosaaren sataman ja ympäristön asemakaavatyön yhteydessä on sataman toiminnasta tehty meluselvitys. Selvityksen mukaan toiminnasta aiheutuu suunnittelualueen koillisosan rantavyöhykkeelle melua. Melutasot ovat päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB noin 30 metrin etäisyydellä rantaviivasta mantereelle päin.

Helsingin Sataman ympäristöluvan mukaisesti satamatoiminnan aiheuttama melutaso ei saa asuin- ja virkistysalueilla ylittää päiväaikaan klo 7-22 keskiäänitasoa LAeq 55 dB. Yöaikaan klo 22-7 melutaso ei saa ylittää mainituilla alueilla LAeq 50 dB.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 7.4.2004 Helsingin Sataman ympäristölupaa koskevista valituksista tiukentanut melua koskevaa lupamääräystä seuraavasti: "Helsingin Sataman on kertaluonteisesti mittautettava toiminnasta aiheutuva melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa satamatoiminnan ollessa käynnissä ja vilkkaimmillaan. Mittaustulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle samalla kuin lupamääräyksen 14 mukainen tarkkailusuunnitelma melun tarkkailusta. Suunnitelma satamatoimintojen ja melupäästöjen pienentämiseksi ja selvitys siitä miten hankkeen vaikutusalueella voidaan päästä valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) mukaisiin ohjearvoihin myös loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla, on esitettävä hyvissä ajoin ennen sataman toisen vaiheen käyttöönottoa, kuitenkin viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Selvitykseen tulee liittää arviointi satamatoimintojen mahdollisesti aiheuttamasta impulssimaisesta melusta."

Uutelan pohjoispuolella sijaitsevan Vuotien melutasoja on arvioitu Vuotien yleissuunnitelman yhteydessä laaditussa meluselvityksessä ja selvityksiä on täydennetty Aurinkolahden itäosan kaavoituksen yhteydessä. Yleissuunnitelmassa esitettyjen meluesteiden toteuttamisen jälkeen 55 dB(A):n melualue on enimmillään noin 80 metrin etäisyydellä ajoradan reunasta.

Uutelan länsiosassa esiintyy Vuosaaren keskustassa sijaitsevan kahvipaahtimon aiheuttamana satunnaisesti kahvin hajua, jonka haitta viihtyisyydelle ei ole merkittävä. Kahvipaahtimo tulee siirtymään Vuosaaren sataman yritysalueelle, jolloin länsiosan hajuhaitta poistuu. Tehdyn selvityksen mukaan myöskään uusi paahtimo ei tule aiheuttamaan merkittävää hajuhaittaa alueelle.

Tavoitteet Alue suunnitellaan virkistyksen, luonnonsuojelun ja kulttuuriympäristön suojelun lähtökohdista. Vuosaaren ja Itä-Helsingin kasvava virkistystarve huomioon ottaen painopiste asetetaan yleisen virkistyskäytön kehittämiseen. Uutelan merkitys kasvaa lähivirkistysalueena, koska Vuosaaren asukasmäärä nousee nykyisestä 32 000:sta noin 40 000 asukkaaseen. Uutelan välittömään läheisyyteen Aurinkolahden itäosaan tulee noin 7 000 asukasta. Uutelan virkistysalue on myös merkittävä osa seudullista viheralueverkostoa.

Virkistyskäyttö

Tavoitteena on virkistyspalvelujen ja virkistysreittien parantaminen ja lisääminen. Keskeinen tavoite on myös rantoja kiertävä reitti ja pääsy rannalle. Virkistystoimintoja voidaan keskittää Vuosaarenlahden, Vuosannan ja Skatan tilan alueille. Muu alue Uutelasta säilyy luontoretkeilyalueena.

Palstaviljelyaluetta on tarve laajentaa, jotta Uutelan kanavan kohdalle jääneet palstaviljelyalueet voidaan korvata.

Luonnonympäristö

Luonnonympäristö pyritään säilyttämään vastapainona Vuosaaren rakentamisen aiheuttamille muutoksille Vuosaaren virkistysaluetarjonnassa. Uutelan luonnonmukaisuus, ekologisen kokonaisuuden ja luonnonsuojeluarvojen säilyttäminen otetaan erityisesti huomioon.

Kulttuuriympäristö

Tavoitteena on nostaa esiin Uutelan rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman arvot ja ominaispiirteet. Alueen tärkeään kulttuuriperintöön kuuluvat Skatan tila ympäröivine perinnelaidunmaisemineen, hyvin säilyneet huvilaryhmät ja yksittäiset huvilat puutarhoineen sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiset merilinnoitusketjun osat.

Skatan tila

Skatan tilan ympäristö säilytetään kehittämällä aluetta perinnetilana ja esimerkiksi luontokouluna. Tavoitteena on luoda Skatan tilalle edellytykset tarjota kaupunkilaisille maalaisympäristöön ja kotieläimiin liittyviä elämyksiä ja muita palveluja.

Huvila-alueet

Kulttuurihistoriallisesti, rakennus- ja puutarhataiteellisesti arvokkaat huvila-alueet puutarhoineen Hallkullanniemellä ja Vuosaarenlahdella ovat säilytettäviä ja olennainen osa virkistysaluetta. Tavoitteena on huviloiden ja puutarhojen kunnossa pitäminen ja virkistyspalveluiden kehittäminen niiden alueilla.

Skatanniemen asuinalue

Skatanniemen asuntoalueella tavoitteena on säilyttää Skatanniemen kaksi suojeltavaa rakennusta ja sopeuttaa lisärakentaminen alueen luonnonsuojelu-, rakennussuojelu- ja maisema-arvoihin.

Venesatamien laajennukset

Vuosaarenlahden ja Porslahden pienvenesatamien läheisyydessä on tavoitteena varata mahdollisuus laajentaa jo asemakaavoitettuja venesatamia ja niihin liittyviä veneiden talvisäilytyspaikkoja. Mustalahdella osoitetaan korvaava alue Uutelankanavan kohdalla olleelle venekerhotoiminnalle.

Liikenne Liikenteen osalta tavoitteena on turvallisuuden parantaminen. Uutelan länsiosa ja Skatan tilakeskus on tarkoitus rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä. Tavoitteena on myös, ettei virkistysalueen liikennettä johdeta Aurinkolahden asuinalueen kautta. Särkkäniemen runsaasti liikennettä aiheuttava koira-aitaus on tarkoitus siirtää Uutelan luoteisosaan.

Vuosaarenlahden huviloille tulee järjestää katuyhteys. Tavoitteena on myös pysäköinnin järjestäminen ulkoilualueen reunoilla. Ulkoilureittien ja katujen toteutuksen tavoitteena ovat maisemaan ja luonnonympäristöön soveltuvat ratkaisut.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu- ja kuvaus

Uutelan alue varataan yleiskaavan mukaisesti pääosin virkistysalueeksi itäisen Helsingin kasvavan virkistysaluetarpeen takia. Alue on omaleimainen osa Uutelasta Talosaareen ulottuvaa seudullista virkistys- ja ulkoiluvyöhykettä. Suuri osa alueesta on ulkoilumetsää, jonka reitistöä parannetaan rakentamalla uusia ulkoiluteitä ja -polkuja. Yleisiä virkistysmahdollisuuksia lisätään Uutelan etelä- ja itäosissa osoittamalla yksityisten kiinteistöjen ranta-alueita virkistysalueeksi.

Luonto- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus säilytetään. Maisemallisesti, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä luontoarvoiltaan arvokkaat kohteet suojellaan.

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan säilyttämisen ja kehittämisen virkistysalueen keskukseksi. Alueelle on suunniteltu perinnemaatilaa, joka voi toimia luontokouluna ja tarjota elämyspalveluita kaikille ikäryhmille.

Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat huvilaympäristöt on osoitettu korttelialueiksi, jotka varataan yleiseen virkistyskäyttöön. Korttelialueiden rakennusoikeutta ei lisätä. On katsottu, että huvila-alueiden merkitseminen korttelialueiksi turvaa rakennuskannan ja ympäristön säilyttämisen paremmin kuin yleiskaavan mukainen virkistysaluemerkintä.

Kaupungin omistamat huvilat, Meriharju ja Vuosanta, varataan yleiseen virkistyskäyttöön. Yksityisten, maisemakulttuurin kannalta arvokkaiden huviloiden käytöksi Hallkullanniemen länsiosassa osoitetaan loma- ja virkistyskäyttö. Kaavaehdotus sallii myös loma-asumisen Hallkullanniemen länsiosan yksityisissä huviloissa, mikä on keino säilyttää arvokas rakennuskanta ja ympäristö.

Hallkullanniemen eteläosan yksityinen kiinteistö (Sandstrand), jonka rakennuksilla ei ole suojeluarvoa, on osoitettu virkistysalueeksi huomattavan virkistyskäyttöarvonsa takia. Skatan tilan itäpuolella oleva rakentamaton yksityinen määräala on osoitettu virkistysalueeksi osana laajempaa virkistysaluekokonaisuutta.

Vuosaarenlahden huvila-alueen rantavyöhyke on merkitty virkistysalueeksi, jonne on osoitettu ulkoilutie. Huvilat pihapiireineen on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, joka varataan kaupungin tarpeisiin. Alueen rakennusoikeutta ei lisätä, ja huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Ratkaisulla luodaan edellytykset alueen kehittämiselle venesatamaan ja golfkenttään tukeutuvana virkistyspalvelukokonaisuutena. Lisäksi ratkaisu liittyy sataman toimintaedellytysten turvaamiseen. Sataman toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että Vuosaaren sataman ja asuntoalueiden välissä on suojavyöhyke.

Skatanniemellä oleva 1950-luvun rakentamisalue on merkitty pientaloalueeksi. Alueelle on osoitettu seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia. Skatanniemi on luontoarvoiltaan ja maisemallisesti arvokas kohde, minkä takia rakentamistehokkuus on alhainen ja rakennukset tulee sopeuttaa ympäristöön.

Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan vanhalle peltoalueelle, jonne tulee ajoyhteys Tuonilmaisentien kautta. Alueelle voidaan sijoittaa myös "koirametsä".

Palstaviljelyalue Uutelan keskiosassa laajenee, ja viljelypalstojen määrää lisätään 250:stä noin 300 palstaan.

Venesatama-alueiden laajennukset Vuosaarenlahdella mahdollistavat aiemmin asemakaavoitettujen Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatamien laituripaikkojen lisäämisen. Venesataman pysäköintiä, veneiden talvisäilytystä ja virkistysalueen yleistä pysäköintiä varten on varattu alue Itäreimarintien läheisyyteen. Mustalahden rannalle on suunniteltu venekerhon tukikohta.

Uutelankanavan ja Aurinkolahden asuinalueen rakentaminen muuttaa Uutelan nykyistä liikennejärjestelmää. Jotta virkistysalueen liikennettä ei ohjattaisi Aurinkolahden asuinalueen läpi ja kevyen liikenteen turvallisuus paranisi, ajoneuvoliikenne ohjataan Itäreimarintieltä Särkkäniemen pysäköintipaikalle. Uutelantie suljetaan ajoneuvoliikenteeltä. Ratkaisu rauhoittaa keskeisen virkistysalueen autoilulta. Särkkäniemen pysäköintipaikalta katu jatkuu Skatanniemelle ja Hallkullanniemelle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna, jolla tontille ajo on sallittu. Kadut tulee toteuttaa virkistysympäristöön soveltuvalla tavalla.

Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 220 hehtaaria, josta maa-aluetta on noin 170 hehtaaria. Retkeily- ja ulkoilualueeksi varataan noin 100 hehtaaria, lähivirkistysalueeksi ja puistoksi noin 8 hehtaaria, luonnonsuojelualueeksi 17,2 hehtaaria, palstaviljelyalueeksi 6,5 hehtaaria ja maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi 18 hehtaaria. Skatan tilalla on kerrosalaa 1 360 k-m2. Erillispientalojen korttelialue Skatanniemellä on 2,2 hehtaarin laajuinen alue, jonka kerrosala on 1 045 k-m2. Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi on varattu 6,5 hehtaarin alue, jonka kerrosala on 1 735 k-m2. Yleisten rakennusten korttelialuetta on 4,5 ha ja sen kerrosala on 1 060 k-m2.

Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään
(AO/s)

Skatanniemelle on osoitettu Yleiskaava 2002:n mukaisesti erillispientalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään. Rakentaminen tulee sopeuttaa alueen luonnonsuojelu-, rakennussuojelu- ja maisema-arvoihin. Skatanniemen itärannalla olevista kolmesta olemassa olevasta asuinrakennuksesta kaksi on merkitty suojeltaviksi (sr-2). Itärannan kolmella kiinteistöllä on toteutettua kerrosalaa 200, 125 ja 180 k-m2. Itärannan rakennusten rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti ja sinne on osoitettu yksi uusi rakennusala, jonka rakennusoikeus on 125 k-m2. Tällöin kaikkien itärannan tonttien tonttitehokkuus on 0,05. Länsirannan maisemallisesti aralle alueelle on maisemallisista syistä merkitty kaikille kolmelle tontille vain 125 k-m2:n rakennusoikeus. Länsirannalla on tällä hetkellä kesämökkejä. Skatanniemen itärannalle on osoitettu rakennusalat kahdelle olemassa olevalle saunalle. Muille Skatanniemen saunoille ei ole merkitty rakennusaloja maisema- ja ympäristösyistä.

Yleisten rakennusten korttelialue (Y-1/sk)

Vuosaarenlahden huvila-alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alue on varattu kaupungin tarpeisiin (k). Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja. Alueella on puutarhataiteellisia, maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen huvilat, talousrakennukset ja rakennelmat on osoitettu suojeltaviksi (sr-2- ja sr-3-merkinnät). Rakennuksiin saa sijoittaa kerho- ja kokoontumis- sekä virkistysalueen toimintoja palvelevia tiloja. Huvila-alue on varattu sellaisille virkistystoiminnoille, jotka täydentävät Vuosaarenlahdella jo olevia virkistyspalveluita.

Kortteliin saa sijoittaa yhden asunnon alueen toiminnan ja valvonnan edellyttämää henkilökuntaa varten. Rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti, ja lisäksi saa tonttia kohti olla autotalli- ja varastotiloja tai muita aputiloja enintään 40 m2. Korttelissa olevaa maisemallisesti arvokasta puustoa tulee hoitaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy.

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialue (R-1/s)

Yksityiset kiinteistöt Hallkullanniemellä (korttelit 54331 ja 54332) on osoitettu loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi, joissa huvilaympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Kumpaankin kortteliin saa sijoittaa yhden loma-asunnon. Rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti, ja lisäksi saa tonttia kohti olla autotalli- ja varastotiloja tai muita aputiloja enintään 40 m2. Kaavamerkintä mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden huviloiden kunnostamisen ja alueen käytön yksityiseen lomakäyttöön tai yleiseen loma- ja virkistyspalvelukäyttöön.

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialue (R-2/sk)

Kaupungin omistamat Vuosannan (54330) ja Meriharjun (54326) huvilat on merkitty loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi, jotka varataan kaupungin tarpeisiin. Alueet on tarkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön eikä niitä saa sulkea yleisöltä. Rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti, ja lisäksi saa tonttia kohti olla autotalli- ja varastotiloja tai muita aputiloja enintään 40 m2. Huviloiden kulttuurihistoriallisesti, rakennus- ja puutarhataiteellisesti ja maisemallisesti arvokkaat huvilaympäristöt säilytetään ja kunnostetaan. Kortteli 54330 ulottuu rantaan asti, koska koko alue on tarkoitettu yleiseen käyttöön ja huvilapuutarhan rakenteet ulottuvat rantaan asti.

Puisto (VP)

Uutelankanavan itäpuolella on kanavaan liittyvä puistoalue, joka kaavamuutoksella nimetään Kauniinilmanpuistoksi. Puistossa kulkeva raitti nimetään Kauniinilmanpoluksi. Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Merkinnät VL (ähivirkistysalue) ja VL-1 (Lähivirkistysalue. Aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen) on muutettu merkinnäksi VP (puisto).

Lähivirkistysalue (VL)

Kaavan pohjoisin osa on varattu lähivirkistysalueeksi. Sinne on suunniteltu koira-aitaus, joka korvaisi Särkkäniemen läheisyydessä sijaitsevan koira-aitauksen. Alueelle on mahdollista perustaa myös "koirametsä" koirien ulkoilutusta varten.

Virkistys- ja retkeilyalue (VR)

Metsät ja ranta-alueet on merkitty virkistys- ja retkeilyalueiksi. Alueelle on osoitettu rantoja kiertävä ulkoilupolku, ulkoiluteitä ja luontopolkuja. Alueelle on merkitty myös luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet, kuten esimerkiksi Uutelan neva ja Rudträskin suo ja luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue Nuottaniemessä.

Vuosaarenlahdella korttelin 54325 edustalla oleva ranta-alue on varattu yleiseen käyttöön rantareitin rakentamista varten. Hallkullanniemessä on merkitty yksityisiä maa-alueita VR-alueiksi noin viisi hehtaaria ja Vuosaarenlahdella noin kuusi hehtaaria yleisten virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Meriharjun huvilan pohjoispuolella oleva rakentamaton yksityinen tila (RN:o 5:57) on merkitty kokonaan virkistysalueeksi. Yksityisessä omistuksessa olevat virkistysalueet on varattu kaupungin tarpeisiin (/k). Vuosannan huvilan länsipuolella sijaitseva pieni uimapaikka on varattu edelleen tähän käyttöön merkinnällä vv (uimapaikka). Virkistysalueille on Uutelan itäosassa ja Hallkullanniemellä osoitettu alueen osat virkistysalueen rakennuksia varten (vr-1, vr-2). Ranta-alueilla virkistysalueen rakennukset tulee sopeuttaa maisemaan.

Palstaviljelyalueet (RP)

Nykyiselle palstaviljelyalueelle on osoitettu lisäalueita alueen länsireunasta siten, että palstamäärää voidaan lisätä 250 palstasta noin 300 palstaan. Alueen keskelle pysäköintialueen viereen on osoitettu rakennusala (80 k-m2) palstaviljelyalueen huolto- ja yhteistiloja varten.

Venesatama (LV)

Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatamien uudelleen järjestelyjä varten on osoitettu pienet venesatama-alueen laajennukset Vuosaarenlahdelle. Uutelan virkistysalueen pohjoisosaan Skatanniementien länsipuolelle on sijoitettu 100 autopaikkaa venesataman tarpeisiin. Pysäköintialue palvelee myös veneiden talvisäilytysalueena. Alueelle on mahdollista sijoittaa 150-200 talvisäilytyspaikkaa.

Mustalahden rantaan osoitettu venesatama-alue korvaa Uutelan kanavan kohdalla sijainneen venesataman. Osa Uutelantien varressa olevan venesataman pysäköintipaikoista on osoitettu yleiseen käyttöön, ja veneiden talvisäilytystä varten venesatama-aluetta on laajennettu itään.

Venevalkama (LV-1)

Skatanniemelle entisen venevalkaman paikalle osoitettu venevalkama palvelee kortteleita 54326-54329 ja MA-1- ja VR-aluetta.

Yleiset pysäköintialueet (LP)

Skataniementien ja Itäreimarintien risteykseen veneiden talvisäilytyspaikan yhteyteen ja Nuottaniementien ja Uutelantien kulmaan on merkitty yleiset pysäköintialueet.

Luonnonsuojelualueet (SL)

Särkkäniemen luonnonsuojelualue ja Skatanniemen kärki sekä linnoituslaitteen alue on merkitty luonnonsuojelualueiksi.

Maisemallisesti arvokas pelto- tai niittyalue (MA)

Maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi on merkitty Uutelan keskiosan alueet, jotka on tarkoitus säilyttää avoimina niittyinä tai peltoina.

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas tilakokonaisuus
ja peltoalue (MA-1)

Skatan tilan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas tilakokonaisuus ja peltoalue varataan virkistystä, opetusta, kulttuuritoimintaa ja pienimuotoisen maatalouden harjoittamista varten. Kulttuurihistoriallista maisemakokonaisuutta on hoidettava siten, että sen olennaiset piirteet säilyvät. Alueella osoitetuille rakennusaloille saa sijoittaa rakennuksia sellaisia toimintoja varten, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittaa eivätkä rajoita virkistysalueen käyttöä. Rakennusalat on osoitettu nykyisten ja purettujen rakennusten paikoille. Alueelle on osoitettu lisärakennusoikeutta 250 k-m2 kotieläin- tai talousrakennuksia varten, 250 k-m2 asunnolle ja/tai kerho- ja kokoontumistilalle ja 400 k-m2 kerho- ja kokoontumistilalle ja pysäköimispaikan läheisyyteen 60 k-m2 esim. informaatiokioskia varten. Uudisrakennukset tulee sopeuttaa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Paikalla on tehtävä arkeologinen maastotarkastus ennen rakennus- tai kaivutöiden alkua.

Vesialueet (W)

Uutelaa ympäröivä merialue ja Uutelankanava on merkitty vesialueiksi. Vesialueelle on merkitty alueen osat aallonmurtajaa (va), venelaitureita (vl) ja yhteysvenelaituria (vl-1) varten.

Liikenne

Uutelan ajoneuvoliikenne siirtyy nykyiseltä Uutelantieltä Uutelan pohjoisosaan, ja Uutelan länsiosaan muodostuu noin 100 hehtaarin suuruinen autoton retkeilyalue. Uusi Skatanniementie liittyy Itäreimarintien kautta Vuotiehen.

Uusi Skatanniementie Itäreimarintieltä Särkkäniemen pysäköintipaikalle tulee rakentaa enintään 5 m leveänä ja virkistysympäristöön soveltuvalla tavalla. Kohtauspaikkojen kohdalla katualue on leveämpi. Kadun kuivatus toteutetaan avo-ojin. Alueen eläimistö, erityisesti lepakoiden ja lintujen elinolosuhteet tulee ottaa huomioon tien toteutuksessa. Räjäytystyöt tulee ajoittaa pesimäajan ulkopuolelle ja valaistus tulee suunnitella siten, ettei siitä ole haittaa lepakoille. Katualue on asemakaavassa merkitty leveämmäksi kuin kadun vaatima lopullinen leveys, jotta katu voidaan sovittaa maastoon rakentamisen yhteydessä. Kadun päättyminen osoitetaan rakenteellisesti esim. puomilla tai veräjällä ja liikennemerkein.

Skatanniemen, Meriharjun ja Hallkullanniemen kiinteistöille ja viljelypalstoille ajo on sallittu Skatan tilan itäpuolelle rakennettavan jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun kautta. Mustalahden rannalla sijaitsevien kiinteistöjen ajoneuvoliikenne johdetaan Nuottaniementietä pitkin. Uuden koiratarhan ajo ohjataan Itäreimarintieltä Tuonilmaisentien kautta.

Uutelantie voidaan sulkea ajoneuvoliikenteeltä ja korjata vähäisin toimenpitein kokonaan kevyen liikenteen käyttöön. Ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne kulkevat suurimmaksi osaksi omilla reiteillään. Rantapolkuja osoitetaan lisää Uutelan itärannalle, jolloin saadaan koko Uutelaa kiertävä rantareitti. Uutelankanavan pohjoispäästä johdetaan ulkoilureitti Uutelan itäosaan.

Pysäköinti

Uutelan virkistysalueelle on suunniteltu noin 200 yleistä pysäköintipaikkaa. Uudet pysäköintipaikat on osoitettu virkistysalueen reunoille Mustalahdessa, Tuonilmaisentien katualueella ja Skatanniementien pohjoispäässä. Nykyisiä pysäköintipaikkoja Särkkäniemessä Skatan tilan läheisyydessä on laajennettu.

Suojelukohteet

Skatan tilan rakennukset ja arvokas kulttuurimaisema on merkitty kaavaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi tilakokonaisuudeksi ja peltoalueiksi (MA-1). Museoviraston tietojen mukaan Skatan tilan alueella on 1500-luvun kylätontti (Nordsjön kylän Skatan talo), minkä takia paikalla on tehtävä arkeologinen maastotarkastus ennen rakennus- tai kaivutöiden alkua.

Rakennustaiteellisesti arvokkaat Villa Meriharju ja Villa Vuosanta on osoitettu kaavaehdotuksessa merkinnällä sr-1. Muut arvokkaat huvilat ja niihin liittyvät rakennelmat on merkitty suojelumerkinnöillä sr-2 tai sr-3.

Merkittäviä puutarhataiteellisia ja historiallisia arvoja edustavat Villa Vuosannan puutarha ja Villa Meriharjun kiviset terassirakennelmat on merkitty suojeltaviksi (s-2, s-3). Villa Notsund Hallkullanniemellä ja Vuosaarenlahden huvilayhdyskunta (Villa Ivan Falin, Villa Solvik ja Villa Solvikin henkilökunnan huvila) pihapiireineen, talousrakennuksineen, rantalaitureineen ja saunoineen ovat myös suojeltavia kokonaisuuksia (R-1/s ja Y-1/sk), arvokkaimmat rakennukset on lisäksi merkitty suojeltaviksi (sr-2).

Skatanniemen kaksi rakennusta, jotka edustavat 1950-luvun tasokasta pientalosuunnittelua on merkitty suojeltaviksi (sr-2).

