K O K O U S K U T S U

Kokousaika

Torstai 1.12.2005 klo 15.00

Paikka

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali

Kansakoulukatu 3

 

Lautakunnan puheenjohtaja

 

a-asiat

VIRASTOPÄÄLLIKKÖ

1

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien vaali

2

3

Ilmoitusasiat

3

YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaluonnos

5

ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ

1

24.11.2005 pöydälle pantu asia
Konalan Aittatien pientaloja koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11458)

43

2

24.11.2005 pöydälle pantu asia
Vuosaari, Uutelan virkistysalueen ja Aurinkolahden itäosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 11480)

53

3

Etelä-Hermannin tontteja 21007/1 ja 21015/1 sekä katualuetta (nro 11481)

107

b-asiat

4

Meilahden liikuntapuistoa koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta esitetyt muistutukset ja annetut lausunnot (nro 11441)

124

5

Tapaninkylän tonttia 39111/20 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11502)

129

6

Suutarilan tonttia 40060/20 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11495)

132

7

Vartioharjun tonttia 45280/8 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11498)

135

8

Vartioharjun tonttia 45463/27 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11497)

138

9

Vartioharjun pientalotonttia 45473/6 koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11491)

141

10

Rakennuskiellon jatkaminen Vanhan Maunulan kortteleille (nro 11493)

144

11

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee uusien alueiden yksittäisten talojen ekologisia energiaratkaisuja

146

LIIKENNESUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ

1

Lausunto kaupunginvaltuuston toivomusponnesta, joka koskee lauttaliikenteen hyödyntämismahdollisuuksien tutkimista

150

2

Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee liikenneturvallisuuden parantamista risteysalueiden suojatiemerkintöjä kehittämällä

153

3

Oikaisuvaatimus, joka koskee sulkulaitteen asettamista Esikkopolulle

156

LAUTAKUNNAN PUHEENJOHTAJA

1

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjen päätösten seuraaminen

159


Alkuun

1

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

EHDOTUS

Kokous todettaneen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.


Alkuun

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI


Alkuun

3

ILMOITUSASIAT

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle on lähetetty tiedoksi seuraava kaupunginhallituksen päätös ynnä asemakaavaosaston ilmoitukset:

Kaupunginhallitus 21.11.2005

Kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se ota käsittelyynsä kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.11.2005 tekemiä päätöksiä.
(2005-1992)

Asemakaavaosaston ilmoitukset

1)

Keskuspuiston keski- ja pohjoisosissa ei ole asemakaavaa. Alueille laaditaan virkistysalueasemakaavat ja samalla koko Keskuspuistoon suunnitteluperiaatteet.

Luonnosta suunnitteluperiaatteiksi ja suunnittelualueelle tutkittavia hankkeita esitellään asukasillassa. Keskustelutilaisuus on tiistaina 13.12.2005 klo 18 Maunulan yhteiskoululla, Kuusikkotie 3.

Kaavaa valmistelee arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola, puhelin 169 4228.

2)

Lehtisaaren pohjoisosaan valmistellaan asemakaavan muutosta. Alueelle suunnitellaan kerrostalovaltaista asuinrakentamista sekä liike- ja palvelutiloja. Asemakaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi on syksyn 2005 aikana konsulttityönä laadittu kaksi viitesuunnitelmaa.

Viitesuunnitelmia esitellään osallisille keskustelutilaisuudessa maanantaina 12.12.2005 klo 18 Lehtisaaren kappelissa, Papinpöydänkuja 2.

Kaavaa valmistelevat arkkitehdit Tuomas Eskola, puhelin 169 4317 ja Anu Kuutti, puhelin 169 4412.

3)

Maunulan koillisosan asemakaavaluonnos on nähtävillä 7.12.2005-13.1.2006. Luonnoksessa esitetään noin 150 pientalon rakentamista Suursuon laidalle ja Pakilan eteläreunaan sekä yhden kerrostalotontin osoittamista Suursuontien ja Suursuonlaidan risteyksen länsipuolelle. Lisäksi Saarnaajantien eteläpuolen jälleenrakennuskauden rakennuksien suojelua tutkitaan.

Keskustelutilaisuus on torstaina 8.12.2005 klo 18 Pakilan yläasteen auditoriossa, Pakilantie 67.

Kaavaa valmistelee arkkitehti Sari Ruotsalainen, puhelin 169 4441.

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen päätöksen ynnä asemakaavaosaston ilmoitukset.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452


Alkuun

1

SÖRNÄISTENRANNAN-HERMANNINRANNAN OSAYLEISKAAVALUONNOS

Kslk 2004-405, HelSa 2004-124/522 30.4.2004, Helsingin kaupunkisuunnitteluseura - Stadsplaneringsällskape 30.4.2004, Innamaa Antero 29.4.2004, Kallio-Seura ym. 30.4.2004, Laakkonen Marja-Liisa s-posti 30.6.2004, Senaatti-kiinteistöt 30.4.2004, TUKES 5.11.2004, Ymk 411/470-04 28.4.2004

Osayleiskaavaluonnoksen suunnittelun perusteet
 






VUOSAAREN SATAMAN VAPAUTTAMAT ALUEET

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vuosaaren sataman perustamissuunnitelman vuonna 1996. Päätöksen toimeenpanoa koskevassa päätöksessään kaupunginhallitus kehotti kaupunkisuunnitteluvirastoa laatimaan kaavaehdotukset satamatoiminnoilta vapautuvista alueista. Vuosaaren satama on rakenteilla ja sen on arvioitu valmistuvan käyttöönotettavaksi vuoden 2008 loppuun mennessä.
 



VUOSISADAN SULJETTUNA OLLEET SATAMA-ALUEET AVAUTUVAT

 




MAAKUNTAKAAVA

 

 



YLEISKAAVA 2002

Uuteen suursatamaan keskitetään Helsingin merenkulun tavaraliikenne. Tämän seurauksena maankäyttöä muutetaan Sörnäisten (Kalasatama) satama-alueen lisäksi sekä Jätkäsaaren satama-alueella että Keski-Pasilan järjestelyratapihalla.

Päätös sataman rakentamisesta Vuosaareen merkitsee Helsingin kantakaupungin kenties suurinta maankäytön muutosta 1800-luvun loppupuoliskolla tapahtuneen teollistumisen jälkeen. Uuden sataman rakentaminen luo edellytyksiä paitsi mittavalle uudisrakentamiselle satamatoiminnoista vapautuville alueille myös kantakaupungin itärannan avautumiselle sataman taustalla olevien, tiiviisti rakennettujen kaupunginosien asukkaille. Raskaiden kuljetusten merkittävä väheneminen ja tavarasatamien rautatieliikenteen loppuminen synnyttävät laajemminkin mahdollisuuksia kantakaupungin ympäristön kohentamiselle.

Laajan satama-alueen vapautuminen satamatoiminnoilta muuttaa kantakaupungin maankäyttöä oleellisella tavalla: Ennen suljetut ranta-alueet vapautuvat nyt kaupunkilaisille yhtä hyvin kuin uusille asukkaille. Uudet asunnot tulevat sijaitsemaan Suomen tiheimmän työpaikkakeskittymän vieressä. Raskaat tavarasataman satamakuljetukset eivät enää rasita keskustan maankäyttöä. Lisäksi edullinen sijainti sekä ulosmenoteiden varsilla että toimivan joukkoliikenneverkon piirissä luovat otollisia edellytyksiä alueiden kehittämiselle.

Sijainti

Osayleiskaava-alue sijaitsee Helsingin itäisessä kantakaupungissa pitkänomaisena vyöhykkeenä kaupungin keskustaan idästä johtavan pääliikenneväylän (Kulosaaren sillan) molemmin puolin. Alue rajautuu lännessä kaupungin keskustasta pohjoiseen johtaviin pääkatuihin (Sörnäisten rantatie ja Hermannin rantatie), pohjoisessa Arabianrannan asuinalueen edustalla olevaan Toukolan rantapuistoon sekä idässä ja etelässä vesialueisiin.

Osayleiskaava-alueen maapinta-alue on noin 135 ha, josta rakennettua satama- ja teollisuusaluetta on 114 ha ja puistokäytössä 21 ha.

Helsingin kaupunki omistaa maan. Osa alueesta on vuokrattu yksityisille, osa kaupungin eri hallintokuntien käyttöön.

Maakuntakaava

Uudenmaan maakuntakaavassa Kalasataman alue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Hanasaaressa on energiahuollon alue. Itäväylän pohjoispuoliselle ranta-alueelle on merkitty virkistysaluevaraus, joka jatkuu yhtenäisenä vyöhykkeenä Toukolan rantapuistoon.

Yleiskaava 2002

Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 26.11.2003 oikeusvaikutteisena hyväksymä Yleiskaava 2002. Yleiskaava 2002:ssa Kalasataman alue on merkitty pääosin kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Tulevan Kalasataman metroaseman tuntumassa on keskustatoimintojen aluetta. Hanasaari A-laitoksen ja viereisen hiilikasan alue on esitetty muutettavaksi asuinalueeksi, uudemman Hanasaari B-laitoksen pohjoispuolella on teknisen huollon aluevaraus. Ranta-alue on varattu virkistysalueeksi, johon samalla rajautuu Helsinki-puisto.

Alueelle on merkitty suunnittelualuemerkintä. Yleiskaava esittää suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Yleiskaavassa alueen uudisrakentamiseksi on mitoitettu uutta kerrosalaa, joka sisältää 500 000 k-m2 asuntoja ja 340 000 k-m2 toimitilaa.
 

Nykyinen maankäyttö

 

 


 

Alueen eteläosan (Sörnäistenranta) nykyistä maankäyttöä luonnehtii teollisuus- ja satamaympäristö, joka antaa voimakkaan leimansa kaupunkikuvalle. Alueella toimii satama varastoineen ja laivoineen sekä välittömästi sen tuntumassa massiivinen voimalaitos hiilikasoineen.

Alueen pohjoisosan (Hermanninranta) maankäyttö on etupäässä varastointia: Autojen maahantuojien autovarastot ja veneiden talvisäilytys levittäytyvät laajoille kenttäalueille. Lisäksi alueella on kalanjalostushalleja ja elintarvikevarastoja. Alueen pohjoisimmalla osalla Kyläsaaressa on kaupungin rakennusviraston tukikohta ja tilapäisluonteista varastotoimintaa sekä tilapäisiksi suunniteltuja rakennustarvikeliikkeitä.

Alueen länsipuolella on kiinteä kaupunkirakenne pääkatujen varrella sijaitsevine toimitilavyöhykkeineen ja niiden taustalla olevine asuinkortteleineen. Asutus on tiivistä ja kerrostalovaltaista kantakaupungin tyyliin.

Alueen itäinen ranta samoin kuin osayleiskaava-alueen itäpuoliset saaret ja ranta-alueet ovat osa Helsingin Yleiskaava 2002:ssa määriteltyä Helsinki-puistoa. Tämä aluekokonaisuus ulottuu keskustan eteläpuoliselta merialueelta pohjoisen metsäalueisiin. Puistossa on edustettuna sekä kulttuurihistoriallisia että luonnonarvoja.

 

Rakennettu ympäristö



SUVILAHTI
Osayleiskaava-alueen nykyinen rakennuskanta on kokonaan 1900-luvulta. Se on kerrosalaltaan lähes 240 000 k-m2. Rakennuskanta muodostuu 120 rakennuksesta, jotka ovat erityyppisessä käytössä. Lähes 200 000 k-m2 eli n. 80 % alueen rakennuskannasta on teollisuus- ja varastokäytössä, mikä kuvastaa hyvin alueen nykyistä käyttötarkoitusta ja luonnetta.


HANASAARI B

Alue pitää sisällään arkkitehtonisesti edustavan yhtenäisen teollisuuskokonaisuuden, jonka muodostavat arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelemat, vuosina 1909-1913 rakennetut sähkölaitos ja kaasutehtaan säilyneet rakennukset.

Teollisuushistoriallisesti näiden suojeltavien rakennusten arvo piilee siinä, että ne eivät ainoastaan olleet sen ajan kehittyneimpiä tuotantolaitoksia, vaan myös ensimmäisiä teräsbetonisia rakennuksia, joissa arkkitehtuuri ja uusi rakennusaine muodostavat yhtenäisen, konstruktiivisen kokonaisuuden.

lueella toimii kantakaupunkia palveleva voimalaitos, joka samalla tuottaa kaukolämpöä ja tulevien vuosien aikana yhä enenevästi myös kaukokylmää. Laitos on valmistunut 1970_luvun puolivälissä ja sen arvioidaan olevan toiminnassa vuosiin 2025 - 2030. Siihen asti voimalaitos tulee toimimaan nykyisestä hieman supistetulla alueellaan. Timo Penttilän suunnittelema voimalaitos on merkittävä maisemallinen elementti ja arkkitehtonisesti hallittu rakennuskokonaisuus.
 

Luonnonympäristö



ENGLANTILAISKALLIO


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pinnanmuodot

Osayleiskaavaluonnoksen alue on pinnanmuodoiltaan melko alavaa, tasaiseksi rakennettua teollisuus-, satama-, liikenne- ja varastoaluetta. Ympäristöään korkeammalle nousee vain Englantilaiskallio Kulosaaren sillan kupeessa. Täyttöjen sisään ovat jääneet entiset saaret Nihti, Sompasaari, Hanasaari, Kana, Sörnäisten niemi, Iso ja Pikku Verkkosaari sekä Kyläsaari.

Vesialue

Suunnittelualue sisältää meren rantaviivaa n. 7 km. Kyläsaaren alueella on entisen jätteenpolttolaitoksen itäpuolella Vanhankaupungin selkään laskeva puro, pituudeltaan noin 350 metriä.

Ilmasto ja tuulisuus

Osayleiskaavaluonnoksen alueen ilmasto noudattelee Helsingin ja eteläisen rannikkoalueen ilmastoa. Meren vaikutus alueen ilmastoon on kuitenkin suuri. Lisäksi alueen alavuus antaa omat ominaispiirteensä alueen ilmastolle. Alueen sijainti tiheimmin rakennetulla kaupunkialueella lyö leimansa alueen mikroilmastoon. Siinä missä meri kesällä jäähdyttää aluetta sisämaata hiukan alempiin lämpöasteisiin ja talvella leudontaa kylmyyttä, on kaupungilla ja sen rakennuskannalla koko ajan lämmittävä vaikutus mikroilmastoon.

Maisematila

Osayleiskaava-alueen maisema- ja kaupunkikuvaa hallitsevat meri, teollisuus, satama laivoineen, kontteineen ja varastorakennuksineen sekä Hanasaaren A- ja B-voimalaitokset korkealle nousevine piippuineen. Niiden takana ylempänä ovat Kallion, Sörnäisten ja Hermannin asuinrakennukset. Alueen pohjoisosassa avautuu maisemaan Vanhankaupunginlahden laaja vesialue, jota reunustaa idässä ja pohjoisessa metsäinen rantavyöhyke.

Kulosaaren silta metroineen ja ajoneuvoineen katkaisee osayleiskaava-alueen alavan maisematilan ollen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin maan pinta Englantilaiskallion jäänteitä lukuun ottamatta. Etelässä Kruunuvuoren selän vesialue saarineen antaa avaran ja viehättävän leimansa maisemaan.

Lännessä maisematila rajautuu tiiviiden kaupunkikorttelien nauhaan. Erityisesti Sörnäisten rantatien kaupungin puoleinen reuna on yhtenäinen ja vaihteleva.

Pohjavesi ja vesialue

Meren läheisyydestä ja alueen alavuudesta johtuen pohjaveden pinta on suhteellisen lähellä maan pintaa. Pohjavesi on suurelta osin pilaantunutta ja "aggressiivista", eli aiheuttaa betoni- ja teräsrakenteiden korroosiota.

Vanhankaupungin selän veden laatu lahdella on parantunut huomattavasti uuden jäteveden puhdistamon rakentamisen jälkeen. Vantaanjoesta Vanhankaupungin selälle purkautuvista vesistä pääosa virtaa merialueelle suunnittelualueen itäreunaa sivuten. Keskisyvyys lahdella on alle 2 metriä. Vesialue syvenee alueen eteläosan merialueella, ja Katajanokan kärjen tuntumasta Sörnäisten satamaan tulee 9 metrin laivaväylä.
 

Kadut ja liikennejärjestelmä



KALASATAMAN METROASEMA

Alueen pääkatuverkon muodostavat Sörnäisten rantatie, Hermannin rantatie, Junatie ja Itäväylä. Kulosaaren sillalla Itäväylän ajoneuvojen määrä on 61 000 vuorokaudessa, Hermannin rantatiellä 17 000 ajoneuvoa, Sörnäisten rantatiellä 58 000 ja Junatiellä 23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Metro kulkee suunnittelualueen läpi sen keskikohdalla. Metroasema rakennetaan niin että sen ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön vuonna 2007. Varsinainen lippuhalli rakennetaan kun satama on lopettanut toimintansa vuoden 2009 jälkeen. Joukkoliikenneyhteydet alueelle hoituvat toistaiseksi busseilla Sörnäisten rantatien, Junatien ja Lautatarhankadun sekä Hermannin rantatien kautta.

Kevyen liikenteen yhteydet toimivat olemassa olevan katuverkon kautta. Alueen pohjoisosassa Toukolan rantapuistoon liittyen on kevyen liikenteen väyliä.

Tavarasatamaan johtaa satamarata Pasilasta Kumpulan laakson kautta Hermannin rantatien itäpuolitse. Rata lakkautetaan satamatoimintojen myötä. Sataman ajoneuvoliikenne käyttää Hermannin rantatietä ja Kyläsaarenkatua suuntautuessaan satamaan ja satamasta pois.
 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Osayleiskaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on poikkeuksellisen runsaasti rakennettua teknisen huollon verkostoa.

Nykyiset vesijohdon runkoyhteydet sijaitsevat Sörnäisten rantatiellä, Lautatarhankadulla, Varastokadulla, Kaasutehtaankadulla, Parrukadulla sekä Itäväylällä. Kaava-alue on pääosin sekavesiviemäröityä. Kalasatamassa ja Sompasaaressa on jonkin verran rakennettua erillisviemärijärjestelmää, joiden jätevedet johdetaan sekavesiviemäreihin ja sadevedet mereen. Suunnittelualueella on kaukolämpöputkia sekä yhteiskäyttötunneleissa että maa-asenteisina. Korkeasaareen menevä kaukolämpöjohto on sijoitettu vanhojen öljyluolien yhdystunneliin. Suvilahden voimalaitosalueella on siirrettävä jäähdytyskontti, josta lähtee kaukojäähdytysputket Vilhonvuorenkadun suuntaan. Alueella oleva kaasujohto sijoittuu reitille Sörnäistenrantatie, Parrukatu, Kaasutehtaankatu ja Kulosaarensilta. Suunnittelualueella sijaitsee Suvilahden sähköasema, joka on tärkeä solmupiste Helsingin sähkön jakelun kannalta. Sähköasemalta kaakkoon on yhteiskäyttötunneliin menevät pystykuilut, joista tunneliin on johdettu 110 kV:n kaapelit. Sähköasemalle tulee idästä 110 kV:n avojohto. Rakennettujen tietoliikennekaapeleiden reitit noudattelevat nykyisiä katulinjauksia.
 

Toteutettavuusnäkökohtia

 

Alueen teollinen historia ja nykykäyttö lyövät vahvan leimansa alueen teknistaloudellisiin ja ympäristöterveydellisiin ominaisuuksiin, erityisesti maaperään. Vanhat ja nykyiset teolliset toiminnot tulevat monella tavalla vaikuttamaan alueen maankäytön muutoksen toteuttamismahdollisuuksiin ja -tapoihin, vaiheittaisuuteen, aikatauluun ja kustannuksiin.

Osayleiskaavan valmistelun pohjaksi on jo vuosia selvitetty alueen toimintahistoriaa, maaperän pilaantuneisuutta ja geoteknistä rakennettavuutta sekä nykyisten toimintojen ympäristöhäiriöitä. 1970-luvusta lähtien peräisin olevaa vanhojen toimintojen lopettamiseen liittyvää sekä toimivien teollisuuslaitoksien valvontaan liittyvää rakentamis- ja ympäristöterveystietoa on ollut melko runsaasti käytettävissä osayleiskaavaa laadittaessa.
 

Rakennuspohja



TÄYTTÖALUEET
Alueesta valtaosa on mereen vaiheittain 1860-luvusta lähtien tehtyä täyttöaluetta. Leveimmillään täyttövyöhyke ulottuu yli 500 metrin päähän alkuperäisestä rannasta Kyläsaaren kohdalla. Täyttöjä on tehty sekä geoteknisesti kantavan pohjan päälle että heikosti kantaville savi- ja liejukerrostumille. Kitkamaan ja kallion päälle tehtyjä täyttöjä on entisten saarten Nihdin, Sompasaaren, Hanasaaren, Kanan, Sörnäisten niemen, Ison ja Pikku Verkkosaaren sekä Kyläsaaren ympäristössä.

Pilaantunut maaperä ja ympäristöriskit



VANHA POLTTOLAITOS

 




SUVILAHTI

Suurin osa alueen rakennuspohjasta maalla on ja merialueella todennäköisesti on vähintään lievästi pilaantunutta, sillä aluetta on aiemmin laajahkosti käytetty alueella ja sen ulkopuolella sijainneiden teollisuuslaitosten jätteiden loppusijoittamiseen. Alueelle on kulkeutunut pilaantuneisuutta myös ilman ja veden kuljettamana. Pilaantumista aiheuttaneita vanhoja toimintoja on alueella ollut paljon. Tärkein niistä on Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, jonka terveydelle ja ympäristölle vahingollista polttokuonaa on käytetty täyttömassoina yli10 hehtaarin alueella. Suvilahden kaasutehtaalla ja voimalaitoksella on kaasun valmistuksen oheistuotteina syntynyt monenlaisia orgaanisia ja epäorgaanisia aineita, jotka osin ovat joutuneet maaperään. Kaasutehtaan ja voimalaitoksen tuolloin normaalina pidetty toiminta ja onnettomuudet johtivat siihen, että jo ennen laitosten tuloa paikalle sekalaiselle materiaalilla täytetty rakennuspohja ja alueen rakennukset ovat edelleen monin tavoin haitallisilla aineilla likaantuneita.

Hanasaaren voimalaitosalueen toimintaan kuuluvat ympäristöriskit, jotka pääasiassa olisivat pienialaisia tapahtumispaikkansa ympäristössä. Turvatekniikan keskuksen mukaan voimalaitostoimintaan kuulumattomia toimintoja voi kemikaaliturvallisuusriskin takia sijoittaa n. 200 m:n etäisyydelle voimalaitosrakennuksesta ja 30-40 m:n päähän raskaan polttoaineen varastoista. Mainittujen kohteiden ympäristöt on voitava eristää ja evakuoida 50-250 m:n etäisyydeltä.

Liikenteen ympäristöhäiriöistä on mainittava Sörnäisten rantatiellä, Junatiellä ja Kulosaaren sillalla kulkevan liikenteen aiheuttamia päästöjä. Näiden väylien avoimessa ympäristössä huomioonottamisvyöhykkeen leveydet väylän molemmin puolin ovat melun osalta 200-300 metriä ja pakokaasujen osalta 40-50 metriä. Alempiasteisessa katuverkossa leveydet ovat vähäisempiä. Metron liikennöinti synnyttää tärinää ja runkoääntä.
 

Osayleiskaavaluonnoksen tavoitteet

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.3.2004 seuraavat jatkosuunnitteluperiaatteet Kalasataman osayleiskaavan laatimisen perustaksi:

Kalasataman kaupunkirakenteellinen kokonaisuus

1. Alue liitetään kiinteästi seudun kaupunkikokonaisuuteen ja kantakaupunkiin.

2. Kaupunkirakenne ja kaupunkikuva muodostetaan kantakaupunkimaiseksi; monipuoliseksi ja tiiviiksi.

3. Alue tuetaan ensisijaisesti tehokkaaseen joukkoliikenteeseen.

4. Aluetta kehitetään asumisen ohella elinkeinotoimintojen alueena.

5. Varaudutaan Hanasaari B -voimalaitoksen korvaamiseen suunnittelualueella. Energiantuotanto sopeutetaan muuttuvaan kaupunkirakenteeseen.

Asuminen

6. Laadukkailla asuntoalueilla taataan monipuolinen väestö- ja asuntorakenne.

7. Korttelirakenne on kantakaupunkimaisen tiivis. Asuntokortteleista muodostuu alueittain omaleimaisia kokonaisuuksia. Tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa alueelle asuntolaivoja.

Työpaikkarakenne

8. Aluetta kehitetään työpaikkarakenteeltaan monipuolisena keskustan laajenemisalueena, jossa painotetaan Kalasataman sijaintia tiede-taideteollisuusakselilla. Korkeaan osaamiseen liittyvää työpaikkatoimintaa panostetaan.

Palvelut

9. Kalasataman kaupallista merkitystä ydinkeskustan laajennuksena painotetaan.

10. Ensisijaisesti alueelta varataan julkisten palvelujen tilat alueen sisäisen tarpeen mukaan, mutta myös sellaisille palveluille, jotka puuttuvat lähiympäristön kaupunkirakenteesta. Alueelle luodaan edellytyksiä seudun mittakaavassa toimivien palveluiden sijoittumiselle.

Liikenne

1. Kalasataman metroaseman yhteyteen muodostetaan tehokas joukkoliikenteen solmukohta, joka yhdistää alueen keskustan Hakaniemen, Arabianrannan ja Pasilan suuntaan sekä seudun poikittaisliikenteeseen ja koilliseen Helsinkiin.

12. Kalasataman metroaseman yhteyteen muodostetaan suuri pysäköintilaitos, joka tarjoaa tilat asiakaspysäköinnille, asukaspysäköinnille ja työpaikkapysäköinnille sekä park - and - ride -liikenteelle vuoroittaispysäköinnin periaatteen mukaisesti.

13. Alueen pysäköintijärjestelmä perustuu laitospysäköintiin sekä perinteiseen kadunvarsipysäköintiin.

Virkistys

14. Kalasataman virkistysaluetarve tyydytetään korttelipuistoilla sekä mahdollisimman yhtenäisellä rantapromenadilla. Kaupunginosapuistoina toimivat Mustikkamaa ja Hermannin rantapuisto ottaen huomioon siltayhteys Mustikkamaalle. Helsinkipuiston jatkuvuus turvataan.

Kaupunkikuva

15. Kaupunkikuvan muodostamisen lähtökohtana on alueen sijainti kantakaupungissa, sen näkyvä merellinen sijainti Vanhankaupungin selän länsirannalla ja Kruunuvuorenselän pohjoisosassa.

16. Osayleiskaava-alueen julkisesta kaupunkitilasta muodostetaan kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti monipuolinen ja rikas.

17. Alueella varataan tilat erityisesti merellisyyttä edellyttäville toiminnoille.

Ympäristöterveys

18. Alue suunnitellaan terveelliseksi ja turvalliseksi. Osa-alueiden maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon terveys- ja ympäristöriskit.

Maaperän rakennettavuus

9. Rakennettavaksi suunniteltujen osa-alueiden sijoittamisessa otetaan huomioon alueellinen vakavuus vaakasuunnassa sekä erilaisten täyttöjen ja rantarakenteiden geotekniset ominaisuudet.

Yhdyskuntatalous

20. Alueen toteutettavuutta tarkastellaan kaupungille rakentamisesta aiheutuvien kustannusten kautta.

Mitoitus

21. Alueen kerrosalatavoitteena on vähintään Yleiskaava 2002:n mukainen eli 500 000 k-m2 asuintiloja ja 340 000 k-m2 toimitiloja. Uusi maankäyttö sijoitetaan etupäässä olemassa olevalle maa-alueelle ja uusia täyttöjä vältetään. Rantaviivaa voidaan tarvittaessa muotoilla.
 

Osayleiskaavaluonnos ja sen perustelut
 


"AMPHIBIA"

Suunnitteluvaiheet

Alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu alkoi vuonna 1997, jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi Sörnäisten sataman suunnitteluohjelman tiedoksi ja hyväksyi tavoitteet jatkotyön pohjaksi.

Osayleiskaavan valmistelu käynnistyi vuoden 2004 alussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.3.2004 jatkosuunnitteluperiaatteet osayleiskaavan valmistelua varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 1.4.2004 kansainvälisen aatekilpailun ohjelman, joka suunnattiin kolmelle arkkitehtitoimistolle. Kilpailun tulokset merkittiin tiedoksi 15.9.2005.

Osayleiskaavaluonnoksessa oleva maankäyttösuunnitelma on syntynyt kilpailun voittaneen Amphibia-ehdotuksen ideoiden pohjalta niin, että myös Ray City-ehdotuksen ideoita on sovellettu palkintolautakunnan suosituksen mukaisesti.
 

Valmistelusta saadut mielipiteet ja vastaukset niihin

Senaatti-kiinteistöt (30.4.2004)



"RAY CITY"
Kaavan tavoitteet korkeatasoisena ja kokonaisuutena toimivasta kaupunkiympäristöstä tukevat myös Senaatti-kiinteistöjen näkemystä alueen kehittämisestä. Taidelaitokset ja Helsingin vankila tulisi ottaa huomioon osayleiskaavassa lähialueen käyttötarkoituksia määriteltäessä.

Yleissuunnitteluosasto: Osayleiskaava-alueen pohjoisosaan on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueita, joille Kumpulan ja Arabian kampuksiin liittyviä toimintoja voisi sijoittua. Myös läheisille työpaikka-alueille on mahdollista sijoittaa vastaavia toimintoja.

Helsingin satama (30.4.2004)

  Vesikalustovarikon, pienen teknisen varikon ja laiturien toiminnot tulee Kalasataman jatkosuunnittelussa ottaa huomioon. Matkustajasatamien sijaintiin nähden vesikalustovarikon optimaalinen sijainti olisi Sompasaari. Tekninen tukikohta yhdessä HKR:n kanssa voisi olla järkevää toteuttaa tulevan Kalasataman yhteydessä.

Yleissuunnitteluosasto: Helsingin sataman varikot ja niihin liittyvät toiminnot on suunnitelmassa sijoitettu Hanasaareen satama-alueelle. HKR:n nykyinen varikko Kyläsaaressa voi jatkaa toimintaansa, koska asuntorakentaminen alueen pohjoisosassa käynnistynee vasta vuosien päästä.

Sompasaaren laiturirakenteet ovat kestäviä ja siksi niitä olisi hyvä tulevassa kaupunkirakenteessa hyödyntää. Laitureita tulisi suunnitelmissa osoittaa esim. risteilylaitureiksi.

Yleissuunnitteluosasto: Pienimuotoista satamatoimintaa tulee Sompasaareen sijoittumaan, mutta suurten risteilyalusten vaatimia tiloja ja liikennealueita ei asuntoalueeksi rakennettavalle alueelle voida sijoittaa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus (28.4.2004)

 

Sataman toimintojen siirtäminen antaa erinomaiset mahdollisuudet itärannan työpaikka- ja asuinalueiden kehittämiseen sekä merenrantojen avaamiseen virkistyskäyttöä varten.

Suunnittelussa tarvitaan huomattavan paljon ympäristöselvityksiä, joista tärkeimpien tulisi olla käytettävissä kansainvälisen aatekilpailun lähtöaineistona. Suunnittelukilpailun lähtöaineistoon tarvitaan myös tiedot sekä nykyisten että tulevien voimalaitostoimintojen ja mahdollisen hiilisataman melu- ja ilmanlaatuvaikutuksista sekä vaarallisten aineiden suojaetäisyystarpeista.

Suunnittelun aloitusvaiheessa tulee selvittää huolellisesti uuden voimalayksikön ja sen pää- ja varapolttoaineiden tilatarpeet ja sijoitus sekä Mustikkamaan luolien ja sinne johtavan ajoyhteyden tulevaisuus. Hanasaaren B-voimalan kuuluminen EU-direktiivin mukaisiin suuronnettomuusvaaraa aiheuttaviin laitoksiin tulee erikseen selvittää.

Arviot maaperän pilaantuneisuudesta ja kunnostustarpeesta ovat hyvin karkeita ja alustavia. Tiedot ovat erityisen tärkeitä jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tutkimuksia tulisikin jatkaa koko Suvilahden ja tutkimattoman Hanasaaren alueella. Myös Kyläsaaren polttolaitoksen kuonan läjitysalueen laajuus ja laatu vaativat lisäselvityksiä, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Myös tarve Mustikkamaan niemen kartoittamiseen tulee selvittää.

Mahdollisten täyttöjen ja ruoppausten ympäristövaikutukset tulee selvittää jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Kalanjalostusalueen ympäristöä kaavoitettaessa on tarpeen selvittää mahdollisten savujen ja hajujen leviäminen.

Yleissuunnitteluosasto: Alueen osayleis- ja asemakaavoituksen edetessä suoritetaan tarvittavat ympäristö- ja muiden vaikutusten asteittain tarkentuvat arvioinnit.

Kalasataman uudet työpaikka- ja asuinalueet tulevat sijaitsemaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, ja alue on hyvä esimerkki kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuuksista. Osayleiskaavatyössä tulisi selvittää tarkemmin liikenteen haittojen vaikutukset asuntorakentamiseen ja haittojen lieventämiskeinot. Nopeusrajoitusten laskemisella saavutettavat hyödyt kannattaa selvittää.

Pysäköintilaitosten uusien hallintomallien tutkiminen ja pysäköintikustannusten erottaminen asuntojen hinnasta on erittäin kannatettavaa selvittää. Suunnittelualueella tulisi tutkia myös muita uusia keinoja, joilla voidaan lisätä mm. kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja yhteisomistusautojen käyttöä.

Yleissuunnitteluosasto: Sörnäisten- ja Hermanninrannan liikenneratkaisujen perustana on metro ja sen liityntäliikenne sekä raitioliikenteen kehittäminen. Kevyt liikenne perusliikkumismuotona ja myös moottoriajoneuvoilla tapahtuva liikkuminen matkaketjun osana on tärkeässä asemassa aluetta suunniteltaessa.

Kalasataman metroaseman yhteyteen muodostetaan tehokas joukkoliikenteen solmukohta, joka yhdistää alueen keskustan Hakaniemen, Arabianrannan ja Pasilan suuntiin sekä seudun poikittaisliikenteeseen ja koilliseen Helsinkiin. Uusi raitiotiereitti suunnitellaan kulkevaksi osayleiskaava-alueen läpi metroaseman vieritse. Lisäksi tutkitaan alueelle päättyvää raitiotielinjausta. Alueen hyvä joukkoliikennepalvelu tulee lisäämään joukkoliikenteen käyttöä.

Liikenteen haittoja lievennetään mm. siten, että asuin- ja toimistorakennusten seinärakenteille määrätään riittävät melunvaimennusvaatimukset asemakaavoitusvaiheessa. Pääkatujen varsille rakennettavat toimistorakennukset suojaavat hyvin taakseen rakennettavia asuinkortteleita ja puistoja liikennemelulta.

Kantakaupunkimaisen rakenteen työntyminen Itäväylän varteen vähentää sen ajonopeuksia ja siten myös väylän aiheuttamaa liikennemelua.

Kalasataman metroaseman kohdalle rakennettavat metrolaitureiden seinät ja katto sekä rataosuuksille rakennettavat umpikaiteet torjuvat metron aiheuttamaa melua.

Pysäköintilaitosten asteittaiseen laajentamiseen varaudutaan. Autopaikan kustannukset pyritään irrottamaan asuntojen hinnasta niin, että alueen pysäköintitarjonnasta vastaa alueellinen osakeyhtiöpohjainen pysäköintiyhtiö, joka tarjoaa sekä pitkäaikaisia että lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja.

Alueen tiheä kävely- ja pyörätieverkko sekä tasainen maasto luovat hyvät edellytykset kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle. Yhteiskäyttöautoille tullaan varaamaan hyvät ja riittävät sijaintipaikat.

Risteilyaluslaiturin sijoituspaikkaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon laivojen melu- ja ilmanlaatuvaikutukset.

Yleissuunnitteluosasto: Kalasatamaan ei tule risteilyaluslaituria.

Mustikkamaan länsiosassa ja Kyläsaaren rannassa Kumpulan puron ympärillä on linnustollisesti tai kasvistollisesti arvokkaita kohteita.

Yleissuunnitteluosasto: Sekä Mustikkamaan länsiosan että Kumpulanpuron osalta tullaan virkistysalueiden suunnittelun yhteydessä selvittämään tarkemmin paikan asettamat rajoitukset ja alueille sopivat käyttömuodot.

Kallio-Seura, Kulosaarelaiset - Bröndöborna, Merihaka-Seura, Siltasaariseura, Alppila-Seura, Toukolan - Vanhankaupungin yhdistys (29.4.2004)

 

OAS on laadittu suurpiirteisesti eikä sitä ole tehty YM:n uusimpien ohjeiden mukaisesti. Se ei anna riittävää kuvaa suunnittelun tavoitteista, sen rajoituksista eikä aiotun osallistumisen laajuudesta tai sen keinoista.

Asukas-, asunto- ja työpaikkamääriä koskevat numeeriset määrittelyt tulisi kohdassa "Mitä alueelle suunnitellaan" antaa suunnittelun ylärajoja koskevina lukuina. Osayleiskaavalle asetetut tavoitteet, ylärajat ja muut sitovat reunaehdot tulisi määritellä täsmällisesti, jotta osallisille syntyisi selkeä käsitys siitä, mihin on mahdollista vaikuttaa ja mihin ei.

OAS ei mainitse mitään nykyaikaiseen suunnitteluun olennaisesti kuuluvista suunnitteluvaihtoehdoista tai niiden muodostamisperiaatteista. Myös Sörnäisten Rantatien liikenneratkaisuperiaatteiden tulisi kuulua tässä yhteydessä vielä avoimien vaihtoehtojen piiriin.

Aiotun kansainvälisen arkkitehtikilpailun ohjelmaan sisältyviä suunnittelutavoitteita koskevia mainintoja OAS:ssa ei ole eikä myöskään selvitystä po kilpailun roolista suunnitteluprosessissa. OAS ei mainitse mitään kaupunkisuunnitteluvirastossa ilmeisesti jo tehdyn Kalasataman alueen tuloksina syntyneistä asiakirjoista eikä niiden mahdollisista vaikutuksista osayleiskaavan laadintaan.

Voimassa olevat kaavat on lueteltu, mutta suunnittelualuetta koskevia muita päätöksiä tai mahdollisia sopimisia, esim. tontinvarauksia tai maankäyttösopimuksia ei ole kuvattu.

Vuorovaikutuksen järjestäminen pelkkien keskustelutilaisuuksien avulla on käytännössä varsin vaatimaton osallistumiskeino. Tällaisessa kohteessa tulisi varautua aktiiviseen osallistumiseen, (mm. ympäröivien alueiden asukkaat, tulevien asukkaiden referenssiryhmän käyttö, työpajamenetelmät ja päättäjäfoorumit toimivia menettelytapoja). Alueelle tulisi perustaa suunnitteluasema, jonne osayleiskaavoituksesta vastaava projektiryhmä kokonaisuudessaan jalkautettaisiin.

Arviot suunnitellun asuinympäristön terveysvaikutuksista (mentaaliset ja fysiologiset) ovat tulevien asukkaiden kannalta ratkaisevassa roolissa. Vaikutuksia tulisi arvioida monipuolisesti ja varata niille riittävän aikainen rooli suunnitteluprosessissa. Myös valaistus- ja pienilmasto-olosuhteet tulisi arvioida.

Kirjeellisten kontaktien ohella tulisi varautua laajan sähköpostirenkaan muodostamiseen sekä julkisen keskustelu- ja kysymys/vastauspalstan avaamiseen internetissä. Kirjastojen ilmoitustauluille olisi aihetta avata erityiset teemaosastot.

Yleissuunnitteluosasto: Kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää jatkuvasti aineistojaan ja toimintatapojaan. Kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla on jo pitkään ollut keskustelukanava kysymyksineen ja vastauksineen. Yhtenä keskusteluaiheena on Kalasatama. Vaikutuksia on tarkoitus arvioida laajemmin osayleiskaavaluonnoksen pohjalta.
 

Helsingin kaupunkisuunnitteluseura (30.4.2004)

 

Yleisölle tarkoitetun aineiston laatu on parannettava (mm. mittakaava ja pohjoisnuoli, käsitteiden yhdenmukaisuus). Kalasataman alueen suunnittelussa kaupunkisuunnitteluvirasto ei jätä sijaa vakavasti otettavalle osallistumiselle ja ympäristövaikutusten arvioinnille.

Kansainväliselle arkkitehtikilpailulle varattu aikataulu on liian tiukka. Kuinka 6 kk:n jaksoon voidaan puristaa laajaa aluetta koskeva arkkitehtikilpailu, sen ratkaisu, keskustelu ja työstäminen toteuttamiskelpoiseksi suunnitelmaksi?

Yleissuunnitteluosasto: Kartta-aineiston luettavuutta on parannettu. Kilpailun järjestämiseen ja sen tulosten työstämiselle varattiin riittävä aika. Täydellisempi vaikutusten arviointi on tarkoitus tehdä osayleiskaavaluonnoksen pohjalta.

Merellisyys ei toteudu umpikorttelirakenteessa kuin alueen reunoilla

Yleissuunnitteluosasto: Suunnitelma on kanavineen ja saarineen muuttunut arkkitehtikilpailun myötä aiempaa merellisempään suuntaan. Tarkemman korttelirakenteen osalta ratkaisut tehdään vasta asemakaavavaiheessa: merellisessä ilmastossa umpikortteli on hyvä vaihtoehto.

Antero Innamaa (29.4.2004)

  Englantilaiskalliolla on paitsi maisemallinen myös kulttuurihistoriallinen merkitys. On skandaalimaista, ettei tätä millään tavalla noteerata Kalasataman osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Metroradan pohjoispuolelle voitaisiin jättää paikoilleen 3m paksu alkuperäinen Englantilaiskallion graniittiprofiili, joka voidaan kiillottaa asemalaiturin ja sen rullaportaiden seinäksi (vrt. Wulffin kulman säilyttäminen Pohjois-Esplanadilla). Englantilaiskalliosta tulisi metroasemalle luonnon tilataideteos vailla vertaa.

Yleissuunnitteluosasto: Englantilaiskallio tullaan poistamaan metroaseman rakentamisen yhteydessä. Kalliota ei ole ympäristökeskuksen mukaan määritelty suojeltavaksi kohteeksi, mutta sillä on maisemallista ja kulttuurihistoriallistakin arvoa. Kysymys on valinnasta: metroaseman ympäristöön on tarkoituksenmukaista rakentaa tiivis keskustakorttelien ryhmä, mikä ei mahdollista Englantilaiskallion säilyttämistä.

Kaupunkisuunnitteluviraston tulee viimeistään Kalasataman osayleiskaavaa laadittaessa käynnistää selvitys, jossa pelkkien venepaikkojen varaamisen sijasta suunnitellaan veneilyyn liittyvän virkistystoiminnan vaatimia paikkoja ja tiloja. Tilat olisivat samalla virkistäytymispaikkoja myös veneilyä harrastamattomille ja matkailijoille.

Yleissuunnitteluosasto: Osayleiskaava-alueelle sijoittuu useita venesatama-alueita, joiden yhteyteen on mahdollista sijoittaa muita merelliseen virkistykseen liittyviä toimintoja.

Mielenkiintoisin ja taloudellisesti kannattavin kanava Kalasataman alueella voitaisiin rakentaa erottamalla Sompasaari uudelleen mantereesta. Kanava kulkisi itä-länsi -suunnassa Mustikkamaalle ajatellun kävelysillan kohdalta suunnilleen nykyisen Parrukujan linjaa. Kanavan varren rakennusten kellarikerroksiin voisi tulla esim. kalaravintoloita ja kanavan yli kaksi siltaa. Kanavasta tulisi tehdä ilmeeltään monipuolisempi kuin Ruoholahdessa.

Yleissuunnitteluosasto: Osayleiskaavaluonnoksessa on useita kanavia ja saaria. Kanavien ja lähikortteleiden ilme ratkaistaan osayleiskaavan jälkeen tarkemmassa suunnittelussa.

Veneiden vesillelaskurampin paikalle voitaisiin varata alue Helsingin varhaisilmailua käsittelevälle museolle. Verkkosaarenkujan varrelle suunniteltu venesatama voisi käyttää tulevan museon rekonstruoitavaa laskusiltaa veneiden laskuramppina. Tuleva museo olisi hyvä kävelyretkikohde yhdessä Tekniikan museon kanssa ja kiinnittäisi uuden asuinalueen omaleimaisella tavalla paikan erikoiseen ilmailuhistoriaan (ensimmäinen moottorilento Suomessa 1911 Vanhankaupunginselän jäälle auratulla kiitotiellä).

Yleissuunnitteluosasto: Osayleiskaava mahdollistaa tämän tyyppisten toimintojen sijoittamisen alueelle.

Marja-Liisa Laakkonen (30.6.2004)

  Kevyen liikenteen yhteyksiä Merihaasta Kulosaareen tulisi parantaa osayleiskaavatyön yhteydessä. On epäinhimillistä laittaa pyöräilijät ajamaan Itäväylän vartta. Eli mukava oikoreitti Merihaan mattolaiturilta Kulosaaren sillan pieleen ja siitä ramppi Itäväylälle. Samalla parantuisivat merihakalaisten yms. yhteydet Mustikkamaalle.

Yleissuunnitteluosasto: Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty silta Sompasaaresta sekä Mustikkamaalle että Korkeasaareen, mikä parantaa lähialueiden asukkaiden yhteyksiä saarien virkistysalueille.

Kulosaaren sillan pyörätiet yhdistävät polkupyöräilyn rannan tuntumassa oleviin, läpimeneviin pyöräteihin. Kevyen liikenteen yhteys Kulosaaren sillalta järjestetään rampilla ajoneuvoliikenteen ja metron sillan välistä suoraan rantaan. Näin ollen pyöräilijä voi valita Sörnäisten rantatien sijasta reitin Sörnäistenrannan läpi Merihakaan. Virkistyskävely ja -pyöräily tukeutuu ensisijaisesti rannoille rakennettaviin reitteihin.
 

Osayleiskaavaluonnoksen yleisperustelu
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osayleiskaava-alue on keskeinen osa Helsingin keskustasta koilliseen ulottuvaa laajaa muutosvyöhykettä. Muutoksen pääsuunta on teollisuuden, varastoinnin ja satamaliikenteen väistyminen asumisen, hallinnon ja palvelujen hyväksi. Maankäytön muutoksen kautta alueen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ilme tulee muuttumaan merellisen asumisen ja työnteon kaupunginosaksi. Sijainti kantakaupungissa antaa kaupunkirakenteen suunnittelulle lähtökohdat, mikä tulevaisuudessa ilmenee tehokkuutena, kaupunkikuvan rikkautena ja eloisana kaupunkielämänä. Samalla uusi merellinen asutus voi pääosin tukeutua hyvään joukkoliikenteeseen, metro- ja raitiovaunuliikenteeseen.

Osana kantakaupunkia alueen sijainti on seudullisesta näkökulmasta edullinen. Alueelle on hyvät yhteydet kaikista suunnista sekä ajoneuvo- että joukkoliikenteellä. Rajautuminen mereen nostaa alueen ominaisarvoa ja haluttavuutta sekä asuin- että työpaikka-alueena. Meri antaa mahdollisuuden myös veteen liittyvien toimintojen kehittämiseen.

Helsingin ja kantakaupungin näkökulmasta katsoen alue on ollut syrjäistä teollisuus-, varasto- ja satama-aluetta, jonka rannat ovat suurimmaksi osaksi olleet asukkailta suljetut. Alueella on kuitenkin sijaintinsa puolesta luontaiset edellytykset muodostua tulevaisuudessa houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi. Keskusta kaupallisine ja kulttuuripalveluineen on lähellä. Hakaniemi toreineen on kävelyetäisyydellä. Hyvät yhteydet Mustikkamaan virkistysalueelle, Korkeasaaren eläintarhaan puistoon ja pohjoiseen Vanhankaupungin selän virkistysalueille parantavat edellytyksiä muuttaa osayleiskaava-alue tiiviiksi, urbaaniksi kaupunginosaksi.

Osayleiskaavaluonnoksen ehdottama kaupunkirakenne on korostuneesti kaupunkimainen - urbaani. Pyrkimyksenä on täydennysrakentamisen periaatteita soveltaen liittää alue tiiviisti lähiympäristöönsä. Ensisijainen liittyminen on kantakaupungin tiiviisti rakennettuihin, asuntovaltaisiin ja teollisuusperinteitä kantaviin kaupunginosiin. Samalla kuitenkin alue visuaalisesti liittyy Pohjoissataman maisemakokonaisuuden kautta keskustaan. Pohjoisimmassa osassa taas liittyminen Toukorantaan antaa kaupunkirakenteellisia lähtökohtia luonnokselle.

Täydennysrakentamisella on kaksi, osin vastakkaista sisältöä. Yhtäältä kaupungin perinteistä rakennetta jatketaan. Katuyhteydet, näkymät ja korttelirakenne ovat niitä tekijöitä, jotka korostavat täydennysrakentamisen jatkuvuuden luonnetta. Toisaalta täydennysrakentaminen tarjoaa mahdollisuuden korostaa sellaista erilaisuutta, joka monipuolistaa kaupunkikokonaisuutta. Näin pienasuntovaltaisessa ympäristössä on perusteltua korostaa suurten asuntojen tarjontaa osayleiskaava-alueella. Lähistöllä on vain vähän "huvilamaista" asumista, joka täällä voidaan toteuttaa. Myös erilaisten asumismuotojen suuntaaminen sellaisille väestöryhmille, jotka ovat aliedustettuina viereisillä alueilla, on perusteltua. Lisäksi monipuolisuutta voidaan toteuttaa pyrkimällä erilaiseen rakennetun ympäristön ilmeeseen, kuin mihin on totuttu lähistön kaupunginosissa.

Kun osayleiskaavaluonnos soveltaa näin "täydennysrakentamisen" periaatteita, liittyy siihen selkeä pyrkimys perinteiseen kaupunkirakenteeseen. Sen perusominaisuutena ei niinkään ole tiivis - kivitalovaltainen kaupunkirakenne vaan ennen kaikkea kaupunkilaisten valinnanvapauksia korostavan ja toiminnoiltaan rikkaan ympäristön luominen.

Luonnos tarjoaa leimallisesti erilaisia asuin- ja toimitilaympäristöjä. Aluevarauksia on tehty maanläheiselle, vapaamuotoiselle ja pienpiirteiselle asumiselle. Luonnokseen sisältyy erilaisia mahdollisuuksia uudentyyppiselle "kantakaupunkihuvila"-asutukselle. Erikokoiset vähintään kaksikerroksiset yhden tai kahden perheen talot voivat olla kelluvina ryhminä, omarantaisina taloina vanhaan laiturilinjaan tukeutuen tai puutarhakaupunkiperiaatteen mukaisina sovellutuksina. Kaupunkihuvilat voivat olla kerrostalojen ympäröiminä tai omina ryhminä kapeiden asuntokatujen varsilla. Luonnokseen liittyy myös ajatus omaleimaisista, kanavien erottamista asuinympäristöistä, perinteisistä suljetuista tai puolisuljetuista kerrostalokortteleista sekä tavallista korkeammista asuinrakennuksista.

Toimitilojen työpaikkarakenne on suunniteltu monipuolisuutta korostaen. Vaihteleva korttelikoko tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia niin pienille yksiköille kuin suurillekin yrityksille. Monipuolista kaupunkirakennetta on luonnoksessa edelleen korostettu tarjoamalla mahdollisuuksia asumisen, palvelujen ja toimistotilojen uudenlaiselle vuoropuhelulle.

Urbaanisuuteen liittyvä valinnanvapaus ja valintamahdollisuuksien runsaus liittyy myös alueen liikenteellisiin ominaisuuksiin. Katuverkko on jatkuva, jolloin vältetään umpikujia, jotka tarjoavat liikkujalle vain yhden vaihtoehdon.

Joukkoliikenne tarjoaa kaikki perusmuodot, metro raskaana raideliikenteenä, raitiovaunu kevyenä raideliikenteenä ja bussit sekä itä-länsisuunnassa että pohjois-eteläsuunnassa.

Kaupunkimaisuutta on liikenteellisesti korostettu alueen läpi kulkevan kokoojakadun avulla. Se on 2,6 km pitkä kantakaupunkikatu, jota molemmin puolin reunustaa rakennukset. Kokoojakadun varrelle varaamaan tiloja kantakaupungille tyypillisille pienliikkeille, jotka täydentävät metroaseman keskuskortteleiden palveluja.

Alueen sijainnista johtuen rantalinja on poikkeuksellisen pitkä. Kaupunkimaisuutta on korostettu muodostamalla jatkuva rantakävelyreitti asutuksen ja vesialueiden välisessä saumassa. Tämä urbaani lähivirkistysmahdollisuus tulee olemaan osayleiskaava-alueen ominaispiirre pikemmin kuin perinteiset suuret virkistyspuistot, jotka ovat alueen reunoilla ja pohjoisosassa.

Osayleiskaava-alueen korttelikokonaisuudet on hahmotettu selkeiksi osa-alueiksi, jotka keskenään voivat ilmeeltään olla kovin erilaisia. Näin mahdollistuu monivivahteinen ja moni-ilmeinen kaupunkirakenne, joka korostuu selkeistä osakokonaisuuksista, jotka myös tarjoavat luonnollisen lähtökohdan eri toteutusyksiköiden määrittelylle. Luonnokseen sisältyy useita kortteleita, joiden pääkäyttötarkoitusta ei ole yksiselitteisesti määritelty. Näin tulevan kaupunginosan muodostuminen voi tapahtua rakennustarpeen mukaan ilman, että lopputulos olisi riippuvainen koko alueen valmistumisesta.

Kokonaisrakenne

Rakennettavan uuden kaupunginosan asuminen ja työ sijoittuvat niin, että asuminen suuntautuu laajojen vesialueiden suuntaan ja toimitilat tukeutuvat etupäässä liikenneväyliin: metroon, raitiovaunu- ja bussilinjoihin sekä pääkatuihin. Asumisen ja työn saumakohdassa kulkee aluetta halkaiseva kokoojakatu, joka liittää nämä toiminnot toisiinsa. Kokoojakadun molemmin puolin keskitytään aktiivisesti toiminnalliseen monipuolisuuteen, jolloin toimistot, asunnot ja pienimuotoiset palvelut voivat toimia rinnan ja vuorovaikutussuhteessa. Kokoojakadun avulla alueen maankäyttö suuntautuu metroasemalle. Sen lähiympäristöön keskitetään kaikki ne palvelutoiminnot, jotka edellyttävät keskeistä sijaintia, ja jotka luovat alueelle eniten keskustaluonnetta.

Luonnos toistaa Yleiskaava 2002:ssa esitetyn periaatteen, jonka mukaan energiantuotantoa on tulevaisuudessa mahdollista harjoittaa Hanasaaressa, joskin suppeammalla alueella kuin nykyisin. Toimitilavyöhyke kiertää energiantuotannon alueen ympäri sen kolmelta sivulta. Sen eteläpuolella on muodostettu asuntopainotteinen alue puistoineen, jonka vieressä on suuri vapaa-ajan toiminnoille tarkoitettu palvelualuevaraus.

Asumisen vedenläheisyyttä on korostettu kolmella kanavalla, jotka lisäävät ja rikastuttavat vesialueita ja tarjoavat mahdollisuuksia pienipiirteisen ja viherpainotteisen lähiympäristön muodostumiselle Ruoholahden ja Arabianrannan tapaan.

Osayleiskaavaratkaisuilla korostetaan Kulosaaren sillan etelä- ja pohjoispuolella olevien kaupunginosien liittämistä toisiinsa elimellisesti. Tämän tehtävän toteuttaa kokoojakatu, joka kulkee keskeisesti koko alueen läpi. Myös laaja viherkiila, joka ulottuu sataman pääaltaasta pohjoiseen kanaaliin, Kulosaaren sillan ali toteuttaa samaa tehtävää. Myös pitkällä kanavalla ja sen rantojen kävelyalueilla on sama yhdistävä tehtävä.

Asuinaluekokonaisuuksien erilaisuus on hahmoteltu niin, että Hermanninrannan alueet ovat leimallisesti osana Vanhankaupungin selän maisematilaa. Sörnäistenrannan alueiden perusrakenne on osa Pohjoissataman täsmällistä urbaania maisemaa. Kaupunkirakenteen tehokkuus ja toiminnallinen monipuolisuus on sitä intensiivisempää mitä lähempänä metrokortteleita ne sijaitsevat.

Alueen rannat ovat pääasiassa rakentamattomia lukuun ottamatta Kulosaaren sillan kummallakin puolella olevia saarekkeita, joiden rakennukset ulottuvat osin veteen asti. Alueen läpikulkevaa rantakävelyreittiä on korostettu varaamalla kaksi uutta siltaa, toinen Mustikkamaalle, toinen Korkeasaareen. Näin kummankin saaren joukkoliikenneyhteydet paranevat ja tehostuvat Kalasataman metroaseman ja uuden raitiovaunulinjan ansiosta. Lisäksi sillat tarjoavat vaihtoehtoisen reitin rantakävelyreittien verkossa, joka näin monipuolistuu ja tihenee.

Osayleiskaavan lähipalvelurakenne on perinteinen. Kummallakin alueella on kouluille laajat erilliset, keskeiset aluevaraukset. Suuret keskuspäiväkodit sijoittuvat omille tonteilleen, mutta pienemmät koulu- ja päiväkotiyksiköt rakentuvat asuinalueille erillisinä rakennuksina tai asuinrakennusten pohjakerroksiin.

Hermanninrannan laajat julkisten palvelujen aluevaraukset liittyvät Kumpulan, Toukorannan ja Arabianrannan korkeakouluyhteisöjen tulevaisuuden lisätarpeisiin tai niiden houkuttelemiin uusiin laitoksiin.

Osayleiskaava-alueen kaupunkirakenne on mitä tiiviimmässä suhteessa lähiympäristöönsä. Etelään, pohjoissataman suuntaan, alue hahmottuu rannassa olevien kaupunkitalojen horisontaalisena seinämänä. Metroaseman tienoilla korkeat vertikaaliset rakennukset korostavat sisääntuloa kantakaupunkiin. Pohjoisimmat asuntoalueet liittyvät vapaammin laajaan Vanhankaupungin maisematilaan.

Viereisten alueiden liikenteellisiä yhteyksiä alueelle on korostettu niin, että olemassa olevia suoria katulinjauksia on määrätietoisesti jatkettu suunnittelualueella. Tällä ratkaisulla on sekä liikenteellinen että kaupunkikuvallinen perustelu. Olemassa olevien katuperspektiivien jatkuminen alueelle ja sen halki on suunniteltu.

Visuaalisia yhteyksiä alueen ulkopuolelle on korostettu mahdollisimman laajasti. Vapaita näkymiä ja katulinjauksia on suunnattu kohti keskustan tunnusomaisia kaupunkikuvallisia kohokohtia.
 

Liikennejärjestelmä



KATUVERKKO

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 




RANTAKÄVELY

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



OMARANTAISIA
KELLUVIA ASUNTOJA

Sörnäistenrannan- ja Hermanninrannan liikenneratkaisujen perustana on mm. Yleiskaava 2002, jonka joukkoliikennejärjestelmä perustuu raideliikenteen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä liityntäliikenteen lisäämiseen. Kantakaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu raitioliikenteen säilyttämiseen ja kehittämiseen. Kevyt liikenne perusliikkumismuotona ja myös moottoriajoneuvoilla tapahtuvan liikkumisen matkaketjun osana on tärkeässä asemassa aluetta suunniteltaessa.

Osayleiskaavaluonnoksen liikenteellinen perusrakenne on perinteinen. Joukkoliikenne kulkee alueen keskiosissa. Ajoneuvoliikenne hoituu kolmen pääväylän kautta, jotka ohittavat alueen joko sen vierestä tai yläpuolelta. Näiltä johdetaan liikenne alueen läpi kulkevalle alueelliselle kokoojakadulle, joka samalla on raitiovaunuliikenteen pääyhteytenä. Alueelliselta kokoojakadulta on yhteydet paikallisille kokoojakaduille ja edelleen asuntokaduille.

Ajoneuvoliikenne

Osayleiskaava-alueen pääkatuja ovat Sörnäisten rantatie, Hermannin rantatie, Itäväylä ja Junatie.

Sörnäistenrannan alueellinen kokoojakatu liittyy Sörnäisten rantatiehen nykyisen Parrukadun liittymän kohdalla. Alueellisen kokoojakadun toinen liittymiskohta pääkatuverkkoon on nykyisen Kaasutehtaankadun ja Hermannin rantatien liittymän paikkeilla. Hermanninrannan alueellinen kokoojakatu liittyy Hermannin rantatiehen neljällä liittymällä.

Sörnäisten- ja Hermanninrannan synnyttämä ulkoinen liikenne vuonna 2025 on ennusteen mukaan 31 700 autoa vuorokaudessa. Tämä määrä jakautuu edellä mainittujen kuuden liittymän kesken.

Pääkatuliikenne voidaan siirtää tunneliin Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien välillä. Järjestely on jo tehdyn rakenneteknisen yleissuunnitelman mukaan mahdollinen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osaltaan 15.9.2005 Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymän (katutunnelin) liikennesuunnitelman.

Katutunneli parantaa rantateiden välisen pääkatuyhteyden liikenteen sujuvuutta ja tulevan metroaseman alueen kevyen liikenteen turvallisuutta ja olosuhteita. Tunnelin eteläinen suuaukko on Itäväylän länsipäässä ja pohjoinen suuaukko Hermannin rantatiellä välillä Työpajankatu Verkkosaarenkatu.

Joukkoliikenne

Metrorata kulkee suunnittelualueen läpi sen keskikohdalla ja Itäväylän pohjoisreunassa. Kalasataman metroaseman rakennustyöt alkoivat kesällä 2005. Metroaseman liikenne pyritään aloittamaan joulukuussa 2006. Metroasemasta tulee sivulaituriasema.

Metroaseman toisen rakennusvaiheen ajoitus riippuu alueen asemakaavoituksen aikataulusta ja satamatoimintojen siirtymisestä pois alueelta. Rakennusvaihe käsittää mm. aseman itäisen sisäänkäynnin eli varsinaisen lippuhallin rakentamisen.

Kalasataman metroaseman päivittäinen käyttäjämäärä on vuonna 2007 noin 6 000 matkustajaa ja kasvaa noin 25 000 matkustajaan vuonna 2025.

Metroaseman yhteyteen muodostetaan tehokas joukkoliikenteen solmukohta, joka yhdistää alueen keskustan, itäisiin esikaupunkeihin ja Hakaniemen, Arabianrannan ja Pasilan suuntiin sekä seudun poikittaisliikenteeseen ja koilliseen Helsinkiin.

Uusi raitiolinja suunnitellaan kulkevaksi keskeisesti osayleiskaava-alueen läpi metroaseman vieritse. Kalasataman raitiolinjojen suunnittelussa otetaan huomioon koko kaupungin raitiotielinjasto ja sen kehittämisperiaatteet, joita parhaillaan laaditaan yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa. Tutkittavana olevat vaihtoehdot tarkentuvat ja karsiutuvat jatkosuunnittelussa.

Tavoitteena on rakentaa raitiotie alueelle vuoden 2015 paikkeilla laadittavana olevan raitioliikenteen kehittämisselvityksen mukaisesti siten, että raitiolinja kulkee koko Sompasaaren-Kalasataman-Hermanninrannan alueen läpi suoraan Hakaniemeen ja ydinkeskustaan.

Kevyt liikenne

Osayleiskaava-alueen läpi kulkee itä- ja koillissuuntien tärkeimmät työmatkapyöräilyn reitit sekä Arabianrannan suunnasta että Itäväylältä keskustaan.

Pääkaduilla on jalkakäytävien lisäksi molemmin puoleisesti pyörätiet. Alueellisille kokoojakaduille rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet liikenneturvallisuussyistä. Joillekin paikallisille kokoojakaduille tulee yhdistetyt kävely- ja pyöräilytiet.

Panimokadun kohdalle suunniteltu Itäväylän alittava kevyen liikenteen alikulkukäytävä parantaa selvästi alueen pohjois-etelä - suuntaisia kevyen liikenteen yhteyksiä.

Kulosaaren sillan pyörätiet yhdistävät polkupyöräilyn rannan tuntumassa oleviin, läpimeneviin pyöräteihin.

Alueen pohjoisosassa on Arabianrannan puistoalueeseen liittyviä puistokäytäviä. Virkistyskävely ja -pyöräily tukeutuu ensisijaisesti rannoille rakennettaviin reitteihin.

Kevyen liikenteen yhteys Kulosaaren sillalta järjestetään rampilla ajoneuvoliikenteen ja metron sillan välistä suoraan rantaan.

Mustikkamaalle johtavan uuden kävely- ja pyöräilysillan sijainti tutkitaan.

Pysäköinti

Pysäköinti järjestetään maanpäällisiin pysäköintitaloihin tai pihakannen alaisiin laitoksiin asuntokortteleissa. Metroaseman läheisyyteen Kulosaaren sillan tason alapuolelle varataan noin 1 000 autopaikan pysäköintilaitos. Laitoksen autopaikoista huomattava osa varataan liityntäliikenteelle.

Osayleiskaavaluonnoksen mukaisella maankäytöllä alueen tonteille tulee yhteensä lähes 7 000 autopaikkaa.

Toimitilojen ja asuntojen läheisyys tarjoaa mahdollisuuden vuoroittaispysäköintiin, jolloin toimitilojen käyttö painottuu päiväsaikaan ja asuntojen käyttö ilta- ja viikonloppukäyttöön.

Kadunvarsipysäköintiä on kaikkialla kokoojakatujen molemmin puolin sekä asuntokaduilla. Kadunvarsipysäköinti on tarkoitettu asiakkaille ja vierailijoille.

Tavara- ja huoltoliikenne

Alueen katuverkko kortteleita kiertävine katuineen tarjoaa hyvät edellytykset tavara- ja huoltoliikenteen hoitamiselle.

Huoltopihat ja jätteidenkeruupaikat sijoitetaan mahdollisimman lähelle katua.

Vesiliikenne ja venesatamat

Uudet sillat muuttavat veneilyreittejä sekä venesatamien käyttömahdollisuuksia. Vanhankaupunginlahdelle pääsevät kuitenkin yhtä korkeat purjeveneet kuin nykyisinkin.

Alueelle on tarkoitus rakentaa venesatamat Kulosaarensillan sekä pohjois- että eteläpuolelle palvelemaan vesibussiliikennettä sekä mahdollisesti myös kalastuslaivaliikennettä.

Verkkosaareen rakennetaan pienvenesatama.

Katajanokan kärjen tuntumasta Helsingin Energian Hanasaareen laituriin tuleva 9 metrin laivaväylä säilyy.
 

Kokonaismitoitus

  Osayleiskaavaluonnoksen kerrosalat ovat n.

Asuminen

 

600 000

Toimitilat

 

485 000

Alueelliset palvelut

30 000

Seudulliset palvelut

30 000

     

Yhteensä

 

n. 1 145 000
 

Rakennettu ympäristö

 

 






METROASEMA AVAUTUU SEKÄ PÄÄKADULLE ETTÄ KOKOOJAKADULLE

 

 

 

 

 



ERITYYPPISIÄ
ASUMISMUOTOJA



KANTAKAUPUNKIHUVILAT



ASUNTOSAARET

 

 

 

 

 

 

 




KOKOOJAKATU ON
RAITIOVAUNUKATU
BULEVARDIN TAPAAN

 



PERUSKOULU

Keskustatoimintojen alueet

Metroaseman välittömässä läheisyydessä on varattu kaksi korttelia keskustatoiminnoille. Lisäksi on lähistön kolme korttelia varattu keskustatoimintojen lisäksi myös asumiselle (rannan lähellä) sekä hallinnolle ja palveluille (Hermannin rantatien ja sen jatkeen tuntumassa).

Metroasemaan liittyvissä kortteleissa keskukselle ominaiset toiminnot nivoutuvat kiinteästi toisiinsa: Keskeiset liiketilat ovat suorassa sisäyhteydessä metroasemaan. Kulosaaren sillan tason alle varataan tilat noin 1 000 autopaikalle. Kadunvarsille tulee perinteistä liiketilaa. Toimistotilat rakentuvat Kulosaaren sillan tasosta ylöspäin. Asuminen ja toimistotilat integroidaan keskenään. Asumisen määrää olisi voitava vähentää tai lisätä riippuen liiketilojen kysynnästä tulevaisuudessa.

Liiketilojen luonne voi olla monenlainen. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa esitetään tilat basaarimaisesti toteutettuna keskeisen jalankulkukadun molemmin puolin avautuvina liiketiloina.

Seuraavissa rakennusvaiheissa muodostetaan kadunvarsiliiketilat metroradan kummallekin puolelle. Radan pohjoispuolelle on suunnitelmassa esitetty maantasoinen pysäköintialue ja sen reunoille pienipiirteisempiä liiketiloja. Radan eteläpuolelle puolestaan on mahdollista varata tilat myös suurille kaupan yksiköille.

Metroaseman ympärillä korttelit koostuvat kolmesta yksiköstä, joiden ympäri on suunniteltu perinteinen katutila. Ajo kortteleiden ympäri helpottaa orientoitumista ja luo samalla kaupallisille toiminnoille toimintaedellytyksiä laajalla alueella.

Kulosaaren siltatason alapuoliset pysäköintitilat liitetään suoraan metroasemaan luonnonvalolla valaistun jalankulkuakselin välityksellä.

Asuntoalueet

Osayleiskaavaluonnoksen illustraatiokuvassa on esitetty asuinalueiden fyysisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia. Ne eivät kuvaa valittua ratkaisua vaan osoittavat pikemminkin minkälaisia erilaisia mahdollisuuksia ympäristönmuodostamiseen sisältyy alueeseen. Samalla illustraatiot kuvittavat erilaisuutta ja monipuolisuutta korostavia tavoitteita.

Uutena asumismuotona esitetään kantakaupunkihuvila-asumista. Tälle asumismuodolle kehitetty talotyyppi on 2-3-kerroksinen. Ulko-ovi avautuu suoraan julkiseen kaupunkitilaan. Lisäksi autopaikat on suunniteltu suoraan katuun avautuvina autotalleina. Kantakaupunkihuvilaan liittyy joko oma puutarha tai oma rantalaituri. Rantalaiturilliset huvilat voivat olla kahden perheen taloja, joissa asunnot limittyvät päällekkäin yksi- tai kaksikerroksisina.

Illustraatiossa tätä talotyyppiä on kuvitettu rivitalomaisema ratkaisuna, jolloin puutarhojen välille jää huoltokuja sekä kerrostalojen pihapiiriratkaisuna, jolloin puutarhat huolletaan yhteiseltä pihalta. Talotyyppi edellyttää suuria asuntoja (80-250 m2) ja sen myötä taloudellisesti vahvoja asukasryhmiä, joiden joukossa lapsiperheiden oletetaan olevan etusijalla. Tällainen asumismuoto voi olla vaihtoehto Helsingin seudulla tarjottaville maanläheisille asumismuodoille.

Uutta asumismuotoa on myös esitetty kahdelle saarelle Kulosaaren sillan molemmin puolin. Kummallekin saarelle esitetään yhtä siltaa eikä yleistä rantakävelyreittiä niiden ympäri. Näin ne saavat puolijulkisen luonteen. Sinne hakeutuvat vain ne, joilla on alueelle asiaa. Saaret olisivat julkisen kaupunkitilan ulkopuolella ja edellyttävät uudentyyppistä ympäristösuunnittelua. Nämä saaret voidaan nähdä myös vaihtoehtona melko vaativille ja sosiaalisesti rajatuille ryhmille tarkoitetuille ympäristötyypeille Helsingin seudulla.

Osayleiskaavaluonnoksen kaupunkimaisuutta koskeva tavoite perustelee asumisen ja hallinnon määrätietoista integrointia horisontaalisesti, jolloin asuinrakennukset ja toimitilarakennukset ovat vierekkäin saman pihapiirin äärellä tai rajaseinän erottamina. Luonnokseen sisältyy myös vertikaalista integrointia, jolloin toimitilat ja asunnot ovat päällekkäin, asunnot ylemmissä kerroksissa.

Palvelujen ja hallinnon alueet

Palvelujen ja hallinnon aluevaraukset sijoittuvat pääsääntöisesti pääkatujen ja alueellisen kokoojakadun väliseen vyöhykkeeseen. Yrityksille tämä sijainti on sopiva. Liikenteelliset yhteydet kaikilla kulkuneuvoilla ovat hyviä. Pääkadut ovat leimallisesti toimitilojen reunustamia, jolloin ne ovat näkyvästi läsnä julkisessa kaupunkitilassa. Samalla pysäköinnin järjestäminen on täällä yksinkertaisinta. Laitospysäköinnille tarjoutuu sopivia sijaintipaikkoja.

Toimistovaltaisia toimitiloja ei laajemmin esitetä sijoitettavaksi asuntokortteleihin kahdesta syystä. Niiden toiminnalliset vaatimukset ovat kovin erilaiset verrattuna asuinkortteleihin erityisesti liikenneyhteyksien ja asiakaskontaktien osalta. Lisäksi on osoittautunut, että yritykset aktiivisesti hakeutuvat sellaisten yritysten läheisyyteen, joiden kanssa niillä on yhteisiä sijaintietuja.

Vain asiakaspalvelut muodostavat poikkeuksen. Luonnoksen pyrkimyksenä on luoda mahdollisimman hyviä toimintaedellytyksiä kadunvarsitoimitiloille kaikkialla, missä palveluilla arvioidaan olevan riittävästi kysyntää. Näitä ovat kokoojakadun lisäksi keskeiset kadunristeykset, rantatorit ja venesatamien vierustat.

Palveluvaraukset alueen pohjoisimmassa osassa perustuvat ajatukseen, että alueelle sijoittuva korkeakoulu- tai tutkimuslaitostoiminta voi houkutella myös yrityksiä hakeutumaan näiden läheisyyteen. Ajatus Kyläsaaren avaruustutkimuskeskuksesta kuvaa tällaista pyrkimystä. Tältäkin osin varaus esittää asumista vaihtoehtona, mikä on luonnollista kun otetaan huomioon korttelin hieno maisemallinen sijainti rantapuiston äärellä.

Lähellä metroasemaa, Kulosaaren sillan tuntumassa on kaksi pientä korttelia, jotka erityisen hyvin soveltuvat hotellitoimintoja varten. Toisen erityispiirteenä on näkyvä sijainti kantakaupungin sisääntulokohdassa ja merelliset näköalat. Toisen erityispiirteenä on mahdollisuus sisäyhteyteen metroasemalle ja sijainti kolmen pääkadun risteyskohdassa.

Julkiset palvelut

Koko aluetta palvelevat julkiset palvelut, kuten terveysasema ja kirjasto sijoittuvat luonnollisimmin keskustakortteleihin eivätkä siten näy erillisinä palveluvarauksina. Alueen sisäisiä julkisia lähipalveluja varten on tehty neljä varausta, joista kaksi on ajateltu ensisijaisesti noin 700 lapsen peruskouluja varten. Kaksi varausta on keskuspäiväkoteja ja kouluja ala-asteen kahdelle alimmalle luokalle.

Alueen pohjoisimmassa osassa on jo mainitut varaukset korkeakouluinstituutioita varten.

Ne palvelumuodot, jotka eivät edellytä suurempaa huonetilaohjelmaa kuin noin 500-1 000 m2 voidaan integroida asuinkortteleihin, rakennusten pohjakerrokseen.

Suvilahden voimalaitoksen ja entisen kaasulaitoksen alue soveltuu erityisen hyvin kulttuuritoiminnoille Kaapelitehtaan tapaan. Myös muunlaisille vapaa-ajan toiminnoille alue soveltuu hyvin, metroaseman läheisyyden vuoksi.
 

Virkistysalueet

 

Luonnokseen sisältyy kolme laajaa virkistysaluetta, joilla on laajempaa kuin paikallista merkitystä. Hanasaaressa virkistysalue liittyy palveluvaraukseen, jonka tehtävänä on tarjota tilaa seudulliselle vapaa-ajan viettokeskukselle, kuten esim. laaja nataario. Kiilamainen keskuspuisto yhdistää Sörnäistenrannan Hermanninrantaan. Samalla se tarjoaa koulun oppilaille liikuntamahdollisuuksia. Tämän virkistysalueen luonne on esitetty keskustamaiseksi Esplanadi-puiston tapaan. Laaja virkistysalue Hermanninrannassa liittää alueen Arabianrannan ja Toukorannan maisemapuistoihin.

Asuinkorttelikokonaisuuksiin liittyviä paikallisia tarpeita palvelevia puistikkoja ei ole esitetty tilanvarauksina. Niiden periaatteet on esitetty illustraatiossa, jossa on vehreyttä alueiden sisällä. Perusteluna on, että asuinkorttelit suuntautuvat rantakävelyyn ja laajaan maisematilaan, jolloin perinteinen puiston väljyyttä lisäävä tarve on vähäinen. Mustikkamaa ja Hermannin rantapuisto ovat luontevia lähivirkistysalueita.
 