Asemakaavan muutosalueelta puretun Svartvikin torpan siirtoa koskevat kaavamääräykset Uutelankavavan itärannalla on poistettu, koska torppa on osoittautunut siirtokelvottomaksi.

Merkittäviä maisema-arvoja on Hallkullanniemellä ja Skatanniemen kärjessä. Skatanniemen kärki on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja Skatanniemen pientaloalueella rakentaminen tulee sopeuttaa rakennussuojelu-, maisema- ja luonnonsuojeluarvoihin. Hallkullanniemellä huvilaympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Kulttuurimaiseman kannalta tärkeät peltoalueet on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi pelto- tai niittyalueiksi ja palstaviljelyalueiksi. Hallkullanniemen ja Vuosaarenlahden ranta-alueet on osoitettu alueen osana, jolla on maisemansuojeluarvoja.

Skatanniemen linnoituslaitealue on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistoalue. Mustalahden pohjukassa sijaitsevat 1700-1800-luvulta peräisin olevat kalkki- ja tiiliuunin jäännökset on myös osoitettu merkinnällä sm.

Maisemallisesti ja geologisesti arvokas kallioalue Nuottaniemessä on merkitty luonnon ja maisemansuojelun kannalta tärkeäksi alueeksi (slk).

Merkittävät kasvillisuuskohteet ja tärkeimmät linnustollisesti arvokkaista alueista on merkitty alueen osiksi, joilla on luonnonsuojelullista arvoa (sl). Näitä kohteita ovat Uutelanneva, Rudträskin suo, Nuottaniemen kainalon tervaleppäkorpi, Skatanniemen itäosan rantavyöhyke, pieni kalliopainanne palsta-alueen länsipuolella, Pitkälahden pohjukka, Nuottasaari ja Uutelannevan pohjoispuolella sijaitseva kallio.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Vesihuoltolain 6 §:n mukaan vastuu kiinteistön vesihuollosta on ensisijassa kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Mikäli alue kuuluu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, on laitoksella tällöin vastuu vesihuollon järjestämisestä.

Edellisen perusteella alueen vesihuolto toteutetaan kiinteistökohtaisesti. Viemäriverkoston ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 103 §:n mukaisesti siten, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Yleistä käsittelyvaatimusta on tarkennettu valtioneuvoston asetuksella talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan 1.1.2004. Sen mukaan talousjätevesien kokoamista, käsittelyä ja johtamista varten on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen.

Keskitetty vesihuoltojärjestelmä, jossa jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon ja talousvesi otetaan kaupungin vesijohdosta, edellyttäisi kiinteistöjen omistaman vesiosuuskunnan perustamista ja järjestelmän toteuttamista osuuskunnan varoilla.

Helsingin Energia tekee tarvittavat parannukset alueen sähköverkkoon.

Jätehuolto toteutetaan pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Ympäristön häiriötekijät

Sataman toiminnasta tehtyjen meluselvitysten mukaan valtioneuvoston asettamat meluohjearvot eivät ylity alueella.

Vuotien liikenteestä aiheutuva melu ei edellytä melunsuojatoimenpiteitä Uutelassa.

Nimistö Nimistötoimikunta on päättänyt esittää vahvistettaviksi kaavanimiksi jo käytössä olevat luontonimet ja tiennimet. Uuden katuyhteyden nimeksi on esitetty Skatanniementietä. Kaavaehdotukseen on merkitty nimet ja niiden ruotsinnokset nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti.

Asemakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Laaja, seudullisesti tärkeä virkistysalue säilyy ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.

Vuosaarenlahden huvila-alue, joka on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, täydentää Vuosaarenlahden muita virkistyspalveluita. Uusi korttelialue liittyy uuden katuyhteyden avulla Vuosaarenlahdelle jo rakennettuun golfkenttään ja venesatamaan. Huvila-alueen maisemalliset, rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot pyritään säilyttämään suojelumääräyksin.

Skatan tilan perinnemaisema säilyy pääosin ehjänä. Tilan eteläpuolella pellolla kulkeva tielinjaus tulee sovittaa maisemaan. Tilan rakennuskantaa on mahdollista täydentää.

Skatanniemen omakotialue säilyy. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä.

Vaikutukset maisemaan ja luontoon

Asemakaavaehdotuksessa on luonnonsuojelualueita, arvokkaita luontokohteita, geologisia kohteita, puutarhakohteita ja maisemallisesti arvokkaita pelto- ja ranta-alueita koskevat suojelumerkinnät ja -määräykset, joilla turvataan Uutelan arvokkaan luontokokonaisuuden säilyminen. Virkistyskäytön ohjaamiseksi kaavaehdotuksessa on osoitettu uusia ulkoilureittejä.

Kaavan vaikutukset maisemaan ja luontoon syntyvät lähinnä uuden Skatanniementien rakentamisesta. Uusi katulinjaus on tehty siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Uuden kadun rakentamisen maisemalliset muutokset ovat merkittävimpiä Rudträskin purkuojan pohjoispuolella ja Skatan tilan eteläpuolella.

Skatan tilan itäpuolella uusi tielinjaus (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tonteille, uimarannalle ja palstoille ajo on sallittu) on linjattu siten, että tie voidaan sovittaa kulttuurimaiseman reunaan. Maisemallisesti eniten muutoksia tapahtuu Skatan tilan kaakkois- ja eteläpuolella, jossa maastoa joudutaan muotoilemaan tien sovittamiseksi maisemaan.

Tieyhteys Uutelan pohjoisosassa ja Särkkäniemessä Skatan itäpuolella on suunniteltu linnustollisesti arvokkaan metsäalueen reunaan, mutta haitat linnuston kannalta on arvioitu vähäisiksi. Räjäytystyöt tulee tehdä pesimäajan ulkopuolella.

Hyönteisille, sammakoille ja matelijoille uusi tie saattaa aiheuttaa leviämisesteen, jonka vaikutuksia pyritään lieventämään jättämällä Rudträskin purkuojan kohdalle silta-aukko. Tien mahdollinen valaistus on suunniteltava siten, että siitä ei aiheudu haittaa lepakoiden elinolosuhteille. Nisäkkäisiin uudella tielinjalla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Tielinjauksen alle ei jää arvokkaita kasvillisuuskohteita. Tielinjaus ei vaikuta merkittävästi läheisen Rudträskin suon vesitasapainoon, koska suon valuma-alue on tien länsi- ja eteläpuolella.

Tien rakentaminen ja lisääntyvä virkistyskäyttö eivät vaikuta Särkkäniemen suojeluperusteena oleviin seudullisesti arvokkaisiin merenrantaniittyjen ja laguunilahtien luontoarvoihin. Vuonna 1991 hyväksytyn Uutelan Särkkäniemen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan alueen käytön tavoitteena on sovittaa yhteen ulkoilutoiminnat luonnonsuojelutavoitteiden kanssa.

Kulttuurihistorialliset näkökohdat

Kaavaehdotus mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Skatan tilakokonaisuuden ja maiseman ja Vuosaarenlahden ja Hallkullanniemen huvilakokonaisuuksien sekä Skatanniemen linnoituslaitteiden säilymisen. Kaavassa on myös määräys Skatan tilan 1500-luvun kylätontin arkeologisesta maastotarkastuksesta sekä 1700-luvun tiiliuunien säilyttämisestä Uutelantien varressa.

Sosiaaliset vaikutukset

Virkistysalueen käyttäjien kannalta seudullisesti tärkeä Uutelan virkistysalue säilyy luonnonläheisenä virkistysalueena vastapainona lähialueiden rakentamiselle. Vuosaarelaisten virkistysmahdollisuudet paranevat ja monipuolistuvat. Uutelan alue on olennainen osa luotaessa mielikuvaa Vuosaaresta luonnonläheisenä asuntoalueena. Aurinkolahden asuntoalueen rakentamisen myötä Uutelasta tulee myös noin 7 000 asukkaan lähivirkistysalue. Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen yhteydeksi ja lisää liikenneturvallisuutta. Kaava mahdollistaa myös virkistyspalvelujen kehittämisen Uutelassa.

Kasvava yleinen virkistyskäyttöpaine luo tarpeen ohjata virkistyskäyttöä ja osoittaa virkistyskäyttöä yksityisille alueille. Jo nyt lisääntynyt virkistyskäyttö näkyy tarpeena aidata yksityisten huviloiden pihoja, palstaviljelyalueita ja peltoja.

Yksityisten maanomistajien kannalta kaavaehdotus mahdollistaa asumisen Skatanniemellä ja sallii loma-asumisen Hallkullanniemen huvila-alueella. Lähialueiden lisääntyvä asukasmäärä ja sen myötä lisääntyvä virkistyskäyttö vähentävät Uutelan alueen yksityisyyttä.

Kaavaehdotuksessa on osoitettu alueita yksityisistä huvilakiinteistöistä yleiseen virkistyskäyttöön, mikä parantaa yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia, mutta muuttaa yksityisten maanomistajien asemaa.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Ajoneuvoliikenne siirtyy nykyiseltä Uutelantieltä uudelle Skatanniementielle Uutelan pohjoisosaan. Ajoneuvoliikenne liittyy Itäreimarintien kautta Vuotiehen, eikä aiheuta asuntoalueen läpikulkua ja pysäköintiongelmia Aurinkolahden itäosassa. Virkistysalueen ajoneuvoliikenne voidaan opastaa Vuotieltä. Skatan tilan pihapiiri rauhoittuu läpiajoliikenteeltä. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee, koska ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne kulkevat suurimmaksi osaksi omilla reiteillään.

Vaikutukset teknisen huollon rakentamistarpeisiin ovat vähäiset.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta kaupungin maksettaviksi tulevat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Katu- ja pysäköintialueiden osuus on 0,7 miljoonaa euroa sekä retkeily- ja ulkoilualueen kustannukset 2,9 miljoonaa euroa. Retkeily- ja ulkoilualueiden kustannuksiin sisältyvät ulkoilureittien, -polkujen, viljelypalstojen, arboretumin sekä koira-aitauksen rakentamiskustannukset.

Lisäksi kaupungille aiheutuu kustannuksia yksityisten maa-alueiden ostamisesta tai lunastamisesta Vuosaarenlahdella ja Hallkullanniemellä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Uutelan asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Helsingin kaavoituskatsauksessa 1999.

Uutelan asemakaavaluonnos laadittiin vuorovaikutuksessa ja samanaikaisesti Helsingin yleiskaava 2002 -työn kanssa. Yleiskaavan valmisteluaineistossa (Alueiden käyttösuunnitelma 1999). Tutkittavat uudet asunto- ja muut rakentamisalueet) Uutelaan oli esitetty virkistysalue ja rakentamisalueet Uutelan kanavan itäpuolelle, Mustalahden rannalle ja Vuosaarenlahden rannalle. Asuntoaluevarauksista on yleiskaavan jatkokäsittelyssä luovuttu.

Uutelan asemakaavan valmisteluun liittyvä osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty Uutelan asemakaavan ja Vuosaaren Aurinkolahden pientaloalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmien mukaisesti. Myöhemmin kyseiset suunnittelualueet on yhdistetty Uutelan asemakaava-alueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat on lähetetty niissä luetelluille osallisille, ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä. Suunnittelun aikana tutkittuja vaihtoehtoja selostetaan tarkemmin jäljempänä.

Uutelan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 12.5.2000. Siinä kutsuttiin osalliset 29.5.2000 pidettyyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen, jossa esiteltiin suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tilaisuuden yhteydessä järjestettyyn mielipidekyselyyn vastasi 48 henkilöä. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä asukasyhdistyksen kanssa 28.5.2000 kaavakävely, johon osallistui noin 50 henkilöä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on esitetty suullisia ja kirjallisia mielipiteitä ja jätetty 10 700 allekirjoittajan ja 28 järjestön nimissä Pro Uutela -adressi.

Aurinkolahden pientaloalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 7.6.2001. Alueelle järjestettiin kaavakävely 19.6.2001, ja aluetta koskevat yleispiirteiset suunnitelmat olivat nähtävinä kaupunkisuunnitteluvirastossa 18.6.-6.7. ja 30.7. ja 31.8.2001.

Selvitysten jälkeen ja annettujen mielipiteiden johdosta Uutelankanavan itäpuolelle suunniteltu Aurinkolahden pientaloalue osoitettiin yleiskaavaluonnoksessa vuonna 2001 virkistysalueeksi. Uutelan ja Aurinkolahden pientaloalueen suunnittelualueet yhdistettiin ja asemakaava-aluetta laajennettiin idässä rajautumaan Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatama-alueisiin. Uutelan asemakaavaluonnoksen korjattu aluerajaus ja tavoitteet lähetettiin osallisille 22.3.2002 päivätyssä kirjeessä, jossa ilmoitettiin Uutelan asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta.

Työn kuluessa laadittiin useita maankäyttövaihtoehtoja ja selvitettiin eri liikennevaihtoehtojen vaikutuksia. Tarkistettujen tavoitteiden mukaisesti laadittiin kaavaluonnos, joka oli nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuosaaren kirjastossa, Vuotalossa ja Vuosaaren lähiöasemalla 8.4.-30.4.2002. Asemakaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa monitoimitalo Rastiksen auditoriossa 17.4.2002. Paikalla oli 46 henkilöä. Uutelan suunnittelun vaiheita on esitelty useissa Vuosaaren asukastoimikunnan kokouksissa.

Maanomistajille lähetettiin 8.4.2003 kirje, jossa todettiin, että Uutelan asemakaavatyö viivästyy, koska Yleiskaava 2002:ta valmistellaan samanaikaisesti. Kirjeessä kerrottiin, että yleiskaavaehdotuksessa Uutelan alue on osoitettu kokonaan virkistysalueeksi lukuun ottamatta Skatanniemelle osoitettua aluetta pientalovaltaista asumista varten. Kirjeen liitteenä oli ilmoitus Yleiskaava 2002:n nähtävilläolosta.

Helsingin yleiskaavan 2002 hyväksymisen (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) jälkeen asemakaavaluonnokseen tehtiin muutoksia. Asemakaavaluonnos asetettiin uudelleen nähtäville 3.2.-27.2.2004. Tarkistettu asemakaavaluonnos poikkesi aiemmasta luonnoksesta siten, että Vuosaarenlahden huvila-alueelle ei esitetty rakentamista, vaan huvila-alue osoitettiin loma- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Kaavaluonnosvaiheessa tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa koko Uutelan alue lukuun ottamatta Skatanniemen asuinaluetta varattiin Yleiskaava 2002:n mukaisesti virkistysalueeksi.

Tarkistettu asemakaavaluonnos oli nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuosaaren kirjastossa, Vuosaaren lähiöasemalla ja asukaskahvila Fokassa. Asemakaavaluonnosta esiteltiin Vuotalon aulassa ja asukaskahvila Fokassa 10.2.2004. Paikalla kävi noin 25 henkilöä. Asemakaavaluonnos esiteltiin myös Vuosaaren asukastoimikunnalle 24.2.2004.

Kaavaluonnoksesta järjestettiin neuvottelu 4.5.2004 Helsingin Sataman, Helsingin ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston edustajien kanssa. Neuvottelussa todettiin, että korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 7.4.2004 Helsingin Sataman ympäristölupaa koskevista valituksista tiukentanut melua koskevaa lupamääräystä impulssimelun arvioimista koskevalla lausumalla. Lisäksi ympäristökeskuksen edustaja totesi, että ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan sataman ympäristölupaa voidaan joutua muuttamaan. Yksi tällainen syy voi olla olosuhteiden muuttuminen, joka tyypillisesti on laitoksen ympäristössä tapahtunut maankäytöllinen muutos. Todettiin, että edellä mainituista syistä Vuosaarenlahden alue tulee osoittaa virkistysalueeksi ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi ja varata kaupungin tarpeisiin sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Samalla päätettiin jatkaa neuvotteluja yksityisen maanomistajan kanssa Hallkullanniemen uimaranta-alueesta.

Vuosaarenlahden huvila-alueen ja Hallkullanniemen maanomistajille esiteltiin muuttunut kaavoitustilanne touko-kesäkuun vaihteessa 2004. Korjattu asemakaavaluonnos lähettiin 13.7.2004 niille maanomistajille, joita muutokset koskivat. Elokuussa 2004 jatkettiin neuvotteluja Vuosaarenlahden ja Hallkullanniemen huvilakiinteistöjen omistajien kanssa. Neuvotteluissa sovittiin, että kiinteistövirasto arvioi tilojen arvon ja sopii mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 9.12.2004 Uutelan kaavaluonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi. Lautakunnan antamissa jatkosuunnitteluohjeissa pyydettiin lisäselvityksiä uimarantatarpeeseen, tiekysymykseen ja yksityisten maanomistajien kohteluun.

Asemakaavaosasto pyysi osana jatkosuunnittelua kaavaluonnoksesta lausunnot asianosaisilta hallintokunnilta. Lisäksi käytiin neuvotteluja maanomistajien kanssa yhdessä kiinteistöviraston kanssa.

Asemakaavaosasto valmisteli kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän kaavaluonnoksen pohjalta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11480. Ehdotus esiteltiin lautakunnalle 24.11.2005.

Ehdotukseen oli lausuntojen, lisäselvitysten ja maanomistajien kanssa käytyjen neuvottelujen johdosta tehty luonnokseen nähden muutoksia, jotka koskevat ajoyhteyden linjausta, venesatamien, veneiden säilytyspaikkojen ja pysäköintialueitten merkintätapaa sekä Vuosaarenlahden ranta-alueen käyttötarkoitusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 1.2.2005 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että suunnitellusta yleisestä uimarannasta luovutaan. Palautusesityksessä todettiin, että yleinen uimaranta on uhka Uutelan herkälle luonnolle ja kasvattaisi alueen liikennettä.

Asemakaavaosasto on valmistellut uuden asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen. Ehdotuksessa on lautakunnan päätöksen mukaisesti luovuttu yleisestä uimarannasta. Uimarantamerkintä on muutettu yleiskaavan mukaisesti virkistysalue-merkinnäksi ja Hallkullanniemelle ja Skatanniemelle on sallittu ainoastaan kiinteistöjen ja viljelypalstojen liikenne. Pysäköintipaikkoja on vähennetty Hallkullanniemellä. Nykyisin käytössä oleva pieni uimapaikka Hallkullanniemellä Vuosannan länsipuolella on osoitettu virkistysalueen osaksi. Ehdotukseen on lisäksi tehty joitakin tarkennuksia, jotka koskevat pysäköintialueiden merkintätapaa, muinaismuistoalueita koskevia määräyksiä sekä eräitä muita suojelumääräyksiä. Muilta osin ehdotus on aiemmin valmistellun ehdotuksen kaltainen.

Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin esityslistan liitteenä olevassa raportissa. Asemakaavaehdotuksen valmistelussa on otettu huomioon esitetyt mielipiteet siinä määrin kuin se on ollut mahdollista kaavalle asetettujen tavoitteiden puitteissa.

Tutkitut vaihtoehdot

Ensimmäisen kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman rajauksen mukaisesti neljä erilaista maankäyttövaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Uutelan alue oli kokonaan virkistysaluetta ja ajoyhteys alueelle oli Uutelantietä pitkin. Yksityiset kiinteistöt Skatanniemellä oli merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi ja muut yksityiset kiinteistöt virkistystä palvelevien yleisten rakennusten alueeksi. Toisessa vaihtoehdossa Uutelan pohjoisosaan esitettiin siirtolapuutarha-aluetta, ja katuyhteyttä pohjoisesta Itäreimarintieltä. Kolmannessa vaihtoehdossa esitettiin Vuosaarenlahden selvitysalueelle pientaloaluetta. Neljännessä vaihtoehdossa Vuosaarenlahden rannalle esitettiin venesataman rakentamista.

Vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, joka esiteltiin 8.4.-30.4.2002 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa. Luonnoksessa Uutelan ja Aurinkolahden pientaloalueen suunnittelualueet oli yhdistetty ja asemakaava-aluetta laajennettu idässä rajautumaan Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatama-alueisiin. Pääosa Uutelasta oli virkistysaluetta. Skatanniemelle ja Vuosaarenlahdelle esitettiin asuinaluetta ja huvila-alueet osoitettiin virkistystä palvelevien yleisten rakennusten alueiksi.

Vuonna 2002 nähtävillä ollutta asemakaavaluonnosta on tarkistettu kaksi kertaa vuonna 2004. Suurin muutos vuoden 2002 luonnokseen nähden oli Vuosaarenlahdelle suunnitellun asuinalueen osoittaminen virkistyspalveluiden alueeksi. Molempien tarkistusten yhteydessä tutkittiin edelleen vaihtoehtoa, jossa koko Uutelan alue osoitettaisiin yleiskaavan mukaisesti virkistyskäyttöön. Samalla selvitettiin Hallkullanniemen uimarannan tarvetta. Asemakaavatyön yhteydessä tehdyt jäljempänä mainitut selvitykset ovat olleet pohjana asemakaavaluonnoksen ratkaisuille.

Muut suunnitelmat ja tehdyt selvitykset

Helsingin yleiskaava 2002:n valmistelun yhteydessä tehtiin seuraavat Uutelaa koskevat selvitykset:

- Yleiskaavaan liittyvä selvitys: Pientaloalue Vuosaarenlahden rantaan (Ksv 2002)

- Yleiskaava 2002 selostusosan liitekartat, jotka koskevat virkistysalueita.

Asemakaavatyön yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset:

- Maiseman ominaispiirteet (Ksv 2001)

- Siirtolapuutarha Uutelaan -luonnos (Ksv 2000)

- Uutelannevan luontoselvitys ja Aurinkolahden pientaloalueen rakentamisen vaikutukset Uutelan luonto- ja virkistysarvoihin (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2001)

- Vuosaarenlahden venesatama-alueen kokonaissuunnitelma (Scc Viatek, 31.1.2002)

- Uutelan ja Kallahdenniemen alueiden vesihuoltoselvitykset (Scc Viatek, 31.1.2002)

- Vuosaaren alueen uimarantaselvitys (Ksv ja liikuntavirasto 2002)

- Uutelan liikennesuunnitelma -raportti (Ksv 2004)

- Uutelan rakennetun ympäristön arvot (Ksv 2004)

- Uutelan uimarannan tarveselvitys (Ksv 2005)

- Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistaminen (Ramboll Oy 2005)

- Uutelan kanavan (piir. 28575/1 ja 28675/8) ja Kauniinilmanpuiston (5248/1) yleissuunnitelmat sekä kanavan ylittävien siltojen siltasuunnitelmat (Urheilukalastajan silta 28637, Uutelan silta 28638, Sumujen silta 28638). LT-Konsultit Oy ja Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

- Mustalahden venesataman yleissuunnitelma (Sito Oy 2002).

Lautakunnan edellyttämät jatkoselvitykset

Kaupunkissuunnittelulautakunta edellytti hyväksyessään Uutelan kaavaluonnoksen 9.12.2004, että jatkosuunnittelussa selvitetään Uutelan uimarantatarvetta, liikenteen järjestämistä sekä suunnitelman vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin ja perustellaan eriarvoinen kohtelu selkeämmin.

Uutelan uimarantatarve

Uutelan uimarantatarpeesta on laadittu selvitys, joka on jaettu esityslistan 2.3.2006 liitteenä. Selvityksessä on todettu, että laajan merellisen ulkoilualueen palveluihin kuuluu uimaranta. Selvityksessä on tutkittu Vuosaaren uimarantojen käyttöastetta, ja todettu, että vuosina 2002 ja 2003 Vuosaaren uimarannoilla on ollut kumpanakin vuonna noin 100 000 kävijää, mikä on reilu kolmasosa itäisen Helsingin uimarantojen käytöstä. Helsingin merellisiin virkistysalueisiin kuten Mustikkamaahan, Seurasaareen ja Pihlajasaareen kuuluu tärkeänä toiminnallisena osana uimaranta. Uutelan 170 hehtaarin suuruinen virkistysalue palvelee lähialueen lisäksi koko Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta tulevia ulkoilijoita. Näin laajalla seudullisesti tärkeällä ulkoilualueella on välttämätöntä olla ainakin yksi kunnollinen uimaranta, jossa on pukeutumistilat, wc ja jätehuolto. Uutelassa on arvioitu käyvän jo nykyisin noin 40 000 ulkoilijaa kesäkuukausina. Vuosaaren uusi uimaranta Aurinkolahdessa ei poista Uutelan uimarantatarvetta, koska Aurinkolahden uimaranta on osa urbaania kaupunkia kun taas Uutelan alue palvelee luonnossa retkeileviä ulkoilijoita. Uimarantojen käyttäjämäärä lisääntyy Vuosaaren asukasmäärän kasvaessa nykyisestä 32 000 asukkaasta 40 000 asukkaaseen. Liikuntavirasto ja rakennusvirasto ovat asemakaavaluonnoksesta antamissaan lausunnoissa todenneet, että Uutelan uimaranta on tarpeellinen. Ympäristökeskus on todennut, että kaavaluonnoksessa osoitettu paikka on Uutelan luonnonarvojen kannalta ainoa mahdollinen. Uutelan uimarannan pysäköinti ja liikenne eivät häiritse Uutelan länsiosan retkeilyaluetta, koska liikenne ohjataan Itäreimarintieltä Skatan tilan pohjoispuolella olevalle pysäköintipaikalle.

Uutelan liikenneselvitys

Uutelan kaavaluonnoksen pohjaksi on laadittu liikenneselvitys vuonna 2004, jossa on arvioitu liikennevaihtoehtojen vaikutuksia. Uutelan liikennejärjestelyksi valittiin uuden tien osoittaminen pohjoisesta Itäreimarintien kautta. Tällöin Uutelaan muodostuu noin 100 hehtaarin autoton virkistysalue ja ajoneuvoliikennettä ei tarvitse ohjata Aurinkolahden asuinalueen kautta. Liikenneselvitystä on tarkennettu Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistamisella kesällä 2005. Selvityksessä tutkittiin lautakunnan edellyttämällä tavalla, voidaanko uudesta tieyhteydestä luopua siten, että vanhaa tietä parannellaan varovaisesti ja miljöötä kunnioittaen.

Kesällä 2005 tehdyssä konsulttityössä tutkittiin Uutelantien leventämistä ja vanhan tiepohjan käyttöä ajoneuvoliikenteen yhteytenä Skatan tilan eteläpuolella. Konsulttityössä todettiin, että Uutelantien parantamisella on suuret vaikutukset maisemaan lyhyellä aikavälillä. Nykyisen tien rakennekerrokset joudutaan uusimaan ja tiemaisema avartuu molemmin puolin tietä levennyksen ja ojituksen takia. Skatan tilan eteläpuolella havainnollistettiin kaavaluonnoksessa esitettyä katulinjausta ja lautakunnan esittämää vaihtoehtoa, jossa vanhaa Uutelantietä käytetään ajoneuvoyhteytenä. Vanhan tien käyttö ajoyhteytenä Skatan tilan eteläpuolella on mahdollista. Maisemallisesti nykyinen tie avartuu aluksi, mutta niittyalue jää ehjäksi. Tässä ratkaisussa polkupyöräilijät ajavat ajoneuvoliikenteen kanssa samalla väylällä. Liikenneturvallisuus paranee kuitenkin nykyisestä.

Konsulttityön perusteella on kaavaluonnoksessa ehdotettua ajoneuvoliikenteen linjausta muutettu siten, että vanhaa tielinjausta käytetään ajoneuvoliikenteen yhteytenä Skatan tilan eteläpuolella. Muuten pohjoisesta tuleva tielinjaus säilyy suunnitellun mukaisena. Ajoneuvoliikennettä voidaan käytännössä rajoittaa puomein tai liikennemerkein. Liikenne keskitetään Uutelan itäosaan.

Suunnitelman vaikutus yksityisiin maanomistajiin

Uutelan virkistysalueen kaava on laadittu seutukaavan, maakuntakaavan sekä yleiskaavojen 1992 ja 2002 mukaisesti. Yleiskaavoissa pääosa alueesta on osoitettu virkistysalueeksi ja Skatanniemelle on osoitettu pieni asuntoalue, koska siellä on kolme 1960-luvulla rakennettua omakotitaloa ja kaksi kesämökkiä.

Uutelan asemakaavan ensisijaisia tavoitteita ovat ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien yhtenäisten alueiden huomioon ottaminen, riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn verkostojen jatkuvuuden edistäminen. Lisäksi alueen maankäyttöratkaisujen suunnittelussa tulee varautua Vuosaaren sataman toimintaedellytysten turvaamiseen.

Uutelan yksityisessä omistuksessa olevat alueet ovat lähtökohdiltaan erilaisessa asemassa.

Skatanniemen kaavoituksen lähtökohtana on ollut yleiskaavassa osoitettu asuntoalue. Alueella on luonnonsuojelu-, maisema- ja rakennussuojeluarvoja, minkä takia alueen rakentamistehokkuus pidetään alhaisena. Rakennusoikeus on niemen itärannan kolmella kiinteistöllä osoitettu rakennetun kerrosalan (200, 125 ja 180 k-m2) mukaan, ja sinne on osoitettu yksi uusi rakennusala, jonka rakennusoikeus on 125 k-m2. Tällöin kaikkien itärannan tonttien tonttitehokkuus on 0,05. Länsirannan kaikille kesämökkikäytössä olleille kiinteistöille ja yhdelle rakentamattomalle kiinteistölle on osoitettu vieläkin alhaisempi rakennusoikeus (125 k-m2) maisemallisista syistä.

Hallkullanniemen yksityisten maa-alueiden kaavoituksen lähtökohtana on Yleiskaava 2002:n virkistysalue. Alue on yleiskaavamerkinnän mukaan myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurinkannalta merkittävää aluetta, minkä takia asemakaavaehdotuksessa Nuottasaari ja Nuottaniemi on osoitettu loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi, jossa huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Myös osa Nuottaniemen kiinteistöstä on osoitettu virkistysalueeksi. Hallkullanniemen etelärannan Sandstrand-niminen kiinteistö on osoitettu yleiskaavan mukaisesti virkistysalueeksi, koska alueella on sijaintinsa, hiekkarantansa ja uimarannan tarveselvityksen mukaan huomattava virkistyskäyttöarvo.

Särkkäniemen eteläpuolella oleva yksityisen omistuksessa oleva pieni määräala on osoitettu yleiskaavan mukaisesti virkistysalueeksi.

Vuosaarenlahden rannan huvila-alue sijaitsee golfkentän ja venesatamien vieressä. Sijaintinsa ja liikenneyhteyksien takia Vuosaarenlahden alueella on hyvät edellytykset kehittyä virkistyspalveluiden alueena.

Vuosaarenlahden alueen kaavoittaminen yleiskaavan mukaisesti virkistysalueeksi ja virkistystä palvelevien yleisten rakennusten korttelialueeksi on myös Vuosaaren Sataman toimintaedellytysten turvaamisen kannalta hyvä ratkaisu. Alue varataan kaupungin tarpeisiin ja alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistykseen, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja. Sataman ja Vuosaaren asuntoalueiden välinen virkistysalueeksi kaavoitettava suojavyöhyke on sataman toimintaedellytysten kannalta tärkeä.

Kiinteistövirasto toteaa Uutelan asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:

Kiinteistöviraston toimialaan kuuluu maan hankkiminen asemakaavan toteuttamista varten. Kiinteistöviraston ja tilakeskuksen ja tonttiosaston edustajat ovat osallistuneet kaavan laadinnan aikana järjestettyihin kokouksiin maanomistajan, maanhankkijan ja kaupungin omistamien rakennusten haltijan rooleissa.

Asemakaavaehdotuksen alueella on useita yksityisiä kiinteistöjen omistajia. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää Uutelassa kuten muillakin alueilla joidenkin alueiden hankkimista kaupungin omistukseen. Alustavia neuvotteluja alueiden omistajien kanssa on käyty ja rakennukset on arvioitu. Virasto on tarjonnut vaihtokohteita Hallkullanniemen maanomistajalle.

Lisäselvityspyynnössä on kiinnitetty huomiota maanomistajien eriarvoiseen kohteluun. Asemakaavaehdotus on laadittu maakuntakaavaehdotuksen ja yleiskaavojen 1992 ja 2002 pohjalta. Yleiskaavoissa Skatanniemelle on osoitettu asuinalue ja muu osa Uutelasta on virkistysaluetta. Skatanniemelle on osoitettu pientaloalueiden korttelialueet yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavassa on yleiskaavojen virkistysaluetta merkitty loma- ja virkistyspalveluiden korttelialueiksi. Tätä kiinteistövirasto pitää merkittävänä joustamisena ja ao. maanomistajien huomioonottamisena.

Kaavoilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Asemakaavojen sisältövaatimuksista, haitasta ja kohtuuttomuudesta annetaan määräyksiä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä.

Yksityisellä maanomistajalla ei ole täten laillista oikeutta aina saada maalleen rakennusoikeutta ja asemakaavan tuomaa arvonnousua. Kun kaavoitetaan useiden yksityisten omistuksessa olevaa maata, maanomistajat eivät aina pääse asemakaavan perusteella taloudellisesti samanlaiseen asemaan. Laki turvaa kuitenkin maanomistajalle nykykäytön perustuvan määräytyvän käyvän hinnan. Eriarvoisuus tarkoittaa tässä suhteessa sitä, että joku hyötyy kaavasta enemmän. Kukaan ei kuitenkaan menetä nykytilanteeseen verrattuna. Maanomistajien asemaa turvaamaan on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 101 §. Kunta tai valtio on tietyissä tapauksissa velvollinen lunastamaan maan, jota ei ole kaavoitettu yksityiseen rakennustoimintaan.

Kiinteistövirasto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan tilojen omistajien kanssa tilojen hankkimisesta kaupungille joko ostamalla tai vaihtamalla. Korvaus maanomistajalle riippuu luonnollisesti kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, mutta laki turvaa kuitenkin omistajalle nykykäyttöön perustuvan oikean korvauksen.

Esityslistan 2.3.2006 liitteenä on jaettu kaupunkisuunnittelulautakunnan edellyttämänä lisäselvityksenä muistio maankäyttöratkaisujen perusteluista ja maanomistajien asemasta kaavoituksessa.

Viranomaisyhteistyö

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty 20.3.2001, koska Uutelan alueella on seudullista merkitystä voimakkaan virkistyskäytön ja luonnonsuojelun takia. Todettiin, että alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät luonnonalueet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on toiminut yhteistyössä rakennusviraston katu- ja viherosaston, kiinteistöviraston tontti- ja talo-osastojen, ympäristökeskuksen, Helsingin Sataman, Helsingin Veden, kaupunginmuseon, liikuntaviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Muita yhteistyötahoja ovat olleet Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus ja Museovirasto.

Esitetyt mielipiteet

Uutelan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 13 kirjallista mielipidettä ja Pro Uutela -adressi. Aurinkolahden pientaloalueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 8 mielipidettä

Pro Uutela -adressi

Kaksikymmentäkahdeksan kansalaisjärjestöä ja noin 10 700 henkilöä ovat allekirjoittaneet Pro Uutela -adressin. Pro Uutela -adressin allekirjoittaneet ovat sitä mieltä, että Uutelan alue tulee säilyttää yhtenäisenä luonnonalueena, ja että rakentamisen rajana tulee olla Uutelankanava. Uutela halutaan säilyttää nykyisenkaltaisena ilman lisärakentamista ja ilman teitä. Adressi on luovutettu kaupunginvaltuustoille vuosina 2000 ja 2001.

Adressissa ilmaistu mielipide on otettu huomioon siten, että rakentamisalueista on luovuttu ja kaavaratkaisu mahdollistaa Uutelan säilymisen yhtenäisenä virkistys- ja luonnonalueena.

Uutelan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat mielipiteet jakaantuivat virkistysalueen käyttäjien ja maanomistajien mielipiteisiin seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät vastustivat yleiskaavaluonnoksen mukaisia uusia rakentamisalueita Uutelaan ja korostivat Uutelan merkitystä yhtenäisenä luonnonalueena.

2 Maanomistajat Skatanniemellä vaativat lisää rakennusoikeutta ja Skatanniemen kaavoittamista asuinalueeksi.

3 Maanomistajat Hallkullanniemellä toivoivat, että alue kaavoitetaan alueeksi, joka tukee nykyistä huvilakäyttöä. Huvilakiinteistöjä ei tule edes osittain kaavoittaa virkistysalueeksi.

4 Vuosaarenlahden maanomistaja toivoi alueen kaavoittamista asuinalueeksi.

Mielipiteet on otettu huomioon seuraavasti:

1 Yleiskaavaluonnoksen mukaisia rakentamisalueita Uutelassa on tutkittu vaihtoehtoisesti rakentamis- ja virkistysalueina, ja rakentamisalueista on luovuttu. Kyseiset alueet on osoitettu asemakaavaluonnoksessa virkistysalueiksi tai virkistyspalvelujen korttelialueiksi.

2 Skatanniemelle on merkitty yleiskaavan mukaisesti erillispientalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään.

3 Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin se on ollut kaavan tavoitteiden mukaista.

4 Vuosaarenlahdenlahden aluetta on maanomistajan toiveen mukaisesti tutkittu asuinalueena.

Aurinkolahden pientaloalueen asemakaavan osallistumissuunnitelmaa koskevissa mielipiteissä vastustettiin pientaloalueen rakentamista Uutelankanavan itäpuolelle.

Mielipiteet on otettu huomioon siten, että Aurinkolahden pientaloalueen rakentamisesta on luovuttu yleiskaavavaiheessa tehtyjen selvitysten ja mielipiteiden takia.

8.-30.4.2002 nähtävillä olleesta Uutelan kaavaluonnoksesta, joka sisälsi luonnoksen Vuosaarenlahden pientaloalueesta, jätettiin 20 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät kannattivat Uutelan säilyttämistä yhtenäisenä luonnonalueena ja vastustivat uutta tieyhteyttä, Vuosaarenlahden pientaloalueen rakentamista ja venesataman laajentamista. Mielipiteitä tuli myös palstaviljelyalueiden kehittämisestä.

2 Skatanniemen maanomistajat olivat pääosin tyytyväisiä esitettyyn ratkaisuun.

3 Hallkullanniemellä yksi maanomistaja katsoi, että kaavaratkaisun uimarantavaraus aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa.

4 Hallkullanniemen muut maanomistajat vaativat, että heidän omistuksessaan olevat kiinteistöt kaavoitetaan kokonaisuudessaan alueeksi, joka tukee alueen nykyistä käyttöä, eli huvilakäyttöä.

5 Vuosaarenlahden maanomistajista tilan 5:10 omistaja vastustaa kiinteistölleen osoitettua VR-aluetta ja veneiden talvisäilytyspaikkaa. Muut maanomistajat katsovat, että kaavaluonnoksessa esitetyille uusille tonteille osoitettu rakennustehokkuus on liian alhainen. He vaativat myös tielinjauksen siirtämistä lännemmäksi kaupungin omistamalle maalle ja vastustavat virkistysaluevarauksia.

6 Skatan tilan vuokraaja pitää Hallkullantien uutta linjausta eläinten laidunnuksen kannalta huonona ja esittää rakennusoikeuden lisäämistä tilan alueella.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

3.-27.2.2004 nähtävillä olleesta korjatusta kaavaluonnoksesta jätettiin 18 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät pitävät kaavaratkaisua pääperiaatteiltaan hyvänä. Uudesta tieyhteydestä ja pysäköinnin järjestämisestä on vastustavia ja varovaisesti kannattavia mielipiteitä. Hallkullanniemelle suunniteltua uimarantaa ja koko Uutelaa kiertävää rantareittiä kannatetaan.

2 Skatanniemen maanomistajat esittivät pieniä tarkistuksia kaavaluonnokseen.

3 Hallkullanniemen länsiosan ja Nuottasaaren maanomistajat vaativat, että kiinteistöjen alue merkitään kokonaisuudessaan R-1/s-alueen sijasta AO/s-alueeksi.

4 Hallkullanniemen eteläosan maanomistaja vastustaa kiinteistölleen tehtyä uimarantavarausta.

5 Vuosaarenlahden maanomistajista yksi ei hyväksy luonnoksen mukaista asemakaavaa alueelleen. Muut maanomistajat vastustavat katulinjausta ja rantaan esitettyä virkistysyhteyttä.

6 Skatan tilan vuokraaja pitää luonnoksessa esitettyjä tie- ja ulkoilutielinjauksia sellaisina, että ne häiritsevät tilan toimintaa.

7 Helsingin suomenkielisen työväenopiston opistolaisyhdistyksen palstaviljelijät tukevat kaavaluonnosta ja ovat esittäneet 80 hengen allekirjoittaman vetoomuksen Vuosannan huvilan alueen ja uimapaikan säilyttämisestä avoimena suurelle yleisölle myös jatkossa.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Kaavaluonnosta muutettiin Vuosaarenlahden ja Hallkullanniemen osalta 4.5.2004 käydyn Helsingin Sataman, Helsingin ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajien neuvottelun perusteella.

Yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa järjestettiin maanomistajille neuvotteluja 25.5., 8.6. ja 25.8.2004, joissa kerrottiin kaavaluonnokseen tehdyistä muutoksista. Neuvottelujen jälkeen maanomistajille annettiin mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnokseen tehdyistä muutoksista.

Kesän 2004 neuvottelujen jälkeen jätettiin 5 kirjallista mielipidettä. Neuvotteluja on jatkettu kiinteistövirastossa. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Vuosaarenlahden maanomistajat eivät hyväksyneet korjatun kaavaluonnoksen sisältöä eivätkä kaavaluonnoksen perusteluita.

2 Hallkullanniemen länsiosan ja Nuottasaaren maanomistajat toistavat vaatimuksensa, että kiinteistöjen alue merkitään kokonaisuudessaan R-1/s-alueen sijasta AO/s-alueeksi.

3 Hallkullanniemen eteläosan maanomistaja viittasi aiempiin Uutelan kaavoitusta koskeviin lausumiin. Maanomistaja esitti ratkaisua, jolla virkistyskäyttöön luovutettu alue kompensoitaisiin rakennusoikeudella.

4 Nordsjö-Skatan tiehoitokunta ja allekirjoittaneet tilalliset puolsivat asemakaavaluonnoksen tiejärjestelyjä.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Kaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyn 2004 aikana saapuneet mielipiteet:

Uutelan asemakaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyn aikana marraskuussa 2004 saapui 5 kirjallista mielipidettä.

Kahdessa mielipiteessä muistutettiin kaupunkisuunnittelulautakuntaa Pro Uutela -adressista, ja katsottiin, ettei Uutelaan ole järkevää tehdä uusia tielinjauksia.

Kahdessa mielipiteessä Nuottasaaren ja Nuottaniemen maanomistajat toistavat vaatimuksensa siitä, että yksityisaluetta ei tule kyseisten kiinteistöjen osalta merkitä virkistysalueeksi. Maanomistajat tähdentävät myös sitä, etteivät he halua neuvotella kiinteistöviraston kanssa kiinteistön osien lunastamisesta.

Yhdessä mielipiteessä vastustetaan kiinteistölle tehtyä uimarantavarausta, ja todetaan, että ratkaisu aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa, neuvotteluissa ja puhelimitse. Mielipiteet on otettu huomioon kaavan tavoitteiden mukaisesti. Mielipiteistä on koottu erillinen raportti. Mielipiteisiin on vastattu yksityiskohtaisesti osallistuminen, mielipiteet ja vastineet -raportissa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 9.12.2004.

Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta ja
kaavaehdotuksesta (nro 11480)

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymästä asemakaavaluonnoksesta lausunnot Helsingin Satamalta, Helsingin ympäristökeskukselta, kiinteistövirastolta, liikuntavirastolta, rakennusvirastolta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta.

Asiaa koskevia mielipidekirjeitä saapui 4 kappaletta

Lausunnot ja mielipidekirjeet on jaettu esityslistan 2.3.2006 liitteenä.

Uudenmaan liitto ei ole antanut asiasta lausuntoa.

Helsingin Sataman kannalta Uutelan alueen kaavaratkaisu on hyvä ja aivan välttämätön Vuosaaren Sataman toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Satama viittaa lausuntoonsa 30.4.2002, jossa todetaan, että sataman ja asuntoalueiden väliin on suunniteltu laajat virkistysalueet, jotka suojaavat asutusta sataman mahdollisilta häiriöiltä. Sataman ja asuntoalueiden välinen suojavyöhyke on sataman toimintaedellytysten kannalta tärkeä. Tulevalla kaavoituksella ei saa luoda ratkaisuja, jotka asettaisivat rajoituksia sataman toiminnalle missään vaiheessa. Sataman suunnitteluperiaatteiden mukaan lähin asutus sijaitsee noin kahden kilometrin päässä asutuksesta. Viimeaikaiset kokemukset satamien toimintaan kohdistuvista paineista tukevat entisestään tätä ratkaisua. Helsingin Sataman näkemyksen mukaan myös VR-merkintä tulisi varustaa k-lisämerkinnällä. Tällä varmistetaan yksityisen alueen varaaminen kaupungin tarpeisiin ja myös saaminen kaupungin omistukseen.

Koska Helsingin satama on pääkaupunkiseudun kannalta ja myös valtakunnallisesti tärkeä hanke, ympäröivien alueiden kaavoituksen tulee tukea hanketta. Sataman ympäristölupa on myönnetty sataman ensimmäiselle ja toiselle vaiheelle, mutta ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan sataman ympäristölupaa voidaan joutua muuttamaan. Yksi tällainen syy voi olla olosuhteiden muuttuminen, joka on tyypillisesti laitoksen ympäristössä tapahtunut maankäytöllinen muutos.

Helsingin Satama pitää Vuosaarenlahden ja Porslahden venesatamien laajentamista hyvänä asiana. Satama toteaa myös, että Satamakeskuksen eteläpuolelle Vuosaarenlahden rannalle on perusteltua kehittää vireä vapaa-ajan toimintojen alue.

Esittelijä

Vuosaaren sataman toiminnallisten edellytysten turvaaminen on ollut Uutelan alueen suunnittelussa yhtenä lähtökohtana ja sen merkitys on suunnitteluprosessin aikana korostunut.

Vuosaaren satamasta tehtyjen meluselvitysten perusteella sataman ympäristöluvassa esitetyt melutasot eivät ylity Uutelan alueella. Korkein hallinto-oikeus on sataman melua koskevassa päätöksessään edellyttänyt arviointia myös mahdollisesta impulssimaisesta melusta. Asemakaavaosaston käsityksen mukaan luvan melutasoja ei ylitetä, vaikka melulaskentojen tuloksiin tehdään valtioneuvoston ohjeiden mukainen impulssimaisesta melusta aiheutuva 5 dB:n lisäys. Todelliset melutasot selviävät vasta, kun satama on toiminnassa.

Asemakaava on pääperiaatteeltaan säilyttävä. Sen perusteella ei sataman lähiympäristössä ole odotettavissa sellaista olosuhteiden tai maankäytön muutosta, joka edellyttäisi satamatoimintaa koskevan ympäristöluvan muuttamista. Satamaa lähinnä olevan Vuosaarenlahden ranta-alueen rakennuskanta, joka edustaa Vuosaaren varhaisinta huvila-asutusta, on säilytetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Alueelle ei ole osoitettu lisärakentamista vähäisiä talousrakennuksia lukuun ottamatta.

Vuosaarenlahden huvila-alue on osoitettu yleiseen virkistyskäyttöön. Käyttötarkoituksen voidaan katsoa olevan luonteeltaan alueen nykyisen käyttötarkoituksen kaltainen, vaikkakin alue muuttuu yksityisestä huvila-alueesta yleiseen virkistyskäyttöön.

Vuosaarenlahden huvila-alueen käyttötarkoitus on kiinteistöviraston lausunnon johdosta merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi. Aluevarausmerkintä antaa kaupungille yksiselitteisesti lunastusoikeuden kyseiseen maa-alueeseen. Kaupunki voi tämän johdosta tulevaisuudessa varautua satamatoiminnan kehittämis- ja muutostarpeitten mahdollisiin seurausvaikutuksiin ja toimintaedellytysten varmistamiseen.

Helsingin ympäristökeskus toteaa, että suunnitelma noudattaa hyvin kaavalle asettuja tavoitteita. Kaava antaa mahdollisuudet arvokkaiden luontokohteiden säilyttämiseen.

Ympäristökeskuksen mielestä aiemmin suunnitellun Vuosaarenlahden asuinalueen jättäminen pois Yleiskaava 2002:sta ja Uutelan jatkosuunnittelusta on johdonmukainen ratkaisu Vuosaaren maankäytössä ja noudattaa myös Uutelan maankäytölle asettuja tavoitteita.

Ympäristökeskus toteaa, että Skatan perinnetilan kehittäminen soveltuu erinomaisesti Uutelan luonnon- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Skatan tilan käyttöön pysyvästi varattavat alueet tulee asemakaavassa rajata selvästi, koska kotieläintilan toiminta on aiheuttanut haittaa Särkkäniemen luonnonsuojelualueelle. Ympäristökeskuksen suunnitelmiin ei kuulu luontokoulun perustamista Uutelaan.

Ympäristökeskus kannattaa ratkaisua, jossa luovutaan uudesta, kasvullista metsää vievästä tieyhteydestä. Ympäristökeskus pitää parempana vanhan tien varovaista parantamista. Mutta mikäli uuden tien rakentamiseen päädytään, tie tulisi toteuttaa mahdollisimman kapeana ja toteutuksessa tulee minimoida eläimistölle aiheutuva haitta.

Ympäristökeskus toteaa, että reittiverkoston parantaminen kulun ohjaamiseksi on tarpeen, mutta leveitä latu-uria ja tarpeettomia reittejä ei tule perustaa. Rudträskin kosteikon vesitalous tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

Ympäristökeskus toteaa, että jos uimaranta päätetään toteuttaa, on asemakaavassa osoitettu paikka luontoarvojen kannalta ainoa mahdollinen. Veneiden talvisäilytysalue tulisi poistaa jatkosuunnittelussa.

Esittelijä

Skatan tilan ja Särkkäniemen luonnonsuojelualueen väliin on suunniteltu tie. Tien viereen on mahdollista rakentaa aita, joka estää kotieläinten kulun luonnonsuojelualueelle. Skatan tilalle on varattu rakennusoikeutta tulevien tarpeiden varalta. Asukasjärjestöt ja opetus- ja sosiaaliviraston edustajat ovat toivoneet kerho- ja kokoontumistiloja esim. luontokoulua varten.