Satama-alueet

  Luonnokseen sisältyy kaksi satamavarausta, toinen pienvenesataman toiminnoille, toinen raskaammalle satamaliikenteelle. Viimeksi mainittu satama tarjoaa mahdollisuuksia paitsi hiilikuljetukselle myös Merenkulkuhallituksen tutkimusalukselle ja Helsingin Sataman kalustolle. Varaus edellyttää, että alusten melulle ja päästöille asetetaan sellaiset rajoitteet, että vastarannan asuntokortteleiden ympäristölliset olosuhteet voidaan turvata.
 

Energiahuollon alue



HANASAARI

Helsingin sähkön, kaukolämmön ja kaukokylmän tuotantoa varten on varattu alue Hanasaareen Yleiskaava 2002:n periaatteiden mukaisesti. Lisäksi alueen vieressä oleva satamavaraus on esitetty etupäässä polttoainekuljetuksia varten.

Energiahuollon tulevaisuus Hanasaaressa ei ole ongelmaton. Nykyinen maankäyttö Hanasaaressa ja Suvilahdessa palvelee lähes kokonaan energiahuollon tarpeita. Tulevaisuudessa uusi maankäyttö tulee edellyttämään käytettävissä olevan alueen supistamista. Energiatuotanto joutuu myös mukautumaan uuteen ympäristöönsä tuotannon haittavaikutusten vähentämisen osalta.

Voimalaitosyksiköillä ei ole rajatonta elinikää, vaan ne joudutaan määrävälein uusimaan. Uusiminen edellyttää kuitenkin, että uusi voimalaitos otetaan käyttöön ilman tuotannollisia katkoksia. Kun Hanasaaren toiminnassa oleva laitos uusitaan joskus 2025-2030 on uuden laitoksen (Hanasaari C) oltava valmis ennen kuin nykyinen laitos (Hanasaari B) voidaan lopettaa.

Osayleiskaavaluonnos esittää lopputilanteen, jossa Hanasaari C on korvannut nykyisen toiminnassa olevan Hanasaari B:n.

Koska Hanasaari sijaitsee Sörnäistenrannan ja muun kaupunkirakenteen välillä, on välttämättä järjestettävä liikenteelliset yhteydet nykyisen energiahuollon alueen läpi ennen kuin voidaan saavuttaa lopputilanne. Luonnoksessa yhteys on kuvattu symbolisella katkoviivalla. Käytännössä ajoneuvoliikenne- ja raitiovaunuyhteys metroaseman suuntaan joudutaan alkuvaiheessa hoitamaan Parrukadun olemassa olevaa linjausta hyväksikäyttäen. Lopputilanteessa tämä liikenne siirtyy Käenkujan linjaan (jossa on nykyisin toiminnassa oleva voimalaitos).

Raitioliikenteen osalta jatkossa tutkitaan myös vaihtoehto, missä raitiotie linjataan Hanasaari B-voimalaitoksen eteläpuolelta Sompasaareen suoraan.

Vaikka olemassa oleva korkeajännitelinja itäsuuntaan voi periaatteessa edelleen kulkea ilmajohtona alueen läpi, on silti tulevaisuudessa harkittava johdon sijoittamista maanalaisena kaapelijohtona voimalaitokselta Mustikkamaalle asti, jonne on olemassa valmis tunneliyhteys.

Vesialueet Kaavaluonnokseen sisältyy vain vähän täyttö- ja kaivuualueita. Rantaviiva pysyy siis suurimmaksi osaksi nykyisellä paikallaan ja sen myötä vesialueet jäävät pääasiassa vesialueiksi. Erillisinä varauksina on alueet venesatamia varten. Verkkosaaren varaus on moottoriveneitä varten, siltojen asettaessa korkeusrajoituksen (5,5 m). Kulosaaren sillan eteläpuolen aluevaraukset ovat myös purjeveneiden käyttöön tarkoitettuja.

Edellä on kuvattu Sompasaaren sataman pääaltaassa olevaa asuntovarausta. Kelluvien asuntojen rakentamisesta tässä mittakaavassa ei maassamme ole kokemuksia, ja jatkossa joudutaan tekemään tarkkoja selvityksiä siitä, miten merenpinnan korkeuden vaihtelut otetaan huomioon infrastruktuurin toteuttamisen kannalta.

Katualueet Sörnäisten- ja Hermanninrannan katuverkko suunnitellaan kortteleita kiertäväksi lukuun ottamatta joitakin ranta-alueita, jotka varataan rantapromenadia tai omarantaista asumista varten.

Alueellisen kokoojakadun leveys on 26 m. Paikallisille kokoojakaduille varataan tilaa 20...25 m ja tonttikaduille 12...17 m.
 

Erityispiirteet ja suojelukohteet

 


SUVILAHDEN ENTINEN
VOIMALAITOS

Suvilahden voimalaitos ja säilyneet kaasutehtaan rakennukset muodostavat merkittävän, säilytettävän arkkitehtonisen kokonaisuuden vuosilta 1909-1913. Arkkitehtina oli Selim A. Lindqvist ja konstruktöörinä oli maamme etevin betonirakenteiden tuntija Jalmari Castrén. Voimalaitoksen yksityiskohdissa ja kokonaisvaikutelmassa on nähtävissä ajan wieniläisarkkitehtuurin vaikutus. Voimalaitos on yksi suomalaisen rakennustaiteen keskeisimpiä monumentteja. Se on hyvin säilynyt ja sitä on huolellisesti ylläpidetty, osin restauroitu.

Kaasutehtaan rakennuskanta on yksinkertaisempi ja arkisempi arkkitehdin vastatessa vain ulkokuoresta. Vanha kaasukello on arkkitehtonisesti korkealuokkainen ja se on saavuttanut maamerkin aseman Itäväylän rampista koostuvan liikenneympäristön eräänä koossapitävänä elementtinä. Yhdessä uudemman, rautaisen tukirangan varassa nousevan teleskooppisäiliön kanssa kaasukellot muodostavat erottamattoman, vastakohtaisuuteen perustuvan kokonaisuuden. Sille alistuvat arkisemmat teollisuusrakennukset samalla kun ne täydentävät lähes kaupunkimaisen arkkitehtonisen kokonaisuuden, jonka huolellinen suojelu on itsestäänselvyys alueen suunnittelun lähtökohtana.
 

Tekniikka, talous ja ympäristöterveys

 

 

 





TÄYTTÖALUEET
PILAANTUNEIN ALUE ON
KYLÄSAAREN KELTAINEN
VYÖHYKE, JOSSA ON PALJON
DIOKSIINEJA

Yleistä

Osayleiskaavaluonnos on yleispiirteinen ja osoittaa kaupunkirakenteen, alueen pääkäyttötarkoitukset ja rakentamisen kerrosalat. Luonnos on rajauksiltaan ja määräyksiltään varsin väljä sekä mahdollistaa useanlaisia toteutustapoja. Alueen muutosprosessi nykytilasta luonnoksen osoittamaan todennäköisesti toteutuu vasta pitkän ajan kuluessa.

Näistä syistä johtuen tässä luonnosvaiheessa ei ole laadittu kattavia kaavan toteuttamisen vaikutusarviointeja. Ne laaditaan osayleiskaavaluonnoksen pohjalta luonnoksen lausunto- ja tarkennusvaiheen aikana. Kaavan ehdotuksen ja luonnoksen sisältöeroista johtuvat merkittävimmät vaikutuserot kirjataan. Merkittävä osa toteuttamisen vaikutusarvioinneista jäävät tehtäviksi vasta todennäköisesti pitkän ajan kuluessa laadittavissa asemakaavoissa tuolloin vallitsevien olosuhteiden ja kriteerien perusteella.

Ehdotusvaiheessa osayleiskaavan päätöksenteon tueksi tuotetaan yleissuunnitelmia ja vaikutusarviointeja aihealueista, jotka ovat merkittävimpiä osayleiskaavan toteutettavuuden arvioinnin kannalta. Näitä aihealueita on kuvattu seuraavassa.

Rakennettavuus

Alueen rakennuspohjan huonous ja pilaantuneisuus edellyttävät jatkossa asteittain tarkentuvia maastotutkimuksia sekä rakennettavuus-, kunnostus- ja kustannussuunnittelua.

Tämä vuonna valmistuneen geoteknisen rakennettavuusselvityksen mukaan parhaat rakentamisalueet ovat Sompasaaressa, Kalasatamassa ja Verkkosaaressa ja huonoimmat Hermanninrannassa ja alueen rantaviivan läheisyydessä. Alueen saattaminen geoteknisesti rakentamiskelpoiseksi maksaa kaupungille 100-150 miljoonaa euroa. Rakennuttajille tulee lisäksi maksettavaksi samaa suuruusluokkaa olevat pohjarakentamisen lisäkustannukset hyvään rakennuspohjaan verrattuna, sillä lähes koko alueella tarvitaan järeitä pohjarakennustapoja.

Alueen maaperän pilaantuneisuuden kunnostuskustannukset tullevat kaupungin maksettaviksi johtuen pilaantuneisuuden historiasta. Nykytiedon mukaan ainakin Kyläsaaren polttolaitoksen kuonan sijoituspaikan kohdalla tonttimaan rakentaminen saattaa osoittautua hyvin vaikeaksi toisaalta hyvin suurten kunnostuskustannusten (alustavasti 10-70 miljoonaa euroa) toisaalta hankalien ympäristöhallinnollisten menettelyjen takia. Pienialaisia samanlaisia kohteita saattaa olla muuallakin osayleiskaava-alueella.

Rakennuspohjan huono rakennettavuus ja pilaantuneisuus vaihtelevat alueen sisällä voimakkaasti niin, että myös kuntoon saattamisen menetelmissä ja kustannuksissa esiintyy voimakasta paikallista vaihtelua. Asemakaavoituksessa kummankin tekijän kunnostamista tulisi tarkastella samanaikaisesti, sillä jollekin yksittäiselle tontille kohdistuvia erittäin suuria kunnostuskustannuksia mahdollisesti voitaisiin alentaa kunnostuksen alueella suorittamisella ja kustannusten tasoittamisella.

Pohjarakentamisen kannalta alueella on useita haastavia kohteita. Tällä hetkellä on käynnissä nykyisten laituri- ja rantarakenteiden, osayleiskaavan osoittamien kanavien, sekä eräiden ns. kelluvien penkereiden ja sortumarantojen rakennettavuuden selvittäminen. Hermanninrannan alueelle on perustettu kohti Vanhankaupungin selkää voimakkaasti pysty- ja vaakasuunnassa liikkuvan rakennuspohjan liikkeen mittausverkko.

Pohjarakentamisen ja pilaantuneisuuden kunnostamisen kustannusarviot päivitetään ennen osayleiskaavaehdotuksen päätöksentekovaihetta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Osayleiskaava-alue on liitettävissä nykyiseen yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Kaavan toteuttaminen edellyttää rakennettujen johtojen siirtoja.

Kaava-alueen vesijohtoverkkoa täydennetään. Nykyisiä johtoja säilytetään uuden maankäytön sallimassa laajuudessa.

Alueelle rakennetaan erillisviemäröintijärjestelmä. Osaa vanhasta viemäriverkosta voidaan hyödyntää uuden kaavan mukaisessa tilanteessa. Maaston tasaisuudesta ja maankäytöstä johtuen ei jätevesiviemäröintiä voida toteuttaa kokonaan painovoimaisesti, vaan alueelle on rakennettava jätevesipumppaamoita. Itäväylän pohjoispuolisen osan jätevedet johdetaan Kyläsaari-Viikinmäki viemäritunneliin ja eteläpuolisen Näkinkujan pumppaamolle ja sieltä edelleen Viikin puhdistamolle.

Sadevesiviemärilinjat noudattelevat tulevia katulinjauksia. Sadevedet johdetaan mereen. Nykyisten sekavesiviemäreiden ylivuotoputkien vaatimat tilavaraukset on otettava huomioon jatkosuunnittelussa.

Alueelle rakennettava kaukolämpöverkko kytketään nykyiseen verkkoon. Uutta runkojohtoa on rakennettava Kulosaaren sillan itäpäästä pohjoiseen.

Kaukojäähdytysverkkoa laajennetaan kaava-alueella asiakkaiden tarpeen mukaan. Kaukojäähdytysputket tulevat sijoittumaan katualueille, mikä on otettava huomioon katualueiden tilantarpeen määrittelyssä. Hanasaaren vanhan sähköaseman tiloihin tullaan sijoittamaan kaukojäähdytyskeskus.

Sähkönsyöttö tapahtuu Hanasaaren sähköasemalta. Sähköasema tulee toimimaan myös tulevaisuudessa Helsingin sähkönjakelun solmupisteenä, joten sen läheisyydessä olevien suur- ja keskijännitekaapeleiden reitit on otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Keskijänniteverkkoa vahvistetaan maankäytön edellyttämässä laajuudessa. Jakelumuuntamot pyritään sijoittamaan yleisille alueille. Yhteiskäyttötunneliin menevien kaapeleiden pystykuilujen ja samalla kohdalla olevan hätäpoistumistien kohta on suunniteltava siten, että pääsy tunneliin on esteetön. Voimalaitosalueella rakenteilla olevaa kaukojäähdytyskeskusta palvelevien merivesiputkien tilantarpeet on huomioitava jatkosuunnittelussa.

Alue voidaan liittää olemassa olevaan kaasuverkkoon. Myös kaasuverkon laajentuminen toteutuu käyttötarpeiden mukaan. Tietoliikennekaapeleiden reitit noudattelevat tulevia katulinjauksia. Asemakaavoitusvaiheessa varmistetaan riittävät tilavaraukset katupoikkileikkauksessa myös tietoliikennekaapeleille. Lopulliset reitit ja kaapelikanavien määrä ratkaistaan katusuunnitteluvaiheessa yhteistyössä operaattoreiden kanssa.

Alueelle laaditaan yhdyskuntateknisen huollon yleissuunnitelma ennen osayleiskaavaehdotuksen päätöksentekovaihetta.

Ympäristön häiriötekijät

Osayleiskaavan toteutettavuuden sekä vaiheittain toteuttamisen arvioimiseksi kootaan yhteen ja esitetään merkittävimmät nykyiset ja tulevat tunnistetut häiriötekijät, joita ainakin energiantuotanto, liikenne ja teolliset toiminnat tuottavat. Turvatekniikan keskukselta pyydetään lausunto energiantuotannon kemikaaliturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Selvitys ympäristön häiriötekijöistä esitetään osayleiskaavaehdotuksen yhteydessä.

Kaavatalous

Laaditaan selvitys osayleiskaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvista rakentamiskustannuksista. Selvityksen pohjaksi laaditaan mm. palvelu-, liikenne- ja virkistysalueverkostojen yleissuunnitelmat. Selvitys esitetään osayleiskaavaehdotuksen päätöksentekovaiheessa.
 

Toteuttaminen

 

"Sörnäisten ja Hermannin rantaprojekti" -niminen aluerakentamisprojekti perustettiin kaupunginjohtajan päätöksellä johtajistokäsittelyssä 10.9.2003 (66 §). Aluerakentamisprojektin tehtävänä on koordinoida Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaava-alueen toteuttamista. Projektin tavoitteena on avustaa projektialueen kiinteistöpoliittisten tavoitteiden valmistelussa, toteuttaa maankäyttösuunnitelmia, koordinoida alueelle suunniteltuja hankkeita sekä selvittää osaltaan maankäytön toteuttamisedellytyksiä ja suunnittelutavoitteita.

Helsingin asunto-ohjelma antaa lähtökohdan alueen asuntotonttien hallintamuodoille, jotka tulevat vaihtelemaan tulorajoin varustetuista vuokra-asunnoista osaomistusasuntoihin, Hitas-omistusasuntoihin sekä vapaarahoitteisiin vuokra- ja omistusasuntoihin.

Alueen toteuttamisen kokonaisajaksi arvioidaan noin 20-25 vuotta. Uudisrakentaminen käynnistyy sen jälkeen, kun tavarasatamatoiminnot ovat siirtyneet alueelta Vuosaaren lokakuussa 2008. Toteuttaminen tapahtuu vaiheittaisesti. Tämän johdosta osa alueesta joutuu odottamaan suunniteltua maankäyttöä useiden vuosien ajan ja on väliaikaisesti käytettävissä muihin tarkoituksiin.

Alueen käyttöönotto edellyttää merkittäviä geoteknisiä toimenpiteitä, joihin lukeutuvat mm. pilaantuneiden maiden puhdistaminen sekä rakenteiden perustamistyöt. Keskeisiä toteuttamisprojektin rakentamista edeltäviä toimia ovat myös alueellisen palveluyhtiön perustamisedellytysten ja tehtävien valmistelu, alueen väliaikaisen maankäytön suunnittelu, vaiheistus ja teknisten reunaehtojen selvittäminen sekä alueellisen tietoverkon toteutusmahdollisuuksien arviointi.

Rakentamistoimet alkavat Kalasataman metroaseman ensimmäisen vaiheen toteutuksella siten, että metroliikennöinti asemalla on mahdollista vuoden 2007 alussa. Varsinainen uudisrakentaminen käynnistyy vuonna 2009 metroasemaa ympäröivästä korttelista, joka sisältää pääasiassa toimisto- ja liiketilaa sekä julkisia toimintoja. Metrorataa sekä etelä- että pohjoispuolella reunustavat asuntokorttelit rakentuvat ajanjaksolla 2010 - 2015. Toteutus suuntautuu metroradan pohjoispuolella kohti pohjoista ja vastaavasti metroradan eteläpuolella kohti etelää. Hanasaari B -voimalaitos ja siihen kytkeytyvät toiminnot jatkuvat nykyisen kaltaisina 2020-luvulle. Hanasaaren alue valmistuukin kokonaisuudessaan vasta 2030-luvulla.

Alueen palvelut, julkiset tilat, puistot sekä katurakentaminen teknisen huollon verkostoineen toteutetaan uudisrakentamisen edellyttämässä aikataulussa.
 

Vaiheittain rakentaminen

 

Uuden kaupunginosan rakentamisen kesto tulee riippumaan monesta vaikeasti ennakoitavasta tekijästä. Kysynnän suhdannevaihtelut, rakentamisen muuttunut normisto, kunnallistalouden kehittyminen ja odottamattomien tarpeiden ilmeneminen ovat näitä tekijöitä.

Yleensä hallittu ja pitkäjänteinen toteuttaminen on monessa mielessä edullisempaa kuin nopea rakentaminen. Sosiaalisen rakenteen muodostuminen tasaisesti ilman ikäluokkahuippuja tasoittaa päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen mitoitusta. Rakentamisessa havaittavien teknisten, mitoituksellisten ja ympäristöllisten epäonnistumisten korjaaminen on helpompaa jos rakentamisen aikataulu on pitkä.

Toisaalta pitkä toteuttamisaika synnyttää epämääräistä tai jopa epäsiistiä väliaikaisuutta.

Osayleiskaava tarjoaa mahdollisuuden sekä nopealle, että hitaalle toteuttamiselle. Asuntovaraukset on suunniteltu suurkortteleina, joiden toteuttaminen on mahdollista erillisenä kokonaisuutena riippumatta seuraavien suurkortteleiden toteuttamisaikataulusta. Suurkorttelit ovat toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia kokonaisuuksia, jotka siis voidaan rakentaa tarpeen ja kysynnän sekä taloudellisten resurssien mukaan.

Myös toimitilakorttelit on suunniteltu pienempinä yksikköinä, pääkatujen liittymäkohtien välillä. Nämä voidaan rakentaa vaihe vaiheelta.

Keskustaan suuntautuva raitiovaunuyhteys voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin alueelle rakennetaan tarvittaessa tilapäinen päätepysäkki. Se poistuu, kun alueen toteuttamisaste perustelee läpi kulkevaa reittiä, jonka päätepiste on joko Arabianrannan tai Pasilan suunnassa.

Uuden kaupunginosan rakentamisen kesto tulee riippumaan monesta vaikeasti ennakoitavasta tekijästä. Kysynnän suhdannevaihtelut, rakentamisen muuttunut normisto, kunnallistalouden kehittyminen ja odottamattomien tarpeiden ilmeneminen ovat näitä tekijöitä.

Yleensä hallittu ja pitkäjänteinen toteuttaminen on monessa mielessä edullisempaa kuin nopea rakentaminen. Sosiaalisen rakenteen muodostuminen tasaisesti ilman ikäluokkahuippuja tasoittaa päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen mitoitusta. Rakentamisessa havaittavien teknisten, mitoituksellisten ja ympäristöllisten epäonnistumisten korjaaminen on helpompaa jos rakentamisen aikataulu on pitkä.

Toisaalta pitkä toteuttamisaika synnyttää epämääräistä tai jopa epäsiistiä väliaikaisuutta.

Osayleiskaava tarjoaa mahdollisuuden sekä nopealle, että hitaalle toteuttamiselle. Asuntovaraukset on suunniteltu suurkortteleina, joiden toteuttaminen on mahdollista erillisenä kokonaisuutena riippumatta seuraavien suurkortteleiden toteuttamisaikataulusta. Suurkorttelit ovat toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia kokonaisuuksia, jotka siis voidaan rakentaa tarpeen ja kysynnän sekä taloudellisten resurssien mukaan.

Myös toimitilakorttelit on suunniteltu pienempinä yksikköinä, pääkatujen liittymäkohtien välillä. Nämä voidaan rakentaa vaihe vaiheelta.

Keskustaan suuntautuva raitiovaunuyhteys voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin alueelle rakennetaan tarvittaessa tilapäinen päätepysäkki. Se poistuu, kun alueen toteuttamisaste perustelee läpi kulkevaa reittiä, jonka päätepiste on joko Arabianrannan tai Pasilan suunnassa.
 

Asianosaisten kuuleminen ja jatkosuunnittelu

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelemä yleiskaavaluonnos, kartta selostuksineen ja liiteaineistoineen asetetaan vuoden 2006 alkupuolella nähtäville. Aineistosta pyydetään lausunnot ja järjestetään osallistumistilaisuus osallisille. Kaavaluonnosta ja siihen liittyviä vaikutusten arviointeja työstetään saatujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä kevään 2006 kuluessa valmistuvien jatkoselvitysten pohjalta.

Kaavaehdotus valmistuu vuoden 2006 loppupuolella. Se tuodaan lautakuntaan yhdessä luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen kanssa. Osayleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja lausunnot pyydetään MRA 19 ja 20 §:n mukaisesti vuoden 2007 alkupuolella. Osayleiskaavaehdotus on tarkoitus viedä valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2007 aikana.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee, että Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaluonnos lähetetään lausunnoille, asetetaan nähtäville ja järjestetään osallistumistilaisuus mielipiteiden kuulemiseksi.

Pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistatekstistä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Kare Pertti, yleiskaavapäällikkö, puhelin 169 3325
Sundman Mikael, projektipäällikkö, puhelin 169 4262
Hakala Tuomas, arkkitehti, puhelin 169 4224
Huhdanmäki Aimo, paikkatietoasiantuntija, puhelin 169 3352
Kilpinen Jouni, diplomi-insinööri, puhelin 169 4275
Kivelä Matti, diplomi-insinööri, puhelin 169 3542
Lahti Markku, toimistopäällikkö, puhelin 169 2585
Pakkala Pekka, arkkitehti, puhelin 169 4266
Siivola Mari, arkkitehti, puhelin 169 3617

LIITTEET

Liite 1

Osayleiskaavakartta

 

Liite 2

Vaikutusten arvioinnit

 

Liite 3

Valmistelusta saadut mielipiteet

     

Alkuun

1

24.11.2005 pöydälle pantu asia

KONALAN AITTATIEN PIENTALOJA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11458)

Kslk 2005-62, 2005-686, 2004-219, 2003-1882, B Yhtiöt Oy faksi 20.6.2005, Ikonen Eero ja Mirja ym. 15.6.2005, Ikonen Eero ja Mirja 20.4.2005, Ikonen Eero ja Mirja 4.10.2005, Ikonen Eero ym. 4.10.2005, Länsi-Helsingin Omakotiyhdistys ry 11.10.2005, Päkki Ville, Ymk s-posti 6.6.2005, Heikkinen Maria 27.9.2005, Päkki Tapio ja Birgitta 4.2.2004, B Yhtiöt Oy 6.11.2003

Aittatie, Konalantie, Vanha Hämeenkyläntie, karttaruutu F6, hankenro 200

 

32. kaupunginosan (Konala) korttelin 32018 tontteja 2-5, korttelin 32019 tontteja 4, 9-12 ja katualuetta koskeva asemakaavan muutos.

Alueen sijainti Alue sijaitsee Konalan pientaloalueella, Konalantien ja Vanhan Hämeenkyläntien risteyksen pohjoispuolella.

Tiivistelmä Kaavamuutosalueen kahdeksan omakotitonttia (AO/500) on muutettu pientalotonteiksi (AP) ja tonttitehokkuus on nostettu luvusta e = 0,25 lukuun e = 0,35. Asuin- ja liiketontti (AL), jonka tonttitehokkuus on e = 0,25, on muutettu asuinrakennusten tontiksi (A). Tontille saa rakentaa asuinrakennuksen, jonka katutasoon saa sijoittaa työhuone- ja liiketiloja ja tontin perälle pienemmän asuinrakennuksen. Kerrosaloina ilmoitettu rakennnusoikeus vastaa tonttitehokkuuslukua e = 0,50. Asemakaavan muutos parantaa tonttien täydennysrakentamismahdollisuuksia ja eheyttää kaupunkikuvaa. Asuntokerrosalan lisäys on 1 234 kerrosneliömetriä.

Aloite Tontin 32019/4 omistaja on hakenut 6.11.2003 asemakaavan muuttamista siten, että tontille voitaisiin rakentaa samantapainen asuinkerrostalo kuin naapuritonteilla Vanhan Hämeenkyläntien varrella. Tontin 32018/3 omistaja on hakenut 1.2.2004 nykyisen tehokkuusluvun e = 0,25 muuttamista lukuun e = 0,35. Tontin 32019/11 omistaja on hakenut 13.1.2005 tehokkuusluvun muuttamista lukuun e = 0,35 ja kaavamääräysten ajanmukaistamista.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asunto-aluetta. Sänkitien, Sotilaspellontien ja Vanhan Hämeenkyläntien varteen sijoittuva pientaloalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Osa asemakaavan muutosalueen tonteista sijaitsee suojelualueen reunalla. Ne eivät kuitenkaan kaupunkikuvallisesti liity suojelualueeseen, vaan muodostavat ympäristön rivi- ja kerrostalojen kanssa oman kokonaisuutensa. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1962. Omakotitonteille (AO/500) saa rakentaa asunnon kullekin 500 m2:lle tonttimaata. Samalla tontilla saa olla enintään neljä asuntoa, ja pienemmällä tontilla kuin 1 500 m2 vain yksi asuinrakennus. Vanhan Hämeenkyläntien ja Sotilaspellontien risteyksessä olevalle tontille (AL) saa rakentaa enintään kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen. Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e = 0,25.

Rakennuskiellot

Vanhan Hämeenkyläntien ja Sotilaspellontien kulmauksessa olevaa liikerakennusta lukuun ottamatta tonteilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Kaava-alueeseen kuuluu yhdeksän tonttia. Aittatien varren omakotitalot on rakennettu vuosina 1949-1954 ja yhdellä tontilla on lisäksi vuonna 1993 rakennettu talo. Vanhan Hämeenkyläntien ja Sotilaspellontien risteyksessä oleva asuin- ja liikerakennus on rakennettu vuonna 1954 ja sitä on laajennettu vuonna 1986. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on rivitalo ja kerrostalo 1990-luvulta, eteläpuolella on 1980-luvulla rakennettuja kerrostaloja.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä

Alueen maanpinnan nykyinen korkeustaso on noin +26.9-+31.00. Olemassa olevien maaperätietojen mukaan alue on kallioista kitkamaa-aluetta. Vanhoista pohjatutkimuksista voidaan havaita, että karkearakeisen maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella vaihtelee välillä 0-3 m, kallion pinta on edelleen hyvin lähellä maanpintaa.

Ympäristöhäiriöt

Ympäristöhäiriöitä aiheutuu lähinnä Konalantien liikenteestä. Konalantien nykyinen liikennemäärä on noin 8 000 ajoneuvoa/vuorokausi. Vanhalla Hämeenkyläntiellä liikennettä on noin 2 000 ajoneuvoa/vrk. Kadut ovat luokitukseltaan alueellisia kokoojakatuja. Konalantien nopeusrajoitus on 50 km/h. Konalantielle ennustettu liikennemäärä vuonna 2025 on 12 000 ajoneuvoa tunnissa. Konalantien varrella olevien tonttien melutaso on nykyisin 60-66 desibeliä ja ennustevuonna 61,5-67,5 desibeliä.

Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on asemakaavan uudistaminen siten, että mahdollisuudet täydennysrakentamiseen paranevat ja kaupunkikuva eheytyy.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Aittatien varren jäljellä olevat jälleenrakennuskauden omakotitalot ovat jääneet kerros- ja rivitalojen väliin eivätkä hahmotu osaksi Yleiskaava 2002:een merkittyä Vanhan Hämeenkyläntien suojelualuetta. Kaavamuutoksessa omakotitontit on muutettu pientalotonteiksi ja tonttitehokkuutta on nostettu, jolloin käyttömahdollisuudet monipuolistuvat. Tontit ovat isoja, joten myös nykyinen rakennus voidaan säilyttää tontilla.

Vanhan Hämeenkyläntien ja Sotilaspellontien kulmauksessa sijaitseva liikerakennus on kaupunkikuvallisesti herkällä paikalla. Rakennus toimii välittäjänä Vanhan Hämeenkylätien varren säilytettävien jälleenrakennuskauden omakotitalojen ja 1980-luvulla rakennettujen kerrostalojen välillä. Rakennusta ei ole esitetty suojeltavaksi, koska siitä on monien muutosten myötä tullut epäkäytännöllinen ja se on huonokuntoinen.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on n. 1,2 ha, josta katualuetta n. 0,14 ha. Yhteenlaskettu rakennusoikeus tonteilla on 3 884 m2 kerrosalaa. Asemakaavamuutos tuo lisää yhteensä 1 234 m2 kerrosalaa.

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi merkitty tontti (AL) Vanhan Hämeenkyläntien ja Sotilaspellontien kulmauksessa on muutettu kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Kadun varren rakennusalalle saa rakentaa asuinrakennuksen (395 k-m2), jonka katutasoon voidaan sijoittaa työ- ja liiketiloja. Tontin takaosan rakennusalalle saa rakentaa toisen asuinrakennuksen (180 k-m2). Yhteenlaskettu kerrosala vastaa tehokkuuslukua e = 0,50. Voimassa olevassa asemakaavassa tehokkuusluku on e = 0,25. Rakennusoikeuden nousu ei kuitenkaan muuta merkittävästi viereisen suojelualueen katunäkymiä, koska kadun varressa olevan rakennuksen tilalle saa rakentaa nykyisen kokoisen rakennuksen ja lisärakentaminen on osoitettu tontin takaosaan. Pääosa autopaikoista tulee rakentaa kellariin, jotta tontille jäisi käyttökelpoista piha-aluetta.

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Omakotitontit (AO/500) on muutettu enintään kaksikerroksisten asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e = 0,35. Kerrosalan lisäksi saa tontille rakentaa erillisiä talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m2/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta.

Konalantiehen rajoittuvilla tonteilla rakennukset tulee sijoittaa siten, että tontille syntyy melulta suojattua piha-aluetta.

Tontilla, jossa on enintään kaksi asuntoa, tulee olla yksi autopaikka/100 k-m2 ja lisäksi tilapäistä pysäköintiä varten 1 ap/asunto. Jos asuntoja on enemmän kuin kaksi, on autopaikkoja oltava 1 ap/80 k-m2.

Korttelialueita koskevat yhteiset määräykset

Rakennuksissa on oltava harjakatto ja kapea räystäslista. Julkisivumateriaalina tulee käyttää rappausta tai peittomaalattua puuta. Tontit saa aidata pensasaidoilla. Konalantien varteen sallitaan myös enintään 120 cm korkea puinen aita.

Liikenne Aittatien itäpuolen tonteille on merkitty ajoneuvoliittymäkielto Konalantieltä. Tonttien 32018/2 ja 3 (Aittatie 3 ja 5) nykyiset liittymät tulee siirtää Aittatien puolelle.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto, alueen toteuttaminen ei vaadi yhdyskuntatekniikan verkoston lisärakentamista.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset ja piha-alueet perustetaan maa- tai kalliovaraisena.

Maaperä ei aiheuta rakentamiselle tavallisuudesta poikkeavia kustannuksia. Llisäkustannuksia aiheutuu lähinnä louhinnasta.

Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, että maaperä olisi pilaantunut.

Ympäristöhäiriöt

Konalantien varrella olevien tonttien rakennusten liikennemelulle alttiina olevilta julkisivuilta edellytetään 32 desibelin ääneneristävyyttä. Kaavamääräyksen mukaan asuinrakennukset tulee sijoittaa siten, että ulko-oleskelutilat muodostuvat rakennuksen melulta suojatulle (äänivarjon) puolelle.

Koska kyseessä on täydennysrakentaminen, voidaan tonteilla ympäristöministeriön ohjeiden mukaan (Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, 2001) sallia 55-60 desibelin melutasot vähintään niillä tontin osilla jotka varataan leikkiin ja oleskeluun.

Konalantien ennusteliikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien haitta-alueen leveys on noin 10 metriä, joten tontit ovat tämän alueen ulkopuolella.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutos parantaa lisärakentamisen mahdollisuuksia, joten alue muuttuu tiiviimmäksi ja kaupunkikuva eheytyy. Lisärakentaminen ei ole niin suurta, että se aiheuttaisi ongelmia alueen katuverkkoon. Alueen toteuttaminen ei aiheuta yhdyskuntataloudellisia kustannuksia.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille tonttien 32018/3, 32019/11 ja 32019/4 omistajien hakemusten johdosta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 17.5.2005).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pitäjänmäen kirjastossa 30.5.-17.6.2005. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.6.2005.

Luonnoksesta saatujen mielipiteiden jälkeen tehtiin tonttia 32019/4 koskeva uusi suunnitelma, jota koskeva kirje ja havainnepiirros lähetettiin tontin rajanaapureille 16.9.2005. Asiaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin 4.10.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Asemakaavan muutosluonnoksen (päivätty 17.5.2005) mukaan tontilla 32019/4 rakennusoikeus oli määritelty tehokkuusluvulla e = 0,50. Kadun varressa olevalle rakennusalalle olisi saanut rakentaa asuinrakennuksen, jossa on kaksi kerrosta ja ullakko. Uusi rakennus olisi ollut nykyistä rakennusta laajempi ja korkeampi.

Tonttia 32019/4 koskevassa uudessa suunnitelmassa (päivätty 16.9.2005) rakennusoikeus on jaettu kahteen osaan: kadun varteen saa rakentaa pääpiirteissään nykyistä rakennusta vastaavan rakennuksen ja tontin takaosaan pientalon.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 7 mielipidettä, joista 3 kpl koski asemakaavan muutosluonnosta ja 4 kpl tontin 32019/4 uutta suunnitelmaa. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Saapuneet kirjeet (7 kpl) on jaettu esityslistan 24.11.2005 liitteenä.

Eero Ikonen ja Mirja Ikonen ovat 20.4.2005 ilmoittaneet mielipiteenään, että asuinalueen jälleenrakennuskauden rakennusten säilyttäminen on toivottavaa ja sille on erinomaiset edellytykset. Myös tontilla 32019/4 sijaitseva entinen Elannon kauppa tulee säilyttää ainakin ulkoa entisellään, koska se sopii hyvin jälleenrakennuskauden rakennusten joukkoon. Rakennus sijaitsee muuta aluetta korkeammalla, joten sen purkamisessa ei olisi kysymys mistään mitättömästä muutoksesta.

Eero Ikonen, Mirja Ikonen, Mikko Lahtiluoma, Birgit Lahtiluoma

ja Länsi-Helsingin Omakotiyhdistys Oy (puolesta Mikko Lahtiluoma) ovat 15.6.2005 ilmoittaneet mielipiteenään, että kortteli 32019 kuuluu kokonaisuudessaan Sänkitien-Sotilaspellontien suojelukaava-alueeseen. Korttelin itäosan rakennusoikeuden ja -tiheyden lisääminen neljälläkymmenellä prosentilla heikentää asumisviihtyvyyttä ja hävittää korttelin sisään jäävän nykyisen ison korttelipiha-alueen. Tontti 32019/4 tulisi siirtää suojelukaava-alueeseen, koska tontilla oleva liikerakennus edustaa samaa aikakautta kuin alueen pientalot ja sopii hyvin katukuvaan, erikokoisten rakennusmassojen väliin. Elannon kauppana toimineella rakennuksella on rakennustaiteellisten ansioitten lisäksi myös kulttuurihistoriallista merkitystä, koska se on toiminut asukkaiden sosiaalisena kohtauspaikkana. Katutason liikehuoneistoa voitaisiin myös tulevaisuudessa käyttää omakotialueen palveluihin.

Eero Ikonen, Mirja Ikonen, Mikko Lahtiluoma, Birgit Lahtiluoma ja Länsi-Helsingin Omakotiyhdistys Oy (4.10.2005 päivätyt kirjeet ja pöytäkirjaote omakotiyhdistyksen kokouksesta 11.10.2005) ovat ilmoittaneet, että heidän aiemmin esittämänsä mielipiteet on otettu kiitettävästi huomioon kulmatonttia koskevassa uudessa suunnitelmassa. Kadun varressa olevan rakennuksen rakennusoikeus on tontin pinta-alaan nähden sopiva. Tonttia ei tulisi jakaa, koska tällöin autopaikat jouduttaisiin sijoittamaan kellariin. Kulmatontti tulisi liittää suojelukaava-alueeseen, johon muutkin Sotilaspellontien tontit kuuluvat.

Asemakaavaosasto toteaa, että Aittatien varren jäljellä olevat jälleenrakennuskauden omakotitalot ovat jääneet kerros- ja rivitalojen väliin eivätkä hahmotu suojelualueen osaksi. Tontit ovat kooltaan ja muodoltaan sellaisia, että rakennusoikeuden korottaminen turvaa myös mahdollisuuden sekä säilyttää nykyinen rakennus että rakentaa lisää. Kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen vaikutuksesta alue tiivistyy ja vajaasti rakennettujen tonttien vuoksi hajanaiselta näyttävän alueen ilme eheytyy.