Uuden tien suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon ympäristökeskuksen toiveet. Kesällä 2005 tehdyssä konsulttityössä tutkittiin vanhan Uutelantien varovaista parantamista. Käytännössä tien parantaminen aiheuttaisi rakennekerrosten uusimisen ja tien leventämisen 2 metriä molemmin puolin tietä. Kaavaratkaisussa on päädytty uuden tien rakentamiseen, jolloin vanha tie voi jäädä kevyen liikenteen väyläksi ja "perinnetieksi". Ulkoilutiet on osoitettu kaavassa ohjeellisina, joten ne voidaan toteuttaa tarpeen mukaan.

Veneiden talvisäilytyskysymystä on tarkasteltu kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston teettämässä konsulttityössä 2001. Jotta Vuosaarenlahden ja Porslahden venesatamien talvisäilytysongelma voitaisiin ratkaista, on Uutelan talvisäilytysalue tarpeellinen. Muu perustelu veneiden talvisäilytysasiaan on esitetty vastauksessa liikuntaviraston lausuntoon.

Liikuntavirasto toteaa, että kaavan yleistavoitteet ovat hyvät. Liikuntavirasto kannattaa uutta tieyhteyttä Itäreimarintieltä. Ulkoilureitistö on riittävä, mutta tulisi kuitenkin tutkia mahdollisuutta linjata alueen pohjoisosaan latu-ura, jolla myös luisteluhiihto olisi mahdollista.

Uutelan etelärannalla olevan uimarannan merkitsemistä kaavaan uimarantana liikuntavirasto pitää hyvänä. Uutelan alue on merellinen 170 hehtaarin laajuinen ulkoilualue, jolla tulee olla ainakin yksi kunnollinen uimaranta. Luonnonoloiltaan alue on erittäin sopiva uimarannaksi. Alueen itäpää on jo yleisessä uimarantakäytössä ja sille on huoltoyhteys. Uimaranta palvelee etupäässä lähiseudun asukkaita ja ulkoilijoita ja Uutelan alueen palstaviljelijöitä.

Nuottaniemen ja Uutelantien risteyksessä olevalle venesatama-alueen osalle on hieman lisätty veneiden talvisäilytysmahdollisuutta. Talvisäilytysalueelle ajo on käytännössä järjestettävä nykyisen Uutelantien kautta, joten kaavaan tulisi merkitä tälle osalle raittia huoltoajo-oikeus.

Liikuntavirasto pitää hyvänä Vuosaarenlahden alueelle suunniteltua veneiden talvisäilytysaluetta ja pyytää tutkimaan alueen suurentamista, koska talvisäilytyspaikoista on pulaa.

Liikuntavirasto on kiinnostunut tutkimaan mahdollisuutta vuokrata osaa Vuosaarenlahden virkistyspalvelujen korttelialueeksi varatun alueen rakennuksista venekerhojen toimintaan.

Esittelijä

Luisteluhiihtoa varten tarkoitetun latu-uran sijoittamista Uutelaan on tutkittu liikuntaviraston edustajan kanssa maastokäynnillä. Yhteisesti on todettu, että Uutelan pohjoisosaan on mahdollista tehdä talvisin perinteiseen hiihtoon soveltuva "metsälatu", joka ei muuta ympäristöä niin paljon kuin luisteluhiihtoon tarkoitettu leveä ura. Uutta luistelu-uraa ovat vastustaneet Helsingin ympäristökeskus ja Vuosaaren asukastoimikunta. Latua ei ole merkitty asemakaavaan.

Uutelan asemakaavassa esitetty talvisäilytyspaikka on mitoitettu palvelemaan Vuosaarenlahden ja Porslahden venesatamien talvisäilytystarvetta. Tarve on selvitetty kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyössä tekemässä Vuosaarenlahden venesatama-alueen kokonaissuunnitelmassa vuonna 2001. Kaavassa esitetyn talvisälytysalueen laajentaminen aiheuttaisi maisemallisia ja ekologisia haittoja.

Uutelantie varataan jatkossa kokonaan kevyen liikenteen käyttöön. Ajoyhteys Mustalahden talvisäilytyspaikalle on osoitettu kaavassa yleiseen pysäköintiin tarkoitetun alueen osan kautta venesatama-alueella. Tätä kautta on mahdollista järjestää myös isojen veneiden kuljetus.

Suunnitellusta yleisestä uimarannasta on luovuttu kaupunkisuunnittelulautakunnan 1.12.2005 tekemän päätöksen mukaisesti. Vuosannan eteläpuolella oleva pieni uimapaikka on osoitettu kaavassa virkistysalueen osana.

Rakennusvirasto pitää kaavan laajuutta ja yhtenäisyyttä hyvänä. Rakennusvirasto toteaa myös, että hiekkainen luonnonranta Uutelan eteläkärjessä on olennainen virkistyskäytön vetovoimatekijä, ja että Aurinkolahden korttelien edustalle rakennettu uimaranta ei poista uimarannan tarvetta Uutelassa.

Uusi katuyhteys on rakennusviraston mukaan hyvä ja perusteltu. Skatan tilaa kiertävän tien linjaus tulee tarkistaa siten, että vanhat teiden pohjat tulevat käyttöön.

Veneiden talvisäilytykselle tulee asemakaavassa esittää selkeät erilliset aluevaraukset, sillä veneiden talvisäilytys ei kuulu rakennusviraston toimialaan. Uutelankanavan eteläosaan esitetty veneiden talvisäilytysalue on liian pieni ja sitä tulee laajentaa.

Virkistysalueen paikoitusalueiden tarve ja sijainti tulee tutkia huolella, ja ne tulee merkitä yleisiksi pysäköintialueiksi (LP). Uimarannan läheisyyteen osoitettu paikoitusalue tulee mitoittaa riittävän suureksi.

Rakennusvirasto toteaa, että se valmistautuu omalta osaltaan Uutelan kehittämiseen mm. käynnistämällä vuonna 2005 Uutelan ulkoilualueen hoito- ja kehittämissuunnitelman laatimisen. Vuosaaren asukasmäärän kasvaessa on tärkeää, että asemakaavasta syntyy yhteisymmärrys ja se voidaan vahvistaa mahdollisimman pian.

Esittelijä

Skatan tilaa kiertävän tien linjausta on tarkistettu siten, että vanha tiepohja tulee käyttöön. Veneiden talvisäilytysalue on merkitty kaavaan erillisenä venesatama-alueena LV. Uutelan kanavan eteläosan talvisäilytyspaikkaa ei voi laajentaa alueella sijaitsevan arvokkaan tervalepikon takia.

Uutelan pysäköintialueet palvelevat virkistysalueen pysäköintiä, minkä takia osa pysäköintipaikoista on osoitettu ohjeellisina pysäköintipaikkoina virkistysalueella. Skatanniementien ja Itäreimarintien varteen ja Uutelantien alkuun on osoitettu yleiset pysäköintipaikat (LP). Tuonilmaisentien varressa virkistysalueelle sijoitut ohjeelliset pysäköintipaikat on muutettu katualueeksi. Pysäköintipaikkoja on Uutelassa yli 200. Pysäköinti on tarkoitus keskittää Särkkäniemen pysäköintialueelle ja ulkoilupuiston reunoille.

Suunnitellusta yleisestä uimarannasta on luovuttu kaupunkisuunnittelulautakunnan 1.12.2005 tekemän päätöksen mukaisesti. Vuosannan eteläpuolella oleva pieni uimapaikka on osoitettu kaavassa virkistysalueen osana.

Kiinteistövirasto pitää asemakaavaluonnosta ja asemakaavan muutosluonnosta pääosin asianmukaisina ja esittää, kaavamääräyksiä ja aluerajausta tarkennettaisiin. Virasto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan tilojen hankkimisesta kaupungille joko ostamalla tai vaihtamalla.

Virasto toteaa, että kun kaavoitetaan useiden yksityisten omistuksessa olevaa maata, maanomistajat eivät aina pääse asemakaavan perusteella taloudellisesti samaan asemaan. Korvaus maanomistajalle riippuu luonnollisesti kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, mutta laki turvaa kuitenkin omistajille nykykäyttöön perustuvan oikean korvauksen. Kukaan ei kuitenkaan menetä nykytilanteeseen verrattuna. Maanomistajan asemaa turvaamaan on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 101 §. Kunta tai valtio on tietyissä tapauksissa velvollisia lunastamaan maan, jota ei ole kaavoitettu yksityiseen rakennustoimintaan.

Kiinteistövirasto toteaa, että mikäli lopullinen asemakaava on luonnoksen mukainen, tulisi kaupungin ensisijaisesti hankkia ainakin VR- ja VV-alueet omistukseensa. Oikeaan hintaan perustuvat kiinteistöjärjestelyt voidaan toteuttaa myös aikaisemmin vapaaehtoisin kaupoin tai aluevaihdoin. Ylihinnan maksaminen tiloista kaavaratkaisun "ostamiseksi" ei ole kuitenkaan perusteltua, sillä yleiset heijastusvaikutukset voivat olla laajat. Alustavia neuvotteluja on käyty Hallkullanniemen ja Vuosaarenlahden maanomistajien kanssa. Rakennukset on myös arvioitu. Virasto on tarjonnut vaihtokohteita Hallkullanniemen maanomistajalle.

Kiinteistövirasto toteaa, että kaavan toteuttamisen varmistamiseksi yksityisellä maalla sijaitsevat VR ja VV-alueet tulisi alueet osoittaa kaupungin tarpeisiin merkinnällä k. Virasto viittaa tässä valituksen alaiseen maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n mukaiseen lunastustoimitukseen, jossa kaupungilla ei katsottu olevan lunastusoikeutta retkeily- ja ulkoilualueeseen (VR).

Korttelin 54325 määräystä R-3/sk (virkistyspalveluiden korttelialue. Alue on varattu kaupungin tarpeisiin) tulisi täsmentää. Määräys osoittaa kaavan tarkoituksen, mutta ei välttämättä perustetta maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suoraan lunastusoikeuteen. Merkintää tulisi vielä täsmentää siten, että tontti merkitään yleisten rakennusten tontiksi.

Skatanniemen venevalkama-alue LV-1, joka palvelee kaavan mukaan kortteleita 54236-54239, sijaitsee kaupungin omistamalla maa- ja vesialueella. Määräyksen selkeyden vuoksi määräykseen voisi lisätä merkinnän kaupungin oikeudesta käyttää aluetta.

Helsingin yleiskaava 2002:sta poiketen Uutelankanavan itärannalle on maakuntakaavassa osoitettu asuntorakentamista. Kiinteistöviraston mielestä Uutelankanavan korkeat rakentamiskustannukset puoltaisivat kanavan molempien rantojen asuntorakentamista. Alue olisi ehkä kaavoituksen tässä vaiheessa syytä rajata asemakaavaehdotuksen ulkopuolelle, ja ratkaista alueen käyttö myöhemmin.

Esittelijä

Asemakaavaa on lausunnon johdosta muutettu siten, että yksityisen omistuksessa olevat virkistysalueet on osoitettu kaupungin tarpeisiin. Korttelin 54325 määräys R-3/sk on muutettu merkinnäksi Y-1/sk (Yleisten rakennusten korttelialue, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alue varataan kaupungin tarpeisiin). Määräystekstiä on tarkennettu seuraavasti: "Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja." Venevalkaman määräystä LV-1 on tarkennettu siten, että venevalkama palvelee myös VR- ja MA-1-aluetta.

Uutelan itärannan rakentamista on tutkittu Helsingin yleiskaava 2002:n valmisteluvaiheessa. Alueen käyttötarkoitus on ratkaistu yleiskaavan hyväksymisestä päätettäessä. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on asemakaavoitusta ensisijaisesti ohjaava yleispiirteinen suunnitelma.

Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä kaavaluonnoksessa on pääosin saavutettu kaavalle asetetut tavoitteet.

Uudenmaan ympäristökeskus kiinnittää kuitenkin kaupungin huomiota siihen, että Yleiskaava 2002:n valituksen alaiset alueet Hallkullanniemessä olisi selvyyden vuoksi syytä rajata alueen ulkopuolelle. Lisäksi yleiskaavassa virkistysalueeksi varattu Nuottasaari on osoitettu R-1-alueeksi, mikä vaatisi vähintäänkin perustelut yleiskaavaratkaisusta poikkeamiselle.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että Helsingin kaupunki on hakemassa Skatanniemelle luonnonsuojelulain mukaista rauhoituspäätöstä. Yleiskaavassa on osoitettu asuinalue luonnonsuojelualueiden väliin. Asemakaavaratkaisulla ei pelkästään todeta olevaa tilannetta, vaan osoitetaan kaksi uutta rakennuspaikkaa ja sallitaan olemassa olevien rakennusten laajennuksia. Uudenmaan ympäristökeskus esittää selostuksen tarkentamista nykyisen rakennuskannan käyttötarkoituksesta ja kerrosaloista. Myös rakennusoikeuden määrän lisäämisen perustelut ja vaikutusten arviot luonnoltaan arvokkaalle Skatanniemelle olisi esitettävä. Perustelu on tärkeä, koska kaava-alueella on muita yksityisiä maanomistajia, joita kohdellaan eri tavalla.

Vuosaarenlahden yksityisomistuksessa olevat rakennetut tontit korttelissa 54325 on osoitettu kaupungin tarpeisiin varatuksi virkistyspalveluiden korttelialueeksi R-3/sk. Perusteluna on käytetty Vuosaaren sataman toimintaedellytysten turvaamista. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että valtioneuvoston melutason ohjearvot ovat voimassa VR-alueella ja R-3-korttelialueella oli tontit osoitettu yksityisiin tai kaupungin tarpeisiin. MRL 54 §:n mukaan asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Uudenmaan ympäristökeskus pitää parempana 3.2.2004 päivätyn asemakaavaluonnoksen ratkaisua.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa myös, että linnuston ja lepakoiden elinolosuhteiden turvaamisesta tulee olla asemakaavamääräys.

Uudenmaan ympäristökeskus huomauttaa myös siitä, että vesihuoltoselvitystä ei ole toimitettu kaavaluonnosasiakirjojen mukana, vaikka asiakirjoista ilmenee, että sellainen on tehty. Kaavamääräyksissä on mainittu asetus talousvesien käsittelystä. Määräys on turha, koska siinä vain todetaan voimassa oleva asetus, jota muutoinkin on noudatettava kuten muitakin asetuksia. Määräyksessä pitäisi kertoa, mikä käsittelyjärjestelmä alueella tulee olemaan.

Esittelijä toteaa lausunnon johdosta asiakohdittain seuraavaa:

Hallkullanniemi

Hallinto-oikeudelle jätetyt valitukset Helsingin yleiskaava 2002:sta koskien Uutelan Hallkullanniemeä on hylätty. Yleiskaava on koko Uutelan osalta tullut voimaan 18.11.2005 annetulla kuulutuksella, joten Hallkullanniemen aluetta ei ole tarpeen jättää asemakaavan ulkopuolelle.

Yleiskaavassa Hallkullanniemi ja siihen sillan avulla liittyvä Nuottasaari on osoitettu virkistysalueeksi. Yleiskaavassa alue on osoitettu myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Aluetta on kehitettävä siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Hallkullanniemessä on vuonna 1914 rakennettu kesähuvila ja Nuottasaaressa on 1957 rakennettu huvila. Alueella on Uutelan rakennetun ympäristön arvot -selvityksen mukaan rakennus- ja maisemakulttuuri- sekä huvilakulttuuriarvoja. Selvitys esittää suojelumääräystä asemakaavan ympäristökokonaisuudelle, johon kuuluvat huvila ympäristöineen, saari sekä saarelle johtava silta. Lisäksi Nuottasaari on Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan paikallisesti arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde, joka yksityisomistuksen takia on varjeltunut kulutukselta.

Asemakaavassa Hallkullanniemen ja Nuottasaaren muodostama kokonaisuus on osoitettu loma- ja virkistyspalveluiden korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet säilytetään. Kaavamääräys mahdollistaa myös virkistyspalveluiden sijoittamisen alueelle. Osa tilan itäosasta on osoitettu virkistysalueeksi. Asemakaavan ratkaisu on yleiskaavan tarkoituksen mukainen.

Skatanniemi

Skatanniemelle on osoitettu asuinalue yleiskaavoissa 1992 ja 2002, ja asemakaavassa alue on merkitty yleiskaavan mukaisesti erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Skatanniemellä on kuusi yksityistä kiinteistöä. Niemen itärannalla on kolme asuinrakennusta ja länsirannalla on kaksi kesämökkiä ja yksi rakentamaton tila. Kaksi itärannan rakennuksista on suojeltavia. Itärannan kolmen kiinteistön rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaan (200, 125 ja 180 k-m2) ja sinne on olemassa olevien rakennusten väliin osoitettu yksi uusi rakennusala, jonka rakennusoikeus 125 k-m2. Tällöin kaikkien itärannan tonttien tonttitehokkuus on 0,05. Länsirannan maisemallisesti aralle alueelle on maisemallisista syistä merkitty kaikille kolmelle tontille vain 125 k-m2:n rakennusoikeus. Tonttitehokkuus on pienempi kuin 0,05 maisemallisista syistä. Skatanniemen rakennusoikeus vastaa suuruusluokaltaan Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 23.4.1997) Villingin länsiosiin osoitettuja rakennusoikeuksia.

Asemakaavassa on lisäksi annettu määräykset rakentamisen sopeuttamisesta rakennussuojelu-, luonto- ja maisema-arvoihin. Rakennukset sijoittuvat siten, ettei niistä ole haittaa Skatanniemen itäosan luontoarvoille.

Vuosaarenlahden alue

Kaavaa laadittaessa sen sisältö on määriteltävä siten, että sisältö täyttää MRL:n kullekin kaavamuodolle asettamat sisältövaatimukset, täyttää velvoitteen edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja noudattaa yleispiirteisemmän kaavan ohjausvaikutusta. (Lauri Jääskeläinen - Olavi Syrjänen: Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen, Käytännön käsikirja, Rakennustieto Oy 2003, s. 174)

Vuosaarenlahden alue on yleiskaavassa virkistysaluetta. Alue on myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Vuosaarenlahden alueen vieressä sijaitsee laaja, noin tuhannen veneen pienvenesatama ja täysimittainen golfkenttä, jonka sivuitse asemakaavassa on osoitettu Uutelan virkistysaluetta palveleva uusi ajoyhteys. Vuosaarenlahden alueen osoittaminen yleiseen virkistyskäyttöön on siten toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Muu osa Uutelasta voidaan näin myös rauhoittaa luontoretkeilyalueeksi.

Vuosaarenlahden alueen käyttötarkoitusta on luonnoksesta saatujen lausuntojen johdosta tarkistettu. Alue on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi, ja varattu kaupungin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja.

Asemakaavaosasto on alueen käyttötarkoitusta määriteltäessä ottanut yleiskaavan rinnalla huomioon myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisällytetyn Vuosaaren sataman toimintaedellytykset ja siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Korttelialueen merkitseminen yleiseksi alueeksi ja osoittaminen kaupungin tarpeisiin oikeuttaa toisaalta kaupungin lunastamaan alueen ja toisaalta maanomistajan vaatimaan sitä niin halutessaan.

Asemakaavamääräykset

Kaavaehdotukseen on lisätty linnustoa ja lepakkoja koskevat kaavamääräykset.

Talousjätevesien käsittelyä koskevaan huomautukseen asemakaavaosasto toteaa seuraavaa: Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevassa asetuksessa ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määritellään sallittava jätevesikuormitus erityyppisille alueille. Säädöksissä ei puututa siihen, mitä teknisiä järjestelmiä on käytettävä, vaan mikä on saavutettava puhdistustulos. Kuten Uudenmaan ympäristökeskus lausunnossaan toteaa, nämä periaatteet tulevat noudatettavaksi riippumatta siitä, onko kaavamääräyksiä annettu vai ei. Ympäristöministeriön julkaisussa: "Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, opas 12", kuitenkin todetaan: "Informaation vuoksi voidaan kaavamääräykseen kirjoittaa voimassa olevat jätevesien käsittelyyn ja päästöihin liittyvät raja-arvot tai viittaus jätevesiin sovellettavaan säännökseen, joka voi olla joko kunnan ympäristönsuojelumääräys tai valtioneuvoston asetus." Nyt on katsottu tarpeelliseksi, että asemakaavamääräyksissä on viittaus asetukseen.

Helsingin kaupungin Suomenkielisen työväenopiston Opistolaisyhdistyksen palstaviljelijät (10.4.2005), jotka edustavat 250 viljelijää perheineen toivovat, että Helsingin kaupunki turvaa kaavassa uimarannan säilymisen ja sen kehittämismahdollisuudet. He pitävät tärkeänä myös, että Vuosannan alue saadaan jälleen yleiseen käyttöön. Viljelijät toivovat myös, että palstaviljelyalueen keskelle annetaan kaavassa mahdollisuus huolto- ja kokoontumistilojen tekemiseen.

Esittelijä toteaa, että suunnitellusta yleisestä uimarannasta on luovuttu kaupunkisuunnittelulautakunnan 1.12.2005 tekemän päätöksen mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on osoitettu kuitenkin olemassa oleva, pieni uimapaikka. Kaavaehdotus mahdollistaa Vuosannan huvilan yleisen käytön ja huolto- ja kokoontumistilojen rakentamisen palstaviljelyalueelle.

Kai Luotonen Sven Grönblomin, Richard Grönblomin, Ann Rosenlevin ja Barbara Grönblom-Luotosen ja näiden perheiden (sekä Notholmen Ab:n ja Oy Grönblom Ab:n) puolesta (22.11.2005) uudistaa aikaisemman vaatimuksensa siitä, että asemakaava tulee valmistella sellaisena, että yksityisaluetta ei kyseisten kiinteistöjen osalta osaksikaan saa merkitä virkistysalueeksi. Edelleen he vaativat, että alue tulee voida aidata korkeammalla umpiaidalla sosiaalisten paineiden hallitsemiseksi.

Esittelijä toteaa, että Hallkullanniemen yksityisten maa-alueiden kaavoituksen lähtökohtana on Yleiskaava 2002:n virkistysalue. Alue on yleiskaavamerkinnän mukaan myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, minkä takia asemakaavaehdotuksessa Nuottasaari ja Nuottaniemi on osoitettu loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi, jossa huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Osa Nuottaniemen kiinteistöstä on osoitettu virkistysalueeksi yleiskaavan mukaisesti. Kaavamerkintä mahdollistaa alueen nykykäytön jatkumisen ja tilan kokonaispinta-alaan nähden ainoastaan vähäinen osa pinta-alasta on osoitettu yleisen virkistyskäytön tarpeisiin. Tontin suuri koko mahdollistaa myös riittävien suoja-alueiden muodostumisen yksityiskäytössä olevien rakennusten ja virkistysalueen väliin. Aitausta koskevilla määräyksillä on pyritty siihen, että kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön ei tule sallia maisemaa rumentavia korkeita umpiaitoja. Muilta osin esittelijä viittaa vastauksiinsa edellisissä kaavan käsittelyvaiheissa.

Miina Äkkijyrkkä, Ari Munther ja Hannu Lasma (24.11.2005) pitävät Uutelan säilyttämistä virkistysalueena merkittävänä kulttuurihistoriallisena tekona, mutta vastustavat yleisen pääulkoilureitin kulkua Skatan tilan pihapiirissä, grillipaikkaa Pitkälahden rannalla ja ulkoilutien kulkua Vuosannan juhlapaikan läpi.

Esittelijä toteaa, että Skatan tila on Uutelan virkistysalueen keskus, minkä takia aluetta ei voi sulkea yleisöltä. Maatilan pellot ja rakennukset saavat olla sellaisessa käytössä, joka tukee alueen yleistä virkistyskäyttöä eikä aiheuta ympäristöhaittaa. Uutelan asemakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu grillipaikkaa Pitkälahden rannalle, vaan kyseinen alue on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu linnoituslaitealue. Käsitys grillipaikasta on syntynyt rakennusviraston esitellessä Uutelan hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnosta asukasillassaan. Vuosannan alue on kaavassa varattu loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi, joka on varattu yleiseen ja yhteisöjen käyttöön, eikä aluetta saa sulkea yleisöltä. Kaavaehdotukseen on merkitty pihapiirin ohitse kulkeva polku, josta on pääsy uimapaikalle. Kaavan tavoitteena on, että pääsyä uimapaikalle ei suljeta. Rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa on neuvoteltu kulun ohjaamisesta.

Vilho Ahola (23.1.2006) ilmoittaa edelleen vastustavansa valmisteilla olevaa kaavaa.

Esittelijä toteaa, että Vuosaarenlahden aluetta on tutkittu Vilho Aholan toiveen mukaisesti asuinalueena yleiskaavatyön yhteydessä. Yleiskaava 2002:ssa alue on kuitenkin osoitettu virkistysalueeksi. Asemakaavaehdotuksessa alue on osoitettu yleiskaavan mukaisesti virkistysalueeksi ja virkistystä palvelevien yleisten rakennusten korttelialueeksi. Alueet on varattu kaupungin tarpeisiin.

Lausuntojen ja jatkoselvitysten jälkeen asemakaavaluonnokseen
tehdyt muutokset

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 9.12.2004 hyväksymää asemakaavaluonnosta on lausuntojen ja jatkoselvitysten jälkeen muutettu seuraavasti:

Skatan tilan eteläpuolella on luovuttu asemakaavaluonnoksessa esitetystä tielinjauksesta, ja vanha tiepohja on osoitettu osaksi Hallkullanniemelle johtavaa ajoyhteyttä.