Vanha asuin- ja liikerakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti tärkeällä ja herkällä paikalla. Rakennuksen suojelemista ympäristön kannalta merkittävänä rakennuksena ei kuitenkaan ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi, koska huonokuntoisen ja moneen kertaan muutetun rakennuksen korjaaminen johtaisi kohtuuttomiin kustannuksiin. Kaupunkikuvallisesti tärkeimpiä tekijöitä ovat rakennuksen paikka, koko ja rakentamistapa, joiden säilyminen on turvattu kaavamääräyksillä. Autopaikkojen sijoittaminen kellariin mahdollistaa lisärakentamisen tontille. Tontin takaosaan rakennettava talo on samaa kokoluokkaa ja se tulee rakentaa saman tyylisenä kuin ympäristön omakotitalot. Kulmatontin kaavamuutos ei merkittävästi muuta näkymiä ja katumiljöötä. Tontti kuuluu Aittatien kaavamuutosalueeseen, mutta se on otettu huomioon myös suojelualueen kaavamuutoksessa, jonka luonnosta parhaillaan valmistellaan.

Mielipiteet on otettu huomioon siten, kulmatontin rakennusoikeus on jaettu kahteen osaan, jolloin rakennusoikeuden korottaminen ei muuta merkittävästi katunäkymiä.

Tontin 32019/4 omistaja, B Yhtiöt Oy on 20.6.2005 ilmoittanut mielipiteenään, että tontti 32019/4 tulisi muuttaa asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jossa kerrosluku on III u1/2 ja tehokkuusluku e = 0,75. Perusteluna se, että Vanhan Hämeenkyläntien varren naapuritontit ovat kerrostalotontteja, joiden rakennusoikeus vastaa tonttitehokkuuslukua e = 0,62-0,79.

Maria Heikkinen on 27.9.2005 ilmoittanut mielipiteenään, että Vanhan Hämeenkyläntien ja Sotilaspellontien kulmaukseen tulisi rakentaa samanlainen kerrostalo kuin viereiset Vanhan Hämeenkyläntien varren talot. Alueen omakotitontit ovat liian isoja, niillä on risukkoa, jätekasoja ja huonokuntoisia ulkorakennuksia. Tontit tulisi ottaa rakentamiskäyttöön, mm. Aittatie 4 sopisi pienkerrostaloille.

Asemakaavaosasto toteaa, että rakennusoikeuden korottaminen viereisten tonttien tasolle ei ole mahdollista, koska tontti sijaitsee kaupunkikuvallisesti herkällä paikalla, heti jälleenrakennuskauden suojeltavien omakotitalojen jatkeena. Kaupunkikuvallisesti tärkeimpiä tekijöitä ovat rakennuksen paikka, koko ja rakentamistapa, joiden säilyminen on turvattu kaavamääräyksillä. Autopaikkojen sijoittaminen kellariin mahdollistaa lisärakentamisen tontin takaosaan, jolloin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala vastaa tehokkuuslukua e = 0,50. Tontin nykyinen rakennusoikeus kaksinkertaistuu, mutta korotus ei muuta merkittävästi katunäkymiä.

Aittatien varren tontit on muutettu omakotitonteista pientalotonteiksi ja rakennusoikeutta on korotettu. On todennäköistä, että nykyiset rakennukset säilyvät ja suurten tonttien tyhjiin osiin rakennetaan uudisrakennuksia. Kaavamuutoksen mukaisen rakentamisen vaikutuksesta alue tiivistyy ja vajaasti rakennettujen tonttien vuoksi hajanaiselta näyttävän alueen ilme eheytyy.
 

Tilastotiedot

 
 

Voimassa oleva asemakaava

 
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Asuinrakennusten korttelialue (A)

1 146

287

 

Omakotitalojen korttelialue (AO/500)

9 453

2 363

 

Katu

1 428

0

 

Yhteensä

12 027

2 650

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Asuinrakennusten korttelialue (A)

1 146

575

 

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

9 453

3 309

 

Katu

1 428

0

 

Yhteensä

12 027

3 884

 

Asuntokerrosalan lisäys on yhteensä 1 234 k-m2.
 

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen:

- 350 euroa Tapio ja Birgitta Päkiltä (tontin 32018/3 omistajina)

- 350 euroa Ville Päkiltä (tontin 32019/11 omistajana)

- 1 000 euroa B Yhtiöt Oy:ltä (tontin 32019/4 omistajana).
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11458 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Hamari Eeva-Liisa, arkkitehti, puhelin 169 4334

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11458

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Mielipidekirjeet (vain linkkinä)


Alkuun

2

24.11.2005 pöydälle pantu asia

VUOSAARI, UUTELAN VIRKISTYSALUEEN JA AURINKOLAHDEN ITÄOSAN ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11480)

Kslk 2005-447, HelSa 2000-217/523 28.4.2005, HKR 47 2.5.2005, Kv 32 11.4.2005, Liv 17 25.4.2005, Suomenkielisen työväenopiston Opistolaisyhdistyksen palstavi 10.4.2005, UUS UUS-2005-L-200-213 18.5.2005, Ymk 57 28.4.2005, Luotonen Kai ym. 22.11.2005

Karttalehti L4, L5, M4, hankenro 702

54. kaupunginosan Vuosaari (Uutela, Aurinkolahti, Nordsjön kartano) Uutelan kortteleita 54325-54332, virkistysalueita, palstaviljelyalueita, venesatamia, luonnonsuojelualueita, maisemallisesti arvokkaita alueita, vesi- ja katualueita koskeva asemakaavaehdotus sekä Aurinkolahden itäosan virkistysalueita, venesatama-aluetta, vesialuetta ja katualueita koskeva asemakaavan muutosehdotus. (Asemakaavan muutoksessa muodostuu puisto-, katu-, venesatama- ja vesialuetta).

. Esityslistan 24.11.2005 liitteenä on jaettu asemakaavaehdotuskartta, havainnekuva, Uutelan uimarannan tarveselvitys, selvitys maanomistajien asemasta kaavoituksessa, Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistaminen - raportti, Osallistuminen, mielipiteet ja vastineet -raportti ja Uutelan rakennetun ympäristön arvot -raportti.

Alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Uutelassa Vuosaaren kaakkoisosassa. Vuosaarenlahden, Skatanselän ja Vuosaarenselän ympäröimä Uutelan niemi on eteläisin osa Vuosaaren laajasta ulkoilupuistosta, joka ulottuu Vantaan Mustavuoreen ja Sipoon Talosaareen. Suunnittelualueen länsipuolella on rakenteilla Aurinkolahden itäosan asuntoalue ja Uutelankanava, koillispuolella Vuosaarenlahden venesatama sekä Vuosaaren satama työpaikka-alueineen. Alueen pohjoispuolitse kulkee Vuosaaren asuntoalueen ja satama-alueen yhdistävä Vuotie. Koko suunnittelualueen maa-alueen pinta-ala on noin 170 hehtaaria ja vesialueen noin 50 hehtaaria.

Tiivistelmä Asemakaavan tavoitteena on seudullisesti tärkeän Uutelan luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja alueen kehittäminen monipuoliseksi virkistysalueeksi. Nykyisin Uutelassa käy kuuden kesäkuukauden aikana noin 40 000 ulkoilijaa. Vuosaaren asukasmäärän lisääntyessä nykyisestä 32 000:sta noin 40 000:een virkistysalueiden ja ulkoilureittien tarve kasvaa. Uutelan alueella on merkitystä myös suoja-alueena Vuosaaren asuinalueen ja Vuosaaren sataman välissä.

Aluetta kehitetään pääosin luonto- ja retkeilyalueena. Yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan lisäämällä ulkoilureittejä ja virkistyspalveluita. Tavoitteena on rakentaa koko Uutelaa kiertävä rantareitti ja kehittää virkistysalueen käyttöä tukevia palveluita Skatan tilalla, Vuosaarenlahden alueella ja kulttuurihistoriallisesti arvokkailla huviloilla.

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan kehittämisen perinnetilana ja esimerkiksi luontokouluna. Kaupungin omistamat Meriharjun ja Vuosannan huvilat varataan loma- ja virkistyskäyttöön ja ne varataan kaupungin tarpeisiin. Nuottasaari ja Hallkullanniemen länsiosassa sijaitseva huvila pihapiireineen on merkitty loma- ja virkistyspalveluiden korttelialueiksi. Hallkullanniemelle on osoitettu myös uimaranta-alue.

Vuosaarenlahden huvila-alue, joka liittyy golfkenttä- ja venesatama- alueisiin, varataan yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun tai kulttuuriin liittyviä toimintoja. Yhdessä Vuosaarenlahden alueella jo olevien venesatamien ja golfkentän kanssa alueelle syntyy virkistyspalveluiden keskittymä.

Skatanniemen 1950-luvulla rakennetulle alueelle on osoitettu erillispientalojen korttelialueet. Niille on osoitettu yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia.

Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen raitiksi. Uusi tieyhteys Uutelan kiinteistöille, palstaviljelyalueelle ja Särkkäniemen pysäköintipaikalle johdetaan Itäreimarintieltä.

Nykyinen palstaviljelyalue laajenee ja Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan. Kaavaehdotuksessa esitetty venesatama-alueen laajennus antaa mahdollisuuden Vuosaarenlahdelle aiemmin suunniteltujen venesatamien laituripaikkojen lisäämiseen.

Särkkäniemi, Skatanniemen kärki ja linnoituslaitteen alue osoitetaan luonnonsuojelualueiksi. Myös muut luonnonsuojelun, maisemansuojelun ja rakennussuojelun kannalta tärkeät kohteet sekä muinaismuistokohteet on merkitty suojeltaviksi.

Uutelan kaava-alueeseen on sisällytetty vähäisessä määrin Aurinkolahden itäosan kaava-aluetta, jotta Uutelan kanavan puistoalueet voidaan nimetä. Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Asemakaavamuutoksella järjestetään myös ajoyhteys Mustalahden venesatama-alueelle ja uuden koiratarhan alueelle Uutelan pohjoisosassa.

Hyväksyessään Uutelan kaavaluonnoksen joulukuussa 2004 kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa selvitetään Uutelan uimarantatarvetta, tiekysymystä ja kaavan vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin. Selvitysten mukaan uimaranta on välttämätön 170 hehtaarin laajuisella merellisellä virkistysalueella. Kaavaehdotuksessa tielinjausta on muutettu Skatan tilan eteläpuolella kulkemaan osittain vanhan tien kohdalla. Yksityisten maanomistajien asemaa on selvitetty ja kiinteistövirasto on neuvotellut maanomistajien kanssa.

Kaavaluonnoksesta on saatu Helsingin Sataman, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Helsingin ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja liikuntaviraston lausunnot. Asemaakaavaan on lausuntojen ja lisäselvitysten johdosta tehty muutoksia, jotka koskevat ajoyhteyden linjausta, venesatamien, veneiden säilytyspaikkojen ja pysäköintialueitten merkintätapaa sekä Vuosaarenlahden ranta-alueen käyttötarkoitusta.

Aloite Kaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.6.1995 hyväksymässä Vuosaaren ulkoilupuiston yleissuunnitelmassa Uutelan alue on osoitettu pääasiassa luontoretkeilyalueeksi, jota kehitetään luonnonarvoja hyväksi käyttäen ja reitistöjä parantamalla. Suunnitelmassa on Vuosaaren kartanon ja Vuosaarenlahden välillä viljelytoimintojen akseli, johon sijoittuu mm. viljelypalstoja ja pääulkoiluraittia myötäilevä siirtolapuutarha-alue.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt Uutelan kaavoitustilannekatsausta ja antanut lausunnon kaupunginhallitukselle Pro Uutela -adressista 3.5.2001. Lautakunta esitti lausunnossaan koskien Uutelan suunnittelun suuntaviivoja seuraavaa:

Lähes koko Uutelan alue Skatanniemen kärkeä ja Särkkäniemen luonnonsuojelualuetta lukuun ottamatta kaavoitetaan virkistysalueeksi. Mustalahden ja Vuosaarenlahden rannalla sijaitsevia selvitysalueiksi merkittyjä alueita tutkitaan vaihtoehtoisesti virkistys- tai asuinalueina. Pääulkoilureitti Vuosaaresta kulkee Uutelantietä pitkin, ajoneuvoliikenteen ohjaamista virkistysalueelle tutkitaan koillisesta Skatan tilan suuntaan, ja Skatan tilan pihapiiri rauhoitetaan liikenteeltä. Skatan tilakeskuksen alue peltoineen varataan virkistystä ja perinnetilan toimintoja varten. Kaupungin omistuksessa olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat huvilat varataan virkistystä ja opetusta palveleville toiminnoille, ja ne suojellaan ympäristöineen. Yksityisten huviloiden vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia selvitetään edelleen. Suurin osa yksityisistä huviloista on suojeltavia. Skatanniemen kärjessä oleva yksityisten omistuksessa olevan alueen osoittamista erillispientalojen korttelialueeksi selvitetään ja arvokkaat asuinrakennukset esitetään suojeltaviksi. Hallkullanniemen yksityisten huviloiden käyttöä sekä yksityiskäytössä että yleisessä käytössä tutkitaan. Nykyinen palstaviljelyalue laajenee. Siirtolapuutarhan sijoittamisesta alueelle on luovuttu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 9.12.2004 Uutelan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi kuitenkin siten, että jatkosuunnittelussa tutkitaan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

- yksityisen maanomistajan ja kaupungin neuvotteluista kiinteistöjärjestelyiksi

- tila 5:55 (Sandstrand) kokonaisuudessaan ja tila 5:56 (Notsund), siltä osin kuin se on asemakaavaluonnokseen merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi sekä uimaranta-alueeksi, merkitään loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi (R-1/S).

Jatkosuunnittelussa selvitetään

- onko Vuosaaren ja sen ympäristön muun uimarantatarjonnan huomioon ottaen todellista tarvetta sijoittaa Uutelaan uutta uimarantaa

- miten uimarantatoiminta ja sen aiheuttama liikenne vaikuttavat Uutelan alueen kehittämiseen

- voidaanko uudesta tieyhteydestä luopua siten, että vanhaa tietä parannellaan varovaisesti ja miljöötä kunnioittaen ja samalla kuinka alueen autoliikennettä voidaan rajoittaa niin, että se häiritsee mahdollisimman vähän Uutelan kehittämistä viher- ja virkistysalueena

- että mikäli uuden tieyhteyden perustaminen osoittautuu välttämättömäksi, selvitetään kuinka kevyen liikenteen raitiksi ajateltu tieyhteys voidaan pitää myös käytännössä autottomana ja kuinka ylipäänsä estetään alueen kannalta tarkoitukseton huviajelu

- kartoitetaan Vuosaaren nykyisten uimarantojen käyttöaste ja selvitetään uuden uimarannan todellinen tarve

- tehdään tarkka selvitys suunnitelman vaikutuksista alueen maanomistajille ja perustellaan eriarvoinen kohtelu selkeämmin

- Skatantilan eteläpuolella luovutaan uudesta tielinjauksesta ja käytetään nykyistä tiepohjaa osana huoltoajoreittiä Hallkullanniemelle.

Lautakunta päätti asiasta kaksi kertaa äänestettyään.

Ensimmäisessä äänestyksessä lautakunta 5 äänellä (Anttila, Loukoila, Pajamäki, Palaste-Eerola, Rantanen) 4 ääntä (Johansson, Rautava, Sandbacka, Wallden-Paulig) vastaan äänesti puheenjohtaja Anttilan jäsen Rantasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta jatkosuunnitteluohjeiksi, jotka ovat yhteenveto puheenjohtaja Anttilan (Pajamäen kannattamana, "jatkosuunnittelussa... ja 1. luetelmaviiva), jäsen Johanssonin (Rautavan kannattamana, 2. luetelmaviiva), jäsen Rantasen (Palaste-Eerolan kannattamana, 3.-6. luetelmaviiva) ja jäsen Loukoilan (Anttilan kannattamana, 7.-9. luetelmaviiva) tekemistä ehdotuksista. Vastaehdotuksena oli jäsen Johanssonin varapuheenjohtaja Rautavan kannattamana tekemä ehdotus, että "Tila 5:55 (Sandstrand) kokonaisuudessaan ja tila 5:56 (Notsund) siltä osin kuin se on asemakaavaluonnokseen merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi sekä uimaranta-alueeksi, merkitään loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi (R-1/S).

Toisessa äänestyksessä lautakunta 9 äänellä (Anttila, Rautava, Johansson, Loukoila, Pajamäki, Palaste-Eerola, Rantanen, Sandbacka, Wallden-Paulig) 0 ääntä vastaan päätti hyväksyä ensimmäisessä äänestyksessä voittaneen puheenjohtaja Anttilan jäsen Rantasen kannattamana tekemän ehdotuksen jatkosuunnitteluohjeiksi esittelijän ehdotuksesta poiketen. Esittelijän ehdotus oli, että lautakunnan olisi tullut hyväksyä esityslistan ja päätösehdotuksen mukainen Uutelan asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.

Merkittiin, että jäsen Johansson jätti pöytäkirjaan merkittäväksi em. ehdotuksensa perustelut eriävänä mielipiteenään:

Kuten asemakaavaosasto on mm. vastauksessaan Pro Uutela-liikkeen adressille todennut, kaavaratkaisun keskeinen tavoite on Uutelan säilyttäminen yhtenäisenä virkistys- ja luonnonalueena. Sekä yleiskaava että Uutelaa koskevat muut valmistelevat päätökset antavat erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa nämä vähimmäistavoitteet.

Näin ollen asemakaavalla on myös kaikin keinoin pyrittävä välttämään MRL:n 54 §:n tarkoittaman kohtuuttoman rajoituksen tai haitan aiheuttamista maanomistajille. Näin ei menetellä, jos tila 5:55 (Sandstrand) kokonaisuudessaan ja tila 5:56 (Notsund) osittain vastoin maanomistajien tahtoa merkitään retkeily- ja ulkoilualueeksi sekä uimaranta-alueeksi. Myös kaava-alueen eteläpuolen maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kyseiset alueet rantoineen jäävät maanomistajien omistukseen ja hallintaan ja merkitään loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi (R-1/S). On muistettava, että aivan vieressä sijaitsevalla Skatanniemellä on erillisillä ratkaisuilla ja keskelle luonnonsuojelualuetta sallittu erillispientalojen korttelialue, johon nyt myös lisätään rakennuspaikkoja.

Aurinkolahden noin 700 m pitkä uimaranta on vasta valmistumassa. Jos uusiin tai laajennettuihin uimapaikkoihin katsotaan jatkosuunnittelussakin olevan merkittävä yleinen tarve, on suoritettava uusia ja seikkaperäisempiä selvityksiä lähialueilla sijaitsevien ja jo nyt kaupungin omistuksessa olevien rantojen käyttöönottomahdollisuuksista. Tämä koskee erityisesti Nuottaniemen itäpuolella olevan uimarannan laajentamista tai Haminasalmenlahden pohjoisrantaa. Tällöin on myös varauduttava taloudellisiin panostuksiin, jotka ovat suhteessa mainitun yleisen edun merkittävyyteen."

Lähtökohdat

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asemakaavaehdotusta koskevat seuraavat erityistavoitteet: Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien yhtenäisten alueiden huomioon ottaminen, riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn verkostojen jatkuvuuden edistäminen.

Lisäksi Helsingin seudun erityiskysymyksiin sisältyvät seuraavat erityistavoitteet:

- väestön tarpeiden edellyttämien ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvien riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaaminen

- vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuuden turvaaminen ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostaminen vapaa-ajan alueista

- varautuminen Vuosaaren satamaan siten, että otetaan huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet

Seutukaava ja maakuntakaava

Helsingin seudun seutukaavan ns. virkistyksen vaihekaavassa 12.12.1977 ja sen muutoksessa 30.10.1987 alue on pääosin virkistysaluetta, joka on tarkoitettu lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten. Nuottaniemi ja Skatanniemi on merkitty suojelualueiksi. Helsingin seudun seutukaavassa (Taajama-alueet, liikenneväylät ja -alueet), joka on vahvistettu 18.6.1996, Uutelan länsiosaan on osoitettu taajamatoimintojen alue, joka ulottuu Aurinkolahdesta Uutelantien itäpuolelle. Tämä ns. taajamaseutukaava supisti Uutelan virkistysaluevarausta.

Asemakaavaehdotus poikkeaa seutukaavasta siten, että Skatanniemelle on merkitty yleiskaavojen 1992 ja 2002 mukaisesti asuinalue ja luonnonsuojelualue. Nuottaniemi on merkitty retkeily- ja virkistysalueeksi, jolla on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta tärkeä kallioalue. Seutukaavan lähivirkistysalue Särkkäniemessä on kaavaehdotuksessa merkitty rauhoituspäätöksen mukaisesti luonnonsuojelualueeksi. Uudenmaan liiton 4.3.2002 antaman ennakkolausunnon mukaan poikkeamat seutukaavasta ovat perusteltuja.

Uutelan alue on maakuntavaltuuston joulukuussa 2004 hyväksymässä maakuntakaavassa virkistysaluetta lukuun ottamatta kapeaa aluetta Uutelan länsiosassa, joka on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uutelan koillisosaa sivuaa Vuosaaren sataman liikennealue ja kehäkaupungin kehittämisvyöhyke. Asemakaavaehdotus poikkeaa maakuntakaavasta siten, että Skatanniemelle on osoitettu maakuntakaavan virkistysalueen sijasta Helsingin yleiskaava 2002:n mukainen asuinalue.

Yleiskaava

Kaupunginvaltuuston 9.12.1992 hyväksymässä Helsingin yleiskaavassa alue on suurimmaksi osaksi virkistysaluetta. Alueen pohjoisosa ja Skatanniemen huvila-alue on merkitty asuntoalueiksi ja Särkkäniemi ja osia Skatanniemestä on osoitettu luonnonsuojelualueiksi. Skatan tilakeskus, Hallkullanniemen huvila-alue, Meriharjun kurssikeskus sekä alueen koillisosan huvila-alue Vuosaarenlahden rannalla ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Hallkullanniemi on seudullisesti merkittävä, kulttuurihistoriallisesti arvokas alue.

Yleiskaavaselostuksen keskeisissä periaatteissa Uutelan pohjoisosan alue on pientalo- ja pienkerrostaloaluetta ja Skatanniemi pientaloaluetta. Rannat on luonnonsuojelualueiden rantoja lukuun ottamatta varattu kestävän virkistyskäytön rannoiksi. Nuottasaaren rannoilla tulee kiinnittää huomiota luonnonarvojen säilymiseen. Uutelan Vuosaarenlahteen ja Mustalahteen rajoittuvat alueet liittyvät yleiskaavan keskeisissä periaatteissa esitettyihin venesatamiin.

Uutelan asemakaavaa on valmisteltu samanaikaisesti Helsingin yleiskaava 2002:n valmistelun kanssa.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) Uutelan alue on osoitettu lähes kokonaan virkistysalueeksi. Särkkäniemi ja Skatanniemen kärki ja Skatanniemen tyvi on merkitty luonnonsuojelualueiksi. Skatanniemelle on osoitettu pieni alue pientalovaltaista asumista varten olemassa olevien asuinrakennusten paikalle. Hallkullanniemi, Nuottasaari, Skatanniemi, Skatan tilakokonaisuus, ja Vuosaarenlahden huvila-alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavan 2002:n virkistysalueita koskevassa liitekartassa on Uutelaan esitetty uusi uimaranta/uimapaikka, jolle voidaan tutkia uimarannan rakentamista.

Helsingin yleiskaava 2002 on tullut voimaan 23.12.2004 lukuun ottamatta valitusten alaisia kohteita (kaupunginhallitus 3.5.2004).

Helsingin yleiskaava 2002:sta on tehty yksi Uutelaa koskeva valitus. Valittajat vaativat, että Helsingin kaupunginvaltuuston päätöstä yleiskaava 2002:n hyväksymisestä muutetaan siltä osin, kuin tilojen Notsund ja Notholmen alue Hallkullanniemellä on merkitty virkistysalueeksi, ja vaativat, että kyseiset alueet osoitetaan merkinnällä pientalovaltainen alue, asuminen.

Hallinto-oikeus on hylännyt yleiskaava 2002:sta tehdyn Uutelaa koskevan valituksen, eikä hallinto-oikeuden päätöksestä ole valitettu. Helsingin yleiskaava 2002 on tullut voimaan Uutelan osalta kaupunginhallituksen päätöksellä 14.11.2005.

Asemakaava

Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Uutelan kanavan länsipuolella ja kapealla kaistaleella kanavan itäpuolella on voimassa Aurinkolahden itäosan asemakaava nro 10780 vuodelta 2001. Asemakaavan muutosalue on lähivirkistysaluetta, puistoa, venesatama-aluetta, vesialuetta ja katualuetta.

Rakennuskielto

Uutelan alueella on Uutelankanavan itäosaa lukuun ottamatta voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 ja 2 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi.

Muut päätökset

Uutelan itäosassa sijaitseva Särkkäniemen luonnonsuojelualue on rauhoitettu vuonna 1993.

Ympäristölautakunta on tehnyt esityksen Skatanniemen rauhoittamisesta luonnonsuojelulain nojalla 28.11.2000.

Maanomistus

Alue on Helsingin kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Skatanniemellä, Hallkullanniemellä, Vuosaarenlahden rannalla ja Särkkäniemen eteläpuolella sijaitsevia kiinteistöjä. Yhteensä Uutelassa on noin 23 ha yksityistä maata.

Alueen yleiskuvaus

Uutela on eteläisin osa seudullisesti merkittävästä virkistys- ja luonnonsuojelualueitten vyöhykkeestä, joka jatkuu Uutelasta Vantaan Mustavuoreen ja Sipoon Talosaareen. Tämä vyöhyke muodostaa itäisimmän osan Helsingin "vihersormista", joihin kuuluvat Keskuspuiston ja Helsinki-puiston ohella Länsipuisto, Viikki-Kivikon vihersormi, Itä-Helsingin kulttuuripuisto ja Vuosaaren ulkoilupuisto.

Vuosaaren ulkoilupuiston alue ulottuu Uutelan rannoilta Vuosaaren pohjoisosaan Vuosaaren Huipun virkistysalueelle. Uutelan pohjoispuolella, Vuosaaren ulkoilupuiston keskiosassa on liikuntapuisto, Nordsjön kartano ja puisto, ja koillispuolella Vuosaarenlahden pohjukkaan sijoittuva golfkenttä ja noin tuhannen veneen venesatama.

Uutelassa on monipuolisia luonto- ja kulttuurimaisemakohteita ruovikoista lehmihakoihin ja arvokkaisiin huvilapuutarhoihin. Uutelan virkistysalueen keskus on Skatan tila perinnemaisemineen.

Suunnittelualue on noin 170 hehtaarin laajuinen vilkkaassa ulkoilukäytössä oleva luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuus. Alueen käyttäjät arvostavat Uutelan luonnonmukaisuutta ja luonnonmukaisia rantoja. Alueelle ominaista ovat laajat metsäalueet, rannat, Uutelantie ja Skatan maatilan rakennukset laidunmaisemineen sekä Hallkullanniemellä ja Vuosaarenlahdella sijaitsevat huvilat puutarhoineen. Skatanniemellä on Meriharjun kurssikeskus ja kuusi kiinteistöä, joista yksi on rakentamaton. Alueen itäosassa on Särkkäniemen luonnonsuojelualue. Skatan tila on vuokrattu kotieläintilaksi. Lisäksi alueella on laaja palstaviljelyalue.

Rakennettu ympäristö

Uutelan historia ulottuu ainakin 1500-1600-luvulle. Vanhimmat karttatiedot Uutelasta ovat 1600-luvun lopulta.

Uutelan alue on pääosin luonnonympäristöä. Rakennettu ympäristö koostuu 1800-luvulta peräisin olevista Skatan tilan rakennuksista ja niihin liittyvästä vanhasta kulttuurimaisemasta, huvila-alueista sekä Skatanniemen kolmesta asuinrakennuksesta ja kahdesta kesämökistä. Alueelle johtaa Aurinkolahdesta Uutelantie, joka haarautuu Hallkullanniemelle ja Skatanniemelle.

Skatanniemellä on nuorisoasiainkeskuksen kurssikeskuksena toimiva Meriharjun huvila. Skatanniemellä on myös I maailmansodan aikaiseen merilinnoitusketjuun kuulunut meririntaman tykkiasema ja sen pohjoispuolella sijaitseva alue, jolla on linnoituslaitteen rakennustyömaan jäännöksiä.

Hallkullanniemen ja Nuottasaaren kolme huvilaa ovat yksityisten omistuksessa. Pitkälahden rannalla Hallkullanniemessä on Vuosanta-niminen huvila, jonka kiinteistövirasto on vuokrannut matkailupalveluyrittäjälle vuonna 2004. Työväenopiston opistolaisyhdistyksellä on Vuosannan läheisyydessä palstaviljelyalue, jossa on noin 250 palstaa.

Vuosaarenlahden huvila-alueella on kolme yksityistä 1800-1900-luvun vaihteen huvilaa arvokkaine pihapiireineen sekä yksi kesämökki. Särkkäniemen eteläpuolella on kaupungin omistama kesämökki.

Mustalahden rannalla on kaupungin omistama kiinteistö, joka on vuokrattu venekerhon tarpeisiin. Alueen pohjoisosassa Länsireimarintiellä on kaupungin omistama asuinrakennus.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue ei ole yhdyskuntateknisen huollon piirissä lukuun ottamatta sähkö- ja puhelinverkkoa. Vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisesti.

Luonnonolosuhteet

Suunnittelualue on luonnonarvoiltaan monipuolista viheraluetta, johon kuuluu rantojen ja metsä- ja kalliomaaston lisäksi mm. vanhaa kulttuurimaisemaa, viljelypalstoja, tilakeskus ja Rudträskin kuivattu järvi. Skatan tilan maisema edustaa Uudellamaalla ja koko Suomessa katoamassa olevaa perinnemaisematyyppiä, joka on muovautunut pitkäaikaisen karjan laiduntamisen myötä.

Helsingin ympäristökeskuksen Helsingin eläinatlas 1999 -julkaisun mukaan Uutela on yksi Helsingin neljästä eläimistön erityiskohteesta. Alue on luonnonolosuhteiltaan harvinaisen monipuolinen ja laaja, yhtenäinen metsäalue. Alueella on havaittu kolme neljäsosaa Helsingin nisäkäslajeista ja miltei kaikki sammakkoeläin- ja matelijalajit. Uutelassa on lisäksi tavattu 287 perhoslajia. Uutelan alue on erityisen arvokas lepakkoalue Helsingissä.

Suojelukohteet

Luonnonsuojelukohteet

Uutelan itäosassa sijaitsee Särkkäniemen luonnonsuojelualue. Sen kokonaispinta-ala on 15 ha, josta maa-alaa on 8 ha ja vesialaa 7 hehtaaria. Rauhoituksen tavoitteena on suojella seudullisesti arvokkaita merenrantaniittyjä ja laguunilahtia.

Ympäristölautakunta on tehnyt 28.11.2000 esityksen Skatanniemen kärjen ja linnoituslaitteen alueen rauhoittamiseksi maisema- ja luontoarvojen perusteella.

Laaja kallioalue Nuottaniemessä on seutukaavassa merkitty suojeltavaksi. Se kuuluu myös Suomen ympäristökeskuksen esittämiin suojelukohteisiin. (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Uudenmaan läänissä -tutkimusraportti 1994).

Helsingin ympäristökeskuksen Arvokkaat kasvillisuuskohteet Helsingissä -selvityksen mukaan Uutelassa Nuottaniemen kainalossa sijaitseva tervaleppäkorven, lahdenpoukaman ja jyrkänteen muodostama kokonaisuus kuuluu arvokkaimpaan (I) luokkaan kasvillisuuden osalta. Arvokkaimpaan luokkaan kuuluu myös Skatanniemen itäosa ja Särkkäniemen alue.

Uutelan Rudträskin tyhjiin lasketun järven luhtanevan kasvillisuus on alueellisesti arvokasta (II-luokka). Uutelan Nuottasaari ja pieni kalliopainanne palstaviljelyalueen länsipuolella ovat myös paikallisesti arvokkaita kasvillisuuskohteita.

Helsingin ympäristökeskuksen Lintuatlas-selvityksen mukaan Särkkäniemi, Uutelan pohjoisosa, Nuottaniemen-Niemenapajan männikkö ja Pitkälahden pohjukka kuuluvat Helsingin arvokkaisiin linnustokohteisiin.

Koko Uutelan alue on erityisen arvokas lepakkoalue Helsingissä (Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmä 2004). Lepakoiden kannalta alue on erittäin monipuolinen. Pohjanlepakoiden, pikkulepakoiden ja vesisiippojen lisäksi alueella on runsaasti viiksisiippoja, jotka ovat varttuneiden metsien lepakoita.

Pohjavesi

Asemakaava-alueen luoteisnurkka kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeään Vuosaaren pohjavesialueeseen.

Rakennussuojelu- ja muinaismuistokohteet

Uutelassa on useita kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti, puutarhataiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaita kohteita. Kaupunkisuunnitteluvirastossa asemakaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä laaditussa Uutelan rakennetun ympäristön arvot -selvityksessä suojelukohteiksi on esitetty Villa Notsund ja arkkitehti Eliel Saarisen toimiston suunnittelema Vuosannan huvila Hallkullanniemellä, Villa Falin, Villa Solvik ja Villa Solvikin henkilökunnan huvila Vuosaarenlahden rannalla, Villa Meriharju Skatanniemellä ja Skatan tila kulttuurimaisemineen. Museoviraston tietojen mukaan historiallisten karttojen perusteella tehdyn selvityksen mukaan Skatan tilan alueella on mahdollisesti 1500-luvun kyläpaikka. Skatanniemellä sijaitsevat kaksi 1950-luvulla rakennettua asuinrakennusta ympäristöineen ovat myös suojelukohteita.

Meriharjun, Vuosannan, Villa Notsundin ja Vuosaarenlahden rannan huviloissa on myös kulttuurihistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti arvokkaat puutarhat.

Kaavamuutosalueella kanavan kohdalla ollut Svartvikin torppa on dokumentoitu, todettu siirtokelvottomaksi ja purettu.

Skatanniemen keskiosassa sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama venäläisten vuosina 1912-17 rakentama neljän tykin betoninen bunkkeri, johon liittyy myös tykkitie ja linnoitealue. Linnoituslaite on ainoa I maailmansodan aikainen maarintaman yhteyteen rakennettu meririntaman tukikohta.

Kanavatyömaan itäpuolella Uutelantien reunasta on löytynyt kalkki- ja tiiliuunin (1700-1800-luvulta) jäännöksiä, jotka museoviraston rakennushistorian osasto on merkinnyt valtakunnalliseen muinaisjäännerekisteriin.

Ympäristöhäiriöt

Vuosaaren sataman ja ympäristön asemakaavatyön yhteydessä on sataman toiminnasta tehty meluselvitys. Selvityksen mukaan toiminnasta aiheutuu suunnittelualueen koillisosan rantavyöhykkeelle melua. Melutasot ovat päivällä 45 dB ja yöllä 40 dB noin 30 metrin etäisyydellä rantaviivasta mantereelle päin.

Helsingin Sataman ympäristöluvan mukaisesti satamatoiminnan aiheuttama melutaso ei saa asuin- ja virkistysalueilla ylittää päiväaikaan klo 7-22 keskiäänitasoa LAeq 55 dB. Yöaikaan klo 22-7 melutaso ei saa ylittää mainituilla alueilla LAeq 50 dB.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 7.4.2004 Helsingin Sataman ympäristölupaa koskevista valituksista tiukentanut melua koskevaa lupamääräystä seuraavasti: "Helsingin Sataman on kertaluonteisesti mittautettava toiminnasta aiheutuva melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa satamatoiminnan ollessa käynnissä ja vilkkaimmillaan. Mittaustulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle samalla kuin lupamääräyksen 14 mukainen tarkkailusuunnitelma melun tarkkailusta. Suunnitelma satamatoimintojen ja melupäästöjen pienentämiseksi ja selvitys siitä miten hankkeen vaikutusalueella voidaan päästä valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) mukaisiin ohjearvoihin myös loma-asumiseen käytettävillä alueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla, on esitettävä hyvissä ajoin ennen sataman toisen vaiheen käyttöönottoa, kuitenkin viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Selvitykseen tulee liittää arviointi satamatoimintojen mahdollisesti aiheuttamasta impulssimaisesta melusta."

Uutelan pohjoispuolella sijaitsevan Vuotien melutasoja on arvioitu Vuotien yleissuunnitelman yhteydessä laaditussa meluselvityksessä ja selvityksiä on täydennetty Aurinkolahden itäosan kaavoituksen yhteydessä. Yleissuunnitelmassa esitettyjen meluesteiden toteuttamisen jälkeen 55 dB(A):n melualue on enimmillään noin 80 metrin etäisyydellä ajoradan reunasta.

Uutelan länsiosassa esiintyy Vuosaaren keskustassa sijaitsevan kahvipaahtimon aiheuttamana satunnaisesti kahvin hajua, jonka haitta viihtyisyydelle ei ole merkittävä. Kahvipaahtimo tulee siirtymään Vuosaaren sataman yritysalueelle, jolloin länsiosan hajuhaitta poistuu. Tehdyn selvityksen mukaan myöskään uusi paahtimo ei tule aiheuttamaan merkittävää hajuhaittaa alueelle.

Tavoitteet Alue suunnitellaan virkistyksen, luonnonsuojelun ja kulttuuriympäristön suojelun lähtökohdista. Vuosaaren ja Itä-Helsingin kasvava virkistystarve huomioon ottaen painopiste asetetaan yleisen virkistyskäytön kehittämiseen. Uutelan merkitys kasvaa lähivirkistysalueena, koska Vuosaaren asukasmäärä nousee nykyisestä 32 000:sta noin 40 000 asukkaaseen. Uutelan välittömään läheisyyteen Aurinkolahden itäosaan tulee noin 7 000 asukasta. Uutelan virkistysalue on myös merkittävä osa seudullista viheralueverkostoa.

Virkistyskäyttö

Tavoitteena on virkistyspalvelujen ja virkistysreittien parantaminen ja lisääminen. Keskeisiä tavoitteita ovat rantoja kiertävä reitti ja uimaranta. Virkistystoimintoja voidaan keskittää Vuosaarenlahden ja Skatan tilan alueille. Muu alue Uutelasta säilyy luontoretkeilyalueena.

Palstaviljelyaluetta on tarve laajentaa, jotta Uutelan kanavan kohdalle jääneet palstaviljelyalueet voidaan korvata.