Asemakaavaluonnoksessa Vuosaarenlahden rannalle osoitettu virkistyspalvelujen korttelialue (R-3/sk) on muutettu kiinteistöviraston lausunnon johdosta yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-1/sk). Alue varataan kaupungin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja. Muilta osin kaavamääräys pysyy samana.

Itäreimarintien ja Skatanniementien risteyksen lähelle osoitettu ohjeellinen veneiden talvisäilytyspaikka on muutettu rakennusviraston lausunnon johdosta venesatama-alueeksi (LV). Myös samalla alueella sijaitseva ohjeellinen pysäköintipaikka on muutettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP).

Asemakaavaehdotuksen uudelleen valmistelun yhteydessä
tehdyt muutokset

Nyt käsiteltävänä oleva asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus poikkeaa kaupunkisuunnittelulautakunnan uudelleen valmisteltavaksi palauttamasta asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11480) seuraavilta osin:

Suunnitellusta yleisestä uimarannasta on kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti luovuttu. Kyseinen alue on osoitettu yleiskaavan mukaisesti virkistysalueeksi (VR/k ja VR). Yksityisomistuksessa oleva alue on osoitettu merkinnällä VR/k (alue on varattu kaupungin tarpeisiin). Hallkullanniemen etelärannan alueelle on lisätty merkintä s-1 (alueen osa, jolla on maisemansuojeluarvoja) sekä merkintä vr-1 (virkistysalueen osa, jolle saa sijoittaa virkistysaluetta palvelevia rakennuksia). Vuosannan huvilan länsipuolella jo olemassa oleva pieni uimapaikka on osoitettu kaavaehdotuksessa merkinnällä vv (uimapaikka). Korttelin 54330 (Vuosanta) s-3-määräystä on tarkennettu määritelmällä "Puutarhakulttuurin ja puutarhakasvillisuuden kannalta arvokas pihapiiri". Hallkullanniemelle johtavan jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun määräystä on tarkennettu siten, että ainoastaan tonteille ja palstaviljelyalueelle ajo on sallittu. Hallkullanniemen palstaviljelyalueen eteläpään pysäköintipaikkoja on vähennetty ja kaavamääräystä on tarkennettu siten, että pysäköimispaikalle saa sijoittaa palstaviljelyalueen ja R-2-alueen autopaikkoja.

Kaavaehdotukseen on lisäksi tehty seuraavat muutokset: Tuonilmaisentien pysäköintipaikat Uutelan kaakkoisosassa on muutettu katualueeksi, Uutelantien alkupäästä löydetty muinaismuistoalue on osoitettu sm-1-merkinnällä ja Uutelantien alkuun venesatama-alueelle on osoitettu pieni yleiselle pysäköinnille varattu alue (LP). MA-1-alueen määräystä on tarkennettu siten, että alueella on tehtävä arkeologinen maastotarkastus ennen uudisrakennus- tai kaivutöiden aloittamista. Asemakaavamääräyksiin on tehty myös muita pieniä tarkennuksia.

Muilta osin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on aiemmin valmistellun ehdotuksen kaltainen.

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Nykyiset
rakennukset

Kerrosala

Kerrosalan lisäys

 

ha

k-m2

k-m2

k-m2

Erillispientalojen korttelialue (AO/s)

2,2

660

1 045

385

Puisto (VP)

2,0

-

-

-

Lähivirkistysalue (VL)

6,1

100

100

 

Retkeily- ja ulkoilualue (VR)

99,9

610

710

100

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialue (R-1/s)

3,5

550

550

-

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialue (R-2/sk)

3,0

1185

1 185

-

Yleisten rakennusten korttelialue (Y-1/sk)

4,5

1060

1 060

 

Palstaviljelyalue (RP)

6,6

-

80

80

Venesatama (LV)

2,8

 

765

 

Venevalkama (LV-1)

0,1

-

-

 

Yleinen pysäköintialue (LP)

0,2

     

Luonnonsuojelualue (SL)

17,2

     

Maisemallisesti arvokas pelto- tai niittyalue (MA)

7,0

     

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas tilakokonaisuus (MA-1)

11,0

460

1 360

900

Vesialue (W)

49,6

     

Katualue

3,7

     

Yhteensä

219,2

 

6 855

1 465

 

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.

Kiinteistövirasto jatkanee neuvotteluja maanomistajien kanssa.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Sven Grönblom ym. pyytävät, että heidän allekirjoittamalleen asiamiehelle toimitetaan aikanaan tieto kaavan hyväksymisestä (MRL 67 §).

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11510 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Kiljunen-Siirola Raisa, maisema-arkkitehti, puhelin 169 4228
Pyykkö Hannu, insinööri, puhelin 169 2472
Sala-Sorsimo Penelope, diplomi-insinööri, puhelin 169 3509
Timperi Marianna, arkkitehti, puhelin 169 4206
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 169 4276
Salastie Riitta, arkkitehti, puhelin 169 4237
Karisto Maria, maisema-arkkitehti, puhelin 169 4230
Makkonen Leena, arkkitehti, puhelin 169 4289
Eronen Matti, toimistopäällikkö, puhelin 169 4238
Laine Ilkka, projektipäällikkö, puhelin 169 2447
Vainio Pirkko, kaavoituslakimies, puhelin 169 4428
Erroll Katri, arkkitehti, puhelin 169 4378

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11510 (vain linkkinä)

 

Liite 3

Havainnekuva (vain linkkinä)

 

Liite 4

Muistio maanomistajien asemasta (vain linkkinä)

 

Liite 5

Uutelan uimarannan tarveselvitys (vain linkkinä)

 

Liite 6

Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistaminen (vain linkkinä)

 

Liite 7

Uutelan rakennetun ympäristön arvot -raportti (vain linkkinä)

 

Liite 8

Uutelan asemakaava, osallistuminen, mielipiteet ja vastineet 26.10.2004, täydennetty 24.11.2005 ja 2.3.2006 (vain linkkinä)

 

Liite 9

Lausunnot (vain linkkinä)

 

Liite 10

Mielipidekirjeet (vain linkkinä)


Alkuun

2

LAUTTASAARI, VATTUNIEMEN KESKEISTEN TOIMITILATONTTIEN MAANKÄYTÖN
PERIAATTEET

Kslk 2005-345, 2005-762, 2004-125, Ansal Oy 2.3.2005, Citycon Oyj s-posti 8.3.2005, Delta Motor
Group Oy s-posti 4.4.2005, Gylfen Ernst 24.3.2005, Helsingin Uuttera Oy 30.3.2005, IF
Vahinkovakuutusyhtiö Oy 9.11.2005, Kanerva Jari 31.3.2005, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen ym. 18.11.2005, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 30.3.2005, Kiviaidankatu 6
Kiinteistö Oy 31.3.2005, Lauttasaari-Seura ry s-posti 1.4.2005, Länsi-Helsingin Liikekeskus Oy
21.3.2005, Museo 30.1.2006, Perttulantie 6 Kiinteistö Oy s-posti 4.4.2005, Sampo
Oyj/kiinteistöyksikkö 23.3.2005, Shell Oy Ab 10.3.2005, Sponda Oyj 10.11.2005, Sponda Oyj ym.
25.5.2005, Teräskonttori Oy 21.3.2005, Hiilamo Tomi 29.4.2005, Vattuniemenkatu 12 Kiinteistö Oy
22.1.2004

Heikkiläntie, Kiviaidankatu, Vattuniemenkuja, Vattuniemenranta, Wavulinintie, Melkonkatu,
Nahkahousuntie, Itälahdenkatu, Vattuniemenkatu, karttalehti F2, hankenro 168

Suunnittelualue käsittää 31. kaupunginosan (Lauttasaari) Vattuniemen keskeiset toimisto-, teollisuus- ja varastotontit.

Tiivistelmä Suunnittelualue on yksi Helsingin merkittävistä yritysalueista. Vattuniemessä toimii 900 yritystä ja käy työssä 7 000 ihmistä. Sen yritysrakenne on kantakaupunkimaisen monipuolinen, paljon pieniä yrityspalvelualan toimipaikkoja, jotka ovat hakeutuneet keskustan tuntumaan lähelle suuria yrityksiä. Korkea palkkataso osoittaa alueen yritysten elinvoimaisuutta. Vattuniemen teollisuustonteille on rakennettu asuntoja kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.2.2001 tekemän maankäytön periaatepäätöksen ns. C-vyöhykkeellä, nyt käsiteltävänä olevan suunnittelualueen eteläpuolella.

Maankäytön periaatteiden laatimisen tavoite on kehittää suunnittelualuetta monipuolisena yritysalueena ja palvelukeskuksena. Tavoitteena on myös osoittaa uusia ja monipuolisia asuntorakentamismahdollisuuksia.

Muodostuvan asuinympäristön kannalta nykyiseen asuinkortteliin liittyvät toimitilatontit soveltuvat parhaiten asuinkäyttöön muutettaviksi. Suunnittelualueen korttelin 31134 teollisuus- ja toimistotontit esitetään muutettavaksi asuinkäyttöön, mikä tarkoittaa arviolta 22 000 k-m2 asuinkerrosalaa ja 450 asukasta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.2.2001 hyväksymien maankäytön periaatteiden C-vyöhykkeen teollisuustontit saadaan edelleenkin muuttaa asuinkäyttöön.

Suunnittelualueen muut teollisuus- ja toimistotontit esitetään pidettäväksi toimitilakäytössä. Teollisuuskiinteistöjen käyttötarkoitus saadaan muuttaa toimisto- ja liiketilapainotteiseksi, mikäli tontilla voidaan toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan pysäköintipaikkaohjeiden mukaiset autopaikat.

Kiinteistöjen kehittämiseksi ja asuntotarjonnan monipuolistamiseksi esitetään, että nykyisten teollisuus- ja toimistorakennusten ylin kerros saadaan muuttaa asunnoiksi. Asunnoiksi muuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista ja tapauskohtaista suunnittelua toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi, jonka vuoksi ns. loft-asuntojen toteutuvasta määrästä on vaikea esittää arviota.

Aloite Maankäytön periaatteiden muuttaminen on tullut vireille useiden kiinteistönomistajien aloitteesta.

Suunnittelutilanne

Yleiskaava

Yleiskaava 2002:ssa suunnittelualue kuuluu kerrostalovaltaiseen alueeseen, jota kehitetään asumisen, palvelujen ja virkistyksen käyttöön sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asemakaava

Suunnittelualueen tonteista kolmetoista on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), jolla rakennusoikeudesta 25 % saadaan käyttää toimistotiloina ja 10 % tutkimus-, opetus-, myynti- ja näyttelytiloina. Yhdeksäntoista tonttia on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KT) ja kolmella tontilla on äskettäin vahvistuneessa tai kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamassa asemakaavassa asuin-, liike- ja toimistokäyttö. Suunnittelualueen pääasiallisesti 1980- ja 1990-luvuilla laadituissa asemakaavoissa teollisuus- ja varastotonttien tonttitehokkuus on e = 2,0 tai 2,2 ja toimisto- ja liiketonttien e = 1,0 tai 1,7.

Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet
8.2.2001 ja 13.6.2002

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 8.2.2001 (§ 93) Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet, joiden mukaan keskeisellä työpaikka- ja palveluvyöhykkeellä A tontit pidetään yritystoiminnan käytössä, vyöhyke B pienteollisuusalueena ja Vattuniemen reunavyöhykkeellä C teollisuustontteja saadaan muuttaa asuinkäyttöön. Teollisuustonttien käyttötarkoitusta saadaan myös muuttaa toimisto-, liike- ja/tai toimitilapainotteiseksi, kunkin tontin edellytysten mukaan. Lautakunta uudisti päätöksen 13.6.2002 (§ 307).

Maanomistus

Tontit ovat kahta kaupungin tonttia lukuun ottamatta yksityisomistuksessa.

Rakennuskanta

Suunnittelualueen teollisuus- ja toimistorakennukset on rakennettu pääosin 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Itälahdenkadun, Melkonkadun ja Heikkilänaukion varrella sijaitsevat tontit muodostavat tiiviisti rakennetun, yhtenäisen työpaikka-alueen, jolla perinteinen teollisuus- ja varastokäyttö on vähitellen muuttunut toimistoiksi tai toimistotyön kaltaiseen käyttöön. Tontit ovat pääosin täyteen rakennettuja, osa tonteista asemakaavaan nähden ylirakennettuja.

Suunnittelualueen suojelukohteet

Kaupunginmuseo esitti 20.8.1999 Vattuniemen teollisuusrakennusten inventoinnin perusteella suojeltavaksi sr-2-merkinnällä entisen Villakehräämön rakennuksen Kiviaidankatu 2:ssa tontilla 31132/1 ja pienteollisuusrakennuksen tontilla 31117/7 osoitteessa Heikkiläntie 6. Kaupunginmuseo esitti myös harkittavaksi rakennuksen suojelemista tontilla 31133/2, Vattuniemenkatu 27 ja että 1960- ja 1970-luvun rakennuskantaa tulisi pyrkiä säilyttämään ja ottaa purkamisen sijasta suunnittelun lähtökohdaksi vanhan rakennuksen hyödyntäminen. Kaupunginmuseo toteaa 30.1.2006 lausunnossaan Vattuniemen keskeisistä toimitilarakennuksista, että museo ei näe estettä korttelin 31134 tonttien 2, 7, 8, 9 ja 12 muuttamiselle asuinkäyttöön ja että rakennukset edustavat tyypillistä 1970-luvun rakennuskantaa. Kestävän kehityksen mukaisesti tulisi ensin tutkia mahdollisuutta muuttaa olemassa olevat rakennukset asuinkäyttöön. Kaupunginmuseon lausunto on liitteenä.

Vattuniemen yritysalue

Vattuniemen maankäyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut nopeasti. Itärannalle on rakennettu uusia asuinalueita ja yritysalueen eteläosissa on teollisuustontteja muutettu asuinkäyttöön. Alueella on ollut paineita muuttaa jo vanhentunutta ja hieman kulunutta toimitilarakennuskantaa ensin teollisuudesta toimistokäyttöön ja nyttemmin asumiseen. Suhdannetilanne on asumiselle otollinen, tosin viimeiset laskelmat osoittavat toimitilojen kysynnän olevan koko kaupungissa taas nousussa.

Vattuniemessä on kantakaupunkimaisen monipuolinen yritystoiminnan kirjo. Keskustan ulkopuolella ei yhdellekään muulle pääkaupunkiseudun alueelle tiivisty vastaavaa toimialarakenteen monipuolisuutta. Pitäjänmäen ja Herttoniemen rinnalla se on merkittävä teollisuusalueesta monipuoliseksi yritysalueeksi kehittynyt alue Helsingissä.

Vattuniemessä toimivat yritykset pitävät alueen kaupunkimaisen vireänä ja takaavat monipuoliset palvelut. Vaikka asuminen on vähitellen vallannut monta toimitilatonttia, Vattuniemessä on edelleen 7 000 työpaikkaa ja 900 yritystä. Näistä 40 prosenttia on nopeimmin kasvavilla osaamisintensiivisillä yrityspalvelualoilla, kuten tietotekniikassa, tutkimuksessa ja kehittämisessä, konsultoinnissa, kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, oikeuspalveluissa, mainonnassa, viestinnässä ja henkilöstöpalveluissa. Kaupan osuus on myös korkea, 35 prosenttia yrityksistä toimii tukku- ja vähittäiskaupan alalla.

Yrityspalveluja tarjoavat yritykset ovat yleensä pieniä ja palvelevat aloilla, jotka on ulkoistettu suurten yritysten varsinaisesta toiminnasta. Ne toimivat mielellään lähellä toimeksiantajaa keskustan tuntumassa. Viime vuosina rakennettu toimitilarakennuskanta, uudet business park -tyyppiset toimistorakennukset, eivät useinkaan tarjoa muutaman hengen yrityspalveluihin erikoistuneille yksiköille sopivia toimintaedellytyksiä. Pienten yritysten näkökulmasta uusi tila on suurta ja kallista.

Vattuniemessä toimitilat ovat sopivia ja vuokrataso hillitty. Rakennuskanta alkaa kuitenkin tulla saneerausikään, mikä selittää myös vuokratasoa. Se jää jälkeen keskustan ja uusien alueiden vuokrista, mutta on kuitenkin Pitäjänmäen tasoa. Kun tämän päivän suhdannetilanne suosii asuinrakentamista, moni kiinteistönomistaja alkaa saneerauksen yhteydessä harkita mahdollisuutta muuttaa kiinteistönsä käyttötarkoituksen asumiseen.

Vattuniemi on kuitenkin tärkeä toimiville yrityksille. Sen elinvoimaisuutta osoittaa osaltaan alueella maksettujen palkkojen jopa keskustaa korkeampi taso. Parempia palkkoja maksetaan ainoastaan joillakin huippuyksiköiden alueilla, kuten Ruoholahdessa, Otaniemessä, Tapiolassa, Kilossa ja Leppävaaran Perkkaalla.

Tavoitteet Maankäytön periaatteiden laatimisen tavoite on kehittää suunnittelualuetta monipuolisena yritysalueena ja palvelukeskuksena ja osoittaa uusia ja monipuolisia asuntorakentamismahdollisuuksia.

Maankäytön periaatteet

Asuinkäyttöön muutettavat tontit

Tavoiteltavan asuinympäristön kannalta nykyiseen asuntoalueeseen liittyvät toimitilatontit soveltuvat parhaiten asuinkäyttöön muutettaviksi. Suuressa asuinkorttelissa 31134 Melkonkadun ja Vattuniemenkadun välissä on viisi teollisuus- ja toimistotonttia, joiden muuttaminen asuinkäyttöön on muodostuvan asuinympäristön kannalta perusteltua. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi kaksi kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.2.2001 hyväksymien maankäytön periaatteiden C-vyöhykkeeseen kuuluvaa teollisuustonttia, jotka saadaan edelleenkin muuttaa asuinkäyttöön.

Heikkilänaukion ja Itälahdenkadun varrelle sijoittuva Vattuniemen keskeinen yritysalue muodostaa yhtenäisen työpaikka- ja palvelukeskuksen asuinkortteleiden keskellä. Yksittäisten tonttien muuttaminen asumiseen ei tällä tiiviisti rakennetulla alueella ole asumisympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Koko suunnittelualueen muuttaminen asuinalueeksi olisi laajempi periaatepäätös, jota tulee punnita koko kaupungin elinkeinopolitiikan kannalta.

Suunnittelualueen toimitilatonteista korttelin nro 31134 teollisuus- ja toimistotontit saadaan muuttaa asuinkäyttöön. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.2.2001 hyväksymien maankäytön periaatteiden C-vyöhykkeellä sijaitsevat teollisuustontit saadaan edelleenkin muuttaa asuinkäyttöön.

Muutos edellyttää asemakaavan muuttamista ja tapauskohtaista suunnittelua toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi. Pienille tonteille tulee laatia naapuritontin kanssa yhteinen viitesuunnitelma hyvän asumisympäristön aikaansaamiseksi. Rakentamistehokkuus määritellään tapauskohtaisesti.

Yritysalueen kehittäminen

Suunnittelualueen muut toimitilakiinteistöt esitetään pidettäväksi toimitilakäytössä. Asemakaavassa teollisuuskäyttöön osoitettujen kiinteistöjen käyttötarkoitusta saadaan kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.2.2001 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti muuttaa toimisto- ja liiketilapainotteiseksi, mikäli tontilla voidaan toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan pysäköintipaikkaohjeiden mukaiset autopaikat.

Yritysalueen kehittämiseksi ja asuntotarjonnan monipuolistamiseksi esitetään mahdollisuus muuttaa teollisuus- ja toimistorakennusten ylin kerros asunnoiksi. Teollisuusrakennuksiin sisustettava ns. loft-asunto on yleensä pohjaratkaisultaan vapaasti muunneltava tila, jonka puitteissa voidaan vapaasti toteuttaa parvitilaa, asuin- ja työtilaa voidaan yhdistellä ja huoneiston voi jättää avoimeksi tilaksi tai sisustaa huonemaisin ratkaisuin. Asunnoksi muuttaminen asettaa rajoituksia samassa rakennuksessa toimivien yritysten toiminnalle ja myös naapurikiinteistöjen ympäristöhäiriöt, mm. ilmanvaihtolaitteiden melutaso, tulee saattaa hyväksyttävälle tasolle. Normaaliasumisen eräistä vaatimuksista, kuten piha-alueesta, voidaan tinkiä.

Suunnittelualueen teollisuuskiinteistöjen käyttötarkoitus saadaan muuttaa toimisto-, liike- ja/tai toimitilapainotteiseksi, mikäli tontilla voidaan toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan pysäköintipaikkaohjeiden mukaiset autopaikat.

Suunnittelualueen nykyisten teollisuus- ja toimistorakennusten ylin kerros saadaan muuttaa asunnoiksi. Muutos edellyttää asemakaavan muuttamista ja tapauskohtaista suunnittelua toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi vuonna 2005 tonttia 31117/1 koskevaa asemakaavaa nro 11382 ja tontteja 31114/6 ja 8 koskevaa asemakaavaa nro 11404, joissa asumisen ja toimitilan suhde on määritelty. Asuntojen rakentamismahdollisuus yläkerrokseen ei koske näiden asemakaavojen mukaan rakennettavia rakennuksia.

Arvio asuntorakentamisen määrästä

Maankäytön periaatteet tekevät mahdolliseksi rakentaa suunnittelualueelle aikaisempaan maankäytön periaatepäätökseen verrattuna noin 22 000 k-m2 uutta asuinkerrosalaa, mikä vastaa noin 450 asukasta. Teollisuus- ja toimistorakennuksiin tehtävien loft-asuntojen määrästä on vaikea esittää arviota.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vattuniemen keskeisten toimitilatonttien omistajille ja kortteleiden 31126 ja 31129 tontinvuokraajille, Lauttasaari-Seuralle ja Lauttasaaren Yrittäjät r.y:lle lähetettiin 17.2.2005 kirje, jossa ilmoitettiin maankäytön periaatteiden suunnittelun vireilletulosta ja lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vireilletulosta ilmoitettiin myös kaavoituskatsauksessa. Kiinteistöjenomistajille esiteltiin valmisteilla olevia periaatteita 26.10.2005.

Viranomaisyhteistyö

Vattuniemen keskeisten toimitilatonttien periaatteista on neuvoteltu kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston ja ympäristökeskuksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet ja asemakaavan muutoshakemus

./. Periaatteiden valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 20 mielipidettä ja yksi asemakaavan muutoshakemus. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Saapuneet kirjeet (21 kpl) ja kaupunginmuseon lausunto on jaettu esityslistan liitteenä.

Oy Shell Ab (23.2.2005)

Huoltoasema tontilla 31111/3 osoitteessa Heikkiläntie 12 jatkaa nykyistä toimintaansa.

Ansal Oy (2.3.2005)

Yhtiön tontilla 31134/9 (Nahkahousuntie 5) toimisto- ja ympäristöä häiritsemättömän teollisen toiminnan salliva KTY-kaava olisi monipuolinen, myöhemmin ehkä asumiskäyttö. Puolet kiinteistön tiloista on vuokralla ja puolet tyhjänä.

Citycon Oyj (8.3.2005) ja Wavulinintie 1 (21.11.2005)

Citycon Oyj esittää tontille 31112/9 kaavoitettavaksi asuinrakennuksen, jonka alakerrassa olisi liiketiloja. Kiinteistö Oy Wavulinintie 1 esittää tonttia 31112/9 ja C-vyöhykkeeseen kuuluvaa naapuritonttia 31112/10 koskevan viitesuunnitelman mukaista muutosta senioriasumiseen siihen kuuluvine palveluineen.

Länsi-Helsingin Liikekeskus Oy (21.3.2005)

Yhtiö omistaa liiketontin 31131/13 (Valintatalo, entinen SESTO, Melkonkatu 28). Runsaasti lisääntyvä asukas-, asiakas- ja työpaikkaliikenne on otettava liikennejärjestelyissä huomioon ja toimitilatonteille järjestettävä riittävät pysäköintitilat. Alueen kaavoituksessa olisi painotettava asuntorakentamista.

Teräskonttori Oy (21.3.2005)

Yhtiön teollisuustontin 31134/2 (Melkonkatu 15) sijainti asuinkorttelissa on häiriöllinen ympäristön asunnoille ja tontti tulisi muuttaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi.

Sampo Oyj:n kiinteistöyksikkö (23.3.2005)

Yhtiö esittää tontteja 31134/12 (Vattuniemenkuja 8) ja 31118/13 (Wavulinintie 6) muutettavaksi asuintontiksi ja tontin 31119/19 (Itälahdenkatu 18) ainakin osittaista muuttamista asuintontiksi. Tontin 31131/4 (Melkonkatu 22) toimistokäyttö jatkuu ja sen käyttötarkoituksen muutosta asumiseen toivotaan, jos naapuritontit muutetaan asuinkäyttöön.