Luonnonympäristö

Luonnonympäristö pyritään säilyttämään vastapainona Vuosaaren rakentamisen aiheuttamille muutoksille Vuosaaren virkistysaluetarjonnassa. Uutelan luonnonmukaisuus, ekologisen kokonaisuuden ja luonnonsuojeluarvojen säilyttäminen otetaan erityisesti huomioon.

Kulttuuriympäristö

Tavoitteena on nostaa esiin Uutelan rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman arvot ja ominaispiirteet. Alueen tärkeään kulttuuriperintöön kuuluvat Skatan tila ympäröivine perinnelaidunmaisemineen, hyvin säilyneet huvilaryhmät ja yksittäiset huvilat puutarhoineen sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiset merilinnoitusketjun osat.

Skatan tila

Skatan tilan ympäristö säilytetään kehittämällä aluetta perinnetilana ja esimerkiksi luontokouluna. Tavoitteena on luoda Skatan tilalle edellytykset tarjota kaupunkilaisille maalaisympäristöön ja kotieläimiin liittyviä elämyksiä ja muita palveluja.

Huvila-alueet

Kulttuurihistoriallisesti, rakennus- ja puutarhataiteellisesti arvokkaat huvila-alueet puutarhoineen Hallkullanniemellä ja Vuosaarenlahdella ovat säilytettäviä ja olennainen osa virkistysaluetta. Tavoitteena on huviloiden ja puutarhojen kunnossa pitäminen ja virkistyspalveluiden kehittäminen niiden alueilla.

Skatanniemen asuinalue

Skatanniemen asuntoalueella tavoitteena on säilyttää Skatanniemen kaksi suojeltavaa rakennusta ja sopeuttaa lisärakentaminen alueen luonnonsuojelu-, rakennussuojelu- ja maisema-arvoihin.

Venesatamien laajennukset

Vuosaarenlahden ja Porslahden pienvenesatamien läheisyydessä on tavoitteena varata mahdollisuus laajentaa jo asemakaavoitettuja venesatamia ja niihin liittyviä veneiden talvisäilytyspaikkoja. Mustalahdella osoitetaan korvaava alue Uutelankanavan kohdalla olleelle venekerhotoiminnalle.

Liikenne Liikenteen osalta tavoitteena on turvallisuuden parantaminen. Uutelan länsiosa ja Skatan tilakeskus on tarkoitus rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä. Tavoitteena on myös, ettei virkistysalueen liikennettä johdeta Aurinkolahden asuinalueen kautta. Särkkäniemen runsaasti liikennettä aiheuttava koira-aitaus on tarkoitus siirtää Uutelan luoteisosaan.

Vuosaarenlahden huviloille tulee järjestää katuyhteys. Tavoitteena on myös pysäköinnin järjestäminen ulkoilualueen reunoilla. Ulkoilureittien ja katujen toteutuksen tavoitteena ovat maisemaan ja luonnonympäristöön soveltuvat ratkaisut.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu- ja kuvaus

Uutelan alue varataan pääosin virkistysalueeksi itäisen Helsingin kasvavan virkistysaluetarpeen takia. Alue on omaleimainen osa Uutelasta Talosaareen ulottuvaa seudullista virkistys- ja ulkoiluvyöhykettä. Suuri osa alueesta on ulkoilumetsää, jonka reitistöä parannetaan rakentamalla uusia ulkoiluteitä ja -polkuja. Yleisiä virkistysmahdollisuuksia lisätään Uutelan etelä- ja itäosissa osoittamalla yksityisten kiinteistöjen ranta-alueita virkistysalueeksi.

Luonto- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus säilytetään. Maisemallisesti, rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä luontoarvoiltaan arvokkaat kohteet suojellaan.

Kaavaehdotus mahdollistaa Skatan tilan säilyttämisen ja kehittämisen virkistysalueen keskukseksi. Alueelle on suunniteltu perinnemaatilaa, joka voi toimia luontokouluna ja tarjota elämyspalveluita kaikille ikäryhmille.

Kaupungin omistamat huvilat, Meriharju ja Vuosanta, varataan yleiseen virkistyskäyttöön. Vuosannan länsipuolella olevaa uimapaikkaa laajennetaan osoittamalla yksityistä ranta-aluetta yleiseen käyttöön. Yksityisten, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden huviloiden käytöksi Hallkullanniemellä osoitetaan loma- ja virkistyskäyttö. Kaavaehdotus sallii myös loma-asumisen yksityisissä huviloissa, mikä on keino säilyttää arvokas rakennuskanta.

Vuosaarenlahden huvila-alueen rantavyöhyke on merkitty virkistysalueeksi, jonne on osoitettu ulkoilutie. Huvilat pihapiireineen on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, joka varataan kaupungin tarpeisiin. Alueen rakennusoikeutta ei lisätä, ja huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Ratkaisulla luodaan edellytykset alueen kehittämiselle venesatamaan ja golfkenttään tukeutuvana virkistyspalvelukokonaisuutena. Lisäksi ratkaisu liittyy sataman toimintaedellytysten turvaamiseen. Sataman toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että Vuosaaren sataman ja asuntoalueiden välissä on suojavyöhyke.

Skatanniemellä oleva 1950-luvun rakentamisalue on merkitty pientaloalueeksi. Alueelle on osoitettu seitsemän rakennuspaikkaa, joista kaksi on uusia. Skatanniemi on luontoarvoiltaan ja maisemallisesti arvokas kohde, minkä takia rakentamistehokkuus on alhainen ja rakennukset tulee sopeuttaa ympäristöön.

Särkkäniemen koira-aitaus siirretään Uutelan luoteisosaan vanhalle peltoalueelle, jonne tulee ajoyhteys Tuonilmaisentien kautta. Alueelle voidaan sijoittaa myös "koirametsä".

Palstaviljelyalue Uutelan keskiosassa laajenee, ja viljelypalstojen määrää lisätään 250:stä noin 300 palstaan.

Venesatama-alueiden laajennukset Vuosaarenlahdella mahdollistavat aiemmin asemakaavoitettujen Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatamien laituripaikkojen lisäämisen. Venesataman pysäköintiä, veneiden talvisäilytystä ja virkistysalueen yleistä pysäköintiä varten on varattu alue Itäreimarintien läheisyyteen. Mustalahden rannalle on suunniteltu venekerhon tukikohta.

Uutelankanavan ja Aurinkolahden asuinalueen rakentaminen muuttaa Uutelan nykyistä liikennejärjestelmää. Jotta virkistysalueen liikennettä ei ohjattaisi Aurinkolahden asuinalueen läpi ja kevyen liikenteen turvallisuus paranisi, ajoneuvoliikenne ohjataan Itäreimarintieltä Särkkäniemen pysäköintipaikalle. Ratkaisu rauhoittaa keskeisen virkistysalueen ajoneuvoliikenteeltä. Pysäköintipaikalta katu jatkuu Skatanniemelle ja Hallkullanniemelle jalankululle ja polkupyöräilylle varattuna katuna, jolla tontille ajo on sallittu. Kadut tulee toteuttaa virkistysympäristöön soveltuvalla tavalla.

Erityisesti asemakaavaluonnoksen valmistelun loppuvaiheessa esiin noussut tekijä on ollut yleisen edun turvaaminen siten, etteivät Vuosaaren sataman toisen vaiheen käyttöönoton edellytykset vaarannu Uutelan alueen maankäyttöratkaisujen vuoksi.

Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 220 hehtaaria, josta maa-aluetta on noin 170 hehtaaria. Retkeily- ja ulkoilualueeksi varataan noin 98 hehtaaria, luonnonsuojelualueeksi 17,2 hehtaaria, palstaviljelyalueeksi 6,5 hehtaaria, maisemallisesti arvokkaiksi alueiksi 18 hehtaaria ja uimarannaksi 1,9 hehtaaria. Skatan tilalla on kerrosalaa 1 360 k-m2. Erillispientalojen korttelialue Skatanniemellä on 2,2 hehtaarin laajuinen alue, jonka kerrosala on 1 045 k-m2. Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi on varattu 6,5 hehtaarin alue, jonka kerrosala on 1 150 k-m2. Yleisten rakennusten korttelialuetta on 4,5 ha ja sen kerrosala on 1 160 k-m2.

Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö
säilytetään (AO/s)

Skatanniemelle on osoitettu yleiskaava 2002:n mukaisesti erillispientalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään. Rakentaminen tulee sopeuttaa alueen luonnonsuojelu-, rakennussuojelu- ja maisema-arvoihin. Skatanniemen itärannalla olevista kolmesta olemassa olevasta asuinrakennuksesta kaksi on merkitty suojeltaviksi (sr-2). Itärannan kolmella kiinteistöllä on toteutettua kerrosalaa 200, 125 ja 180 k-m2. Itärannan akennusten rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti ja sinne on osoitettu yksi uusi rakennusala, jonka rakennusoikeus on 125 k-m2. Tällöin kaikkien itärannan tonttien tonttitehokkuus on 0,05. Länsirannan maisemallisesti aralle alueelle on maisemallisista syistä merkitty kaikille kolmelle tontille vain 125 k-m2:n rakennusoikeus. Länsirannalla on tällä hetkellä kesämökkejä. Skatanniemen itärannalle on osoitettu rakennusalat kahdelle olemassa olevalle saunalle. Muille Skatanniemen saunoille ei ole merkitty rakennusaloja maisema- ja ympäristösyistä.

Yleisten rakennusten korttelialue (Y-1/sk)

Vuosaarenlahden huvila-alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alue on varattu kaupungin tarpeisiin (k). Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja. Alueella on puutarhataiteellisia, maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen huvilat, talousrakennukset ja rakennelmat on osoitettu suojeltaviksi (sr-2- ja sr-3-merkinnät). Rakennuksiin saa sijoittaa kerho- ja kokoontumis- sekä virkistysalueen toimintoja palvelevia tiloja. Huvila-alue on varattu sellaisille virkistystoiminnoille, jotka täydentävät Vuosaarenlahdella jo olevia virkistyspalveluita.

Kortteliin saa sijoittaa yhden asunnon alueen toiminnan ja valvonnan edellyttämää henkilökuntaa varten. Rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti, ja lisäksi saa tonttia kohti olla autotalli- ja varastotiloja tai muita aputiloja enintään 40 m2. Korttelissa olevaa maisemallisesti arvokasta puustoa tulee hoitaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy.

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialue (R-1/s)

Yksityiset kiinteistöt Hallkullanniemellä (korttelit 54331 ja 54332) on osoitettu loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi, joissa huvilaympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Kumpaankin kortteliin saa sijoittaa yhden loma-asunnon. Rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti, ja lisäksi saa tonttia kohti olla autotalli- ja varastotiloja tai muita aputiloja enintään 40 m2. Kaavamerkintä mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden huviloiden kunnostamisen ja alueen käytön yksityiseen lomakäyttöön tai yleiseen loma- ja virkistyspalvelukäyttöön.

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialue (R-2/sk)

Kaupungin omistamat Vuosannan (54330) ja Meriharjun (54326) huvilat on merkitty loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueiksi, jotka varataan kaupungin tarpeisiin. Alueet on tarkoitettu yleiseen tai yhteisöjen käyttöön eikä niitä saa sulkea yleisöltä. Rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaisesti, ja lisäksi saa tonttia kohti olla autotalli- ja varastotiloja tai muita aputiloja enintään 40 m2. Huviloiden kulttuurihistoriallisesti, rakennus- ja puutarhataiteellisesti ja maisemallisesti arvokkaat huvilaympäristöt säilytetään ja kunnostetaan. Kortteli 54330 ulottuu rantaan asti, koska koko alue on tarkoitettu yleiseen käyttöön ja huvilapuutarhan rakenteet ulottuvat rantaan asti.

Puisto (VP)

Uutelankanavan itäpuolella on kanavaan liittyvä puistoalue, joka kaavamuutoksella nimetään Kauniinilmanpuistoksi. Puistossa kulkeva raitti nimetään Kauniinilmanpoluksi. Uutelankanavaan liittyvää puistoaluetta on laajennettu ja vesialuetta kavennettu kanavan toteutussuunnitelman mukaisesti. Merkinnät VL (ähivirkistysalue) ja VL-1 (Lähivirkistysalue. Aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen) on muutettu merkinnäksi VP (puisto).

Lähivirkistysalue (VL)

Kaavan pohjoisin osa on varattu lähivirkistysalueeksi. Sinne on suunniteltu koira-aitaus, joka korvaisi Särkkäniemen läheisyydessä sijaitsevan koira-aitauksen. Alueelle on mahdollista perustaa myös "koirametsä" koirien ulkoilutusta varten.

Virkistys- ja retkeilyalue (VR)

Metsät ja ranta-alueet on merkitty virkistys- ja retkeilyalueiksi. Alueelle on osoitettu rantoja kiertävä ulkoilupolku, ulkoiluteitä ja luontopolkuja. Alueelle on merkitty myös luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet, kuten esimerkiksi Uutelan neva ja Rudträskin suo ja luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokas kallioalue Nuottaniemessä.

Vuosaarenlahdella korttelin 54325 edustalla oleva ranta-alue on varattu yleiseen käyttöön rantareitin rakentamista varten. Hallkullanniemessä on merkitty yksityisiä maa-alueita VR-alueiksi noin kolme hehtaaria ja Vuosaarenlahdella noin kuusi hehtaaria yleisten virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Meriharjun huvilan pohjoispuolella oleva rakentamaton yksityinen tila (RN:o 5:57) on merkitty kokonaan virkistysalueeksi. Yksityisessä omistuksessa olevat virkistysalueet on varattu kaupungin tarpeisiin (/k).

Uimaranta-alue (VV)

Hallkullanniemelle etelään suuntautuvalle olemassa olevalle hiekkarannalle on osoitettu yleinen uimaranta. Alue sijaitsee kaupungin omistaman Vuosannan kiinteistön ja kahden yksityisen kiinteistön maalla, ja on laajuudeltaan 1,9 hehtaaria. Aluevaraukseen sisältyy Sandstrandin huvila pihapiireineen, ja alueelle on osoitettu rakennusoikeutta uimarannan palveluita varten yhteensä 280 k-m2. Pohjoisessa alue rajautuu Hallkullanniementiehen. Uimarannan edustalla oleva vesialue on kaupungin omistuksessa. Uimaranta-alue on varattu kaupungin tarpeisiin (/k).

Palstaviljelyalueet (RP)

Nykyiselle palstaviljelyalueelle on osoitettu lisäalueita alueen länsireunasta siten, että palstamäärää voidaan lisätä 250 palstasta noin 300 palstaan. Alueen keskelle pysäköintialueen viereen on osoitettu rakennusala (80 k-m2) palstaviljelyalueen huolto- ja yhteistiloja varten.

Venesatama (LV)

Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatamien uudelleen järjestelyjä varten on osoitettu pienet venesatama-alueen laajennukset Vuosaarenlahdelle. Uutelan virkistysalueen pohjoisosaan Skatanniementien länsipuolelle on sijoitettu 100 autopaikkaa venesataman tarpeisiin. Pysäköintialue palvelee myös veneiden talvisäilytysalueena.

Mustalahden rantaan osoitettu venesatama-alue korvaa Uutelan kanavan kohdalla sijainneen venesataman. Osa Uutelantien varressa olevan venesataman pysäköintipaikoista on osoitettu yleiseen käyttöön, ja veneiden talvisäilytystä varten venesatama-aluetta on laajennettu itään.

Venevalkama (LV-1)

Skatanniemelle entisen venevalkaman paikalle osoitettu venevalkama palvelee kortteleita 54326-54329 ja MA-1- ja VR-aluetta.

Yleinen pysäköintialue (LP)

Skataniementien ja Itäreimarintien risteykseen veneiden talvisäilytyspaikan yhteyteen on merkitty yleinen pysäköintialue.

Luonnonsuojelualueet (SL)

Särkkäniemen luonnonsuojelualue ja Skatanniemen kärki sekä linnoituslaitteen alue on merkitty luonnonsuojelualueiksi.

Maisemallisesti arvokas pelto- tai niittyalue (MA)

Maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi on merkitty Uutelan keskiosan alueet, jotka on tarkoitus säilyttää avoimina niittyinä tai peltoina.

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas tilakokonaisuus
ja peltoalue (MA-1)

Skatan tilan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas tilakokonaisuus ja peltoalue varataan virkistystä, opetusta, kulttuuritoimintaa ja pienimuotoisen maatalouden harjoittamista varten. Kulttuurihistoriallista maisemakokonaisuutta on hoidettava siten, että sen olennaiset piirteet säilyvät. Alueella osoitetuille rakennusaloille saa sijoittaa rakennuksia sellaisia toimintoja varten, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittaa eivätkä rajoita virkistysalueen käyttöä. Rakennusalat on osoitettu nykyisten ja purettujen rakennusten paikoille. Alueelle on osoitettu lisärakennusoikeutta 250 k-m2 kotieläin- tai talousrakennuksia varten, 250 k-m2 asunnolle ja/tai kerho- ja kokoontumistilalle ja 400 k-m2 kerho- ja kokoontumistilalle ja pysäköimispaikan läheisyyteen 60 k-m2 esim. informaatiokioskia varten. Uudisrakennukset tulee sopeuttaa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön.

Vesialueet (W)

Uutelaa ympäröivä merialue ja Uutelankanava on merkitty vesialueiksi. Vesialueelle on merkitty alueen osat aallonmurtajaa (va), venelaitureita (vl) ja yhteysvenelaituria (vl-1) varten.

Liikenne

Uutelan ajoneuvoliikenne siirtyy nykyiseltä Uutelantieltä Uutelan pohjoisosaan, ja Uutelan länsiosaan muodostuu noin 100 hehtaarin suuruinen autoton retkeilyalue. Uusi Skatanniementie liittyy Itäreimarintien kautta Vuotiehen.

Uusi Skatanniementie Itäreimarintieltä Särkkäniemen pysäköintipaikalle tulee rakentaa enintään 5 m leveänä ja virkistysympäristöön soveltuvalla tavalla. Kohtauspaikkojen kohdalla katualue on leveämpi. Kadun kuivatus toteutetaan avo-ojin. Alueen eläimistö, erityisesti lepakoiden ja lintujen elinolosuhteet tulee ottaa huomioon tien toteutuksessa. Räjäytystyöt tulee ajoittaa pesimäajan ulkopuolelle ja valaistus tulee suunnitella siten, ettei siitä ole haittaa lepakoille. Katualue on asemakaavassa merkitty leveämmäksi kuin kadun vaatima lopullinen leveys, jotta katu voidaan sovittaa maastoon rakentamisen yhteydessä. Kadun päättyminen osoitetaan rakenteellisesti esim. puomilla tai veräjällä ja liikennemerkein.

Skatanniemen, Meriharjun ja Hallkullanniemen kiinteistöille ja viljelypalstoille ajo on sallittu Skatan tilan itäpuolelle rakennettavan jalankululle ja polkupyöräilylle varatun kadun kautta. Mustalahden rannalla sijaitsevien kiinteistöjen ajoneuvoliikenne johdetaan Nuottaniementietä pitkin. Uuden koiratarhan ajo ohjataan Itäreimarintieltä Tuonilmaisentien kautta.

Uutelantie voidaan sulkea ajoneuvoliikenteeltä ja korjata vähäisin toimenpitein kokonaan kevyen liikenteen käyttöön. Ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne kulkevat suurimmaksi osaksi omilla reiteillään. Rantapolkuja osoitetaan lisää Uutelan itärannalle, jolloin saadaan koko Uutelaa kiertävä rantareitti. Uutelankanavan pohjoispäästä johdetaan ulkoilureitti Uutelan itäosaan.

Pysäköinti

Uutelan virkistysalueelle on suunniteltu noin 200 yleistä pysäköintipaikkaa. Uudet pysäköintipaikat on osoitettu virkistysalueen reunoille Mustalahdessa, Tuonilmaisentien varressa ja Skatanniementien pohjoispäässä. Nykyisiä pysäköintipaikkoja Särkkäniemessä Skatan tilan läheisyydessä ja palstaviljelyalueella on laajennettu.

Suojelukohteet

Skatan tilan rakennukset ja arvokas kulttuurimaisema on merkitty kaavaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi tilakokonaisuudeksi ja peltoalueiksi (MA-1).

Rakennustaiteellisesti arvokkaat Villa Meriharju ja Villa Vuosanta on osoitettu kaavaehdotuksessa merkinnällä sr-1. Muut arvokkaat huvilat ja niihin liittyvät rakennelmat on merkitty suojelumerkinnöillä sr-2 tai sr-3.

Merkittäviä puutarhataiteellisia ja historiallisia arvoja edustavat Villa Vuosannan puutarha ja Villa Meriharjun kiviset terassirakennelmat on merkitty suojeltaviksi (s-2, s-3). Villa Notsund Hallkullanniemellä ja Vuosaarenlahden huvilayhdyskunta (Villa Ivan Falin,Villa Solvik ja Villa Solvikin henkilökunnan huvila) pihapiireineen, talousrakennuksineen, rantalaitureineen ja saunoineen ovat myös suojeltavia kokonaisuuksia (R-1/s ja Y-1/sk), arvokkaimmat rakennukset on lisäksi merkitty suojeltaviksi (sr-2).

Skatanniemen kaksi rakennusta, jotka edustavat 1950-luvun tasokasta pientalosuunnittelua on merkitty suojeltaviksi (sr-2).

Asemakaavan muutosalueelta puretun Svartvikin torpan siirtoa koskevat kaavamääräykset Uutelankavavan itärannalla on poistettu, koska torppa on osoittautunut siirtokelvottomaksi.

Merkittäviä maisema-arvoja on Hallkullanniemellä ja Skatanniemen kärjessä. Skatanniemen kärki on merkitty luonnonsuojelualueeksi ja Skatanniemen pientaloalueella rakentaminen tulee sopeuttaa rakennussuojelu-, maisema- ja luonnonsuojeluarvoihin. Hallkullanniemellä huvilaympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää.

Skatanniemen linnoituslaitealue on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu muinaismuistoalue. Mustalahden pohjukassa sijaitsevat 1700-1800-luvulta peräisin olevat kalkki- ja tiiliuunin jäännökset on myös osoitettu merkinnällä sm.

Maisemallisesti ja geologisesti arvokas kallioalue Nuottaniemessä on merkitty luonnon ja maisemansuojelun kannalta tärkeäksi alueeksi (slk).

Merkittävät kasvillisuuskohteet ja tärkeimmät linnustollisesti arvokkaista alueista on merkitty alueen osiksi, joilla on luonnonsuojelullista arvoa (sl). Näitä kohteita ovat Uutelanneva, Rudträskin suo, Nuottaniemen kainalon tervaleppäkorpi, Skatanniemen itäosan rantavyöhyke, pieni kalliopainanne palsta-alueen länsipuolella, Pitkälahden pohjukka, Nuottasaari ja Uutelannevan pohjoispuolella sijaitseva kallio.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Vesihuoltolain 6 §:n mukaan vastuu kiinteistön vesihuollosta on ensisijassa kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Mikäli alue kuuluu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, on laitoksella tällöin vastuu vesihuollon järjestämisestä.

Edellisen perusteella alueen vesihuolto toteutetaan kiinteistökohtaisesti. Viemäriverkoston ulkopuolella jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain 103 §:n mukaisesti siten, ettei jätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Yleistä käsittelyvaatimusta on tarkennettu valtioneuvoston asetuksella talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan 1.1.2004. Sen mukaan talousjätevesien kokoamista, käsittelyä ja johtamista varten on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen.

Keskitetty vesihuoltojärjestelmä, jossa jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon ja talousvesi otetaan kaupungin vesijohdosta, edellyttäisi kiinteistöjen omistaman vesiosuuskunnan perustamista ja järjestelmän toteuttamista osuuskunnan varoilla.

Helsingin Energia tekee tarvittavat parannukset alueen sähköverkkoon.

Jätehuolto toteutetaan pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Ympäristön häiriötekijät

Sataman toiminnasta tehtyjen meluselvitysten mukaan valtioneuvoston asettamat meluohjearvot eivät ylity alueella.

Vuotien liikenteestä aiheutuva melu ei edellytä melunsuojatoimenpiteitä Uutelassa.

Nimistö Nimistötoimikunta on päättänyt esittää vahvistettaviksi kaavanimiksi jo käytössä olevat luontonimet ja tiennimet. Uuden katuyhteyden nimeksi on esitetty Skatanniementietä. Kaavaehdotukseen on merkitty nimet ja niiden ruotsinnokset nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti.

Asemakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Laaja, seudullisesti tärkeä virkistysalue säilyy ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat.

Vuosaarenlahden huvila-alue, joka on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi, täydentää Vuosaarenlahden muita virkistyspalveluita. Uusi korttelialue liittyy uuden katuyhteyden avulla Vuosaarenlahdelle jo rakennettuun golfkenttään ja venesatamaan. Huvila-alueen maisemalliset, rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot pyritään säilyttämään suojelumääräyksin.

Skatan tilan perinnemaisema säilyy pääosin ehjänä. Tilan eteläpuolella pellolla kulkeva tielinjaus tulee sovittaa maisemaan. Tilan rakennuskantaa on mahdollista täydentää.

Skatanniemen omakotialue säilyy. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä.

Vaikutukset maisemaan ja luontoon

Asemakaavaehdotuksessa on luonnonsuojelualueita, arvokkaita luontokohteita, geologisia kohteita, puutarhakohteita ja maisemallisesti arvokkaita peltoalueita koskevat suojelumerkinnät ja -määräykset, joilla turvataan Uutelan arvokkaan luontokokonaisuuden säilyminen. Virkistyskäytön ohjaamiseksi kaavaehdotuksessa on osoitettu uusia ulkoilureittejä.

Kaavan vaikutukset maisemaan ja luontoon syntyvät lähinnä uuden Skatanniementien rakentamisesta. Uusi katulinjaus on tehty siten, että virkistysalue säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Uuden kadun rakentamisen maisemalliset muutokset ovat merkittävimpiä Rudträskin purkuojan pohjoispuolella ja Skatan tilan eteläpuolella.

Skatan tilan itäpuolella uusi tielinjaus (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tonteille, uimarannalle ja palstoille ajo on sallittu) on linjattu siten, että tie voidaan sovittaa kulttuurimaiseman reunaan. Maisemallisesti eniten muutoksia tapahtuu Skatan tilan kaakkois- ja eteläpuolella, jossa maastoa joudutaan muotoilemaan tien sovittamiseksi maisemaan.

Tieyhteys Uutelan pohjoisosassa ja Särkkäniemessä Skatan itäpuolella on suunniteltu linnustollisesti arvokkaan metsäalueen reunaan, mutta haitat linnuston kannalta on arvioitu vähäisiksi. Räjäytystyöt tulee tehdä pesimäajan ulkopuolella.

Hyönteisille, sammakoille ja matelijoille uusi tie saattaa aiheuttaa leviämisesteen, jonka vaikutuksia pyritään lieventämään jättämällä Rudträskin purkuojan kohdalle silta-aukko. Tien mahdollinen valaistus on suunniteltava siten, että siitä ei aiheudu haittaa lepakoiden elinolosuhteille. Nisäkkäisiin uudella tielinjalla ei ole merkittäviä vaikutuksia.

Tielinjauksen alle ei jää arvokkaita kasvillisuuskohteita. Tielinjaus ei vaikuta merkittävästi läheisen Rudträskin suon vesitasapainoon, koska suon valuma-alue on tien länsi- ja eteläpuolella.

Tien rakentaminen ja lisääntyvä virkistyskäyttö eivät vaikuta Särkkäniemen suojeluperusteena oleviin seudullisesti arvokkaisiin merenrantaniittyjen ja laguunilahtien luontoarvoihin. Vuonna 1991 hyväksytyn Uutelan Särkkäniemen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan alueen käytön tavoitteena on sovittaa yhteen ulkoilutoiminnat luonnonsuojelutavoitteiden kanssa.

Uimarannan (VV) paikka Hallkullanniemellä on valittu siten, että olemassa olevan uimarannan kunnostustoimilla on mahdollisimman vähän vaikutuksia rantojen arvokkaaseen kasvillisuuteen. Uimarannan osoittaminen jo olevalle uimapaikalle vähentää luontoarvoiltaan arvokkaiden rantojen kulumista.

Kulttuurihistorialliset näkökohdat

Kaavaehdotus mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden Skatan tilakokonaisuuden ja maiseman, Vuosaarenlahden ja Hallkullanniemen huvilakokonaisuuksien sekä Skatanniemen linnoituslaitteiden säilymisen.

Sosiaaliset vaikutukset

Virkistysalueen käyttäjien kannalta seudullisesti tärkeä Uutelan virkistysalue säilyy luonnonläheisenä virkistysalueena vastapainona lähialueiden rakentamiselle. Vuosaarelaisten virkistysmahdollisuudet paranevat ja monipuolistuvat. Uutelan alue on olennainen osa luotaessa mielikuvaa Vuosaaresta luonnonläheisenä asuntoalueena. Aurinkolahden asuntoalueen rakentamisen myötä Uutelasta tulee myös noin 7 000 asukkaan lähivirkistysalue. Uutelantie muuttuu kevyen liikenteen yhteydeksi ja lisää liikenneturvallisuutta. Kaava mahdollistaa myös virkistyspalvelujen kehittämisen Uutelassa.

Kasvava yleinen virkistyskäyttöpaine luo tarpeen ohjata virkistyskäyttöä ja osoittaa virkistyskäyttöä yksityisille alueille. Jo nyt lisääntynyt virkistyskäyttö näkyy tarpeena aidata yksityisten huviloiden pihoja, palstaviljelyalueita ja peltoja.

Yksityisten maanomistajien kannalta kaavaehdotus mahdollistaa asumisen Skatanniemellä ja sallii loma-asumisen Hallkullanniemen huvila-alueella. Lähialueiden lisääntyvä asukasmäärä ja sen myötä lisääntyvä virkistyskäyttö vähentävät Uutelan alueen yksityisyyttä.

Kaavaehdotuksessa on osoitettu alueita yksityisistä huvilakiinteistöistä yleiseen uimaranta- ja virkistyskäyttöön, mikä parantaa yleisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia, mutta muuttaa yksityisten maanomistajien asemaa.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Ajoneuvoliikenne siirtyy nykyiseltä Uutelantieltä uudelle Skatanniementielle Uutelan pohjoisosaan. Ajoneuvoliikenne liittyy Itäreimarintien kautta Vuotiehen, eikä aiheuta asuntoalueen läpikulkua ja pysäköintiongelmia Aurinkolahden itäosassa. Virkistysalueen ajoneuvoliikenne voidaan opastaa Vuotieltä. Skatan tilan pihapiiri rauhoittuu läpiajoliikenteeltä. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee, koska ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne kulkevat suurimmaksi osaksi omilla reiteillään.

Vaikutukset teknisen huollon rakentamistarpeisiin ovat vähäiset.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta kaupungin maksettaviksi tulevat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Katu- ja pysäköintialueiden osuus on 0,7 miljoonaa euroa sekä retkeily- ja ulkoilualueen kustannukset 2,9 miljoonaa euroa. Retkeily- ja ulkoilualueiden kustannuksiin sisältyvät ulkoilureittien, -polkujen, viljelypalstojen, arboretumin sekä koira-aitauksen rakentamiskustannukset.

Lisäksi kaupungille aiheutuu kustannuksia yksityisten maa-alueiden ostamisesta tai lunastamisesta Vuosaarenlahdella ja Hallkullanniemellä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Uutelan asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Helsingin kaavoituskatsauksessa 1999.

Uutelan asemakaavaluonnos laadittiin vuorovaikutuksessa ja samanaikaisesti Helsingin yleiskaava 2002 -työn kanssa. Yleiskaavan valmisteluaineistossa (Alueiden käyttösuunnitelma 1999). Tutkittavat uudet asunto- ja muut rakentamisalueet) Uutelaan oli esitetty virkistysalue ja rakentamisalueet Uutelan kanavan itäpuolelle, Mustalahden rannalle ja Vuosaarenlahden rannalle. Asuntoaluevarauksista on yleiskaavan jatkokäsittelyssä luovuttu.

Uutelan asemakaavan valmisteluun liittyvä osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty Uutelan asemakaavan ja Vuosaaren Aurinkolahden pientaloalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmien mukaisesti. Myöhemmin kyseiset suunnittelualueet on yhdistetty Uutelan asemakaava-alueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat on lähetetty niissä luetelluille osallisille, ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä. Suunnittelun aikana tutkittuja vaihtoehtoja selostetaan tarkemmin jäljempänä.

Uutelan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 12.5.2000. Siinä kutsuttiin osalliset 29.5.2000 pidettyyn tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen, jossa esiteltiin suunnittelun lähtökohtia ja tavoitteita. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tilaisuuden yhteydessä järjestettyyn mielipidekyselyyn vastasi 48 henkilöä. Lisäksi järjestettiin yhteistyössä asukasyhdistyksen kanssa 28.5.2000 kaavakävely, johon osallistui noin 50 henkilöä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on esitetty suullisia ja kirjallisia mielipiteitä ja jätetty 10 700 allekirjoittajan ja 28 järjestön nimissä Pro Uutela -adressi.

Aurinkolahden pientaloalueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 7.6.2001. Alueelle järjestettiin kaavakävely 19.6.2001, ja aluetta koskevat yleispiirteiset suunnitelmat olivat nähtävinä kaupunkisuunnitteluvirastossa 18.6.-6.7. ja 30.7. ja 31.8.2001.

Selvitysten jälkeen ja annettujen mielipiteiden johdosta Uutelankanavan itäpuolelle suunniteltu Aurinkolahden pientaloalue osoitettiin yleiskaavaluonnoksessa vuonna 2001 virkistysalueeksi. Uutelan ja Aurinkolahden pientaloalueen suunnittelualueet yhdistettiin ja asemakaava-aluetta laajennettiin idässä rajautumaan Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatama-alueisiin. Uutelan asemakaavaluonnoksen korjattu aluerajaus ja tavoitteet lähetettiin osallisille 22.3.2002 päivätyssä kirjeessä, jossa ilmoitettiin Uutelan asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta.

Työn kuluessa laadittiin useita maankäyttövaihtoehtoja ja selvitettiin eri liikennevaihtoehtojen vaikutuksia. Tarkistettujen tavoitteiden mukaisesti laadittiin kaavaluonnos, joka oli nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuosaaren kirjastossa, Vuotalossa ja Vuosaaren lähiöasemalla 8.4.-30.4.2002. Asemakaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa monitoimitalo Rastiksen auditoriossa 17.4.2002. Paikalla oli 46 henkilöä. Uutelan suunnittelun vaiheita on esitelty useissa Vuosaaren asukastoimikunnan kokouksissa.

Maanomistajille lähetettiin 8.4.2003 kirje, jossa todettiin, että Uutelan asemakaavatyö viivästyy, koska yleiskaavaa 2002 valmistellaan samanaikaisesti. Kirjeessä kerrottiin, että yleiskaavaehdotuksessa Uutelan alue on osoitettu kokonaan virkistysalueeksi lukuun ottamatta Skatanniemelle osoitettua aluetta pientalovaltaista asumista varten. Kirjeen liitteenä oli ilmoitus yleiskaava 2002:n nähtävilläolosta.

Helsingin yleiskaavan 2002 hyväksymisen (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) jälkeen asemakaavaluonnokseen tehtiin muutoksia. Asemakaavaluonnos asetettiin uudelleen nähtäville 3.2.-27.2.2004. Tarkistettu asemakaavaluonnos poikkesi aiemmasta luonnoksesta siten, että Vuosaarenlahden huvila-alueelle ei esitetty rakentamista, vaan huvila-alue osoitettiin loma- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Kaavaluonnosvaiheessa tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa koko Uutelan alue lukuun ottamatta Skatanniemen asuinaluetta varattiin yleiskaava 2002:n mukaisesti virkistysalueeksi.

Tarkistettu asemakaavaluonnos oli nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuosaaren kirjastossa, Vuosaaren lähiöasemalla ja asukaskahvila Fokassa. Asemakaavaluonnosta esiteltiin Vuotalon aulassa ja asukaskahvila Fokassa 10.2.2004. Paikalla kävi noin 25 henkilöä. Asemakaavaluonnos esiteltiin myös Vuosaaren asukastoimikunnalle 24.2.2004.

Kaavaluonnoksesta järjestettiin neuvottelu 4.5.2004 Helsingin Sataman, Helsingin ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston edustajien kanssa. Neuvottelussa todettiin, että korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 7.4.2004 Helsingin Sataman ympäristölupaa koskevista valituksista tiukentanut melua koskevaa lupamääräystä impulssimelun arvioimista koskevalla lausumalla. Lisäksi ympäristökeskuksen edustaja totesi, että ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan sataman ympäristölupaa voidaan joutua muuttamaan. Yksi tällainen syy voi olla olosuhteiden muuttuminen, joka tyypillisesti on laitoksen ympäristössä tapahtunut maankäytöllinen muutos. Todettiin, että edellä mainituista syistä Vuosaarenlahden alue tulee osoittaa virkistysalueeksi ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi ja varata kaupungin tarpeisiin sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Samalla päätettiin jatkaa neuvotteluja yksityisen maanomistajan kanssa Hallkullanniemen uimaranta-alueesta.

Vuosaarenlahden huvila-alueen ja Hallkullanniemen maanomistajille esiteltiin muuttunut kaavoitustilanne touko-kesäkuun vaihteessa 2004. Korjattu asemakaavaluonnos lähettiin 13.7.2004 niille maanomistajille, joita muutokset koskivat. Elokuussa 2004 jatkettiin neuvotteluja Vuosaarenlahden ja Hallkullanniemen huvilakiinteistöjen omistajien kanssa. Neuvotteluissa sovittiin, että kiinteistövirasto arvioi tilojen arvon ja sopii mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Uutelan kaavaluonnoksen 9.12.2004. Lautakunnan antamissa jatkosuunnitteluohjeissa pyydettiin lisäselvityksiä uimarantatarpeeseen, tiekysymykseen ja yksityisten maanomistajien kohteluun. Asemakaavaehdotuksessa on otettu huomioon hallintokunnilta kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja tehdyt lisäselvitykset.

Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin esityslistan liitteenä olevassa raportissa. Asemakaavaluonnoksen valmistelussa on otettu huomioon esitetyt mielipiteet siinä määrin kuin se on ollut mahdollista kaavalle asetettujen tavoitteiden puitteissa.

Tutkitut vaihtoehdot

Ensimmäisen kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman rajauksen mukaisesti neljä erilaista maankäyttövaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Uutelan alue oli kokonaan virkistysaluetta ja ajoyhteys alueelle oli Uutelantietä pitkin. Yksityiset kiinteistöt Skatanniemellä oli merkitty loma-asuntojen korttelialueeksi ja muut yksityiset kiinteistöt virkistystä palvelevien yleisten rakennusten alueeksi. Toisessa vaihtoehdossa Uutelan pohjoisosaan esitettiin siirtolapuutarha-aluetta, ja katuyhteyttä pohjoisesta Itäreimarintieltä. Kolmannessa vaihtoehdossa esitettiin Vuosaarenlahden selvitysalueelle pientaloaluetta. Neljännessä vaihtoehdossa Vuosaarenlahden rannalle esitettiin venesataman rakentamista.

Vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen päädyttiin ratkaisuun, joka esiteltiin 8.4.-30.4.2002 nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa. Luonnoksessa Uutelan ja Aurinkolahden pientaloalueen suunnittelualueet oli yhdistetty ja asemakaava-aluetta laajennettu idässä rajautumaan Porslahden ja Vuosaarenlahden venesatama-alueisiin. Pääosa Uutelasta oli virkistysaluetta. Skatanniemelle ja Vuosaarenlahdelle esitettiin asuinaluetta ja huvila-alueet osoitettiin virkistystä palvelevien yleisten rakennusten alueiksi.

Vuonna 2002 nähtävillä ollutta asemakaavaluonnosta on tarkistettu kaksi kertaa vuonna 2004. Suurin muutos vuoden 2002 luonnokseen nähden oli Vuosaarenlahdelle suunnitellun asuinalueen osoittaminen virkistyspalveluiden alueeksi. Molempien tarkistusten yhteydessä tutkittiin edelleen vaihtoehtoa, jossa koko Uutelan alue osoitettaisiin yleiskaavan mukaisesti virkistyskäyttöön. Samalla selvitettiin Hallkullanniemen uimarannan tarvetta. Asemakaavatyön yhteydessä tehdyt jäljempänä mainitut selvitykset ovat olleet pohjana asemakaavaluonnoksen ratkaisuille.

Muut suunnitelmat ja tehdyt selvitykset

Helsingin yleiskaava 2002 valmistelun yhteydessä tehtiin seuraavat Uutelaa koskevat selvitykset:

- Yleiskaavaan liittyvä selvitys: Pientaloalue Vuosaarenlahden rantaan (Ksv 2002)

- Yleiskaava 2002 selostusosan liitekartat, jotka koskevat virkistysalueita.

Asemakaavatyön yhteydessä on tehty seuraavat selvitykset:

- Maiseman ominaispiirteet (Ksv 2001)

- Siirtolapuutarha Uutelaan -luonnos (Ksv 2000)

- Uutelannevan luontoselvitys ja Aurinkolahden pientaloalueen rakentamisen vaikutukset Uutelan luonto- ja virkistysarvoihin (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2001)

- Vuosaarenlahden venesatama-alueen kokonaissuunnitelma (Scc Viatek, 31.1.2002)

- Uutelan ja Kallahdenniemen alueiden vesihuoltoselvitykset (Scc Viatek, 31.1.2002)

- Vuosaaren alueen uimarantaselvitys (Ksv ja liikuntavirasto 2002)

- Uutelan liikennesuunnitelma -raportti (Ksv 2004)

- Uutelan rakennetun ympäristön arvot (Ksv 2004)

- Uutelan uimarannan tarveselvitys (Ksv 2005)

- Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistaminen (Ramboll Oy 2005)

- Uutelan kanavan (piir. 28575/1 ja 28675/8) ja Kauniinilmanpuiston (5248/1) yleissuunnitelmat sekä kanavan ylittävien siltojen siltasuunnitelmat (Urheilukalastajan silta 28637, Uutelan silta 28638, Sumujen silta 28638). LT-Konsultit Oy ja Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy

- Mustalahden venesataman yleissuunnitelma (Sito oy 2002).

Lautakunnan edellyttämät jatkoselvitykset

Kaupunkissuunnittelulautakunta edellytti hyväksyessään Uutelan kaavaluonnoksen 9.12.2004, että jatkosuunnittelussa selvitetään Uutelan uimarantatarvetta, liikenteen järjestämistä sekä suunnitelman vaikutuksia yksityisiin maanomistajiin ja perustellaan eriarvoinen kohtelu selkeämmin.

Uutelan uimarantatarve

Uutelan uimarantatarpeesta on laadittu selvitys, joka on jaettu esityslistan 24.11.2005 liitteenä. Selvityksessä on todettu, että laajan merellisen ulkoilualueen palveluihin kuuluu uimaranta. Selvityksessä on tutkittu Vuosaaren uimarantojen käyttöastetta, ja todettu, että vuosina 2002 ja 2003 Vuosaaren uimarannoilla on ollut kumpanakin vuonna noin 100 000 kävijää, mikä on reilu kolmasosa itäisen Helsingin uimarantojen käytöstä. Helsingin merellisiin virkistysalueisiin kuten Mustikkamaahan, Seurasaareen ja Pihlajasaareen kuuluu tärkeänä toiminnallisena osana uimaranta. Uutelan 170 hehtaarin suuruinen virkistysalue palvelee lähialueen lisäksi koko Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta tulevia ulkoilijoita. Näin laajalla seudullisesti tärkeällä ulkoilualueella on välttämätöntä olla ainakin yksi kunnollinen uimaranta, jossa on pukeutumistilat, wc ja jätehuolto. Uutelassa on arvioitu käyvän jo nykyisin noin 40 000 ulkoilijaa kesäkuukausina. Vuosaaren uusi uimaranta Aurinkolahdessa ei poista Uutelan uimarantatarvetta, koska Aurinkolahden uimaranta on osa urbaania kaupunkia kun taas Uutelan alue palvelee luonnossa retkeileviä ulkoilijoita. Uimarantojen käyttäjämäärä lisääntyy Vuosaaren asukasmäärän kasvaessa nykyisestä 31 000 asukkaasta 40 000 asukkaaseen. Liikuntavirasto ja rakennusvirasto ovat asemakaavaluonnoksesta antamissaan lausunnoissa todenneet, että Uutelan uimaranta on tarpeellinen. Ympäristökeskus on todennut, että kaavaluonnoksessa osoitettu paikka on Uutelan luonnonarvojen kannalta ainoa mahdollinen. Uutelan uimarannan pysäköinti ja liikenne eivät häiritse Uutelan länsiosan retkeilyaluetta, koska liikenne ohjataan Itäreimarintieltä Skatan tilan pohjoispuolella olevalle pysäköintipaikalle.

Uutelan liikenneselvitys

Uutelan kaavaluonnoksen pohjaksi on laadittu liikenneselvitys vuonna 2004, jossa on arvioitu liikennevaihtoehtojen vaikutuksia. Uutelan liikennejärjestelyksi valittiin uuden tien osoittaminen pohjoisesta Itäreimarintien kautta. Tällöin Uutelaan muodostuu noin 100 hehtaarin autoton virkistysalue ja ajoneuvoliikennettä ei tarvitse ohjata Aurinkolahden asuinalueen kautta. Liikenneselvitystä on tarkennettu Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistamisella kesällä 2005. Selvityksessä tutkittiin lautakunnan edellyttämällä tavalla, voidaanko uudesta tieyhteydestä luopua siten, että vanhaa tietä parannellaan varovaisesti ja miljöötä kunnioittaen.

Kesällä 2005 tehdyssä konsulttityössä tutkittiin Uutelantien leventämistä ja vanhan tiepohjan käyttöä ajoneuvoliikenteen yhteytenä Skatan tilan eteläpuolella. Konsulttityössä todettiin, että Uutelantien parantamisella on suuret vaikutukset maisemaan lyhyellä aikavälillä. Nykyisen tien rakennekerrokset joudutaan uusimaan ja tiemaisema avartuu molemmin puolin tietä levennyksen ja ojituksen takia. Skatan tilan eteläpuolella havainnollistettiin kaavaluonnoksessa esitettyä katulinjausta ja lautakunnan esittämää vaihtoehtoa, jossa vanhaa Uutelantietä käytetään ajoneuvoyhteytenä. Vanhan tien käyttö ajoyhteytenä Skatan tilan eteläpuolella on mahdollista. Maisemallisesti nykyinen tie avartuu aluksi, mutta niittyalue jää ehjäksi. Tässä ratkaisussa polkupyöräilijät ajavat ajoneuvoliikenteen kanssa samalla väylällä. Liikenneturvallisuus paranee kuitenkin nykyisestä.

Konsulttityön perusteella on kaavaluonnoksessa ehdotettua ajoneuvoliikenteen linjausta muutettu siten, että vanhaa tielinjausta käytetään ajoneuvoliikenteen yhteytenä Skatan tilan eteläpuolella. Muuten pohjoisesta tuleva tielinjaus säilyy suunnitellun mukaisena. Ajoneuvoliikennettä voidaan käytännössä rajoittaa puomein tai liikennemerkein. Liikenne keskitetään Uutelan itäosaan.

Suunnitelman vaikutus yksityisiin maanomistajiin

Uutelan virkistysalueen kaava on laadittu seutukaavan, maakuntakaavan sekä yleiskaavojen 1992 ja 2002 mukaisesti. Yleiskaavoissa pääosa alueesta on osoitettu virkistysalueeksi ja Skatanniemelle on osoitettu pieni asuntoalue, koska siellä on kolme 1960-luvulla rakennettua omakotitaloa ja kaksi kesämökkiä.

Uutelan asemakaavan ensisijaisia tavoitteita ovat ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien yhtenäisten alueiden huomioon ottaminen, riittävän laajojen ja vetovoimaisten vapaa-ajan alueiden turvaaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn verkostojen jatkuvuuden edistäminen. Lisäksi alueen maankäyttöratkaisujen suunnittelussa tulee varautua Vuosaaren sataman toimintaedellytysten turvaamiseen.

Uutelan yksityisessä omistuksessa olevat alueet ovat lähtökohdiltaan erilaisessa asemassa.

Skatanniemen kaavoituksen lähtökohtana on ollut yleiskaavassa osoitettu asuntoalue. Alueella on luonnonsuojelu-, maisema- ja rakennussuojeluarvoja, minkä takia alueen rakentamistehokkuus pidetään alhaisena. Rakennusoikeus on niemen itärannan kolmella kiinteistöllä osoitettu rakennetun kerrosalan (200, 125 ja 180 k-m2) mukaan, ja sinne on osoitettu yksi uusi rakennusala, jonka rakennusoikeus on 125 k-m2. Tällöin kaikkien itärannan tonttien tonttitehokkuus on 0,05. Länsirannan kaikille kesämökkikäytössä olleille kiinteistöille ja yhdelle rakentamattomalle kiinteistölle on osoitettu vieläkin alhaisempi rakennusoikeus (125 k-m2) maisemallisista syistä.

Hallkullanniemen yksityisten maa-alueiden kaavoituksen lähtökohtana on yleiskaava 2002:n virkistysalue. Alue on myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurinkannalta merkittävä alue, minkä takia Nuottasaari ja Nuottaniemi on osoitettu loma- ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi, jossa huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Myös osa Nuottaniemen kiinteistöstä on osoitettu virkistysalueeksi.

Hallkullanniemen etelärannan Sandstrand-niminen kiinteistö on osoitettu yleiskaavan mukaisesti virkistysalueeksi ja uimaranta-alueeksi, koska alueella on sijaintinsa, hiekkarantansa ja uimarannan tarveselvityksen mukaan huomattava virkistyskäyttöarvo.

Särkkäniemen eteläpuolella oleva yksityisen omistuksessa oleva pieni määräala on osoitettu yleiskaavan mukaisesti virkistysalueeksi.

Vuosaarenlahden rannan huvila-alue sijaitsee golfkentän ja venesatamien vieressä. Sijaintinsa ja liikenneyhteyksien takia Vuosaarenlahden alueella on hyvät edellytykset kehittyä virkistyspalveluiden alueena.

Vuosaarenlahden alueen kaavoittaminen yleiskaavan mukaisesti virkistysalueeksi ja virkistystä palvelevien yleisten rakennusten korttelialueeksi on myös Vuosaaren Sataman toimintaedellytysten turvaamisen kannalta hyvä ratkaisu. Alue varataan kaupungin tarpeisiin ja alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistykseen, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja. Sataman ja Vuosaaren asuntoalueiden välinen virkistysalueeksi kaavoitettava suojavyöhyke on sataman toimintaedellytysten kannalta tärkeä.

Kiinteistövirasto toteaa Uutelan asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:

Kiinteistöviraston toimialaan kuuluu maan hankkiminen asemakaavan toteuttamista varten. Kiinteistöviraston ja tilakeskuksen ja tonttiosaston edustajat ovat osallistuneet kaavan laadinnan aikana järjestettyihin kokouksiin maanomistajan, maanhankkijan ja kaupungin omistamien rakennusten haltijan rooleissa.

Asemakaavaehdotuksen alueella on useita yksityisiä kiinteistöjen omistajia. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää Uutelassa kuten muillakin alueilla joidenkin alueiden hankkimista kaupungin omistukseen. Alustavia neuvotteluja alueiden omistajien kanssa on käyty ja rakennukset on arvioitu. Virasto on tarjonnut vaihtokohteita Hallkullanniemen maanomistajalle.

Lisäselvityspyynnössä on kiinnitetty huomiota maanomistajien eriarvoiseen kohteluun. Asemakaavaehdotus on laadittu maakuntakaavaehdotuksen ja yleiskaavojen 1992 ja 2002 pohjalta. Yleiskaavoissa Skatanniemelle on osoitettu asuinalue ja muu osa Uutelasta on virkistysaluetta. Skatanniemelle on osoitettu pientaloalueiden korttelialueet yleiskaavan mukaisesti. Asemakaavassa on yleiskaavojen virkistysaluetta merkitty loma- ja virkistyspalveluiden korttelialueiksi. Tätä kiinteistövirasto pitää merkittävänä joustamisena ja ao. maanomistajien huomioonottamisena.

Kaavoilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Asemakaavojen sisältövaatimuksista, haitasta ja kohtuuttomuudesta annetaan määräyksiä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä.

Yksityisellä maanomistajalla ei ole täten laillista oikeutta aina saada maalleen rakennusoikeutta ja asemakaavan tuomaa arvonnousua. Kun kaavoitetaan useiden yksityisten omistuksessa olevaa maata, maanomistajat eivät aina pääse asemakaavan perusteella taloudellisesti samanlaiseen asemaan. Laki turvaa kuitenkin maanomistajalle nykykäytön perustuvan määräytyvän käyvän hinnan. Eriarvoisuus tarkoittaa tässä suhteessa sitä, että joku hyötyy kaavasta enemmän. Kukaan ei kuitenkaan menetä nykytilanteeseen verrattuna. Maanomistajien asemaa turvaamaan on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 101 §. Kunta tai valtio on tietyissä tapauksissa velvollinen lunastamaan maan, jota ei ole kaavoitettu yksityiseen rakennustoimintaan.

Kiinteistövirasto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan tilojen omistajien kanssa tilojen hankkimisesta kaupungille joko ostamalla tai vaihtamalla. Korvaus maanomistajalle riippuu luonnollisesti kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, mutta laki turvaa kuitenkin omistajalle nykykäyttöön perustuvan oikean korvauksen.

Esityslistan 24.11.2005 liitteenä on jaettu kaupunkisuunnittelulautakunnan edellyttämänä lisäselvityksenä muistio maankäyttöratkaisujen perusteluista ja maanomistajien asemasta kaavoituksessa.

Viranomaisyhteistyö

Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupungin maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty 20.3.2001, koska Uutelan alueella on seudullista merkitystä voimakkaan virkistyskäytön ja luonnonsuojelun takia. Todettiin, että alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät luonnonalueet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on toiminut yhteistyössä rakennusviraston katu- ja viherosaston, kiinteistöviraston tontti- ja talo-osaston, ympäristökeskuksen, Helsingin Sataman, Helsingin Veden, kaupunginmuseon, liikuntaviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Muita yhteistyötahoja ovat olleet Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus ja Museovirasto.

Esitetyt mielipiteet

Uutelan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 13 kirjallista mielipidettä ja Pro Uutela -adressi. Aurinkolahden pientaloalueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tuli 8 mielipidettä

Pro Uutela -adressi

Kaksikymmentäkahdeksan kansalaisjärjestöä ja noin 10 700 henkilöä ovat allekirjoittaneet Pro Uutela -adressin. Pro Uutela -adressin allekirjoittaneet ovat sitä mieltä, että Uutelan alue tulee säilyttää yhtenäisenä luonnonalueena, ja että rakentamisen rajana tulee olla Uutelankanava. Uutela halutaan säilyttää nykyisenkaltaisena ilman lisärakentamista ja ilman teitä. Adressi on luovutettu kaupunginvaltuustoille vuosina 2000 ja 2001.

Adressissa ilmaistu mielipide on otettu huomioon siten, että rakentamisalueista on luovuttu ja kaavaratkaisu mahdollistaa Uutelan säilymisen yhtenäisenä virkistys- ja luonnonalueena.

Uutelan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat mielipiteet jakaantuivat virkistysalueen käyttäjien ja maanomistajien mielipiteisiin seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät vastustivat yleiskaavaluonnoksen mukaisia uusia rakentamisalueita Uutelaan ja korostivat Uutelan merkitystä yhtenäisenä luonnonalueena.

2 Maanomistajat Skatanniemellä vaativat lisää rakennusoikeutta ja Skatanniemen kaavoittamista asuinalueeksi.

3 Maanomistajat Hallkullanniemellä toivoivat, että alue kaavoitetaan alueeksi, joka tukee nykyistä huvilakäyttöä. Huvilakiinteistöjä ei tule edes osittain kaavoittaa virkistysalueeksi.

4 Vuosaarenlahden maanomistaja toivoi alueen kaavoittamista asuinalueeksi.

Mielipiteet on otettu huomioon seuraavasti:

1 Yleiskaavaluonnoksen mukaisia rakentamisalueita Uutelassa on tutkittu vaihtoehtoisesti rakentamis- ja virkistysalueina, ja rakentamisalueista on luovuttu. Kyseiset alueet on osoitettu asemakaavaluonnoksessa virkistysalueiksi tai virkistyspalvelujen korttelialueiksi.

2 Skatanniemelle on merkitty yleiskaavan mukaisesti erillispientalojen korttelialueet, joilla ympäristö säilytetään.

3 Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin se on ollut kaavan tavoitteiden mukaista.

4 Vuosaarenlahdenlahden aluetta on maanomistajan toiveen mukaisesti tutkittu asuinalueena.

Aurinkolahden pientaloalueen asemakaavan osallistumissuunnitelmaa koskevissa mielipiteissä vastustettiin pientaloalueen rakentamista Uutelankanavan itäpuolelle.

Mielipiteet on otettu huomioon siten, että Aurinkolahden pientaloalueen rakentamisesta on luovuttu yleiskaavavaiheessa tehtyjen selvitysten ja mielipiteiden takia.

8.-30.4.2002 nähtävillä olleesta Uutelan kaavaluonnoksesta, joka sisälsi luonnoksen Vuosaarenlahden pientaloalueesta, jätettiin 20 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät kannattivat Uutelan säilyttämistä yhtenäisenä luonnonalueena ja vastustivat uutta tieyhteyttä, Vuosaarenlahden pientaloalueen rakentamista ja venesataman laajentamista. Mielipiteitä tuli myös palstaviljelyalueiden kehittämisestä.

2 Skatanniemen maanomistajat olivat pääosin tyytyväisiä esitettyyn ratkaisuun.

3 Hallkullanniemellä yksi maanomistaja katsoi, että kaavaratkaisun uimarantavaraus aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa.

4 Hallkullanniemen muut maanomistajat vaativat, että heidän omistuksessaan olevat kiinteistöt kaavoitetaan kokonaisuudessaan alueeksi, joka tukee alueen nykyistä käyttöä, eli huvilakäyttöä.

5 Vuosaarenlahden maanomistajista tilan 5:10 omistaja vastustaa kiinteistölleen osoitettua VR-aluetta ja veneiden talvisäilytyspaikkaa. Muut maanomistajat katsovat, että kaavaluonnoksessa esitetyille uusille tonteille osoitettu rakennustehokkuus on liian alhainen. He vaativat myös tielinjauksen siirtämistä lännemmäksi kaupungin omistamalle maalle ja vastustavat virkistysaluevarauksia.

6 Skatan tilan vuokraaja pitää Hallkullantien uutta linjausta eläinten laidunnuksen kannalta huonona ja esittää rakennusoikeuden lisäämistä tilan alueella.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

3.-27.2.2004 nähtävillä olleesta korjatusta kaavaluonnoksesta jätettiin 18 kirjallista mielipidettä. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Virkistysalueen käyttäjät pitävät kaavaratkaisua pääperiaatteiltaan hyvänä. Uudesta tieyhteydestä ja pysäköinnin järjestämisestä on vastustavia ja varovaisesti kannattavia mielipiteitä. Hallkullanniemelle suunniteltua uimarantaa ja koko Uutelaa kiertävää rantareittiä kannatetaan.

2 Skatanniemen maanomistajat esittivät pieniä tarkistuksia kaavaluonnokseen.

3 Hallkullanniemen länsiosan ja Nuottasaaren maanomistajat vaativat, että kiinteistöjen alue merkitään kokonaisuudessaan R-1/s-alueen sijasta AO/s-alueeksi.

4 Hallkullanniemen eteläosan maanomistaja vastustaa kiinteistölleen tehtyä uimarantavarausta.

5 Vuosaarenlahden maanomistajista yksi ei hyväksy luonnoksen mukaista asemakaavaa alueelleen. Muut maanomistajat vastustavat katulinjausta ja rantaan esitettyä virkistysyhteyttä.

6 Skatan tilan vuokraaja pitää luonnoksessa esitettyjä tie- ja ulkoilutielinjauksia sellaisina, että ne häiritsevät tilan toimintaa.

7 Helsingin suomenkielisen työväenopiston opistolaisyhdistyksen palstaviljelijät tukevat kaavaluonnosta ja ovat esittäneet 80 hengen allekirjoittaman vetoomuksen Vuosannan huvilan alueen ja uimapaikan säilyttämisestä avoimena suurelle yleisölle myös jatkossa.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Kaavaluonnosta muutettiin Vuosaarenlahden ja Hallkullanniemen osalta 4.5.2004 käydyn Helsingin Sataman, Helsingin ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajien neuvottelun perusteella.

Yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa järjestettiin maanomistajille neuvotteluja 25.5., 8.6. ja 25.8.2004, joissa kerrottiin kaavaluonnokseen tehdyistä muutoksista. Neuvottelujen jälkeen maanomistajille annettiin mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnokseen tehdyistä muutoksista.

Kesän 2004 neuvottelujen jälkeen jätettiin 5 kirjallista mielipidettä. Neuvotteluja on jatkettu kiinteistövirastossa. Mielipiteet jakaantuivat seuraavasti:

1 Vuosaarenlahden maanomistajat eivät hyväksyneet korjatun kaavaluonnoksen sisältöä eivätkä kaavaluonnoksen perusteluita.

2 Hallkullanniemen länsiosan ja Nuottasaaren maanomistajat toistavat vaatimuksensa, että kiinteistöjen alue merkitään kokonaisuudessaan R-1/s-alueen sijasta AO/s-alueeksi.

3 Hallkullanniemen eteläosan maanomistaja viittasi aiempiin Uutelan kaavoitusta koskeviin lausumiin. Maanomistaja esitti ratkaisua, jolla virkistyskäyttöön luovutettu alue kompensoitaisiin rakennusoikeudella.

4 Nordsjö-Skatan tiehoitokunta ja allekirjoittaneet tilalliset puolsivat asemakaavaluonnoksen tiejärjestelyjä.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Kaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyn 2004 aikana saapuneet mielipiteet:

Uutelan asemakaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyn aikana marraskuussa 2004 saapui 5 kirjallista mielipidettä.

Kahdessa mielipiteessä muistutettiin kaupunkisuunnittelulautakuntaa Pro Uutela -adressista, ja katsottiin, ettei Uutelaan ole järkevää tehdä uusia tielinjauksia.

Kahdessa mielipiteessä Nuottasaaren ja Nuottaniemen maanomistajat toistavat vaatimuksensa siitä, että yksityisaluetta ei tule kyseisten kiinteistöjen osalta merkitä virkistysalueeksi. Maanomistajat tähdentävät myös sitä, etteivät he halua neuvotella kiinteistöviraston kanssa kiinteistön osien lunastamisesta.

Yhdessä mielipiteessä vastustetaan kiinteistölle tehtyä uimarantavarausta, ja todetaan, että ratkaisu aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa.

Mielipiteet on otettu huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan tavoitteiden mukaisia.

Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa, neuvotteluissa ja puhelimitse. Mielipiteet on otettu huomioon kaavan tavoitteiden mukaisesti. Mielipiteistä on koottu erillinen raportti. Mielipiteisiin on vastattu yksityiskohtaisesti osallistuminen, mielipiteet ja vastineet -raportissa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 9.12.2004.

Lausunnot ja mielipide kaavaluonnoksesta

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi asemakaavaluonnoksesta lausunnot Helsingin Satamalta, Helsingin ympäristökeskukselta, kiinteistövirastolta, liikuntavirastolta, rakennusvirastolta, Uudenmaan liitolta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta.

Asiaa koskeva mielipidekirje on saapunut 10.4.2005.

Lausunnot ja mielipidekirje on jaettu esityslistan 24.11.2005 liitteenä.

Uudenmaan liitto ei ole antanut asiasta lausuntoa.

Helsingin Sataman kannalta Uutelan alueen kaavaratkaisu on hyvä ja aivan välttämätön Vuosaaren Sataman toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Satama viittaa lausuntoonsa 30.4.2002, jossa todetaan, että sataman ja asuntoalueiden väliin on suunniteltu laajat virkistysalueet, jotka suojaavat asutusta sataman mahdollisilta häiriöiltä. Sataman ja asuntoalueiden välinen suojavyöhyke on sataman toimintaedellytysten kannalta tärkeä. Tulevalla kaavoituksella ei saa luoda ratkaisuja, jotka asettaisivat rajoituksia sataman toiminnalle missään vaiheessa. Sataman suunnitteluperiaatteiden mukaan lähin asutus sijaitsee noin kahden kilometrin päässä asutuksesta. Viimeaikaiset kokemukset satamien toimintaan kohdistuvista paineista tukevat entisestään tätä ratkaisua. Helsingin Sataman näkemyksen mukaan myös VR-merkintä tulisi varustaa k-lisämerkinnällä. Tällä varmistetaan yksityisen alueen varaaminen kaupungin tarpeisiin ja myös saaminen kaupungin omistukseen.

Koska Helsingin satama on pääkaupunkiseudun kannalta ja myös valtakunnallisesti tärkeä hanke, ympäröivien alueiden kaavoituksen tulee tukea hanketta. Sataman ympäristölupa on myönnetty sataman ensimmäiselle ja toiselle vaiheelle, mutta ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan sataman ympäristölupaa voidaan joutua muuttamaan. Yksi tällainen syy voi olla olosuhteiden muuttuminen, joka on tyypillisesti laitoksen ympäristössä tapahtunut maankäytöllinen muutos.

Helsingin Satama pitää Vuosaarenlahden ja Porslahden venesatamien laajentamista hyvänä asiana. Satama toteaa myös, että Satamakeskuksen eteläpuolelle Vuosaarenlahden rannalle on perusteltua kehittää vireä vapaa-ajan toimintojen alue.

Asemakaavaosasto

Vuosaaren sataman toiminnallisten edellytysten turvaaminen on ollut Uutelan alueen suunnittelussa yhtenä lähtökohtana ja sen merkitys on suunnitteluprosessin aikana korostunut.

Vuosaaren sataman ympäristöluvan mukaiset melun ohjearvot saavutetaan alueella, asemakaavaosaston käsityksen mukaan myös kun otetaan huomioon impulssimelun vaikutus Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti.

Asemakaava on pääperiaatteeltaan säilyttävä. Sen perusteella ei sataman lähiympäristössä ole odotettavissa sellaista olosuhteiden tai maankäytön muutosta, joka edellyttäisi satamatoimintaa koskevan ympäristöluvan muuttamista. Satamaa lähinnä olevan Vuosaarenlahden ranta-alueen rakennuskanta, joka edustaa Vuosaaren varhaisinta huvila-asutusta, on säilytetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Alueelle ei ole osoitettu lisärakentamista vähäisiä talousrakennuksia lukuun ottamatta.

Vuosaarenlahden huvila-alue on osoitettu yleiseen virkistyskäyttöön. Käyttötarkoituksen voidaan katsoa olevan luonteeltaan alueen nykyisen käyttötarkoituksen kaltainen, vaikkakin alue muuttuu yksityisestä huvila-alueesta yleiseen virkistyskäyttöön.

Vuosaarenlahden huvila-alueen käyttötarkoitus on kiinteistöviraston lausunnon johdosta merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi. Aluevarausmerkintä antaa kaupungille yksiselitteisesti lunastusoikeuden kyseiseen maa-alueeseen. Kaupunki voi tämän johdosta tulevaisuudessa varautua satamatoiminnan kehittämis- ja muutostarpeitten mahdollisiin seurausvaikutuksiin ja toimintaedellytysten varmistamiseen.

Helsingin ympäristökeskus toteaa, että suunnitelma noudattaa hyvin kaavalle asettuja tavoitteita. Kaava antaa mahdollisuudet arvokkaiden luontokohteiden säilyttämiseen.

Ympäristökeskuksen mielestä aiemmin suunnitellun Vuosaarenlahden asuinalueen jättäminen pois yleiskaava 2002:sta ja Uutelan jatkosuunnittelusta on johdonmukainen ratkaisu Vuosaaren maankäytössä ja noudattaa myös Uutelan maankäytölle asettuja tavoitteita.

Ympäristökeskus toteaa, että Skatan perinnetilan kehittäminen soveltuu erinomaisesti Uutelan luonnon- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Skatan tilan käyttöön pysyvästi varattavat alueet tulee asemakaavassa rajata selvästi, koska kotieläintilan toiminta on aiheuttanut haittaa Särkkäniemen luonnonsuojelualueelle. Ympäristökeskuksen suunnitelmiin ei kuulu luontokoulun perustamista Uutelaan.

Ympäristökeskus kannattaa ratkaisua, jossa luovutaan uudesta, kasvullista metsää vievästä tieyhteydestä. Ympäristökeskus pitää parempana vanhan tien varovaista parantamista. Mutta mikäli uuden tien rakentamiseen päädytään, tie tulisi toteuttaa mahdollisimman kapeana ja toteutuksessa tulee minimoida eläimistölle aiheutuva haitta.

Ympäristökeskus toteaa, että reittiverkoston parantaminen kulun ohjaamiseksi on tarpeen, mutta leveitä latu-uria ja tarpeettomia reittejä ei tule perustaa. Rudträskin kosteikon vesitalous tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

Ympäristökeskus toteaa, että jos uimaranta päätetään toteuttaa, on asemakaavassa osoitettu paikka luontoarvojen kannalta ainoa mahdollinen. Veneiden talvisäilytysalue tulisi poistaa jatkosuunnittelussa.

Asemakaavaosasto

Skatan tilan ja Särkkäniemen luonnonsuojelualueen väliin on suunniteltu tie. Tien viereen on mahdollista rakentaa aita, joka estää kotieläinten kulun luonnonsuojelualueelle. Skatan tilalle on varattu rakennusoikeutta tulevien tarpeiden varalta. Asukasjärjestöt ja opetus- ja sosiaaliviraston edustajat ovat toivoneet kerho- ja kokoontumistiloja esim. luontokoulua varten.

Uuden tien suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon ympäristökeskuksen toiveet. Kesällä 2005 tehdyssä konsulttityössä tutkittiin vanhan Uutelantien varovaista parantamista. Käytännössä tien parantaminen aiheuttaisi rakennekerrosten uusimisen ja tien leventämisen 2 metriä molemmin puolin tietä. Kaavaratkaisussa on päädytty uuden tien rakentamiseen, jolloin vanha tie voi jäädä kevyen liikenteen väyläksi ja "perinnetieksi". Ulkoilutiet on osoitettu kaavassa ohjeellisina, joten ne voidaan toteuttaa tarpeen mukaan.

Veneiden talvisäilytyskysymystä on tarkasteltu kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston teettämässä konsulttityössä 2001. Jotta Vuosaarenlahden ja Porslahden venesatamien talvisäilytysongelma voitaisiin ratkaista, on Uutelan talvisäilytysalue tarpeellinen. Muu perustelu veneiden talvisäilytysasiaan on esitetty vastauksessa liikuntaviraston lausuntoon.

Liikuntavirasto toteaa, että kaavan yleistavoitteet ovat hyvät. Liikuntavirasto kannattaa uutta tieyhteyttä Itäreimarintieltä. Ulkoilureitistö on riittävä, mutta tulisi kuitenkin tutkia mahdollisuutta linjata alueen pohjoisosaan latu-ura, jolla myös luisteluhiihto olisi mahdollista.

Uutelan etelärannalla olevan uimarannan merkitsemistä kaavaan uimarantana liikuntavirasto pitää hyvänä. Uutelan alue on merellinen 170 hehtaarin laajuinen ulkoilualue, jolla tulee olla ainakin yksi kunnollinen uimaranta. Luonnonoloiltaan alue on erittäin sopiva uimarannaksi. Alueen itäpää on jo yleisessä uimarantakäytössä ja sille on huoltoyhteys. Uimaranta palvelee etupäässä lähiseudun asukkaita ja ulkoilijoita ja Uutelan alueen palstaviljelijöitä.

Nuottaniemen ja Uutelantien risteyksessä olevalle venesatama-alueen osalle on hieman lisätty veneiden talvisäilytysmahdollisuutta. Talvisäilytysalueelle ajo on käytännössä järjestettävä nykyisen Uutelantien kautta, joten kaavaan tulisi merkitä tälle osalle raittia huoltoajo-oikeus.

Liikuntavirasto pitää hyvänä Vuosaarenlahden alueelle suunniteltua veneiden talvisäilytysaluetta ja pyytää tutkimaan alueen suurentamista, koska talvisäilytyspaikoista on pulaa.

Liikuntavirasto on kiinnostunut tutkimaan mahdollisuutta vuokrata osaa Vuosaarenlahden virkistyspalvelujen korttelialueeksi varatun alueen rakennuksista venekerhojen toimintaan.

Asemakaavaosasto

Luisteluhiihtoa varten tarkoitetun latu-uran sijoittamista Uutelaan on tutkittu liikuntaviraston edustajan kanssa maastokäynnillä. Yhteisesti on todettu, että Uutelan pohjoisosaan on mahdollista tehdä talvisin perinteiseen hiihtoon soveltuva "metsälatu", joka ei muuta ympäristöä niin paljon kuin luisteluhiihtoon tarkoitettu leveä ura. Uutta luistelu-uraa ovat vastustaneet Helsingin ympäristökeskus ja Vuosaaren asukastoimikunta. Latua ei ole merkitty asemakaavaan.

Uutelan asemakaavassa esitetty talvisäilytyspaikka on mitoitettu palvelemaan Vuosaarenlahden ja Porslahden venesatamien talvisäilytystarvetta. Tarve on selvitetty kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyössä tekemässä Vuosaarenlahden venesatama-alueen kokonaissuunnitelmassa vuonna 2001. Kaavassa esitetyn talvisälytysalueen laajentaminen aiheuttaisi maisemallisia ja ekologisia haittoja.

Uutelantie varataan jatkossa kokonaan kevyen liikenteen käyttöön. Ajoyhteys Mustalahden talvisäilytyspaikalle on osoitettu kaavassa yleiseen pysäköintiin tarkoitetun alueen osan kautta venesatama-alueella. Tätä kautta on mahdollista järjestää myös isojen veneiden kuljetus.

Rakennusvirasto pitää kaavan laajuutta ja yhtenäisyyttä hyvänä. Rakennusvirasto toteaa myös, että hiekkainen luonnonranta Uutelan eteläkärjessä on olennainen virkistyskäytön vetovoimatekijä, ja että Aurinkolahden korttelien edustalle rakennettu uimaranta ei poista uimarannan tarvetta Uutelassa.

Uusi katuyhteys on rakennusviraston mukaan hyvä ja perusteltu. Skatan tilaa kiertävän tien linjaus tulee tarkistaa siten, että vanhat teiden pohjat tulevat käyttöön.

Veneiden talvisäilytykselle tulee asemakaavassa esittää selkeät erilliset aluevaraukset, sillä veneiden talvisäilytys ei kuulu rakennusviraston toimialaan. Uutelankanavan eteläosaan esitetty veneiden talvisäilytysalue on liian pieni ja sitä tulee laajentaa.

Virkistysalueen paikoitusalueiden tarve ja sijainti tulee tutkia huolella, ja ne tulee merkitä yleisiksi pysäköintialueiksi (LP). Uimarannan läheisyyteen osoitettu paikoitusalue tulee mitoittaa riittävän suureksi.

Rakennusvirasto toteaa, että se valmistautuu omalta osaltaan Uutelan kehittämiseen mm. käynnistämällä vuonna 2005 Uutelan ulkoilualueen hoito- ja kehittämissuunnitelman laatimisen. Vuosaaren asukasmäärän kasvaessa on tärkeää, että asemakaavasta syntyy yhteisymmärrys ja se voidaan vahvistaa mahdollisimman pian.

Asemakaavaosasto

Skatan tilaa kiertävän tien linjausta on tarkistettu siten, että vanha tiepohja tulee käyttöön. Veneiden talvisäilytysalue on merkitty kaavaan erillisenä venesatama-alueena LV. Uutelan kanavan eteläosan talvisäilytyspaikkaa ei voi laajentaa alueella sijaitsevan arvokkaan tervalepikon takia.

Uutelan pysäköintialueet palvelevat virkistysalueen pysäköintiä, minkä takia pysäköintipaikat on osoitettu ohjeellisina pysäköintipaikkoina virkistysalueella. Skatanniementien ja Itäreimarintien varteen on osoitettu yleinen pysäköintipaikka (LP). Pysäköintipaikkoja on Uutelassa yli 200. Pysäköinti on tarkoitus keskittää Särkkäniemen pysäköintialueelle ja ulkoilupuiston reunoille.

Kiinteistövirasto pitää asemakaavaluonnosta ja asemakaavan muutosluonnosta pääosin asianmukaisina ja esittää, kaavamääräyksiä ja aluerajausta tarkennettaisiin. Virasto neuvottelee mahdollisuuksien mukaan tilojen hankkimisesta kaupungille joko ostamalla tai vaihtamalla.