Kiinteistö- ja Kauppa Oy ERGY (24.3.2005)

Yhtiö esittää teollisuustonttinsa 31132/1 (entinen Villakehräämö osoitteessa Kiviaidankatu 2) muuttamista alueelle paremmin sopivaksi liike- ja toimistokorttelialueeksi. Rakennuksen koosta johtuen tontille ei ole mahdollista rakentaa autopaikkoja nykyistä enempää ja yhtiö edellyttää, että nykyisessä asemakaavassa oleva oikeus sijoittaa autopaikkoja tontin ulkopuolelle säilytetään.

Helsingin Uuttera Oy (30.3.2005)

Yhtiö jatkaa tontilla 31133/2 (Vattuniemenkatu 27, Vattuniemenranta 4) sijaitsevan kiinteistönsä nykyistä toimitilakäyttöä.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja
Tehdaskiinteistö Metalli Oy
(30.3.2005)

Yhtiöt eivät pidä perusteltuna tonttien 31131/12 (Itälahdenkatu 19) ja 31117/7 (Heikkiläntie 6) toimitilakäytön jatkamista ja esittävät niiden kaavoittamista asuinkäyttöön. Heikkiläntie 6 sijaitsee puiston vieressä ja sopisi asumiseen, eikä uudisrakentamista tulisi suojelumerkinnöin estää. Kaikissa tapauksissa on huomioitava, että teollisuuskäyttöön osoitettuja tiloja on otettu toimistokäyttöön määräaikaisilla poikkeusluvilla. Tämä tilanne tulisi vakiinnuttaa ja sallia toimistokäyttö.

Kiinteistö Oy Kiviaidankatu 6 (31.3.2005)

Toimitilojen ylitarjonnan ja Wavulinintien edullisen sijainnin vuoksi tontit 31118/13 ja 14 osoitteessa Wavulinintie 4 ja 6 tulisi muuttaa asuintonteiksi.

Lauttasaari-Seura ry (1.4.2005)

Seura pitää suotavana asuntorakentamista, erityisesti jo pääosin asumiskäytössä olevissa kortteleissa, kuten korttelissa 31134. Rakennusten säilyttämiseksi tulisi tutkia vanhojen rakennusten soveltumista asumiskäyttöön esimerkiksi ateljee- ja loft-huoneistoja rakentamalla. Muutettaessa toimitilatontteja asumiseen tulee säilyttää mahdollisuus monimuotoisten palvelujen sijoittumiselle. Asuntotonttien tehokkuus tulisi määritellä siten, että pihat muodostuvat viihtyisiksi ja Lauttasaarelle ominainen vehreys taataan ilman massiivisia kansirakenteita ja katutilaa rajaavia muureja. Lauttasaari-Seura esittää laadittavaksi Vattuniemen ihannevaihtoehto, johon peilaamalla yksittäiset muutokset johtaisivat hyvään lopputulokseen. Myös julkiset palvelut ja auto- ja kevyen liikenteen yhteydet tulee huomioida. Suurten kortteleiden 31131 ja 31134 läpi tulee avata kulkuyhteys. Heikkilänaukion ympärille tulee suunnitella korkeatasoinen aluekeskus, jonka pysäköintiratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus tulee suunnitella uudelleen.

Delta Motor Group Oy (4.4.2005)

Vattuniemen alueella on runsaasti toimitilatarjontaa, josta osa on tyhjillään ja osa melko tehokkaassa käytössä. Yhtiön tontti 31114/8 osoitteissa Heikkiläntie 1-5, Kiviaidankatu 1-7 ja Vattuniemenkatu 22 (Akp:n asia nro 3 tällä esityslistalla, asemakaavan muutoksessa tontit 31114/11-15) ei ole logistisista syistä sopiva rekkaliikennettä edellyttävälle varastotoiminnalle. Maankäytön periaatteiden tulisi sallia riittävä jousto suunniteltaessa asumis- ja työpaikkakäyttöä. Yhtiö toivoo mahdollisuutta muutoksiin tulevaisuudessa, mikäli alueen kehittäminen sitä edellyttää.

Kiinteistö Oy Perttulantie 6 (4.4.2005) ja
Jari Kanerva
(31.3.2005)

Puiston vieressä ja asuinkerrostalon ja osittain asuntokäyttöön kaavoitetun tontin välissä sijaitsevaa tonttia 31112/5 ei tule määritellä yksinomaan teollisuus- ja toimistokäyttöön.

Tomi Hiilamo (29.4.2005)

Mielipiteessä vastustetaan toimistojen purkamista ja muuttamista asunnoiksi. Perustelut toimistotilojen ylitarjontatilanteesta ovat kestämättömät, kun kaavoituskatsauksessa esitetään Katajaharjun ja Lemislahden alueelle lisää toimistotiloja. Mahdolliset uudet asunnot Vattuniemessä tulee tehdä 1980-luvulla rakennettujen talojen tehokkuudella, enintään kuusi kerrosta korkeina. Venepaikkoja tulee olla uusia asuntoja vastaavasti. Vattuniemen kärjen puistoa on pidettävä paremmassa kunnossa.

Kiinteistö Oy Vattuniemenkatu 12 (25.5.2005)

Yhtiö hakee asemakaavan muutosta asuntokäyttöön tontille 31134/7 (Nahkahousuntie 1).

Sponda Oyj ja Maa- ja metsätaloustuottajien
Keskusliitto MTK r.y.
(25.5.2005)

Sponda Oyj:n tonttien 31119/9 (Itälahdenkatu 20) ja 31131/14 (Melkonkatu 26) sekä MTK:n tontin 31131/5 (Melkonkatu 24) erilaisia käyttötarkoituksia vertailtaessa asuminen näyttäisi toteuttamiskelpoiselta ja ne esitetään muutettavaksi asumiskäyttöön.

Sampo Oyj:n kiinteistöyksikkö (9.11.2005)

Yhtiö täydentää 23.3.2005 päivättyä esitystään ja esittää tonttia 31119/19 (Itälahdenkatu 18) muutettavaksi osittain asuintontiksi. Vuodelta 1949 peräisin olevalla rakennuksella ei siihen tehtyjen muutosten jälkeen ole suojeluarvoja. Sampo Oyj esittää tontin kaavoittamista asuinkäyttöön kirjeen liitteenä olevan arkkitehtitoimisto Helamaa-Pulkkisen laatiman periaatesuunnitelman tapaan.

Sponda Oyj (10.11.2005)

Sponda Oyj toteaa tontin 31119/9 (Itälahdenkatu 20) kiinteistön olevan elinkaarensa lopulla ja harkitsee kiinteistön alasajoa. Sponda Oyj esittää tontin kaavoittamista asuinkäyttöön kirjeen liitteenä olevan arkkitehtitoimisto Helamaa-Pulkkisen laatiman periaatesuunnitelman tapaan.

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja
Tehdaskiinteistö Metalli Oy
(18.11.2005)

Yhtiöt toteavat aikaisempaan 30.3.2005 päivättyyn kirjeeseensä viitaten, että tontilla 31131/12 (Itälahdenkatu 19) sijaitsevaa rakennusta ei ole realistista muuttaa peruskorjaamalla loft-tyyppisiksi asunnoiksi mm. runkoleveyden, ikkunajaotuksen ja puuttuvien parvekkeiden vuoksi. Tontti tulisi osoittaa uudisrakentamiseen asunnoiksi. Tontilla 31117/7 (Heikkiläntie 6) sijaitseva kiinteistö rajoittuu puistoon ja naapuritonttiin, jonka muutos osittain asuntokäyttöön on vireillä. Mikäli rakennus suojellaan museoviranomaisten vaatimalla tavalla, tulisi sen käyttötarkoitus muuttaa esimerkiksi ikäihmisille tarkoitettuun asumiseen.

Esittelijä

Vattuniemen keskeisten toimitilatonttien periaatteita valmisteltaessa on tarkasteltu toisaalta kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja aluerakennetta ja toisaalta hyvän asumisen edellytyksiä suunnittelualueella. Toimitilojen käyttöaste vaihtelee ja eräiden kiinteistöjen tekniikka on vanhentunut ja tarvitsee uusimista. Osa kiinteistöistä on ajanmukaisia ja niiden käyttöaste on korkea.

Ristiriita monipuolisen kaupunki- ja elinkeinorakenteen kehittämisen ja kiinteistömassan hyödyntämisen välillä on tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa ilmeinen. Suunnittelualue ei sijoitu Helsingin työpaikka-alueiden tämänhetkisessä vuokratasossa kärkeen, mutta on monelle toimialalle juuri sen takia sopiva sijoittumiskohde. Alueelle voi sijoittua elinkeinotoimintaa palvelevia yrityksiä, jotka eivät pysty maksamaan kaikkien korkeimpia neliövuokria. Pitämällä alue edelleen pääosin työpaikkakäytössä tarjotaan monipuoliselle elinkeinorakenteelle sijoittumisedellytyksiä myös Helsingin rajojen sisällä.

Harkittaessa asuinkäyttöön muuttamista on tarkasteltu muodostuvaa asuinympäristöä ja liittymistä nykyiseen asuntoalueeseen. Yhtenäisen toimitilakorttelin jakaminen asunto- ja toimitilaosiin ei tarjoa tähän hyviä edellytyksiä. Pääosin asuinkäytössä olevan korttelin 31134 reunalla sijaitsevat toimisto- ja teollisuustontit on luontevasti liitettävissä suureen asuntokortteliin. Asuntokäyttöön muutettavien tonttien ympäristöön sopivaa rakentamistapaa ja tehokkuutta harkitaan asemakaavanmuutoksissa tapauskohtaisesti.

Suunnittelualueen muut toimitilakiinteistöt esitetään pidettäväksi toimitilakäytössä. Teollisuusrakennusten käyttötarkoitusta saadaan muuttaa toimisto- ja liiketilapainotteiseksi, mikäli tontilla voidaan toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan pysäköintipaikkaohjeiden mukaiset autopaikat.

Kiinteistöjen joustavan käytön ja tavanomaisesta poikkeavan asuntotarjonnan edistämiseksi esitetään kiinteistönomistajille kokeiluluontoisesti mahdollisuus ns. loft-asuntojen rakentamiseen teollisuus- ja toimistokiinteistöjen yläkerroksiin, rakennusten edellytysten ja rakentamismääräysten puitteissa. Rakennussuojelussa nojaudutaan kaupunginmuseon esityksiin.

Vattuniemen kevyen liikenteen reitistön suunnittelu on virastossa tekeillä. Nykyisten asuntokortteleiden läpi on hyvin vaikeaa tehdä uusia jalankulkureittejä.

Pysäköintitilojen järjestäminen on tontinomistajien vastuulla. Vattuniemen venepaikkatarjontaa lisää pursiseura HSSK:n Vattunokassa meneillään oleva laajennustyö ja korttelin 31130 rantaan rakennettavien asuntojen käyttöön tulevat venepaikat. Vattuniemen kärjessä sijaitsevien Veijarivuoren ja Särkiniemen puiston kunnossapito kuuluu rakennusviraston vastuulle.
 

Jatkosuunnittelu

Alueelle laaditaan maankäytön periaatteiden mukaisia asemakaavan muutoksia tontinomistajien hakemusten perusteella ja tarkastellaan muutostonttien rakentamismahdollisuuksia kaupunkikuvan ja asuinympäristön laatutavoitteiden kannalta. Kiinteistövirasto tulee käymään maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä seuraavat suunnittelualueen toimitilatonttien maankäytön periaatteet noudatettaviksi asemakaavan muutoksia valmisteltaessa:

- Suunnittelualueen toimitilatonteista korttelin nro 31134 teollisuus- ja toimistotontit saadaan muuttaa asuinkäyttöön. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.2.2001 hyväksymien maankäytön periaatteiden C-vyöhykkeellä sijaitsevat teollisuustontit saadaan edelleenkin muuttaa asuinkäyttöön.

- Suunnittelualueen teollisuuskiinteistöjen käyttötarkoitus saadaan muuttaa toimisto-, liike- ja/tai toimitilapainotteiseksi, mikäli tontilla voidaan toteuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan pysäköintipaikkaohjeiden mukaiset autopaikat.

- Suunnittelualueen nykyisten teollisuus- ja toimistorakennusten ylin kerros saadaan muuttaa asunnoiksi. Muutos edellyttää asemakaavan muuttamista ja tapauskohtaista suunnittelua toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös esityslistatekstistä niille kirjallisen mielipiteen esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Bunders Martin, arkkitehti, puhelin 169 4221
Lindblom Maria, elinkeinosuunnittelija, puhelin 169 3365

LIITTEET

Liite 1

Suunnittelualueen kartta

 

Liite 2

Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteet 8.2.2001 ja maankäytön nykytilanne 9.3.2006 -kartta

 

Liite 3

Vattuniemi, keskeisten toimitilatonttien maankäytön periaatteet 9.3.2006 -kartta

 

Liite 4

Kaupunginmuseon lausunto 30.1.2006

 

Liite 5

Mielipidekirjeet ja asemakaavan muutoshakemus


Alkuun

3

LAUTTASAAREN TONTTEJA 31114/6 JA 8 KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUKSESTA ANNETUT LAUSUNNOT (NRO 11404)

Kslk 2001-1936, Khs 2005-1563/523 14.11.2005

Melkonkatu 25, Heikkiläntie 1 - 5, Kiviaidankatu 1 - 7, Vattuniemenkatu 2, karttalehti F2, hankenro
168

 

31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31114 tontteja 6 ja 8 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 31.3.2005 lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11404 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Asemakaavan muutosehdotuksessa tonteista 31114/6 ja 8 muodostetaan väljän piha-alueen ympärille asuinkerrostalojen korttelialue (AK) ja liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Ehdotuksen kerrosalasta on asuntoja 45 % ja liike- ja toimistotiloja 55 %. Nykyiset rakennukset tonteilla puretaan.

Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n nojalla julkisesti nähtävillä 12.8.-12.9.2005. Muistutuksia ei esitetty. Lausunnon ehdotuksesta ovat antaneet Helsingin Energia, Helsingin Vesi, kaupunginmuseo, kiinteistölautakunta, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, pelastuslautakunta ja yleisten töiden lautakunta.

Lausunnot on jaettu esityslistan liitteenä.
 

Lausunnot

Helsingin Vedellä (17.10.2005), Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella (24.8.2005) ja yleisten töiden lautakunnalla (22.9.2005) ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksen johdosta.

Helsingin Energia toteaa (23.9.2005), että ehdotuksen mukainen rakentaminen vaatii alueelta yhden uuden muuntamotilan.

Esittelijä toteaa, että tarvittava noin 20 m2 suuruinen muuntamotila voidaan sijoittaa asemakaavan muutosehdotuksen liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle rakennettaviin rakennuksiin.

Pelastuslautakunta puoltaa (11.10.2005) asemakaavan muutosehdotusta ja esittää lisättäväksi asemakaavamääräyksiin velvoitteen järjestää asukkaiden käyttöön ajoneuvojen rengasvarasto.

Esittelijä toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa asukkaiden yhteistiloja koskevat määräykset noudattavat rakennusvalvontaviraston ohjetta, johon ei sisälly rengasvarastoa. Renkaiden vaihtovarastoja pitävät myös alan yritykset.

Kaupunginmuseo (14.10.2005) pitää valitettavana, että asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole säilytetty yhtään rakennusta. Museo pitää asemakaavan muutosehdotuksen kulttuurihistoriallisia arvoja koskevia selvityksiä riittämättöminä. Vattuniemen alue tulee inventoida kaavoituksen pohjaksi, jotta alueen kokonaisuus voitaisiin hahmottaa ja välttää rakennetun ympäristön ajallisen kerrostuneisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen häviäminen. Museo esitti 20.8.1999 Vattuniemen teollisuustonttien maankäytön periaatteita koskevassa lausunnossaan, että Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelemat, 1960-luvun teollisuusarkkitehtuuria edustavat rakennukset tontilla 31114/8 osoitteissa Melkonkatu 25 ja Vattuniemenkatu 22 tulisi pyrkiä säilyttämään. Tontilla 31114/6 sijaitseva toimistorakennus osoitteessa Kiviaidankatu 3 ei kuulunut kaupunginmuseon teollisuustontteja koskeneeseen lausuntoon, mutta se edustaa vanhimmalta rakennusosaltaan Vattuniemen harvalukuista vanhaa rakennuskantaa.

Esittelijä toteaa, että museo esitti lausunnossaan 20.8.1999 Vattuniemessä kaikkiaan viiden teollisuusrakennuksen suojelemista sr-2-merkinnällä. Niiden joukkoon ei kuulunut korttelin 31114 rakennuksia. Kaupunginmuseo esitti lisäksi, että myös Vattuniemen 1960- ja 1970-luvun rakennuskantaa tulisi pyrkiä säilyttämään ja ottaa purkamisen sijasta suunnittelun lähtökohdaksi vanhan rakennuksen, esimerkiksi Melkonkatu 25:n ja Vattuniemenkatu 22:n, hyödyntäminen.

Asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa on neuvoteltu kaupunginmuseon kanssa ja perehdytty yhdessä alueen rakennuksiin. Tontilla 31114/6 osoitteessa Kiviaidankatu 3 sijaitsevaa, tiettävästi vuonna 1930 aloitettua, mutta rakennuslupapiirustusten mukaan 1945 rakennettua rakennusta (arkkitehdit Arvo A Aalto ja Niilo Kokko) on laajennettu vuonna 1950 (arkkitehti V. R. Kytöhonka) ja vuonna 1969 (arkkitehti Reino Österman). Maastokäynnin yhteydessä tämän rakennuksen suhteen ei tullut esille erityisiä rakennussuojelunäkökohtia. Asemakaavan muutosehdotuksen keskeinen tavoite on luoda Vattuniemen keskeiselle paikalle kaupunkimainen asuntokortteli väljän, osittain maanvaraisen asuntopihan ympärille ja vahvistaa Heikkilänaukion paikalliskeskusta liike- ja toimistorakennuksella Kiviaidankadun puolella. Kiviaidankatu 3:n rakennuksen säilyttäminen asemakaavan muutosalueen keskellä ei tee mahdolliseksi kaavan perustavoitteiden toteutumista.

Arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema varastorakennus Melkonkatu 25:ssä on kerroskorkeudeltaan matala eikä sen muuttamiselle asuin- tai toimistokäyttöön ole edellytyksiä. Syvärunkoinen Vattuniemenkatu 22 ei myöskään tarjoa hyviä edellytyksiä toimisto- tai asuntokäytölle. Lisäksi selvitettiin Heikkiläntie 5:n (rakennettu 1950, arkkitehti Kaarlo Kiviranta, muutokset Klaus Groth) muuttamista asunnoiksi. Selvityksen mukaan muuttaminen asuntokäyttöön ei osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi.

Asemakaavaosasto on 22.12.2005 esittänyt kaupunginmuseolle pyynnön selvittää Vattuniemen keskeisten toimitilarakennusten mahdollisia suojeluarvoja. Kaupunginmuseo ei 30.1.2006 antamassaan lausunnossa esittänyt uusia suojelukohteita alueelta. Museo toteaa, että muutettaessa tontin käyttötarkoitusta tulisi kestävän kehityksen mukaisesti ensin tutkia mahdollisuutta hyödyntää olemassa olevia rakennuksia.

Esittelijä katsoo, että tonttien 31114/6 ja 8 rakennuksia ei voida säilyttää niin, että asemakaavan keskeiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Kiinteistölautakunnalla (1.11.2005) ei ole huomauttamista ehdotuksen suhteen, mutta asemakaavan muutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa, ennen kuin kaupunginhallituksen edellyttämä sopimus arvonnousun korvaamisesta on allekirjoitettu.
 

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 31.3.2005 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11404 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Bunders Martin, arkkitehti, puhelin 169 4221
Tyynilä Satu, toimistopäällikkö, puhelin 169 4200

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11404

 

Liite 3

Ilmakuva-havainnekuva

 

Liite 4

Lausunnot


Alkuun

1

LAUSUNTO HELSINGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMAN TOTEUTUKSEN
SEURANNAN HALLINTOKUNTAKYSELYSTÄ

Kslk 2001-1139

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.6.2002 Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelman vuosille 2002-2010. Toimintaohjelman toteutuksesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle valtuustokausittain laadittavalla seurantaraportilla, jonka ympäristökeskus kokoaa lauta- ja johtokuntien toimittamien kyselyvastausten perusteella.

Lauta- ja johtokuntia on pyydetty toimittamaan kirjallinen raportti omista toimistaan kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamiseksi vuosina 2002-2005. Raportti on laadittu vastauslomaketta hyödyntäen.

Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelma kattaa kaikki neljä kestävän kehityksen ulottuvuutta; ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen. Toimintaohjelman päätösosa sisältää seitsemän päätavoitetta sekä 21 muuta päätöskohtaa. Päätöskohdissa kuvataan koko kaupungin hallinnon kattavat toiminta-alueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Päätavoitteet ovat kasvihuonekaasujen vähentäminen, Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaaliminen, kaupungin kilpailukyvyn ja elinkeinorakenteen vahvistaminen talouden tasapainoisen kehityksen turvaamiseksi, elinkaariajattelun sisällyttäminen kaupungin fyysiseen suunnitteluun ja hankintakäytäntöihin sekä rakennustoimintaan, vuorovaikutuksen ja kansalaisosallistumisen lisääminen sekä kumppanuuden vahvistaminen, syrjäytymisen ja sosiaalisen segregaation ehkäiseminen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ja rakennetun ympäristön vaaliminen. Ohjelman päätösosa on strategiatason periaateohjelma, jossa ei oteta kantaa yksittäisiin hankkeisiin.
 

Esittelijä:

Kestävä kehitys on asiakokonaisuutena laaja. Siihen liittyy useita toisistaan riippuvaisia ja toisiinsa vaikuttavia asiakokonaisuuksia. Helsingin kestävän kehityksen toimintaohjelmaan sisältyy useita isoja ja moniulotteisia asiakokonaisuuksia kuten maankäyttö, kaupunkirakenne ja liikenne. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja -lautakunta vaikuttavat suunnittelutyöllään merkittävästi Helsingin kestävän kehityksen toteutumiseen ja kaupungin ympäristön tilaan. Kaupunkisuunnitteluviraston tehtävänä on Helsingin maankäytön ja liikenteen suunnittelu sekä vaikuttaminen seudulliseen suunnitteluun. Keskeisiä keinoja vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumiseen ovat kaupunkirakenteen ja liikenteen suunnittelu ja ohjaus kestävällä tavalla ja sitä kautta muun muassa energian kulutukseen ja päästöihin vaikuttaminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaaliminen. Kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat esillä kaikessa ympäristön suunnittelussa ja ne otetaan huomioon kaavoja laadittaessa osana normaalia suunnittelukäytäntöä. Myös lainsäädäntö ohjaa kaavoitusta ja edellyttää kestävän kehityksen huomioon ottamista kaikessa suunnittelussa.

Listan liitteenä on vastauslomake kestävän kehityksen toimintaohjelman teemaotsikoista (1-21), joiden alle on koottu kuhunkin teemaan sisältyvät päätöskohdat. Hallintokuntia on pyydetty selostamaan jokaisen päätöskohdan toteutuksen nykytilanne omalta osaltaan. Päätöskohdat 11 osallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja kumppanuudesta sekä päätöskohta 18 ympäristöjohtamisesta ovat kaikkia kaupungin hallintokuntia koskevia toimintakokonaisuuksia. Muut päätöskohdat koskevat rajatumpia toimintakokonaisuuksia, joiden toteuttaminen koskee osaa kaupungin organisaatioista. Vastaukset ja selostukset on kirjoitettu kunkin päätöskohdan alle.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa Helsingin ympäristökeskukselle edellä olevan lausunnon liitteineen.

Kirje Helsingin ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Tuominen Elina, yleiskaavasuunnittelija, puhelin 169 3361

LIITE

Vastauslomake


Alkuun

4

HUOPALAHDENTIEN MUNKKIVUOREN ALIKULKUA KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11534)

Kslk 2005-1570, Hairedin Erat ym. 21.11.2005, Munkkivuoren Ostoskeskus Oy 27.11.2005,
Senaatti-kiinteistöt 4.11.2005, Ulvilantie 2 Asunto Oy 17.11.2005

Huopalahdentie 20, karttaruutu F5/T1, hankenro 240

30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Munkkivuori) korttelin 30112 tonttia 5 sekä katu- ja virkistysalueita koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti Alue sijaitsee Munkkivuoressa Munkkivuoren ostoskeskuksen itäpuolella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Huopalahdentien alittavan kevyen liikenteen alikulun rakentamisen.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti 3.10.2002 kaupunkisuunnitteluvirastoa käynnistämään eritasoisen kävely- ja pyöräily-yhteyden suunnittelun Huopalahdentien poikki. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi liikennesuunnitelman 10.2.2005.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Munkkivuoren ostoskeskuksen ja sen ympäristön asemakaavan muutosperiaatteet 19.5.2005. Alikulkua koskevassa kohdassa todetaan: "Asemakaavan muutoksessa varataan tila Huopalahdentien kevyen liikenteen alikulkua varten. Alikulku sijoitetaan samaan linjaan ostoskeskuksen sisäpihan kanssa. Yhteys rakennetaan noin 8 metriä leveänä ja siinä jalankulku ja pyöräliikenne erotetaan omille kaistoilleen. Alikulkuun rakennetaan valoaukko Huopalahdentien ajokaistojen välissä olevan saarekkeen kohdalle. Alikulku rakennetaan katettuna ja korkeatasoisista materiaaleista. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota katteen sopimiseen ostoskeskuksen rakennusten yhteyteen ja ympäristön korkeatasoiseen laatuun."
 