Virasto toteaa, että kun kaavoitetaan useiden yksityisten omistuksessa olevaa maata, maanomistajat eivät aina pääse asemakaavan perusteella taloudellisesti samaan asemaan. Korvaus maanomistajalle riippuu luonnollisesti kaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta, mutta laki turvaa kuitenkin omistajille nykykäyttöön perustuvan oikean korvauksen. Kukaan ei kuitenkaan menetä nykytilanteeseen verrattuna. Maanomistajan asemaa turvaamaan on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 101 §. Kunta tai valtio on tietyissä tapauksissa velvollisia lunastamaan maan, jota ei ole kaavoitettu yksityiseen rakennustoimintaan.

Kiinteistövirasto toteaa, että mikäli lopullinen asemakaava on luonnoksen mukainen, tulisi kaupungin ensisijaisesti hankkia ainakin VR- ja VV-alueet omistukseensa. Oikeaan hintaan perustuvat kiinteistöjärjestelyt voidaan toteuttaa myös aikaisemmin vapaaehtoisin kaupoin tai aluevaihdoin. Ylihinnan maksaminen tiloista kaavaratkaisun "ostamiseksi" ei ole kuitenkaan perusteltua, sillä yleiset heijastusvaikutukset voivat olla laajat. Alustavia neuvotteluja on käyty Hallkullanniemen ja Vuosaarenlahden maanomistajien kanssa. Rakennukset on myös arvioitu. Virasto on tarjonnut vaihtokohteita Hallkullanniemen maanomistajalle.

Kiinteistövirasto toteaa, että kaavan toteuttamisen varmistamiseksi yksityisellä maalla sijaitsevat VR ja VV-alueet tulisi alueet osoittaa kaupungin tarpeisiin merkinnällä k. Virasto viittaa tässä valituksen alaiseen maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n mukaiseen lunastustoimitukseen, jossa kaupungilla ei katsottu olevan lunastusoikeutta retkeily- ja ulkoilualueeseen (VR).

Korttelin 54325 määräystä R-3/sk (virkistyspalveluiden korttelialue. Alue on varattu kaupungin tarpeisiin) tulisi täsmentää. Määräys osoittaa kaavan tarkoituksen, mutta ei välttämättä perustetta maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suoraan lunastusoikeuteen. Merkintää tulisi vielä täsmentää siten, että tontti merkitään yleisten rakennusten tontiksi.

Skatanniemen venevalkama-alue LV-1, joka palvelee kaavan mukaan kortteleita 54236-54239, sijaitsee kaupungin omistamalla maa- ja vesialueella. Määräyksen selkeyden vuoksi määräykseen voisi lisätä merkinnän kaupungin oikeudesta käyttää aluetta.

Helsingin yleiskaava 2002:sta poiketen Uutelankanavan itärannalle on maakuntakaavassa osoitettu asuntorakentamista. Kiinteistöviraston mielestä Uutelankanavan korkeat rakentamiskustannukset puoltaisivat kanavan molempien rantojen asuntorakentamista. Alue olisi ehkä kaavoituksen tässä vaiheessa syytä rajata asemakaavaehdotuksen ulkopuolelle, ja ratkaista alueen käyttö myöhemmin.

Asemakaavaosasto

Asemakaavaa on lausunnon johdosta muutettu siten, että yksityisen omistuksessa olevat virkistys- ja uimaranta-alueet on osoitettu kaupungin tarpeisiin. Korttelin 54325 määräys R-3/sk on muutettu merkinnäksi Y-1/sk (Yleisten rakennusten korttelialue, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alue varataan kaupungin tarpeisiin). Määräystekstiä on tarkennettu seuraavasti: "Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja." Venevalkaman määräystä LV-1 on tarkennettu siten, että venevalkama palvelee myös VR- ja MA-1-aluetta.

Uutelan itärannan rakentamista on tutkittu Helsingin yleiskaava 2002:n valmisteluvaiheessa. Alueen käyttötarkoitus on ratkaistu yleiskaavan hyväksymisestä päätettäessä. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on asemakaavoitusta ensisijaisesti ohjaava yleispiirteinen suunnitelma.

Uudenmaan ympäristökeskuksen mielestä kaavaluonnoksessa on pääosin saavutettu kaavalle asetetut tavoitteet.

Uudenmaan ympäristökeskus kiinnittää kuitenkin kaupungin huomiota siihen, että yleiskaava 2002:n valituksen alaiset alueet Hallkullanniemessä olisi selvyyden vuoksi syytä rajata alueen ulkopuolelle. Lisäksi yleiskaavassa virkistysalueeksi varattu Nuottasaari on osoitettu R-1-alueeksi, mikä vaatisi vähintäänkin perustelut yleiskaavaratkaisusta poikkeamiselle.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että Helsingin kaupunki on hakemassa Skatanniemelle luonnonsuojelulain mukaista rauhoituspäätöstä. Yleiskaavassa on osoitettu asuinalue luonnonsuojelualueiden väliin. Asemakaavaratkaisulla ei pelkästään todeta olevaa tilannetta, vaan osoitetaan kaksi uutta rakennuspaikkaa ja sallitaan olemassa olevien rakennusten laajennuksia. Uudenmaan ympäristökeskus esittää selostuksen tarkentamista nykyisen rakennuskannan käyttötarkoituksesta ja kerrosaloista. Myös rakennusoikeuden määrän lisäämisen perustelut ja vaikutusten arviot luonnoltaan arvokkaalle Skatanniemelle olisi esitettävä. Perustelu on tärkeä, koska kaava-alueella on muita yksityisiä maanomistajia, joita kohdellaan eri tavalla.

Vuosaarenlahden yksityisomistuksessa olevat rakennetut tontit korttelissa 54325 on osoitettu kaupungin tarpeisiin varatuksi virkistyspalveluiden korttelialueeksi r-3/sk. Perusteluna on käytetty Vuosaaren sataman toimintaedellytysten turvaamista. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että valtioneuvoston melutason ohjearvot ovat voimassa VR-alueella ja R-3-korttelialueella oli tontit osoitettu yksityisiin tai kaupungin tarpeisiin. MRL 54 §:n mukaan asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Uudenmaan ympäristökeskus pitää parempana 3.2.2004 päivätyn asemakaavaluonnoksen ratkaisua.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa myös, että linnuston ja lepakoiden elinolosuhteiden turvaamisesta tulee olla asemakaavamääräys.

Uudenmaan ympäristökeskus huomauttaa myös siitä, että vesihuoltoselvitystä ei ole toimitettu kaavaluonnosasiakirjojen mukana, vaikka asiakirjoista ilmenee, että sellainen on tehty. Kaavamääräyksissä on mainittu asetus talousvesien käsittelystä. Määräys on turha, koska siinä vain todetaan voimassa oleva asetus, jota muutoinkin on noudatettava kuten muitakin asetuksia. Määräyksessä pitäisi kertoa, mikä käsittelyjärjestelmä alueella tulee olemaan.

Asemakaavaosasto toteaa lausunnon johdosta asiakohdittain seuraavaa:

Hallkullanniemi

Hallinto-oikeudelle jätetyt valitukset Helsingin yleiskaavasta 2002 koskien Uutelan Hallkullanniemeä on hylätty. Yleiskaava on tältä osin saatettu voimaan kaupunginhallituksen päätöksellä 14.11.2005, joten Hallkullanniemen aluetta ei ole tarpeen jättää asemakaavan ulkopuolelle.

Yleiskaavassa Hallkullanniemi ja siihen sillan avulla liittyvä Nuottasaari on osoitettu virkistysalueeksi. Yleiskaavassa alue on osoitettu myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Aluetta on kehitettävä siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Hallkullanniemessä on vuonna 1914 rakennettu kesähuvila ja Nuottasaaressa on 1957 rakennettu huvila. Alueella on Uutelan rakennetun ympäristön arvot -selvityksen mukaan rakennus- ja maisemakulttuuri- sekä huvilakulttuuriarvoja. Selvitys esittää suojelumääräystä asemakaavan ympäristökokonaisuudelle, johon kuuluvat huvila ympäristöineen, saari sekä saarelle johtava silta. Lisäksi Nuottasaari on Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan paikallisesti arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde, joka yksityisomistuksen takia on varjeltunut kulutukselta.

Asemakaavassa Hallkullanniemen ja Nuottasaaren muodostama kokonaisuus on osoitettu loma- ja virkistyspalveluiden korttelialueeksi, jolla huvilaympäristön ominaispiirteet säilytetään. Kaavamääräys mahdollistaa myös virkistyspalveluiden sijoittamisen alueelle. Osa tilan itäosasta on osoitettu virkistysalueeksi. Asemakaavan ratkaisu on yleiskaavan tarkoituksen mukainen.

Skatanniemi

Skatanniemelle on osoitettu asuinalue yleiskaavoissa 1992 ja 2002, ja asemakaavassa alue on merkitty yleiskaavan mukaisesti erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Skatanniemellä on kuusi yksityistä kiinteistöä. Niemen itärannalla on kolme asuinrakennusta ja länsirannalla on kaksi kesämökkiä ja yksi rakentamaton tila. Kaksi itärannan rakennuksista on suojeltavia. Itärannan kolmen kiinteistön rakennusoikeus on merkitty nykytilanteen mukaan (200, 125 ja 180 k-m2) ja sinne on olemassa olevien rakennusten väliin osoitettu yksi uusi rakennusala, jonka rakennusoikeus 125 k-m2. Tällöin kaikkien itärannan tonttien tonttitehokkuus on 0,05. Länsirannan maisemallisesti aralle alueelle on maisemallisista syistä merkitty kaikille kolmelle tontille vain 125 k-m2:n rakennusoikeus. Tonttitehokkuus on pienempi kuin 0,05 maisemallisista syistä. Skatanniemen rakennusoikeus vastaa suuruusluokaltaan Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa ((kaupunginvaltuusto 23.4.1997) Villingin länsiosiin osoitettuja rakennusoikeuksia.

Asemakaavassa on lisäksi annettu määräykset rakentamisen sopeuttamisesta rakennussuojelu-, luonto- ja maisema-arvoihin. Rakennukset sijoittuvat siten, ettei niistä ole haittaa Skatanniemen itäosan luontoarvoille.

Vuosaarenlahden alue

Kaavaa laadittaessa sen sisältö on määriteltävä siten, että sisältö täyttää MRL:n kullekin kaavamuodolle asettamat sisältövaatimukset, täyttää velvoitteen edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja noudattaa yleispiirteisemmän kaavan ohjausvaikutusta. (Lauri Jääskeläinen - Olavi Syrjänen: Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen, Käytännön käsikirja, Rakennustieto Oy 2003, s. 174)

Vuosaarenlahden alue on yleiskaavassa virkistysaluetta. Alue on myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Vuosaarenlahden alueen vieressä sijaitsee laaja, noin tuhannen veneen pienvenesatama ja täysimittainen golfkenttä, jonka sivuitse asemakaavassa on osoitettu Uutelan virkistysaluetta palveleva uusi ajoyhteys. Vuosaarenlahden alueen osoittaminen yleiseen virkistyskäyttöön on siten toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Muu osa Uutelasta voidaan näin myös rauhoittaa luontoretkeilyalueeksi.

Vuosaarenlahden alueen käyttötarkoitusta on luonnoksesta saatujen lausuntojen johdosta tarkistettu. Alue on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi, ja varattu kaupungin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja.

Asemakaavaosasto on alueen käyttötarkoitusta määriteltäessä ottanut yleiskaavan rinnalla huomioon myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisällytetyn Vuosaaren sataman toimintaedellytykset ja siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Korttelialueen merkitseminen yleiseksi alueeksi ja osoittaminen kaupungin tarpeisiin oikeuttaa toisaalta kaupungin lunastamaan alueen ja toisaalta maanomistajan vaatimaan sitä niin halutessaan.

Asemakaavamääräykset

Kaavaehdotukseen on lisätty linnustoa ja lepakkoja koskevat kaavamääräykset.

Talousjätevesien käsittelyä koskevaan huomautukseen asemakaavaosasto toteaa seuraavaa: Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevassa asetuksessa ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määritellään sallittava jätevesikuormitus erityyppisille alueille. Säädöksissä ei puututa siihen, mitä teknisiä järjestelmiä on käytettävä, vaan mikä on saavutettava puhdistustulos. Kuten Uudenmaan ympäristökeskus lausunnossaan toteaa, nämä periaatteet tulevat noudatettavaksi riippumatta siitä, onko kaavamääräyksiä annettu vai ei. Ympäristöministeriön julkaisussa: "Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, opas 12", kuitenkin todetaan: "Informaation vuoksi voidaan kaavamääräykseen kirjoittaa voimassa olevat jätevesien käsittelyyn ja päästöihin liittyvät raja-arvot tai viittaus jätevesiin sovellettavaan säännökseen, joka voi olla joko kunnan ympäristönsuojelumääräys tai valtioneuvoston asetus." Nyt on katsottu tarpeelliseksi, että asemakaavamääräyksissä on viittaus asetukseen.

Helsingin kaupungin Suomenkielisen työväenopiston Opistolaisyhdistyksen palstaviljelijät (10.4.2005), jotka edustavat 250 viljelijää perheineen toivovat, että Helsingin kaupunki turvaa kaavassa uimarannan säilymisen ja sen kehittämismahdollisuudet. He pitävät tärkeänä myös, että Vuosannan alue saadaan jälleen yleiseen käyttöön. Viljelijät toivovat myös, että palstaviljelyalueen keskelle annetaan kaavassa mahdollisuus huolto- ja kokoontumistilojen tekemiseen.

Asemakaavaosasto toteaa, että mielipide on otettu huomioon.

Lausuntojen ja jatkoselvitysten jälkeen asemakaavaluonnokseen
tehdyt muutokset

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 9.12.2004 hyväksymää asemakaavaluonnosta on lausuntojen ja jatkoselvitysten jälkeen muutettu seuraavasti:

Skatan tilan eteläpuolella on luovuttu asemakaavaluonnoksessa esitetystä tielinjauksesta, ja vanha tiepohja on osoitettu osaksi Hallkullanniemelle johtavaa ajoyhteyttä.

Asemakaavaluonnoksessa Vuosaarenlahden rannalle osoitettu virkistyspalvelujen korttelialue (R-3/sk) on muutettu kiinteistöviraston lausunnon johdosta yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-1/sk). Alue varataan kaupungin tarpeisiin. Alueelle saa sijoittaa yleiseen virkistyskäyttöön, matkailuun sekä kulttuuripalveluihin liittyviä toimintoja. Muilta osin kaavamääräys pysyy samana.

Itäreimarintien ja Skatanniementien risteyksen lähelle osoitettu ohjeellinen veneiden talvisäilytyspaikka on muutettu rakennusviraston lausunnon johdosta venesatama-alueeksi (LV). Myös samalla alueella sijaitseva ohjeellinen pysäköintipaikka on muutettu yleiseksi pysäköintialueeksi (LP).

./. Esityslistan liitteenä on jaettu (kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 24.11.2005 jaetut) Miina Äkkijyrkän ym. sekä Kai Luotonen ym. puolesta asianajaja Taina Pellonmaan lähettämät, kaupunkisuunnitteluvirastoon 24.11.2005 saapuneet, kirjeet.
 

Tilastotiedot

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Nykyiset

rakennukset

Kerrosala

Kerrosalan lisäys

 

ha

k-m2

k-m2

k-m2

Erillispientalojen korttelialue (AO/s)

2,2

660

1 045

385

Puisto (VP)

2,0

-

-

-

Lähivirkistysalue (VL)

6,2

 

100

 

Retkeily- ja ulkoilualue (VR)

99,0

 

340

 

Uimaranta-alue (VV)

1,9

100

280

180

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialue (R-1/s)

3,5

 

550

 

Loma- ja virkistyspalvelujen korttelialue (R-2/sk)

3,0

 

1 150

 

Virkistyspalvelujen korttelialue (R-3/sk)

4,5

 

1 060

 

Palstaviljelyalue (RP)

6,5

     

Venesatama (LV)

1,9

 

765

 

Venevalkama (LV-1)

0,1

 

-

 

Luonnonsuojelualue

17,2

     

Maisemallisesti arvokas pelto- tai niittyalue (MA)

7,0

     

Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas tilakokonaisuus
(MA-1)

11,0

460

1 360

900

Vesialue (W)

40,0

     

Katualue

3,3

     

Yhteensä

219,2

 

6 730

1 545

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.

Kiinteistövirasto jatkanee neuvotteluja maanomistajien kanssa.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää Uutelan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11480 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Kiljunen-Siirola Raisa, maisema-arkkitehti, puhelin 169 4228
Pyykkö Hannu, insinööri, puhelin 169 2472
Sala-Sorsimo Penelope, diplomi-insinööri, puhelin 169 3509
Timperi Marianna, arkkitehti, puhelin 169 4206
Joensuu Risto, insinööri, puhelin 169 4276
Salastie Riitta, arkkitehti, puhelin 169 4237
Karisto Maria, maisema-arkkitehti, puhelin 169 4230
Makkonen Leena, arkkitehti, puhelin 169 4289
Eronen Matti, toimistopäällikkö, puhelin 169 4238
Laine Ilkka, projektipäällikkö, puhelin 169 2447
Vainio Pirkko, kaavoituslakimies, puhelin 169 4428
Erroll Katri, arkkitehti, puhelin 169 4378

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11480 (vain linkkinä)

 

Liite 3

Havainnekuva (vain linkkinä)

 

Liite 4

Muistio maanomistajien asemasta (vain linkkinä)

 

Liite 5

Uutelan uimarannan tarveselvitys (vain linkkinä)

 

Liite 6

Uutelan liikennesuunnitelman havainnollistaminen (vain linkkinä)

 

Liite 7

Uutelan rakennetun ympäristön arvot -raportti (vain linkkinä)

 

Liite 8

Uutelan asemakaavaluonnos, osallistuminen, mielipiteet ja vastineet 26.10.2004, täydennetty 24.11.2005 (vain linkkinä)

 

Liite 9

Lausunnot (vain linkkinä)

 

Liite 10

Mielipidekirje 10.4.2005 (vain linkkinä)

 

Liite 11

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle 24.11.2005 osoitetut mielipidekirjeet


Alkuun

3

ETELÄ-HERMANNIN TONTTEJA 21007/1 JA 21015/1 SEKÄ KATUALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11481)

Kslk 2005-1386, 2005-1080, Museo 28.10.2005, Senaatti-kiinteistöt 18.8.2005, Wellamonkatu 1 asukkaat 1.11.2005, Ymk 3.11.2005, Pel 2005-303/523 7.10.2005, TUKES 3809/36/2005 17.10.2005

Karttaruutu H4/R2, hankenro 303

21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin 21007 tonttia 1, korttelia 21015 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutosehdotus (muodostuu uudet korttelit 21020 ja 21021).

Alueen sijainti Alue sijaitsee itäisessä kantakaupungissa, etäisyys keskustasta on noin 2,5 km. Aluetta rajaavat Eläinlääkärinkatu, Sörnäistenkatu, Tenhonkuja, Plazankuja ja Eläinlääkärinkuja.

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa tontti 21007/1 muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta (Y) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Nykyinen tontti jaetaan neljäksi erilliseksi tontiksi, joiden väliin tulee kaksi kevyen liikenteen väylää. Alueen rakennusoikeus vähenee 550 k-m2 ja on tämän jälkeen yhteensä 15 350 k-m2.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty Senaatti-kiinteistöjen aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila), jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 10900 (saanut lainvoiman 25.10.2002). Kaavan mukaan alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) ja autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Alueen rakennusoikeus on 15 900 k-m2.

Maanomistus

Alue on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Etelä-Hermanni on osa Helsingin itäistä kantakaupunkia ja sijaitsee Hämeentien, Hermannin rantatien ja Junatien rajaamalla alueella. Se koostuu toiminnallisesti eriluonteisista osista ja jäsentyy kokonaisuudeksi uuden asuinalueen ja kahden suuren julkisen rakennusryhmän kautta. Asemakaava-alueen eteläpuolelle rakentuu nykyisen eläinlääketieteellisen korkeakoulun paikalle uusi, tiivis, noin 60 000 k-m2 laajuinen asuinalue. Alueen pohjoispuolella on Hermanninpuisto, joka tulee olemaan koko alueen keskeisin lähivirkistysalue, ja Helsingin vankilan alue, joka ulottuu lähes Hermannin rantatiehen saakka. Alueen itäpuolella on tukkutorin alue.

Rakennettu ympäristö

Hermanni on Helsingin vanhinta laitakaupunkiasutusta. Vankilan perustaminen 1870-luvulla kauas rakennetun kaupungin ulkopuolelle ja teollisuusalueen muodostuminen vuonna 1864 valmistuneen Sörnäisten sataman jälkeen käynnistivät alueen rakentamisen. Puutalovaltainen Hermannin asuinalue oli rakentunut lähes täyteen mittaansa jo 1800-luvun lopulla. Alue korvaantui 1950-luvulla nykyisellä rakenteella lukuun ottamatta sitä säilynyttä katkelmaa, joka sijaitsee vankilan portin tuntumassa. Eläinlääketieteellisten laitosten ja teurastamon rakentaminen 1930-luvulta lähtien täydensi aluetta, jota leimaa poikkeuksellinen kulttuuri- ja rakennushistoriallinen kerroksellisuus. Ympäristön nykyinen rakennuskanta on kooltaan, rakennustavaltaan ja muodoltaan erittäin vaihtelevaa. Lisäksi 120 vuotta kehittynyt viherympäristö täydentää ja pehmentää rakennettua ympäristöä.

Alueen vanhimmat rakennukset liittyvät Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen muodostamaan kokonaisuuteen. Rapattu päärakennus on esimerkki 1930-luvun korkeakoulurakentamisesta. Arkkitehti Yrjö Sadeniemen (Sadenius) suunnittelemassa rakennuksessa vuodelta 1937 on enimmäkseen klassisia piirteitä. Vieressä oleva samoihin aikoihin rakennettu punatiilinen talli on saman arkkitehdin suunnittelema. Näiden jatkona ovat 4-5-kerroksiset laboratoriorakennukset 1970- ja 1990-luvuilta. Lisäksi Sörnäistenkadun varrella on 2-kerroksinen tallirakennus 1950-luvulta. Rakennukset ovat hyväkuntoisia.

Palvelut Asemakaava-alueella ei ole palveluita. Sörnäisten metroaseman ympärille kehittynyt palvelukeskittymä on kuitenkin vain 0,5 km päässä alueesta. Lisäksi alue sijaitsee edullisesti joukkoliikenteeseen nähden, jonka välityksellä alueella on tarjolla koko keskustan palvelukirjo.

Luonnonympäristö

Alue on vanhaa korttelirakennetta, jossa luonnonympäristö muodostuu maaston suurista tasoeroista ja rakennusten väliin jäävästä vanhasta puustosta.

Suojelukohteet

Voimassa olevassa asemakaavassa on merkitty suojeltavaksi sr-2-määräyksellä entinen eläinlääkintälaboratorion nelikerroksinen päärakennus (arkkitehti Yrjö Sadeniemi, 1937), joka on edustava esimerkki 1930-luvun korkeakoulurakentamisesta ja sillä on myös alueen toimintaan liittyvää paikallishistoriallista arvoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Etelä-Hermannin alueen yhdyskuntateknisen huollon yleissuunnitelma on laadittu asemakaavan nro 10900 yhteydessä. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut. Etelä-Hermannin alueen yhdyskuntateknisen huollon verkostot rakennetaan alueen rakentamisen yhteydessä.

Maaperä Kaava-alue on pääosin kitkamaa-alueella. Aivan kaava-alueen itäreunassa on täyttöalue, jossa saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on 1-3 metriä.

Ympäristöhäiriöt

Ammoniakkikylmälaitos

Sörnäistenkadun itäpuolella sijaitsevan Tukkutorin alueella on kylmälaitos, joka käyttää jäähdytysjärjestelmässään ammoniakkia. Kylmälaitoksen ammoniakkijärjestelmä on peruskorjattu ja järjestelmän käyttöönottotarkastus on tehty keväällä 2001. Turvatekniikan keskus (TUKES) on myöntänyt muutoksia koskevan luvan 24.9.1999. Ammoniakkimäärä laitoksessa on korjaustoimenpiteiden jälkeen noin 10 tonnia.

Laitoksessa ammoniakkipäästö voi tapahtua vain sisätiloissa. Suurimman päästön aiheuttaisi lauhduttimelle menevän ammoniakin paineputken rikkoutuminen. Pahimmassa tilanteessa ammoniakkipäästö voi aiheuttaa kaava-alueelle ulottuvan vakavan vaaratilanteen, mutta ei välitöntä hengenvaaraa. Suuren ammoniakkivuodon todennäköisyys on erittäin pieni ja vuodosta saadaan nopeasti tieto valvontajärjestelmän (kaasun- ja palonilmaisimet) avulla.

Maaperän pilaantuneisuus

Kaava-alueen maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu. Kaava-alueen eteläpuolella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia yhteensä 15 pisteestä vuosina 2000 ja 2005. Yhdestä tutkimuspisteestä otetussa näytteessä havaittiin lievää pilaantumista öljyhiilivedyillä ja yhdessä pisteessä lievää pilaantumista arseenilla. Alueen pitkän käyttöhistorian vuoksi maaperän pilaantuminen kaava-alueella voi olla mahdollista.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää Hermannin asuinaluetta uudella asutuksella ja luoda edellytykset sosiaalisesti monipuolisen asuntoalueen ja aluetta täydentävien toimitilarakennusten rakentamiselle. Suunnittelun avulla pyritään nostamaan Hermannin mainetta kantakaupungin rauhallisena, korkealuokkaisena ja urbaanina asuin- ja työympäristönä. Alueen poikkeuksellisen monimuotoista topografiaa ja vanhaa puistomaista ilmettä hyödynnetään alueen positiivisina ominaisuuksina.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa valtion Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen rakennusten käyttötarkoitus muutetaan Etelä-Hermannin asemakaavan mukaisesti asumispainotteisemmaksi.

Etelä-Hermannin alueen muuttuminen asuinalueeksi alkoi, kun Eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtyminen Viikkiin varmistui. Siirtyminen perustui pääosin Helsingin yliopiston ja Valtion kiinteistölaitoksen arvioon yliopiston rakennusten korjauskelpoisuudesta ja Viikissä saavutettavista eduista biologisen osaamisen keskittämisen seurauksena.

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen muuttaessa Viikkiin Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tavoin, vapautuvat laitoksen rakennukset uusiin käyttötarkoituksiin.

Kaupunkirakenteellisesti alue soveltuu hyvin asumiseen. Hyvät liikenteelliset yhteydet kaikkiin suuntiin mahdollistavat joukkoliikenteeseen tukeutuvan asumisen. Hämeentien varrella ja sen lähiympäristössä on viimeisten vuosien aikana toteutettu useita asuntoprojekteja, joissa toimitilat ovat väistyneet asumisen tieltä. Sörnäisistä ja Hermannista on vähitellen muodostumassa aiempaa tavoitellumpi asuinympäristö.

Topografisesti Etelä-Hermannin alue on monipuolinen. Sen reunoilla on kaikilla sivuilla hoidettua puistoa. Suuret korkeuserot tarjoavat paitsi hyvät perustamisolosuhteet myös näkymiä Vanhankaupungin selälle ja Viikin suuntaan. Alueen toimitilarakennukset tarjoavat puolestaan mahdollisuuden asumisen ja työn vuorovaikutukseen. Eri aikakausilta peräisin olevat rakennukset sekä vanha viherympäristö puistoineen ja puutarhoineen tuovat ajallista kerroksellisuutta uuden asuinympäristön myönteisiksi osatekijöiksi.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti 21007/1 muutetaan yleisten rakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja toimitilarakennusten korttelialueeksi. Nykyinen tontti jaetaan neljäksi erilliseksi tontiksi, joiden väliin tulee kaksi kevyen liikenteen väylää.

Asemakaavamuutosehdotus liittää kaava-alueen elimelliseksi osaksi Etelä-Hermannin tulevaa asuinaluetta. Suojeltu 4-kerroksinen rakennus yhdessä uudisrakentamisen kanssa muodostaa Eläinlääkärinpuistosta urbaanin, neljältä sivulta rajatun kaupunkipuiston.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 12 209 m2, josta 4 294 m2 on asuinrakennusten korttelialuetta, 5 432 m2 on toimitilarakennusten korttelialuetta, 1 313 m2 on autopaikkojen korttelialuetta ja 1 170 m2 on katualuetta.

Rakennusoikeus on voimassa olevan asemakaavan mukaan 15 900 k-m2 ja asemakaavan muutosehdotuksessa 15 350 k-m2.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Yleisten rakennusten korttelialueen (Y) tontista 21007/1 muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tontti 21020/1, jolla sijaitsee historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa (sr-2). Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne ja porrashuone säilyy tai palautuu. Rakennus soveltuu hyvin asuinkäyttöön, jossa käytössä se on osittain ollutkin aiemmin. Tontin rakennusoikeus on 2 400 k-m2.

Yleisten rakennusten korttelialueen (Y) tontista 21007/1 muodostetaan asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) tontti 21021/1, jolle saa rakentaa 5-kerroksisen asuinrakennuksen. Osa nykyisin tontilla olevan tiilirakenteisen tallirakennuksen julkisivuista tulee säilyttää ja rakennuksen siipien itäpäädyt säilytetään osana uudisrakennusta. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräys f, rakennuksen osa, joka tulee säilyttää osana uudisrakennusta, ja määräys: luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa. Näillä määräyksillä jätetään tallirakennuksen hahmo osaksi uudisrakennusta, ja säilyvät rakennuksen osat luovat ajallista syvyyttä uudistuvassa ympäristössä. Tontin rakennusoikeus on 4 350 k-m2.

Asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) asuntojen keskipinta-alan tulee kaava-alueella olla vähintään 75 m2 huoneistoalaa.

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

Yleisten rakennusten korttelialueen (Y) tontista 21007/1 muodostetaan toimitilarakennusten korttelialueen (KTY) tontti 21021/2, jolla sijaitsee nykyinen laboratoriorakennus. Tontin rakennusoikeus on 4 200 k-m2. Lisäksi yleisten rakennusten korttelialueen (Y) tontista 21007/1 muodostetaan toimitilarakennusten korttelialueen (KTY) tontti 21007/6, jonka rakennusoikeus on 4 400 k-m2.

Korttelialueelle saa rakentaa tiloja toimistoja, ympäristöhaittoja aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia sekä julkisia palveluja varten.

Asuntoja saa rakentaa kiinteistönhoidon tai valvonnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Kunkin asunnon yhteyteen on rakennettava 30 m2 leikki- ja ulko-oleskelutilaa.

IV-konehuoneet sekä kellariin rakennettavat varastot ja sosiaalitilat saa rakentaa kerrosalan lisäksi.

Liikenne ja pysäköinti

Alueen liikennejärjestelyt säilyvät ennallaan. Aluetta rajaavat Eläinlääkärinkatu, Sörnäistenkatu, Tenhonkuja, Plazankuja ja Eläinlääkärinkuja. Sörnäistenkatu ja Eläinlääkärinkatu ovat vähäliikenteisiä, paikallisia tonttikatuja. Tenhonkuja, Plazankuja ja Eläinlääkärinkuja ovat kävelylle ja pyöräilylle tarkoitettuja katuja, joilla huoltoajo on sallittu.

Asemakaava-alueeseen kuuluu kortteli 21015, joka on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Asemakaavan muutosehdotuksessa suluissa olevat numerot osoittavat ne korttelit joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa.

Alueen uusien asuintonttien 21020/1 ja 21021/1 väliin tulee Tuulensuunkujan jatke, joka liittyy Eläinlääkärinkatuun. Uusien toimitilarakennusten tonttien 21021/2 ja 21007/6 väliin jatketaan Fenixinrinnettä, joka liittyy Eläinlääkärinkatuun. Tuulensuunkuja ja Fenixinrinne ovat jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettuja katuja, joilla huoltoajo on sallittu. Ne jatkavat Etelä-Hermannin periaatetta, jossa tonttien huoltoliikenne hoidetaan jalankululle ja pyöräilylle varatuilla kaduilla.

Tonttien 21020/1 ja 21021/1-2 pysäköintipaikat sijoittuvat Etelä-Hermannin alueelle rakennettavaan pysäköintiluolaan. Tontin 21007/6 pysäköintipaikat sijoittuvat tontille 21015/1, joka on autopaikkojen korttelialuetta (LPA) Sörnäistenkadun varrella.

Asuinrakennusten korttelialueella (AK) autopaikkamäärä 1 ap/140 m2 on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Asuinrakennusten autopaikat toteutetaan keskitetysti maanalaiseen pysäköintilaitokseen ja Sörnäistenkadun ja varteen. Lisäksi vuoroittaispysäköintimahdollisuus nostaa pysäköintilaitoksen käyttöastetta. Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Metro, kolme raitiovaunulinjaa ja kolmisenkymmentä bussilinjaa kulkee aluetta ympäröivillä kaduilla. Kalasataman metroasema on rakenteilla.

Kevyen liikenteen paikallinen verkko liittyy toiminnallisesti aluetta ympäröiviin pääraittiverkostoihin, jotka mahdollistavat yhteyden myös ulkoilua, kuntoilua ja virkistystä palveleviin pääulkoilureitteihin.

Luonnonympäristö

Alueella oleva vanha puusto on merkittävin luonnonelementti alueella. Alueelle laaditun lähiympäristön suunnitteluohjeen mukaisesti purku- ja rakennustöiden aikana yli 3 metrin päässä rakennuksen ulkoseinästä mitaten olevat puut on suojattava rakennustöiden ajaksi. Puita ei saa kaataa ilman rakennusviraston lupaa.

Suojelukohteet

Alueella voimassa olevassa asemakaavassa on merkitty suojeltavaksi sr-2-määräyksellä entinen eläinlääkintälaboratorion nelikerroksinen päärakennus (arkkitehti Yrjö Sadeniemi, 1937), joka on edustava esimerkki 1930-luvun korkeakoulurakentamisesta ja sillä on myös alueen toimintaan liittyvä paikallishistoriallinen arvo. Asemakaavamääräystä on muutosehdotuksessa tarkennettu muotoon: Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne ja porrashuone säilyy tai palautuu.

Osa tontilla 21021/1 olevan tiilirakenteisen tallirakennuksen julkisivuista ja rakennuksen siipien itäpäädyt tulee säilyttää osana uudisrakennusta. Asemakaavan muutosehdotukseen on merkitty lisätty rakennuksen osa (f), joka tulee säilyttää osana uudisrakennusta, ja määräys: luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa.

Asemakaavan muutosprosessin yhteydessä kaupunginmuseon edustaja on neuvottelussa ilmoittanut tyytymättömyytensä siihen, ettei tallirakennusta ole suojeltu.

Suojeluasiat tutkittiin kun nyt muutettava kaava laadittiin vuonna 2002.

Asemakaavan muutokseen nyt lisätyn suojelumääräyksen tavoitteena on mahdollistaa vanhan ympäristön fragmenttien säilyminen positiivisena osana muuttuvaa ympäristöä. Tallista siis jää muistuma uuden kerrostalon pohjakerrokseen, mutta koko rakennusta ei säilytetä. Kaupunginmuseo on ilmoittanut, että tällainen suojelu ei vastaa museon käsitystä suojelusta.

Helsingissä on muita hyviä esimerkkejä siitä, että uudisrakennuksessa on osia vanhasta rakennuksesta; Aleksis Kiven kadulla 52-54 on äskettäin rakennettu 6-kerroksinen asuinrakennus, jonka kahden alimman kerroksen julkisivu on säilynyt osana vanhaa teollisuusrakennusta. 1980-luvulla säilytettiin vanha 1700-luvulta peräisin oleva porttaali Katajanokan merikasarmin uuden siipirakennuksen keskiakselissa. Vuosisadan alusta on hyvänä esimerkkinä Uudenmaankatu 42:een vuonna 1905 rakennettuun rakennukseen jätetty vanhemman, kolmikerroksisen rakennuksen julkisivun osa. Tällaisella suojelulla saavutetaan ajallista syvyyttä ja arkkitehtonista mielenkiintoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Asemakaava-alue liitetään Etelä-Hermannin alueelle suunniteltuun, vielä toteutumattomaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon, jota on täydennetty Tuulensuunkujan pohjoispäähän rakennettavalla sadevesiviemärillä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Kaava-alueen maaperä on rakennettavuudeltaan hyvää kitkamaata.

Kaava-alueen kahden tontin käyttötarkoitus muuttuu asumiseksi. Asuinkorttelialueella maaperän tulee olla puhdas. Kaava-alueen eteläpuolisella alueella tehdyissä tutkimuksissa havaittiin yhdessä pisteessä lievä öljypitoisuus ja yhdessä pisteessä lievä metallipitoisuus. Maaperän pilaantuneisuutta kaava-alueella ei ole tutkimuksin arvioitu, mutta maaperä voi alueen pitkän käyttöhistorian perusteella olla paikoin pilaantunut. Asemakaavaan on asuinkorttelialueella lisätty määräys: Pilaantuneet maa-alueet on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Melu

Ajoneuvoliikenteen aiheuttamia melutasoja on arvioitu pistelaskennan avulla. Kaikkien kaava-alueen asuinrakennusten pihoille muodostuu alueita, joissa alitetaan valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot ulkona. Sisätilojen ohjearvot alitetaan normaalein seinärakentein.

Ammoniakkikylmälaitos

Asemakaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan rakennukset on varustettava koneellisella ilmanvaihdolla, jossa on hätäpysäytysmahdollisuus.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Etelä-Hermannin korkeakoulu- ja tutkimuslaitosalueen suljettu luonne muuttuu avoimeksi ja kantakaupunkimaisemmaksi. Kehityksen myötä alueen urbaani luonne vahvistuu. Toteutuessaan asemakaava vahvistaa alueen asumispainotteisuutta ja vaikuttaa kaupunkikuvaan eheyttävästi.

Suurin osa nykyisestä rakennuskannasta muuttuu asumis- ja toimitilakäyttöön. Yksi rakennuksista jää muistumana uudisrakennuksen osaksi ja yksi rakennus puretaan.

Asemakaavan mahdollistaman rakentamisen synnyttämä liikennemäärän kasvu on pientä, eikä se aiheuta ongelmia nykyiseen katuverkkoon.

Asemakaava-alue liitetään teknisen huollon verkostoihin asemakaavassa nro 10900 esitettyjen yleissuunnitelmien mukaisesti. Aiempien suunnitelmien lisäksi asemakaava-alueelle rakennetaan sade-vesiviemäri Tuulensuunkujan kevyen liikenteen väylän pohjoispäähän.