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alueen länsipuoli on keskustatoimintojen aluetta ja Huopalahdentien itäpuolella oleva alue virkistysaluetta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa kaksi eri asemakaavaa. Huopalahdentien katualueella ja kapealla puistoalueella sen itäreunassa on voimassa vuonna 1979 vahvistunut asemakaava. Huopalahdentien länsipuolella on voimassa vuonna 1994 vahvistunut asemakaava, jossa tontti 30112/5 on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhoitoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Tontin rakennusoikeudesta enintään 20 % saa käyttää liiketiloja varten. Tonttiin kuuluu myös nykyisin puistoalueena oleva alue ostoskeskuksen keskiakselin kohdalla. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 10 350 k-m2 ja sen enimmäiskerrosluku vaihtelee kahden ja viiden välillä.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Liikenneinvestointien ehdotuksessa (kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2005) on vuosille 2006-2007 varattu 1,2 milj. euroa Huopalahdentien alikulun rakentamista varten.

Maanomistus

Alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Tontin 30112/5 rakennettu osa on vuokrattu Munkinseudun Kiinteistö Oy:lle vuoteen 2033 saakka. Tontilla toimii mm. Lääkärikeskus Dextra.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Kaavamuutosalue sijaitsee rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän 1950-luvulla rakentuneen Munkkivuoren asuinalueen reunassa. Alikulun kanssa samaan kortteliin jää 1960-luvun taitteessa rakennettu Munkkivuoren ostoskeskus. Lännempänä ostoskeskuksen aksiaalisen sommitelman päätteenä on Olavi Kanteleen suunnittelema Munkkivuoren kirkko. Munkinseudun Kiinteistö Oy:n talo on vuonna 1984 rakennettu kaksikerroksinen elementtirakennus.

Kaavamuutosalueen ja Huopalahdentien itäpuolella on kookkaista pistetaloista ja lamellitaloista muodostuva Niemenmäen asuinalue. Huopalahdentien varressa on puistoaluetta ja yleiselle pysäköinnille varattu tontti, jolla nykyisin toimii minigolf-rata. Huopalahdentie on vilkasliikenteinen alueen pääkatu.

Luonnonympäristö

Ostoskeskuksen keskiakselin kohdalla, puistokäytössä olevalla alueella, on täysikasvuisia neliön muotoon istutettuja koristeomenapuita. Lääkärikeskuksen ja Huopalahdentien välissä on lehmusrivi. Puistoalue Huopalahdentien itäpuolella on hoidettua nurmikkoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto.

Maaperä Alueen maanpinnan nykyinen korkeustaso vaihtelee välillä +7,1-+9,7. Olemassa olevien maaperätietojen mukaan moreenikerroksen yläpuolisen savikerroksen paksuun on 1-3 metriä. Kalliopinnan arvioitu korkeustaso on noin +2,5-+3.

Ympäristöhäiriöt

Merkittävin ympäristöhäiriöiden aiheuttaja on alueen liikenne. Nykyinen liikennemäärä Huopalahdentiellä on noin 31 800 ajon./vrk.

Tavoitteet Asemakaavan muutos tekee mahdolliseksi Huopalahdentien alikulun rakentamisen. Alikululla pyritään luomaan turvallinen ja viihtyisä kulkumahdollisuus vilkkaasti liikennöidyn kadun poikki. Alikulun arkkitehtuurissa tulee pyrkiä korkeatasoiseen ja mahdollisimman ilmavaan ja valoisaan ilmeeseen, joka sopii rakennustaiteellisesti merkittävän Munkkivuoren ostoskeskuksen yhteyteen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa Huopalahdentien katualuetta levennetään Munkkivuoren ostoskeskuksen kohdalla siten, että Huopalahdentien poikki voidaan rakentaa alikulku.

Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 13 534 m2. Ehdotuksessa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palveleva tontti 30112/5 (uusi nro 30112/7) pienenee 5 636 neliömetristä 4 186 neliömetriin. Tontin rakennusoikeus laskee 10 350 kerrosalaneliömetristä 5 800 kerrosalaneliömetriin.

Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)

Huopalahdentien varressa oleva tontti 30112/7, jolla nykyisin toimii mm. Lääkärikeskus Dextra, on kaavaehdotuksessa merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Ehdotuksessa tontin koko palautuu ennen vuonna 1994 vahvistunutta kaavamuutosta vastaavaan kokoon. Tontille on merkitty rakennusoikeutta 5 800 k-m2. Tontin enimmäiskerrosluku on suurimmaksi osaksi kaksi, Huopalahdentien varteen rakennukseen on mahdollista rakentaa laajennusosa kolmanteen kerrokseen. Rakennusalan Huopalahdentien liikenteen melulle alttiina oleville sivuille on julkisivun ääneneristysvaatimukseksi merkitty 35 dBA.

Tontin länsireunaan on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu 3,5 metriä leveä tontin osa, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h). Reittiä voivat käyttää mm. alikulusta tulevat pyöräilijät ja Lääkärikeskus Dextraa palveleva tontilla kerran viikossa käyvä magneettikuvauksiin tarvittava rekka.

Puistoalueet

Kaavamuutosalueeseen kuuluu kaavateknisistä syistä kapea puistoalue Huopalahdentien varressa.

Katualueet

Asemakaavan muutosehdotuksessa alikulun rakentamiseen ja yleiseen liikkumiseen tarvittavat alueet on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuiksi alueen osiksi (raidoitus ja merkintä pp). Katualueeksi muuttuu lääkärikeskuksen ja sen pohjoispuolella olevan pysäköintitontin (30112/6) väliin jäävä alue. Alikulkuun johtava luiska tulee sijaitsemaan kaavaan merkityn ohjeellisen katoksen rakennusalan kohdalla (kt). Alikulun ja tontin väliin jäävällä alueella myös huoltoajo on sallittu.

Katualueen raja noudattaa voimassa olevan kaavan mukaista tontin rajaa. Myöhemmin Munkkivuoren ostoskeskusta varten tehtävässä asemakaavan muutoksessa tarkistetaan katualueen pohjoisraja vastaamaan alikulun vaatimaan tilan tarvetta.

Kaavamuutosalueen itäreunalla katualueeksi on muutettu alikulun portaiden ja luiskien tarvitsema alue.

Liikenne Huopalahdentien liikennemäärät Munkkivuoren ostoskeskuksen kohdalla ovat 31 960 ajoneuvoa vuorokautena. Lapinmäentien risteyksen ja Ulvilantien eteläisen risteyksen valo-ohjatut suojatiet ovat Huopalahdentien vilkkaimmin käytettyjä suojateitä. Elokuun 2002 lopussa klo 17-19 tehdyn laskennan mukaan kyseisiä suojateitä käytti 4 210 jalankulkijaa ja pyöräilijää, joista lapsia oli 800.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Kaava-alueen toteuttaminen edellyttää mittavia johtosiirtoja.

Vesihuolto

Huopalahdentiellä oleva vesijohto sekä yksityinen jätevesijohto siirretään alikulkutunnelin kohdalla. Lisäksi alikulkutunnelin sade- ja sulamisvesien johtamiseksi yleiseen viemäriverkkoon rakennetaan sadevesipumppaamo.

Kaukolämpö

Tontin 30112/2 nykyinen liitosjohto korvataan Naantalintieltä Raumantielle rakennettavan uuden runkoverkon avulla. Uusi runkoverkko tulee palvelemaan alueen tulevaisuuden rakentamista.

Tietoliikenne ja tele

Alikulkuyhteyden toteuttaminen edellyttää nykyisten Huopalahdentiellä olevien tietoliikenne- ja telekaapeleiden siirtoa.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen maanpinnan nykyinen korkeustaso vaihtelee välillä +7,1-+9,7. Olemassa olevien maaperätietojen mukaan moreenikerroksen yläpuolisen savikerroksen paksuun on 1-3 metriä. Kalliopinnan arvioitu korkeustaso on noin +2,5-+3.

Alustavan yleissuunnitelman mukaan alikulkukäytävän silta perustetaan anturaperustuksin kantavan maan varaan.

Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, että maaperä olisi pilaantunut.

Ympäristöhäiriöt

Huopalahdentien liikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu pistelaskennan avulla. Raskaan liikenteen osuuden 5 % ja nopeusrajoituksen 40 km/h on oletettu pysyvän nykyisinä. Ennusteen mukaan mitoittava päiväajan keskiäänitaso Lääkärikeskus Dextran julkisivun kohdalla tulee kasvamaan nykyisestä enintään arvoon 70 dB vuoteen 2025 mennessä.

Jotta valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot sisällä täyttyisivät, on ehdotuksessa merkitty tontin 30112/7 rakennuksen päädyille ja Huopalahdentien puoleisille rakenteille ääneneristävyysvaatimus 35 dB(A) liikennemelua vastaan.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Alikulun rakentamisen myötä kevyen liikenteen turvallisuus Munkkivuoren ja Niemenmäen välillä paranee. Lisäksi asemakaavan muutos parantaa kevyen ja joukkoliikenteen käyttäjille Munkkivuoren ostoskeskuksen tarjoamien palvelujen saavutettavuutta.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:
 

 

Alikulkutunneli

1 140 000 euroa

Johtosiirrot

225 000 euroa

 

Yhteensä

1 365 000 euroa
 

Toteutus Huopalahdentien alikulku rakennetaan todennäköisesti vuonna 2007. Katusuunnittelu alikulun kohdalle on parhaillaan käynnissä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.2.2005). Hanketta on valmisteltu Munkkivuoren ostoskeskuksen ja sen ympäristön kehittämissuunnittelun yhteydessä.

Vireilletulosta on ilmoitettu myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä suunnitteluaineistoa ja luonnosta asemakaavan muutosperiaatteiksi esiteltiin yleisötilaisuudessa 7.3.2005.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa ja Munkkiniemen kirjastossa 7.11.-25.11.2005. Huopalahdentien alikulkua ja viereistä Ulvilantie 2a uuden toimistotalotontin asemakaavan muutosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.11.2005 Munkkivuoren ala-asteen tiloissa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kiinteistöviraston tonttiosaston, kaupunginmuseon, Helsingin Energian ja Helsingin Veden kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Liikennesuunnitelmaa tehtäessä tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa alikulku joko Huopalahdentien ja Ulvilantien pohjoisemman tai eteläisemmän risteyksen yhteyteen, mutta käytettävyyden ja liikenteen sujumisen kannalta alikulun sijoittaminen ostoskeskuksen keskiakselin kohdalle osoittautui parhaaksi.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse neljä muutosluonnosta koskevaa mielipidettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Suullisissa puhelimitse ja keskustelutilaisuudessa esitetyissä mielipiteissä alikulun rakentamista pidettiin kannatettavana ja hyvänä asiana. Alikulun viihtyisyydestä ja turvallisuudesta oltiin jossain määrin huolestuneita.

Asunto Oy Ulvilantie 2 (17.11.2005) sekä Erat Hairedin ja Anne-Mo Rundt-Hairedin (21.11.2005) ilmoittavat mielipiteissään pitävänsä Huopalahdentien alikulkua myönteisenä hankkeena.

Senaatti-kiinteistöt ilmoittaa (4.11.2005) mielipiteessään, ettei kaavahanke liity suoranaisesti sen hallinnoimiin kiinteistöihin ja ettei sillä ole huomauttamista kaavaluonnokseen.

Munkkivuoren Ostoskeskus Oy (27.11.2005) ilmoittaa mielipiteessään pitävänsä liikenneturvallisuuden lisäämistä Huopalahdentiellä ja ostoskeskuksen alueella erittäin kannatettavana. Ostoskeskus katsoo kuitenkin, ettei kaavaluonnoksessa ole esitetty Huopalahdentien ali kulkeville polkupyöräilijöille ja huoltokoneille toimivaa jatkoyhteyttä ostoskeskuksen puolella tietä ja että mm. pyöräliikenne jatkuu ostoskeskuksen pihan läpi. Ostoskeskus esittää harkittavaksi, alikulun toteuttamista siten, että Huopalahdentien länsipuolella sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden sisään- ja ulostulo tapahtuisi nykyisen jalkakäytävän vieressä Huopalahdentien suuntaisesti. Ostoskeskus pitää erittäin tärkeänä, että alikulkuyhteys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sen vaatimat uudet liikenneväylät eivät vaaranna Munkkivuoren Ostoskeskus Oy:n suunnitteilla olevaa kehittämishanketta.

./. Kirje on jaettu esityslistan liitteenä.

Esittelijä

Suunnittelussa on pyritty alikulun selkeyteen, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. Suora ja melko leveä kulkuyhteys on turvallinen liikenteellisesti ja parempi myös käyttäjien turvallisuudentunteen kannalta. Alikulut mielletään helposti kaupunkiympäristön vaarallisimmiksi paikoiksi ja suoran alikulun etuna on, että sen pystyy hahmottomaan kerralla eikä epätoivottu vastaantulija pääsee yllättämään kulman takaa. Ostoskeskuksen ehdottama alikulun sisään ja ulostulon kääntäminen Huopalahdentien suuntaiseksi tekisi alikulkuun jopa alle 90 asteen käännöksen. Kulman ympäri menevän pyöräliikenteen saaminen turvalliseksi vaatisi huomattavasti lisätilaa ja eikä kääntyvä alikulku luultavasti olisi kävelijöillekään yhtä houkutteleva.

Kaavaehdotuksessa on idästä päin tuleva pyöräliikenteen suunniteltu kääntyvän alikulun jälkeen suoraan etelään. Kaavaehdotuksessa tontin 30112/7 länsireunaan on varattu 3,5 metriä leveä jalankululle ja pyöräilylle sekä huoltoajolle varattu alueen osa. Tavoitteena on, että myöhemmin ostoskeskukselle mahdollisesti tehtävässä asemakaavan muutoksessa voitaisiin turvata samanlainen liikenneyhteys myös pohjoiseen päin. Kaupunkisuunnitteluvirasto on yhteistyössä ostoskeskuksen kanssa jatkotyöstänyt ostoskeskuksen kehittämissuunnitelmaa ja laatinut työohjelmaa ostoskeskuksen laajentamisesta teetettävää konsulttityötä varten. Virasto on esittänyt, että ostoskeskuksen sisäpihan ja alikulun väliin voitaisiin sijoittaa kioskimainen rakennus. Kioskirakennus estäisi pyöräilijöitä ajamasta suoraan alikulusta ostoskeskuksen pihalle, ohjaisi alikulusta tulevan liikenteen luontevasti kääntymään sille varatuille reiteille ja samalla palauttaisi ostoskeskuksen sisäpihalle sen alkuperäistä ilmettä.

Tilastotiedot

 
 

Voimassa oleva asemakaava

 
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)

5 636

10 350

 

Katu

5 344

0

 

Puisto (P)

2 554

0

 

Yhteensä

13 534

10 350

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)

4 186

5 800

 

Katu

8 150

0

 

Puisto (VP)

1 198

0

 

Yhteensä

13 534

5 800

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11534 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Kuutti Anu, arkkitehti, puhelin 169 4412
Koivunen Pirjo, insinööri, puhelin 169 3521
Salonen Peik, insinööri, puhelin 169 4272
Neuvonen Matti, diplomi-insinööri, puhelin 169 4358

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11534

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Mielipidekirje


Alkuun

5

LAAJASALON KAITALAHDEN TONTTEJA 49174/26 JA 27 KOSKEVA ASEMAKAAVAN
MUUTOSEHDOTUS (NRO 11525)

Kslk 2006-117,  MV 16.2.2006,
 

Päätie 3 - 5, karttaruutu J3/R3, hankenro 600

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49174 tontteja 26 ja 27 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Alueen sijainti Alue sijaitsee Kaitalahdessa Päätien alkupäässä.

Aloite
 

Tonttien 49174/26 ja 27 omistajat ovat 19.1.2006 hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että tonteista muodostuva kiinteistö voidaan jakaa kahteen yhtä suureen osaan.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1987. Kaavan mukaan kiinteistö kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen, jolla ympäristön erityispiirteet säilytetään ja uudisrakennukset on erityisen huolellisesti sovitettava maastoon korkeussuhteet ja puusto huomioon ottaen sekä sopeutettava vanhaan rakennuskantaan. Vanha rakennus on merkitty suojeltavaksi (sr-2). Rakennusoikeutta sen lisäksi on 160 ja 220 m2 kerrosalaa osoitettuna kahdelle eri rakennusalalle.

Maanomistus

Muutosalue on yksityisomistuksessa.

Nykytilanne

Kaitalahden omakotialue on kaavoitettu alhaisella tehokkuudella johtuen öljysataman läheisyydestä ja kallioisesta maastosta. Muutosalueella on 1930-luvulla rakennettu omakotitalo, joka sijaitsee rinteessä keskellä kiinteistöä. Koillispuoleisella naapuritontilla on 1960-luvulla poikkeusluvalla rakennettu rivitalo ja lounaispuolella uusia omakotitaloja.

Tavoitteet Rakennusoikeudet ja rakennusalat määritellään niin, että kiinteistö voidaan jakaa kahteen yhtä suureen ja mahdollisimman samanarvoiseen osaan.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Rakennusaloja ja niille merkittyjä rakennusoikeuksia muutetaan niin, että tontinjako voidaan tehdä tarkoituksenmukaisella tavalla. Uudisrakennuksen sijoittamista rinteeseen helpotetaan rakennusalan rajojen tarkistuksella. Pienen rakennusoikeuden noston jälkeen kiinteistön rakennusoikeus on edelleen korttelissa ja Kaitalahdessa yleisesti noudatetun tehokkuusvaihtelun puitteissa.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 3 097 m2. Muutoksen jälkeen suojellussa talossa on 100 m2 kerrosalaa sekä yhteensä 400 m2 kerrosalaa muilla rakennusaloilla. Tonttitehokkuudeksi muodostuu 0,16.

Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristön erikoispiirteet
säilytetään (AO/s)

AO/s-aluetta koskee edelleen määräys, jonka mukaan uudisrakennukset on erityisen huolellisesti sovitettava maastoon korkeussuhteet ja puusto huomioon ottaen sekä sopeutettava vanhaan rakennuskantaan. Kadun varteen osoitetaan kahdelle rakennusalalle 150 m2 ja 100 m2 kerrosalaa. Kerrosluku on kaksi. Rinteeseen, suojeltavan rakennuksen pohjoispuolelle osoitetaan 150 m2 kerrosalaa. Kerroslukumerkintä on 1/2 k I, eli rakennuksessa saa yhden asuinkerroksen lisäksi puolet kellarikerroksesta olla asuintiloja. Pohjoisemman rakennusalan rajaa siirretään niin, että se on osalla matkaa neljän metrin päässä naapuritontin rajasta ja osalla matkaa kauempana tontinrajasta. Uudisrakennuksissa enintään 70 % kerrosalasta saa sijoittaa yhteen kerrokseen. Suojeltavan rakennuksen likimääräinen kerrosala on 100 m2.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Muutokset voimassa olevaan kaavaan nähden ovat vähäisiä eikä niillä ole mainittavaa merkitystä kaavan toteuttamisen vaikutusten kannalta. Tarkistamalla rinteeseen sijoittuvan rakennusalan rajoja helpotetaan uudisrakennuksen sopeuttamista maastoon. Tämä sekä kerrosluvun muutos on todennäköisesti omiaan vähentämään uudisrakentamisen naapurille aiheuttamaa haittaa siitä huolimatta, että rakennusalan etäisyys naapuritontin rajasta pienenee.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille tonttien 49174/26 ja 27 omistajien hakemuksen johdosta (saapunut 23.1.2006).

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 6.2.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Näistä pyydettiin esittämään mielipiteitä 24.2.2006 mennessä.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse kaksi asemakaavan muutosluonnosta koskevaa huomautusta ja Museoviraston lausunto. Lisäksi puhelimitse on esitetty suullinen mielipide, jonka johdosta on tehty eteläisemmän rakennusalan rajaa koskeva tarkistus.

Saapuneet kirjeet (3 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä.

Museovirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

Asukas on ilmoittanut (23.2.2006), etteivät Päätie 8:n asukkaat vastusta asemakaavan muutosta. Toiveena esitetään, että rinteessä oleva vanha rakennus jäisi näkyviin Päätielle. Uusien rakennusten alimman kerroksen tulisi sijaita osin maan alla kuten vanhassa huvilassakin ja pintaverhouksen tulisi olla puuta ja muotojen noudattaa 30-luvun henkeä.

Esittelijä

Uudisrakennusten rakennusalat sijoittuvat Päätien varrelle niin, että vanha talo näkyy rakennusten välistä, jopa hieman paremmin kuin voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennettaessa. Alavan maaston takia uudisrakennuksiin tuskin tulee kellarikerrosta; vanhassa rakennuksessa on kahden asuinkerroksen lisäksi tielle päin maanpäällinen kellarikerros. AO/s-korttelialueella uudisrakentaminen on kaavamääräyksen mukaan sopeutettava vanhaan rakennuskantaan.

Kolme naapuritontilla olevan rivitalon asukasta ovat huomauttaneet (23.2.2006) siitä, että kaavanmuutokseen ei ole liitetty lopullisia rakennussuunnitelmia. He eivät hyväksy rinteessä olevan rakennusalan rajan siirtämistä lähemmäksi rivitalotontin rajaa. He toivovat, että uudisrakennus sijoittuisi tontin 49174/26 yläosaan poikittain, jolloin muodostuisi mahdollisimman vähän näköestettä ylempien rivitaloasuntojen ja uudisrakennuksen väliin.

Esittelijä

Pientaloalueen kaavanmuutoksia laadittaessa harvoin on olemassa suunnitelmia rakennettavista taloista eivätkä talosuunnitelmat olisi sitovia jos niitä olisi. Asemakaavan tarkoituksena on määritellä puitteet hyväksyttävälle rakentamiselle. Nykyinen asemakaava olisi sallinut kaksikerroksisen rakennuksen sijoittumisen rivitalon suuntaisesti noin 22 metrin päähän rivitalon ylimmästä asunnosta. Rinteessä olevan rakennusalan rajan siirtämisellä lähemmäksi tontinrajaa, jolloin uudisrakennuksen etäisyydeksi rivitalosta tulee noin 20 m, helpotetaan talon sijoittamista rinteeseen nähden huomauttajien tarkoittamalla tavalla. Mielipiteen johdosta on kuitenkin tehty pieni muutos rakennusalan rajaan niin, että se on osalla matkaa kauempana rivitalotontin rajasta kuin 4 m. Merkitsemällä uudisrakennuksen kerrosluvuksi 1/2 k I rajoitetaan uudisrakennuksen korkeutta, mikä myös on omiaan vähentämään siitä aiheutuvaa haittaa. Muutos ei näin ollen aiheuta rivitalon asukkaiden elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä verrattuna voimassa olevan asemakaavan mahdollistamaan rakentamiseen.
 

Tilastotiedot

 
 

Voimassa oleva asemakaava

 
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Erillispientalojen korttelialue (AO/s)

3 097

380 + sr-2

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Erillispientalojen korttelialue (AO/s)

3 097

500

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta hakijalta perittäneen 900 euroa.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11525 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Kåhre-Maury Inga, arkkitehti, puhelin 169 4381

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11525

 

Liite 3

Mielipidekirjeet


Alkuun

6

KONTULAN PIENTALOALUEEN ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUSTA
KOSKEVAT MUISTUTUS JA LAUSUNNOT (NRO 11427)

Kslk 2001-1757, Khs 2005-1600/523 1.12.2005, Khs 2005-1600/523 21.11.2005

Karttaruutu K5/R4, K6/R1, hankenro 755

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.5.2005 lähettää 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula) kortteleita 47188-47195, korttelin 47196 tontteja 6-8 ja 12, korttelia 47197 sekä katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11427 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kontulan pientaloalueen eteläosa säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Tonttitehokkuus nostetaan luvusta 0,2 lukuun 0,25. Asemakaavan muutoksessa rajoitetaan asuntojen lukumäärää ja tontin minimikokoa.

Alueen omakotitaloista esitetään 36 ympäristön kannalta arvokasta rakennusta suojeltavaksi siten, että niitä saa korjata ja laajentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla, mutta niitä ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.8.-19.9.2005. Ehdotusta vastaan on tehty yksi muistutus. Helsingin Energia, kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, kaupunginmuseo, Museovirasto, Helsingin ympäristökeskus ja Helsingin Vesi ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa. Muistutus ja lausunnot on jaettu esityslistan liitteenä.

Muistutus Ann Marie ja Antero Kaukonen (tontin 47197/16 omistajat) viittaavat (15.9.2005) muistutuksessaan aiemmin esittämiinsä kannanottoihin ja esittävät lisäksi mm.:

Asuintalostamme on suojeltavaksi esitetty ns. alkuperäistä osaa, mitä vastustamme seuraavilla perusteilla:

Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjan mukaan edellytys rakennuksen suojelulle on, että rakennuksen tulee edustaa hyvin oman aikansa rakentamistapaa, ja jos sitä on laajennettu tai muutettu, muutokset on tehty rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Talomme laajennuksen tyyli poikkeaa oleellisesti suojeltavaksi esitetystä päärakennuksestamme. Eroavaisuuksia ovat mm. ikkunajako, kattokulma, perustukset ja räystäät. Päärakennuksen kattopellin uusiminen johtaisi mielettömään tilanteeseen, laajennuksen aaltopellin vierelle tulisi korjausohjeen mukaan laittaa sileä pelti kattohuopa tai tiili.

Pöytäkirjassa todetaan, että korttelissa 47197 on yhdeksän suojeltavaksi esitettyä rakennusta, jotka kaupunkikuvassa muodostavat ryhmän. Tätä käytetään suojeluperusteena. Mainitut rakennukset muodostavat ryhmän vain ilmasta katsottuna. Rakennuksia ei näe kerralla vaan enintään 4-5 samanaikaisesti ja näkymää rumentavat modernit rakennukset. Mikäli rakennusoikeutta korotetaan, voidaan "ryhmälle" lopullisesti sanoa hyvästit.

Vastustamme tehokkuusluvun nostamista kiinteistömme kohdalta. Lisärakentaminen alueellamme on, ellei nyt aivan mahdotonta, niin ainakin vastoin kaikkea sitä millä hurskastellaan kun perustellaan suojelutarpeita.

Tehokkuusluvun nostaminen ilman omistajan halua on ristiriitaista kaikkea omaehtoista suojelua vastaan: rajoitetaan lisärakentamista tai saneerausta nykyaikaisin menetelmin, yllytetään lisärakentamaan kohoavan kiinteistöveron vastineeksi ja kuitenkin toivotaan että puutarhamainen maisema säilyy. Mielestämme mieluummin tehokkuusluvun nosto kuin suojelu.

Esittelijä

Tontilla 47197/16 sijaitsevaa vuonna 1946 rakennettua rakennusta on myöhemmin laajennettu lisäsiivellä, joka eroaa tyyliltään vanhasta osasta ja edustaa nykyaikaista rakennustapaa ja tekniikkaa. Suojelumerkinnällä sr-3 ei haluta estää rakennusten laajentamista eikä muuttamista, mikäli se tapahtuu rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Asemakaavaosasto katsoo neuvoteltuaan kaupunginmuseon kanssa, että rakennuksessa suojeltavaksi merkityssä osassa tehdyt muutokset eivät ole niin suuria, että ne heikentäisivät olennaisesti rakennuksen historiallista arvoa.

Kaavaselostuksen liitteenä olevan suojeltavien rakennusten korjausohjeen tarkoituksena on vähentää rakennussuojelua koskevia ennakkoluuloja sekä auttaa jälleenrakennuskaudelta olevan rakennuksen omistajaa peruskorjauksen suunnittelussa. Korjausohje on tarkoitettu myös suositukseksi rakennuslupaviranomaisille. Sopivat rakennusmateriaalit mm. kattopinnoite voidaan valita tarkoituksenmukaisella tavalla tapauskohtaisesti. Jatkossa olisi syytä tutkia tarkemmin myös uusien materiaalien ja rakennusmenetelmien soveltuvuutta vanhojen rakennusten korjaamiseen, mikä muistutuksessakin nähdään ongelmana.

Muistutuksessa katsotaan, että korttelissa 47197 olevat suojeltavaksi esitetyt rakennukset eivät kaupunkikuvassa muodosta ryhmää, vaan niistä näkee kerrallaan enintään 4-5 rakennusta. Esittelijä toteaa, että kaavamuutosalueella ei ole enää jäljellä yhtenäisiä jälleenrakennuskauden rakennusryhmiä, mutta historiallisen kerroksellisuuden säilymiseksi kaupunkikuvassa myös pienet jopa kolmen rakennuksen ryhmät ovat tärkeitä. Tontilla 16 oleva rakennus kuuluu olennaisesti Häklinkujan varren rakennusryhmään, joten suojelumerkinnän poistaminen ei ole perusteltua. Esittelijä viittaa rakennussuojelun osalta Helsingin kaupunginmuseon kaavamuutoksesta antamaan lausuntoon.

Muistutuksessa viitataan ristiriitaan suojelun ja tehokkuusluvun nostamisen välillä sekä katsotaan, että kaavamuutos estää lisärakentamista ja saneerausta nykyaikaisin menetelmin. Tontin 47197/16 pinta-ala on 1 199 m2, nykyinen rakennusoikeus on 240 k-m2, ja uusi rakennusoikeus olisi 300 k-m2. Koska nykyinen rakennus on rekisteritietojen mukaan 140 k-m2, niin tontille jäisi kaavamuutoksen jälkeen käyttämätöntä rakennusoikeutta 160 k-m2. Tämä mahdollistaisi toisen omakotitalon rakentamisen tontille. Kaavamääräysten mukaan se olisi mahdollista nykyistä asuinrakennusta purkamatta. Näin ollen rakennusoikeuden lisäys ja rakennussuojelu eivät ole ristiriidassa. Kaavamuutos ei edellytä toisen rakennuksen rakentamista tontille. Rakennusoikeuden lisäys tontilla olisi 60 k-m2, ja kiinteistöveron nousu vastaa vain tätä kerrosalan lisäyksen osuutta verosta.

Esittelijä ei katso olevan perusteita muuttaa tehtyä ehdotusta.

Lausunnot Helsingin Energialla, Helsingin ympäristökeskuksella ja yleisten töiden lautakunnalla ei ole ehdotukseen huomautettavaa.

Helsingin kiinteistölautakunta toteaa mm., että alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta neljää omakotitonttia sekä kahta pientalotonttia, jotka kaupunki on luovuttanut pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tonttitehokkuuden lisäys on 6 173 k-m2, mikä vastaa 40 omakotitaloa. Tämä lisärakentamismahdollisuus on tervetullut, vaikka se toteutuneekin melko hitaasti.

Tonttien jakaminen voi olla hankalaa, koska kaikilla alueen tonteilla on jo asuinrakennus, joka usein sijoittuu niin että tontin jakaminen on vaikeaa. Lisäksi vanhimpia rakennuksia esitetään suojeltaviksi. Tontin käytön voi kuitenkin jakaa myös hallinnanjakosopimuksella.

Kaupungin vuokraamille tonteille tulee 25 % lisää rakennusoikeutta. Mikäli tonttien vuokralaiset haluavat ottaa lisärakennusoikeuden käyttöön, uusitaan vuokrasopimukset. Vuokraa ei tarkisteta pelkästään asemakaavan muutoksen takia.

Jostain syystä alueen eteläosasta on jätetty tontti 47196/1 kaavaehdotuksen ulkopuolelle. Jos tontti olisi ollut muutoksessa mukana, olisi sen vieressä oleva nähtävästi tarpeeton EV-alue voitu muuttaa pientalojen kortteliksi. Kiinteistölautakunnan mielestä ko. alueelle tulisi myös laatia asemakaavan muutos.

Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta koska se mahdollistaa pientalojen lisärakentamisen ja laajentamisen.

Esittelijä

Tonttia 47196/1 koskeva kaavamuutos on valmisteltu erillisenä kaavamuutoksena nro 11434, jota kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut 26.5.2005. Tämä tonttikohtainen kaavamuutosehdotus on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston käsittelyyn samanaikaisesti nyt käsiteltävänä olevan kaavamuutosehdotuksen kanssa.

Tontti 47196/1 jätettiin Kontulan pientaloalueen eteläosan kaava-alueen ulkopuolelle, koska suunnitelmat Häklinkujan jatkamisesta Lallukantielle olivat keskeneräisiä, eikä ollut tiedossa tulisiko tontin rajoja muuttaa. Lausunnossa mainittu EV-alue sisältyy Myllypuron keskuksen itäosan kaava-alueeseen, jonka asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä.

Helsingin kaupunginmuseo

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen siten, että myös rakennussuojelulliset näkökohdat otetaan huomioon. Alueen ilme muuttuu tiiviimmäksi, mutta säilyy kuitenkin edelleen omakotialueena.

Kaupunginmuseo toteaa, että täydennysrakentaminen väistämättä tulee muuttamaan alueen alkuperäistä, väljää kaupunkirakennetta ja vehreää kokonaisilmettä tiiviimmäksi. Kaavamuutosehdotuksessa on kuitenkin asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritty huomioimaan ja tukemaan alueen luonteen kannalta olennaisen rehevän kasvillisuuden ja puuston säilyttämismahdollisuuksia. Erityisesti katutilan vehreän ilmeen säilyttäminen on haluttu turvata kiinnittämällä istutusten lisäksi huomiota myös pihateiden pintamateriaalien soveltuvuuteen.

Alueella sijaitsevat 36 jälleenrakennuskauden pientaloa esitetään suojeltavaksi. Suojeltavaksi esitetyt rakennukset muodostavat säilyneitä kokonaisuuksia muuten rakennuskannaltaan jo suhteellisen kerroksiseksi muotoutuneella alueella tai ne ovat kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Kaupunginmuseo pitää suojelumerkintöjä perusteltuina. Asemakaavaselostuksen liitteenä oleva, suojeltavaksi esitettyjen rakennusten korjausohje on merkittävä, rakennusten ominaisluonteen vaalimista tukeva ja selventävä osio.

Kaupunginmuseo pitää erityisen tärkeänä, että alueella säilyy myös sen vanhinta rakennuskantaa antamassa ajallista syvyyttä ja rikkautta.

Alueella sijaitsevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet ovat muinaismuistolailla suojeltuja. Nämä asuintonteille sijoittuvat tuliasemat ja taisteluhaudat on asemakaavaan merkitty asianmukaisesti suoja-alueineen.

Museovirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunnon antaa Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin Vesi esittää lausunnossaan, että kaavakarttaan tulee merkitä yleisen vesihuoltoverkoston suoja- ja kunnossapitoalueina toimivat johtokujat niiden tonttien kadunpuoleisiin reunoihin, joissa katualueella on kunnallisteknisiä johtoja lähellä tonttien rajaa. Merkinnän lisäys koskee 18 tonttia. Tonteille 47189/2 ja 3 merkitty johtokuja-alue tulee tarkistaa rakennetun vesihuoltolinjan todellista sijaintia vastaavaksi. Johtokuja-alueilta on poistettava istutettava alueen osa merkinnät.

Esittelijä

Katujen varsien vehreät istutusalueet ovat ominaisia Kontulan pientaloalueelle. Tästä syystä istutusvyöhykettä koskeva asemakaavamerkintä on Helsingin Veden lausunnosta poiketen säilytetty asemakaavan muutosehdotuksessa myös niillä kadunvarsitonteilla, joissa maanalaiset johdot kulkevat lähellä tontin kadunpuoleista rajaa. Näille tonteille on kuitenkin merkitty istutettavan alueen osan päälle maanalaista johtoa varten varatut alueen osat, joihin ei saa istuttaa puita eikä syvälle juurtuvia pensaita. Lisäksi tonteille 47189/2 ja 3 merkitty johtokuja-alue on tarkistettu rakennetun vesihuoltolinjan todellista sijaintia vastaavaksi.

Muutettu asemakaavan muutosehdotus on lähetetty 20.1.2006 niille osallisille, joita tämä muutos koskee. Muutoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa, jolle ei saa istuttaa puita eikä syvälle juurtuvia pensaita on merkitty seuraavien tonttien kadunpuoleisiin reunoihin: tontit 47188/12, 47189/3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10, 47190/17, 47192/2, 47192/3, 47192/5, 47193/5, 47197/4, 16 ja 20. Lisäksi tonteille 47189/2 ja 3 merkitty johtokuja-alue on tarkistettu rakennetun vesihuoltolinjan todellista sijaintia vastaavaksi. Tonttien osoitteet, joita tämä muutos koskee, ovat: Humikkalantie 4, 6, 8 ja 16, Parikkalantie 6, 8, 12, 14, 16, 18 ja 20, Raussintie 3, Klamintie 7 ja 14, Häklinkuja 7 ja 8.
 

Jatkotoimenpiteet

Esittelijän mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Vartio- ja Mellunkylän Kiinteistöyhdistys ry. on pyytänyt 22.12.2004 asemakaavan muutosluonnoksesta antamansa mielipiteen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisen perustellun kannanoton esittämiinsä huomautuksiin ja 67 §:n mukaista ilmoitusta kaavan jatkokäsittelyn tuloksesta.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 26.5.2005 päivätyn ja 9.3.2006 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11427 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät muistutus ja annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Ann Marie ja Antero Kaukoselle ja Vartio- ja Mellunkylän Kiinteistöyhdistys ry.:lle.

Lisätiedot:
Asikainen Arja, teknikko, puhelin 169 4367
Makkonen Leena, arkkitehti, puhelin 169 4289

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11427

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Kontulan pientaloalueen eteläosan korjausohjeet

 

Liite 5

Muistutus

 

Liite 6

Lausunnot


Alkuun

7

LAUSUNTO TÄYDENNYSRAKENTAMISSELVITYSTÄ KOSKEVASTA
KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄSTÄ TOIVOMUSPONNESTA

Kslk 2005-467, Khs 2005-1411/622 16.6.2005

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 8.6.2005 vuokratonteilla tapahtuvan täydennysrakentamisen edistämisperiaatteet. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi toivomusponnen, joka kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus käynnistää täydennysrakentamisselvityksen lähinnä kerrostalokäyttöön kaavoitetuilla kaupungin vuokratonttialueilla. (Kauko Koskinen, äänin 69- 4)

Ponnen johdosta kaupunkisuunnittelulautakuntaa on pyydetty antamaan kaupunginhallitukselle lausunto 31.3.2006 mennessä.
 

ESITTELIJÄ

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan täydennysrakentamisen yleissuunnitelmaa, joka tehdään pääosin vuosina 2006-2007. Sen lähtökohdat on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakuntaan huhtikuussa 2006. Yleissuunnitelmassa käsitellään tonttien sisäistä täydennysrakentamista yhtenä teemana.

Työryhmä, joka asunto-ohjelman 2004-2008 mukaisesti selvitti kaupungin omistaman aravavuokra-asuntokannan peruskorjaustoiminnan menettelytapoja ja kehittämistä, totesi selvityksessään 20.6.2005 kaupungin omien kiinteistöyhtiöiden täydennysrakentamisesta mm.:

"Täydennysrakentamista kaupungin vuokratonteilla pyritään edistämään kaupunginvaltuuston 8.6.2005 hyväksymän periaatteen mukaisesti siten, että kaavoituksen tuomasta arvonnoususta maksetaan tontin vuokramiehelle ns. lisärakentamiskorvaus käytettäväksi mm. peruskorjauksiin ja ympäristöinvestointeihin. Samanlaisella menettelyllä täydennysrakentamista voitaisiin edistää myös kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden tonteilla.

Peruskorjauksen yhteydessä toteutettavan täydennysrakentamisen mahdollisuudet tulisi selvittää järjestelmällisesti esimerkiksi kiinteistöyhtiöiden kiinteistöstrategioiden yhteydessä. Kiinteistöyhtiöt velvoitettaisiin selvittämään peruskorjattavien kiinteistöjen täydennysrakentamismahdollisuudet yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Kiinteistöyhtiöt tekisivät tai teettäisivät konsultilla suunnitelmat asemakaavan muutoksen pohjaksi, kaupunkisuunnitteluvirasto tekisi asemakaavan muutoksen ja kiinteistövirasto laskelmat lisärakennusoikeuden korvauksesta."

Esittelijä toteaa, että työryhmän ehdotus osoittaa konkreettisesti, miten ponnen tarkoittamaa selvitystä voidaan näiden tonttien osalta toteuttaa. Yhtiö neuvottelee asemakaavaosaston edustajan kanssa heti lisärakennushankkeen käynnistyessä ja sovitaan jatkomenettelystä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on vuorostaan valmis sovittamaan näitä kohteita lähivuosien kaavoitusohjelmaan. Yhtiön tulee puolestaan valmistella rakennussuunnitelmien ohella täydennysrakentamisen taloudellisuustarkastelut ja huolehtia asukkaittensa informoinnista. Menettely on sama myös yksityisen yhtiön vuokraamalla tontilla.

Kattavan tonttikohtaisen selvityksen tekeminen ei ole mahdollista, koska aloite tonttikohtaiseen täydennysrakentamiseen on ensi sijassa vuokratontin vuokramiehen. Kaupunginvaltuuston em. periaatepäätös, kiinteistölautakunnan asiaa koskeva soveltamispäätös 13.12.2005 ja asiasta tiedottaminen ovat puolestaan kaupungin toimenpiteitä.

Kiinteistövirastosta saadun tiedon mukaan kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoittamia täydennysrakentamishankkeita on vireillä tai tulossa vireille tällä hetkellä kymmenen.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Piimies Kari, toimistopäällikkö, puhelin 169 4382
Helasvuo Tuula, toimistopäällikkö, puhelin 169 4331
Lahti Markku, toimistopäällikkö, puhelin 169 2585


Alkuun

1

HUOMIOVALOJEN RAKENTAMINEN TEHTAANKADUN JA LAIVURINKADUN LIITTYMÄÄN

Kslk 2006-199, Eteläiset kaupunginosat ry 2.2.2006, Tehtaankadun ala-asteen
vanhempainyhdistys 3.2.2006

 

Eteläiset kaupunginosat ry on esittänyt 8.3.2005 sekä 29.9.2005 lähettämissään kirjeissään Tehtaankadun ja Laivurinkadun liittymän liikenneturvallisuuden parantamista. Laivurinkadun ylittävä suojatie Tehtaankadun pohjoispuolella on koettu vaaralliseksi. Suojatietä käyttävät muun muassa Tehtaankadun ala-asteen oppilaat Sepänkadun leikkipuistoon mennessään. Myös läheisen kaupan huoltoliikenne koettiin ongelmalliseksi.

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys esitti liikenneillassa 15.3.2005 liikenneturvallisuuden parantamista Tehtaankadun ja Laivurinkadun liittymässä.
 

ESITTELIJÄ

Vuorovaikutus

Liikennesuunnitteluosastolla laadittiin keväällä 2005 Tehtaankadun ja Laivurinkadun liittymästä suunnitelmaluonnos, jossa esitettiin Tehtaankadun ja Laivurinkadun liittymään muutoksia suojateiden merkintöihin, kadun päällysteisiin ja lastausruudun merkintöihin. Suunnitelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Eteläiset kaupunginosat ry:ltä ja Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistykseltä. Lausunnoissa katsottiin, että esitetyt muutokset eivät ole riittäviä ja esitettiin huomiovalojen asettamista Laivurinkadun ylittävälle suojatielle Tehtaankadun pohjoispuolelle. Eteläiset kaupunginosat ry teki 29.9.2005 uuden esityksen kyseisen liittymän turvallisuuden parantamiseksi. Kirjeessä esitettiin turvallisuuden parantamista Laivurinkadun ylittävällä suojatiellä huomiovaloin, lastausruudun sijainnin parantamista ja Laivurinkadun pyörätien siirtämistä kauemmaksi suojatiestä. Liikennesuunnitteluosasto jatkoi liittymän suunnittelutyötä edellä mainittujen lausuntojen ja kirjeen pohjalta.

Suunnitelma

Helsingissä jalankulkijoiden huomiovaloja on käytetty kantakaupungissa. Suojatiet, joille huomiovalot on asetettu, ovat olleet koulujen välittömässä läheisyydessä. Kohteisiin ei ole voitu tehdä erillisiä suojatievaloja, koska suojatiet ovat olleet liittymissä. Liittymien ohjaaminen kokonaan liikennevaloin on näissä kohteissa katsottu liian raskaaksi menettelyksi.

Tehtaankadun keskiarkivuorokausiliikennemäärä on Laivurinkadun itäpuolella noin 6 500 autoa. Vastaava luku Laivurinkadulla Tehtaankadun pohjoispuolella on noin 5 600 autoa. Vuosien 2000 - 2004 välisenä aikana liittymässä ei ole tapahtunut yhtään jalankulkijoiden poliisin tilastoimaa onnettomuutta.

Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu Tehtaankadun ja Laivurinkadun liittymästä liikennesuunnitelma, jossa esitetään huomiovalojen asettamista Laivurinkadun ylittävälle suojatielle Tehtaankadun pohjoispuolelle. Huomiovalojen asettaminen liittymään katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, koska suojatietä käyttävät koulusta leikkipuistoon menevät lapset.

Suunnitelma sisältää seuraavat muutokset nykytilanteeseen:
 

 

-

Asetetaan huomiovalot Laivurinkadun ylittävälle suojatielle Tehtaankadun pohjoispuolelle.
 

 

-

Uusitaan suojatien tiemerkinnät ja muutetaan suojatien leveyttä vastaamaan paremmin jalankulkijoiden kulkusuuntia.
 

 

-

Rakennetaan erotuskaistat huomiovaloin ohjatun suojatien kulmiin. Erotuskaistoilla ohjataan jalankulkijat huomiovalojen ilmaisimien kohdalle.
 

 

-

Rakennetaan kaide liittymän koilliskulman jalkakäytävälle estämään jalankulku suojatien ulkopuolelta Laivurinkadun ylitse.
 

 

-

Jatketaan Laivurinkadun ylätason pysäköintilevennystä Tehtaankadun liittymän suojatielle ja merkitään se lastausruuduksi.
 

 

-

Rakennetaan Laivurinkadun länsireunan pysäköintilevennys vastaamaan uuden suojatieleveyden vaatimuksia.
 

 

-

Rakennetaan valkoinen luonnonkiviraita Laivurinkadun länsireunalle raitiotiekiskojen kohdalle.
 

 

-

Siirretään Laivurinkadun länsireunan pyörätie kauemmaksi Laivurinkadun ylittävästä suojatiestä.
 

 

-

Muutetaan liittymän kaakkoisreunan reunakivilinjaa parantamaan suojatien ohjautumista jalkakäytävälle.
 

 

Suunnitelmasta on pyydetty lausunnot Eteläiset kaupunginosat ry:ltä ja Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistykseltä.

Eteläiset kaupunginosat ry katsoo, että ehdotetut muutokset vastaavat yhdistyksen näkemystä liikenneturvallisuuden parantamisesta kyseisessä liittymässä.

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys pitää positiivisena ja tervetulleena esitettyä liikennesuunnitelmaa. Suunnitelma vastaa yhdistyksen toiveita liittymän liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi yhdistys haluaa kiinnittää huomiota Tehtaankatu 11 ja 13 edustan jalkakäytävän pysäköintiongelmaan. Turvallisen koulumatkan varmistamiseksi tulisi estää autojen ajo jalkakäytävällä pollarein.

Liikennesuunnitteluosasto on pyytänyt Tehtaankatu 11 ja 13 taloyhtiöiltä kannanottoa pysäköinnin estämisestä ajoestein Tehtaankatu 11 ja 13 edustan jalkakäytävällä. Taloyhtiöt eivät ole vielä vastanneet osastolle. Kannanottojen jälkeen liikennesuunnitteluosasto tulee harkitsemaan ajoesteiden asettamista Tehtaankatu 11 ja 13 edustalle.

Suunnitelman kustannusennuste on 53 600 €, josta huomiovalojen osuus on 30 000 €. Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa vuoden 2006 aikana.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustusten 5445-3 mukaiset Tehtaankadun ja Laivurinkadun liittymän huomiovalojärjestelyt, joiden kustannusennuste on 53 600 euroa.

Pöytäkirjanote aloitteen tekijöille, poliisilaitokselle, yleisten töiden lautakunnalle, liikennelaitokselle ja liikennesuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Nikulainen Pekka, insinööri, puhelin 169 3464

LIITTEET

Liite 1

Piirustus 5445-3 (vain linkkinä)

 

Liite 2

Havainnekuva


Alkuun

2

OULUNKYLÄNTIEN, SILTAVOUDINTIEN, NORRTÄLJENTIEN JA MÄKITORPANTIEN
RISTEYKSEN LIIKENNESUUNNITELMA

Karttaruutu H6/R1, R2


 

 

Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu suunnitelma (piirustus 5437-34), jossa Oulunkyläntien, Siltavoudintien, Norrtäljentien ja Mäkitorpantien risteykseen esitetään rakennettavaksi kiertoliittymä. Nykyisin risteyksessä on liikennevalot. Risteyksessä on tapahtunut noin 30 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta vuodesta 1991 lähtien. Järjestelyllä parannetaan risteyksen liikenneturvallisuutta ja lyhennetään odotusaikoja. Oulunkyläntien liikennemäärä kyseisellä kohdalla on noin 8 000, Siltavoudintiellä noin 8 000, Norrtäljentiellä noin 4 000 ja Mäkitorpantiellä noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kiertoliittymä on esitetty rakennettavaksi korotettuna koko liittymän alueelta. Myös Mäkitorpantien ja Kylänvanhimmantien risteyksen suojatie on esitetty korotettavaksi. Siltavoudintiellä ja Mäkitorpantiellä kulkee erikoiskuljetusten reitti, joten kiertoliittymän keskisaarekkeen pohjoisosa on ajoradan kanssa samassa tasossa ja kiertotila on erotettu tältä osin irrotettavilla tolpilla. Erikoiskuljetusten reitti kulkee kiertoliittymän läpi molempiin suuntiin pohjoista kaistaa pitkin.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa numero 5437-34 esitetyn Oulunkyläntien, Siltavoudintien, Norrtäljentien ja Mäkitorpantien risteyksen liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste on 250 000 €.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, poliisilaitokselle ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Laaksonen Jari, insinööri, puhelin 169 3526

LIITE

Piirustus 5437-34


Alkuun

1

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452


Alkuun