Alueen toteuttamisesta aiheutuvat kaupungin maksettaviksi tulevat kustannukset on arvioitu olevan ilman arvonlisäveroa noin 30 000 euroa, josta kevyen liikenteen väylän kustannukset ovat noin 20 000 euroa ja sadevesiviemärin kustannukset noin 10 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 6.10.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vallilan kirjastossa 17.10.-4.11.2005.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä pelastuslaitoksen ja Turvatekniikan keskuksen (TUKES) kanssa.

./. Ennen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunnot (jaettu esityslistan liitteenä) TUKESilta ja pelastuslaitokselta kylmälaitoksen ja asuinrakennusten välisestä turvallisesta etäisyydestä. Lausunnoissaan sekä TUKES että pelastuslaitos viittaavat vuonna 2001 antamiinsa lausuntoihin. Pelastuslaitos lausuu, että palo- ja henkilöturvallisuuden vuoksi asuinrakennukset tulee sijoittaa vähintään 100 metrin etäisyydelle pakastamorakennuksen ulkoseinistä mitattuna. TUKESin mukaan kerrostalojen etäisyys ammoniakkikylmälaitoksesta tulisi olla vähintään 75 metriä. Asemakaavassa kylmälaitoksen ja lähimmän asuintalon etäisyys on 160 metriä.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 3 mielipidettä, joista yksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaksi asemakaavan muutosluonnosta.

./. Saapuneet kirjeet (3 kpl) on jaettu esityslistan liitteenä.

Helsingin kaupunginmuseo on esittänyt Etelä-Hermannin asemakaavan muutosluonnoksesta mielipiteenään seuraavaa: "Helsingin kaupunginmuseon johtokunta on antanut lausunnon Etelä-Hermannin asemakaavan muutosehdotuksesta 24.4.2001. Hermannin kaupunginosan rakennussuojeluinventoinnin kokonaistarkistuksessa 1990-91 tallirakennus (vuodelta 1937) on merkitty kaupunkikuvallisesti merkittäväksi rakennukseksi.

Asemakaavaluonnoksessa rakennus on varustettu merkinnällä sr-t: "Historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jonka julkisivut tulee säilyttää. Julkisivuissa tehtävien korjaus ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että niiden historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Tallirakennuksen korotus viisikerroksiseksi asuinkerrostaloksi ei vastaa kaupunginmuseon näkemystä suojellun rakennuksen uudesta käyttötarkoituksesta eikä rakennuksen kaupunkikuvallisten arvojen ja rakennuksen arkkitehtonisen ominaisluonteen vaalimisesta.

Lisäksi kaupunginmuseo haluaa nähtäväkseen suunnitelmat entisen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun vuonna 1937 suunnitellun, sr-2-merkinnällä suojellun päärakennuksen muutoksesta asuinrakennukseksi."

Asemakaavaosasto toteaa, että voimassa olevassa asemakaavassa tontilla 21021/1 sijaitsevaa tallirakennusta ei ole suojeltu ja rakennusoikeus on mitoitettu sen mukaan, että tallirakennuksen paikalle on mahdollista rakentaa 5-6-kerroksinen uudisrakennus. Asemakaavan muutosluonnoksessa aiemmin esitetty suojelumerkintä sr-t antaa väärän kuvan rakennuksen suojelutavoitteista, ja merkintä on poistettu. Sen tilalle asemakaavaehdotukseen on otettu asemakaavamerkintä f, rakennuksen osa, joka tulee säilyttää osana uudisrakennusta. Lisäksi asemakaavaehdotukseen on otettu merkintä: luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa. Näillä määräyksillä jätetään tallirakennuksen hahmo osaksi uudisrakennusta, ja säilyvät rakennuksen osat luovat ajallista syvyyttä uudistuvassa ympäristössä.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen mielestä Etelä-Hermannin Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tontin asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee arvioida myös vaikutukset asuinympäristön turvallisuuteen (tukkutorin toiminnat) ja viihtyisyyteen. Ympäristökeskuksella ei ole muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaavaluonnosta on muutettu nähtävillä olon jälkeen siten, että asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ollut tontti 21007/7 ja toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY) ollut tontti 21007/6 on yhdistetty yhdeksi tontiksi 21007/6, joka on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Asemakaavan muutosehdotuksessa lähin asuinrakennus on 160 metrin päässä Tukkutorin alueella sijaitsevasta ammoniakkia sisältävästä kylmälaitoksesta, mikä on ennakkolausuntojen perusteella riittävä etäisyys. Sörnäistenkadun liikenne ei myöskään huononna alueen asukkaiden viihtyvyyttä asuinrakentamisen vetäydyttyä Sörnäistenkadun varrelta.

Vellamonkatu 1:n asukkaat ovat 1.11.2005 ilmoittaneet mielipiteenään asemakaavan muutosluonnoksesta seuraavaa: "Etelä-Hermanni on aikaisemmin ollut puistomainen väljä alue, jossa tunnusomaisena on se, että alueella on runsaasti vanhoja puita ja näkyviä korkeuseroja. Esillä oleva kaava 17.10.2005 näyttää hyvin tiiviiltä (verrattuna mm. vanhaan Hermanniin), jossa kaavassa myös liikenne tulee olemaan ongelma.

Kartoista ilmenee, että alueen suunnitelma sisältää runsaasti kaavoitusoikeutta, jossa suunnitelmassa puistomaisena osuutena suojelutaloineen säilyisi vain kapea kaistale sen pohjoisosassa.

Wellamonkatu 1 asukkaat lähtevät, alue on oltava pelkästään asuinkäytössä (mm. liikenne), että rakennusoikeutta ei pidä esisuunnitelmasta enää lisätä vaan mielellään vähentää ja että ko. puistomainen kaistale on säilytettävä tavalla, jossa alueen korkeuserot jäävät näkyviin.

Erityisesti haluamme korostaa, että Ristikkotien alkupään eteläpuolella olevat aikuiset puut on säilytettävä uuden alueen rakentamisen aikana. Samoin esitämme Ristikkotien ja Vellamonkadun välisen puistoalueen siistimistä, nyt kun uuden alueen ensimmäinen yhtiö Wellamonrinne on rakennettu.

Koskien rakennusta A

Ko. nyt suojeltu rakennus kuuluu suojelutalokokonaisuuteen osana puistomaista aluetta. Talo on alueen ilmeen kannalta ylikorkea. Se katkaisee puistoyhteyden sen takana sijaitsevaan Eläinlääkäripuistoon. Katsomme että alueen kokonaistavoitteen kannalta ehdotus asuinkäytöstä on perusteltua, mukaan lukien ehdollinen suojelupäätöksen purku. Ehtona esitämme, että muutospäätöksessä on oltava erityismaininta siitä, että Vellamonkadun ja Ristikkotien / Eläinlääkärinkadun väliset suojelukohteet säilyvät jatkossa (puutaloihin ei jatkossa saa hyväksyä suojelun purkua). A-talon ehtona on edelleen oltava se, että sen yleisilme ei saa korjauksessa muuttua (esim. katto, pintarakenne, väri sekä ikkunat säilyvät sekä se, että esim. lasitetut parvekkeet eivät sovellu siihen). Jos taloudellisin perustein esitetään, että talo halutaan kokonaan purkaa (esim. maanalaiset autotallit tms.), esitämme, että uuden talon rakennuslupa sisältää edellä mainitun ulkonäköehtojen lisäksi lisäehtona sen, että talon korkeus rajataan III-kerrokseen (arviolta korkoon max. 33 m, huomioiden se, että rakennusoikeutta alueelle on kaavoitettu ehkäpä jo liikaa).

Koskien rakennusta B

Vastustamme pyydettyä 5-kerroksista asuinrakennusta. Rakennusneliöitä on kaavoitettu alueelle riittävä määrä ilman pyydettyä muutosta. Ko. rakennus sijaitsee korkeimmalla kohdalla. 5-kerroksinen rakennus ei sovellu ko. paikkaan. Katsomme, että ko. tiilirakennus olisi ensisijaisesti säilytettävä. Mikäli se puretaan, uuden talon ulkonäkö pitää soveltua talo A kanssa ja sen korkeus on oltava esitettyä taloa matalampi (korko arviolta max. 28 m, huomioidaan linja A-C). Puistomaisuus (puut) on säilytettävä ja rakennuksen sijoittelussa on huomioitava näköyhteys Eläinlääkärinpuistoon, joka tarkoittanee sitä, että rakennuksen massat sijaitsisivat lähempänä C taloa kuin A taloa.

Koskien rakennusta C

Esitetty IV-V kerroksinen rakennus on ruma, alueeseen soveltumaton, joskin luonteeltaan myös toimistotilaksi soveltuva. Tonttiin liittyy voimakkaita korkeuseroja osana puistonäkymää. Katsomme, että alue on asuinalue, johon toimistorakennukset eivät sovellu. Ehdotuksemme on se, että talo korjataan asuinkäyttöön ja samalla sen ulkonäköä korjataan soveltuvaksi taloihin A ja B.

Koskien rakennusta D-E

Alue on säilytettävä asuinalueena. Vastustamme muutosta toimistorakennukseksi. Tontilla oleva rakennusoikeus on käytettävä siten, että sekä puistomaisuus, että yleismaisema säilyy. Lähtökohtana pitää myös olla se, että kokoalue säilyy asuintalokäytössä. Ko. talo sijaitsee voimakkaassa rinteessä ja sen merkitys alueen puistokaistaleen yleisilmeen kannalta on merkittävä. Katsomme, että erityisesti talon D kohdalla on mietittävä tarkkaan sen sijaintia ja korkeutta sekä yleisilmettä.

Esitämme, että kaavasta on pikaisesti järjestettävä ennakkokatselmus, johon kutsutaan paikalle Wellamonkatu 1 asukasedustajat sekä Hermanni-Vallila seura.

Katselmuksessa on mahdollista tutustua Ristikkotien alkupään aikuisiin puihin sekä siihen että mm. Ristikkotietä on madallettu aiemmasta korosta. Muutokset aiheuttivat pahoja sisäänajo-ongelmia (kesken) uuteen kiinteistöön Ristikkotien, Vellamonkadun ja hätyytysajoneuvotien osalta (korjattava).

Katselmuksessa on mahdollista samalla arvioida miten liikenne uudelle asuntoalueelle Hämeentieltä onnistuu (onko Ristikkotie riittävän leveä / kunnossapito talvella / ruuhka-ajan kääntymisrajoitus = liikennevalot tarvitaan heti)."

Asemakaavaosasto toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa alueen rakennusoikeus vähenee 550 k-m2 voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna ja on tämän jälkeen yhteensä 15 350 k-m2. Alueella olevat rakennusalat säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina pieniä teknisluonteisia tarkistuksia lukuun ottamatta.

Ristikkokadun eteläpuolella oleva Allotrianpuisto on voimassa olevan asemakaavan mukainen puisto. Sen merkittävin luonnonelementti on olemassa oleva vanha puusto. Ristikkokadun ja Vellamonkadun väliin jäävä Vellamonpuisto on rakennusviraston puistojen rakentamisohjelmassa vuonna 2007. Alueet sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolella, eikä kaavalla ole niihin vaikutusta.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontilla 21020/1 sijaitseva eläinlääketieteellisen korkeakoulun entinen päärakennus (havainnekuvassa rakennus A) on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa. Asemakaavan muutosehdotuksessa rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2, historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne ja porrashuone säilyy tai palautuu.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti 21021/1 on asuinrakennusten korttelialuetta (AK) (havainnekuvassa rakennus B). Muutosehdotus mahdollistaa 5-kerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen tontille. Rakennus rajaa Eläinlääkärinpuiston länsireunan ja sopii kaupunkirakenteellisesti erinomaisesti täydentämään ja täsmentämään urbaania kaikilta sivuiltaa rajattua puistikkoa. Osa nykyisin tontilla olevan tiilirakenteisen tallirakennuksen julkisivuista tulee säilyttää ja rakennuksen siipien itäpäädyt säilytetään osana uudisrakennusta. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräys f, rakennuksen osa, joka tulee säilyttää osana uudisrakennusta, ja määräys: luonnonkivimuuri tai rakennuksen julkisivun osa, jota ei saa purkaa. Näillä määräyksillä jätetään tallirakennuksen hahmo osaksi uudisrakennusta, ja säilyvät rakennuksen osat luovat ajallista syvyyttä uudistuvassa ympäristössä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti 21021/2 on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Tontilla sijaitsee olemassa oleva toimitilarakennus (havainnekuvassa rakennus C), jota on laajennettu 1990-luvulla. Etelä-Hermannin alueesta on muodostumassa varsin yksipuolinen asuinalue, johon muutamat työpaikkarakennukset tuovat tervetullutta vaihtelua.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti 21007/6 (havainnekuvassa rakennukset D ja E) on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), koska asuinrakentaminen ei ole tontilla mahdollista Sörnäistenkadun toisella puolella sijaitsevan pakastamorakennuksen aiheuttaman ammoniakkivaaran takia.

Etelä-Hermannin katusuunnitelmat on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa 20.11.2003. Ristikkokatu on mukana kyseisissä suunnitelmissa. Ristikkokadun ja Hämeentien risteykseen ei olla suunnittelemassa liikennevaloja. Yksittäisten rakennusten suunnittelun yhteydessä suunnittelijoiden tulee katsoa yhteistyössä rakennusviraston kanssa, että tonttiliittymien korkeusasemat noudattavat katusuunnitelmien korkeusasemia.

Tilastotiedot

 
 

Voimassa oleva asemakaava

 
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Yleisten rakennusten korttelialue (Y)

10 616

15 900

 

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

1 313

0

 

Katu

280

0

 

Yhteensä

12 209

15 900

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

   

m2

k-m2

 

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

4 294

6 750

 

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

5 432

8 600

 

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

1 313

0

 

Katu

1 170

0

 

Yhteensä

12 209

15 350

       

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen 5 000 euroa.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11481 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle ja niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Lisätiedot:
Hakala Tuomas, arkkitehti, puhelin 169 4224
Salastie Riitta, arkkitehti, puhelin 169 4237
Heikkinen Matti, insinööri, puhelin 169 3532
Immonen Kati, insinööri, puhelin 169 4278

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11481

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Lausunnot

 

Liite 5

Mielipidekirjeet


Alkuun

4

MEILAHDEN LIIKUNTAPUISTOA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA ESITETYT MUISTUTUKSET JA ANNETUT LAUSUNNOT (NRO 11441)

Kslk 2004-791, Khs 2005-1545/523 1.11.2005, Khs 2005-1545/523 19.10.2005

Karttaruutu F4/G4, hankenro 215

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 2.6.2005 lähettää 15. kaupunginosan (Meilahti) lähivirkistysaluetta sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11441 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 5.8.-5.9.2004 ja siitä on esitetty kaksi muistutusta. Kiinteistövirasto, Helsingin Vesi, Helsingin Energia, liikuntalautakunta ja yleisten töiden lautakunta ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa.

./. Muistutukset sekä yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Energian ja liikuntalautakunnan lausunnot on jaettu esityslistan liitteenä.

Muistutukset Ronald McDonald Lastentalosäätiö (Seurasaarentie 1) (30.8.2005) ja As Oy Seurasaarentie 1 (1.9.2005) esittävät muistutuksissaan seuraavaa:

Osoitteessa Seurasaarentie 1 on kaksi yhdyskuntaa. Tontin eteläosan asuinkiinteistö on As Oy Seurasaarentie 1:n ja tontin pohjoisosan Ronald McDonald Lastentalosäätiön hallinnassa.

Ronald McDonald Lastentalosäätiön tontille on oma parkkialueen kautta kulkeva tie, jonka rakentamisesta ja ylläpidosta säätiö vastaa. Katuosoite on sama As Oy Seurasaarentie 1:n kanssa, mikä on aiheuttanut väärinkäsityksiä mm. hälytysajoneuvojen ja Lastentalosäätiön asiakkaiden suhteen. As Oy Seurasaarentie 1:n asukkaiden mielestä väärät pihaanajot häiritsevät asumisrauhaa.

Kukkulinnanpolku alkaa (kaavamuutoskartassa) ilmeisesti vasta yleisen parkkialueen jälkeen, mikä ei poista em. sekaannuksiin liittyvää ongelmaa. On tärkeää, että Seurasaarentien varressa on ajoyhteyden nimen kertova kyltti.

Lisäksi Ronald McDonald Lastentalosäätiö esittää seuraavaa:

Lastentalosäätiön tontille johtava tie on nimetty Kukkulinnanpoluksi. Haemme muutosta annetulle nimelle. Täytämme päivittäin molemmilla kotimaisilla kielillä kaavakkeita ja kerromme puhelimitse osoitetta. Tämän vuoksi osoitteen tulisi olla selkeä ja toimiva myös ruotsiksi. Vähä Meilahden ja tonttimme historiaan vedoten ehdotamme tien nimeksi selkeää ja johdonmukaista Toivolanmäkeä. Naapurimme tunnetaan Villa Toivolana ja Lastensäätiön Helsingin kaupungilta vuokraama tontti oli aikaisemmin nimeltään Toivolanmäki.

Meilahden urheilupuisto tukee myönteisellä tavalla lasten ja nuorten urheilumahdollisuuksia. Olisiko Urheiluraitti sopivampi nimi Seurasaarentieltä tenniskentille johtavan tien nimeksi kuin Mississipinraitti?

Asemakaavaosasto Kaavamuutostyön aikana Ronald McDonald Lastentalosäätiö ehdotti tien nimeämistä tontilleajoon liittyvien sekaannusten välttämiseksi. Yhteys Lastentalosäätiön alueelle ratkaistiin merkitsemällä ajoyhteys Seurasaarentieltä pysäköintialueen eteläreunan kautta tontille. Nimistötoimikunta ehdotti ja kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi tielle nimeä Kukkulinnanpolku - Kukkulinnastigen. Nimi koskee koko ajoyhteyttä eikä vain sen loppuosaa. Seurasaarentieltä alkava kevyen liikenteen reitti nimettiin samassa yhteydessä Mississipinraitiksi - Mississippistråket.

Lastentalosäätiö toivoo käyttämälleen ajoyhteydelle selkeämpää nimeä. Lastentalosäätiön kanssa on keskusteltu asiasta ja heidän ehdotuksensa mukaan ajoyhteydelle esitetään nimeä Oksakoskenpolku - Oksakoskistigen, Oksakoskelta tontille siirretyn rakennuksen mukaan. Uudelleen rakennetusta hirsitalosta käytetään nykyisin nimeä Keltainen talo. Toivola-alkuisia nimiä on jo Helsingissä eikä ajoyhteyttä voida sellaiseksi nimetä. Kevyen liikenteen reitin nimeä ei ole syytä muuttaa.

Katukyltin asentamisesta vastaa rakennusviraston läntinen katuyksikkö.

Lausunnot Kiinteistövirastolla (12.9.2005) ja Helsingin Vedellä (17.10.2005) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta (29.9.2005)

Kukkulinnanpolku Seurasaarentieltä paikoitusalueelle tulisi kaavassa osoittaa katualueeksi. Näin paikoitusalueen laajentaminen ja ajoväylän rakentamis- ja ylläpidon kustannusten kohdentaminen olisi selvempää.

Asemakaavaosasto

Ajoyhteys muutetaan katualueeksi Seurasaarentien ja pysäköintialueen välillä. Katualueelle annetaan sekaannusten välttämiseksi sama nimi, Oksakoskenpolku, kuin ajoyhteydelle.

Helsingin Energia (23.9.2005)

Asemakaavan mukainen lisärakentaminen tulee vaatimaan uuden jakelumuuntamon alueelle. Muuntamo toteutetaan ensisijaisesti erillismuuntamona sille varatulle määräalalle tai kiinteistömuuntamoratkaisuna tennishallin yhteyteen. Erillismuuntamon optimaalinen sijainti on Mississipinraitin läheisyydessä jommallakummalla puolella pohjoista kaava-alueen rajaa.

Asemakaavaosasto

Muuntamosta on keskusteltu Helsingin Energian kanssa. Toteuttamistapaan (erillis- tai kiinteistömuuntamo) vaikuttaa tennishallin lisäksi Paciuksenkadun varren kaavamuutosluonnokseen merkitty toimitilarakentaminen. Muuntamon paikka tullaan sopimaan Helsingin Energian kanssa.

Liikuntalautakunta (20.9.2005)

Päivittäisessä käytössä liikuntapuiston käyttäjille tarkoitetut pysäköintipaikat riittävät, mutta ottelu- ja kilpailutapahtumien yhteydessä pysäköintipaikkojen tarve on suurempi. Lautakunta ehdottaakin, että kaava-alueen pohjoispuolella oleva pysäköintikenttä säilytetään pysäköintialueena. Alue voisi palvella arkipäivisin liityntäpysäköintiä ja iltaisin sekä viikonloppuisin liikuntapuiston käyttäjiä ja muita alueella ulkoilevia. Seurasaarentien läheisyydessä olevaa pysäköintialuetta olisi voitu laajentaa kaavamuutoksessa ehdotettua enemmän etelään.

VU-alueen pysäköintipaikan kohdalle on yleissuunnitelmassa merkitty linja-autoille tarkoitettu lenkkimäinen kääntöpaikka. Lautakunnan mielestä alueelle tulisikin tällainen ajoyhteys merkitä.

Havainnekuvassa olisi pitänyt esittää kuntoradan ja kevyen liikenteen reittien jatkuminen kaava-alueen ulkopuolella.

Asemakaavaosasto

Paciuksenkadun varteen nykyisen pysäköintikentän paikalle on kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.12.2004 hyväksymässä kaavaluonnoksessa merkitty toimitilarakentamista ja yleistä pysäköintiä. Aikanaan laadittavan kaavamuutoksen toteutumiseen asti kenttä voi olla pysäköintikäytössä. Lähellä Seurasaarentietä olevaa yleistä pysäköintialuetta on tässä kaavamuutoksessa kasvatettu nykyisestä. Paljon tilaa vievä lenkkimäinen ajoyhteys ei ole tarpeen, koska linja-autot mahtuvat kääntymään pysäköintialueen yhteydessä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin kuntoradan ja kevyen liikenteen reittien jatkuminen, mutta havainnekuvassa reittejä ei ollut. Havainnekuva tullaan korjaamaan näiltä osin.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen ja muistutusten johdosta tehty seuraavat muutokset:

- Seurasaarentien ja yleisen pysäköintialueen välinen ajoyhteys on muutettu katualueeksi.

- Yleisen pysäköintialueen ja Ronald McDonald Lastentalosäätiön tontin välisen ajoyhteyden nimi on muutettu Oksakoskenpoluksi. Seurasaarentien ja yleisen pysäköintialueen välinen katualue on nimetty samannimiseksi.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavaosaston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 2.6.2005 päivätyn ja 1.12.2005 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11441 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä Ronald McDonald Lastentalosäätiölle ja As Oy Seurasaarentie 1:lle.

Lisätiedot:
Ruotsalainen Sari, arkkitehti, puhelin 169 4441

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11441

 

Liite 3

Havainnekuva

 

Liite 4

Muistutukset

 

Liite 5

Lausunnot


Alkuun

5

TAPANINKYLÄN TONTTIA 39111/20 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11502)

Kslk 2004-836, Korhonen Hannu ym. 3.5.2004, Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry 1.11.2005

Kotikaivontie 18, karttaruutu H7/T2, 3, hankenro 500

39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio), korttelin 39111 tonttia 20 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty tontin omistajien hakemuksesta asemakaavan muuttamiseksi siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan 0,25:een.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tontilla on voimassa asemakaava nro 5020 (vahvistettu 20.10.1961). Kaavassa tontti on enintään kaksikerroksisten asuntorakennusten korttelialuetta (AO2). Tontilla saa olla enintään kaksiasuntoinen rakennus, jonka etäisyys rajasta on vähintään 6 metriä. Maistraatti voi sallia, että tontille rakennetaan enintään 4 m korkea ja enintään 70 m2 laajuinen talousrakennus. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/8 tontin pinta-alasta. Tontin kerrosala saa olla enintään 1/5 tontin pinta-alasta joka vastaa tonttitehokkuuslukua 0,2.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja -aika on vaihtelevaa. Tontilla on omakotitalo.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO) tonttitehokkuudella 0,25. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti saa rakentaa yhden asunnon, joten ko. tontille on mahdollista rakentaa kolme asuntoa. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600-799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja yhteensä enintään 25 k-m2/asunto sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta.

Tontin kadunpuoleiselle osalle on istutettava pensasaita. Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0,20:sta 0,25:een.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta.

Esitetyt mielipiteet

Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry on ilmoittanut, etteivät he vastusta tonttitehokkuuden nostoa 0,25:een, mutta asuntojen lukumäärä tulisi rajoittaa siten, että tontin täyttä 500 m2 kohti saisi rakentaa yhden asunnon. Tontin pinta-alan ollessa 750-800 m2 saisi rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaosasto toteaa, että Tapaninvainion alueen monilla erillispientalojen korttelialueilla ei ole asuntojen lukumäärää rajoitettu. Mikäli lukumäärän rajoituksia on annettu, ovat ne olleet siten, että tontin alkavaa 400 m2 tai täyttä 400 m2 kohti on saanut rakentaa asunnon. Valtaosalla ko. korttelia on voimassa asemakaava, jonka mukaan tonteille saa rakentaa asunnon tontin alkavaa 400 m2 kohti.

Tilastotiedot

       

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

Kerrosalan lisäys

 

m2

k-m2

k-m2

Erillispientalojen korttelialue (AO)

1 300

325

65

         

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen 700 euroa.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11502 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille ja mielipiteensä esittäneelle.

Lisätiedot:
Nynäs-Lundqvist Nina, teknikko, puhelin 169 4332

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11502

 

Liite 3

Mielipidekirje


Alkuun

6

SUUTARILAN TONTTIA 40060/20 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11495)

Kslk 2005-356, Utunen Jorma ja Irja 18.2.2005

Aamuruskontie 17, karttaruutu J8/P3, R3, hankenro 500

40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki), korttelin 40060 tonttia 20 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty tontin omistajien hakemuksesta asemakaavan muuttamiseksi siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan 0,25:een.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Tontilla on voimassa asemakaava nro 8532 (vahvistettu 7.6.1982). Kaavan mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Tontin rakennusoikeus on 359 k-m2, joka vastaa tonttitehokkuuslukua noin 0,23. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontilla saa olla yksi asunto tontin 400 m2 kohti ja sille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia tai -katoksia enintään 30 m2/asunto.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja -aika on vaihtelevaa. Tontilla on omakotitalo.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) tonttitehokkuudella 0,25. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600-799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa. Yksikerroksisen asuinrakennuksen enimmäiskorkeus on nostettu 4,5 metristä 5 metriin.

Tontille on annettu hetkellisen lentomelun torjumiseksi asemakaavamääräys siten, että asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 75 dBA vastaan. Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuus on nostettu 0,25:een.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Huomautuksia ei ole esitetty.

Tilastotiedot

       
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

Kerrosalan lisäys

   

m2

k-m2

k-m2

 

Erillispientalojen korttelialue (AP)

1 535

384

25

 

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta perittäneen 700 euroa.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11495 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille.

Lisätiedot:
Nynäs-Lundqvist Nina, teknikko, puhelin 169 4332

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11495


Alkuun

7

VARTIOHARJUN TONTTIA 45280/8 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11498)

Kslk 2004-1607, Forsman Tom ja Marja 6.9.2004

Juustilanpolku 7, karttaruutu K5/S3, hankenro 755

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin 45280 tonttia 8 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa nostetaan tontin 45280/8 tehokkuusluku lukuun 0,25.

Aloite Tom ja Marja Forsman (tontin 45280/8 omistajat) ovat hakeneet tehokkuusluvun nostamista lukuun 0,25.

Kaavoitustilanne Tontilla on voimassa vuonna 1995 hyväksytty asemakaava nro 10246. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku on 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja enintään 30 k-m2 asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti 45280/8 sijaitsee Vartioharjun omakotialueella Juustilanpolun itäpuolella. Tontilla on vuonna 1949 rakennettu 115 k-m2:n suuruinen asuinrakennus. Rakennusta on muutettu siten, ettei sen suojelu ole perusteltua.

Tontti on yksityisessä omistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,2 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita.

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600-799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Hakijan tarkoituksena on joko laajentaa nykyistä rakennusta tai rakentaa tontille uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 61 k-m2.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.10.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Tilastotiedot

 
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

m2

Kerrosala

k-m2

Kerrosalan lisäys

k-m2

 

Erillispientalojen korttelialue (AO)

1 223

306

61

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta peritään hakijoilta 700 euroa.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11498 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijoille.

Lisätiedot:
Asikainen Arja, teknikko, puhelin 169 4367

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11498


Alkuun

8

VARTIOHARJUN TONTTIA 45463/27 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11497)

Kslk 2005-1015, Dris Yacine 6.6.2005

Uiskotie 22, karttaruutu K5/T3, hankenro 755

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin 45463 tonttia 27 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa nostetaan tontin 45463/27 tehokkuusluku lukuun 0,25.

Aloite Yacine Dris/Investointi ja Talorakennus IT Oy (tontin 45463/27 omistaja) on hakenut tehokkuusluvun nostamista lukuun 0,25.

Kaavoitustilanne Tontilla on voimassa vuonna 1981 hyväksytty asemakaava nro 8145. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), tehokkuusluku on 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m2 asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m2. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti 45463/27 sijaitsee Vartioharjun omakotialueella Viikingintien länsipuolella. Tontilla on vuonna 1967 rakennettu 145 k-m2:n suuruinen asuinrakennus.

Tontti on yksityisessä omistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,2 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita.

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m2 kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600-799 m2, saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pohjoisreunaan on merkitty puurivillä ja pensailla tai pensasaidalla istutettava tontin osa sekä johtoa varten varattu alueen osa. Viikingintien varteen on merkitty katualueen osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää sekä rakennusalan raja kolmen metrin päähän katualueesta.

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa nykyisen asuinrakennuksen lisäksi paritalo. Tontin rakennusoikeus nousee 65 k-m2.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 26.10.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Tilastotiedot

       
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

Kerrosalan lisäys

 

m2

k-m2

k-m2

Erillispientalojen korttelialue (AO)

1 286

322

65

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta peritään hakijalta 700 euroa.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11497 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle.

Lisätiedot:
Asikainen Arja, teknikko, puhelin 169 4367

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11497


Alkuun

9

VARTIOHARJUN PIENTALOTONTTIA 45473/6 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11491)

Kslk 2005-299, Uiskotie 1 Asunto Oy 8.2.2005

Uiskotie 1, karttaruutu K5/T3, hankenro 755

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin 45473 tonttia 6 koskeva asemakaavan muutosehdotus.

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty tontin omistajan hakemuksesta asemakaavan muuttamiseksi siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan luvusta e = 0,20 lukuun e = 0,25.

Kaavoitustilanne Alueella voimassa oleva asemakaava nro 8348 on vahvistettu 30.9.1981. Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja sen tehokkuusluku on e = 0,20.

Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja enintään 70 % tontin kokonaiskerrosalasta saa rakentaa yhteen kerrokseen. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja enintään 25 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m².

Nykytilanne Tontti sijaitsee omakotialueella. Tontilla on vuonna 1985 rakennettu 231 k-m2:n suuruinen asuinrakennus. Tontilla olevaa asuinrakennusta on tarkoitus laajentaa.

Tontti on yksityisessä omistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Vartioharjun pientaloalueilla noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,20 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun asemakaavan muutosperiaatteita.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on 0,25.

Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600-799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tätä asemakaavamääräystä ei tarvitse noudattaa laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta.

Tontilla ollut noin 15 metriä leveä istutettava alueen osa on poistettu kaavasta. Kadun varteen on merkitty maanalainen johtoalue sekä tontin osa, jossa on oltava pensasaita. Pensaat eivät saa olla syvälle juurtuvia.

Maaperän rakennettavuus

Tontti sijaitsee savialueella ja on Vartiokylänlahden läheisyydessä noin 40 m:n päässä vesialueesta. Tontti on tulva-aluetta. Tontin rannanpuoleisen rajan korkeusasema merenpinnasta on +1.6. Tulvavaaran vuoksi rakennusten alimman asuinkerroksen lattian korkeusaseman tulee olla vähintään +3.00.

Koska tarkoitus on laajentaa nykyistä tontilla olevaa asuinrakennusta, asemakaavaosasto on sopinut rakennusvalvontaviraston edustajan kanssa, että tulvavaaran estävä rakennuksen korkeusasema tutkitaan rakennusluvan yhteydessä eikä sitä merkitä asemakaavan muutosehdotukseen.

Vaikutukset Tarkoituksena on rakentaa tontille tonttitehokkuudella e = 0,25. Tontin rakennusoikeus lisääntyy 67 k-m2. Nykyistä asuinrakennusta on tarkoitus laajentaa ja muutos entiseen tilanteeseen (e = 0,20) on vähäinen.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.9.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Tilastotiedot

 
 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

Kerrosala

Kerrosalan lisäys

 

m2

k-m2

k-m2

Erillispientalojen korttelialue (AO)

1 322

331

67

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus.

Asemakaavan muutoksen laatimisesta peritään hakijalta 700 euroa.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää asemakaavan muutosehdotuksen nro 11491 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä hakijalle.

Lisätiedot:
Asikainen Arja, teknikko, puhelin 169 4367
Collanus Jaana, suunnitteluavustaja, puhelin 169 4242

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Asemakaavan muutosehdotus nro 11491


Alkuun

10

RAKENNUSKIELLON JATKAMINEN VANHAN MAUNULAN KORTTELEILLE (NRO 11493)

Karttalehti G5 ja G6

 

Rakennuskielto on voimassa 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) kortteleissa 28218, 28221, 28236, 28237, 28239-28243, 28270, 28272, 28274-28287, 28289 ja 28291. Rakennuskielto päättyy 7.1.2006.

Vanhan Maunulan alue on yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Alueeseen kuuluu 25 korttelia ja 35 tonttia. Tonteista 33 on asuinkerrostalo- ja rivitalotontteja ja kaksi koulutonttia. Tonttien rakennukset muodostavat laajan yhtenäisen 1950-luvulla rakennettujen rivi- ja kerrostalojen kokonaisuuden. Kortteleissa on paljon nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia. Hilding Ekelund on suunnitellut Pirttipolun ja Liesipolun korttelit, Kai Englund Männikkötien, Koivikkotien sekä Haavikkotien välisen korttelin ja Rewell Metsäpurontien varren korttelit Vesakkotien pohjoispuolella.

Em. kortteleissa on voimassa asemakaavat nro 4330 (vahvistettu 27.3.1958), 5722 (vahvistettu 30.3.1966), 5937 (vahvistettu 14.12.1967), 7557 (vahvistettu 10.11.1975), 9561 (vahvistettu 30.3.1990) sekä 10267 (vahvistettu 11.8.1995). Asemakaavoissa on määrätty tonteille rakennusalat ja rakennuksille enimmäiskorkeudet. Kolmeen kortteliin on merkitty rakennusoikeus. Voimassaolevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja.

Alueella on parhaillaan käynnissä rakennuskannan ja lähiympäristön inventointityö. Suojelukaavan laatiminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2006.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tonttien rakennuskieltoa tulisi jatkaa kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11493 ilmenevän alueen rakennuskieltoa jatketaan maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella kahdella vuodella.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Ruotsalainen Sari, arkkitehti, puhelin 169 4441

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11493


Alkuun

11

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE UUSIEN ALUEIDEN YKSITTÄISTEN TALOJEN EKOLOGISIA ENERGIARATKAISUJA

Kslk 2005-1566, Khs 2005-1998/629 20.9.2005

Juha Beurling ja 53 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 14.9.2005 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Helsingin kaupunki on sitoutunut mm. Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman mukaisesti noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita kaupunkisuunnittelussa. Uudet asuinalueet ovat tärkeitä uusien energiaratkaisuiden tiennäyttäjiä. Helsingin tulee olla edelläkävijä innovatiivisissa ja ekologisissa kaupunkisuunnitteluratkaisuissa.

Edellä esitetyn johdosta esitän kunnioittavasti, että Helsingin kaupunki ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin Jätkäsaarta ja muita uusia asuinalueita suunnitellessaan tutkimaan ja toteuttamaan ekologisia ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kuten Viikin mallin mukaisia aurinkopaneeleita myös yksittäisten talojen kohdalla."

./. Aloite on jaettu esityslistan liitteenä.

Asemakaavaosasto Helsingissä Viikki on toiminut ekologisen rakentamisen koealueena. Viikin koerakentaminen perustuu kaupungin solmimaan yhteistyösopimukseen ns. Eko-yhdyskuntaprojektin kanssa, jossa yhteistyökumppaneina olivat ympäristöministeriö, Teknologian kehittämiskeskus ja Suomen arkkitehtiliito.

Viikin ekologinen rakentaminen pohjautuu pitkälti alueelle laadittuun ekologisen rakentamisen kriteeristöön, joka käsittää viisi tarkasteltavaa osa-aluetta: saastuminen, luonnonvarojen riittävyys, terveellisyys, luonnon monimuotoisuus ja ravinto. Nämä sisältävät yhteensä 16 arvioitavaa kriteeriä, jotka on pisteytetty 0:sta 2:een hankkeen ekologisten ominaisuuksien mukaan. Kriteeristön minimivaatimusten noudattamiseen jokaisen osatekijän osalta velvoitettiin tontinluovutusehdoilla. Energian osalta edellytettiin vähintään 34 %:n säästöä lämmitysenergian käytössä verrattuna ns. tavanomaiseen asuntotuotantoon. Sähkönkulutuksen osalta hankkeille ei asetettu erityisvaatimusta. Lisäksi edellytettiin, että kaikilla rakennushankkeilla tuli olla koerakentamisohjelma. Energian osalta merkittävimmät koerakentamishankkeet ovat kaksi aurinkolämpökoehanketta ja yksi aurinkosähköhanke. Näillä toimenpiteillä on Viikin ekoalueella päästy tavoitteen mukaiseen energiansäästöön. Ekologista rakentamista ohjasi ja valvoi ns. alueryhmä, jossa oli edustajat kaupunkisuunnitteluvirastosta, kaupunginkansliasta ja rakennusvalvontavirastosta sekä kunkin hankkeen rakennuttaja, arkkitehti ja LVI- tekniset suunnittelijat.

Saatujen kokemusten perusteella muille Viikin osa-alueille on laadittu uusi helppokäyttöisempi ja suppeampi tietokoneohjelmapohjainen ekologisen rakentamisen kriteeristö, jonka vaatimusten noudattamista edellytetään kaikessa kaupungin maalla tapahtuvassa asuntorakentamisessa.

Viikin kokemukset osoittavat, että kaupungilla on hyvät mahdollisuudet ohjata rakentamista ekologisesti kestävään suuntaan erityisesti silloin, kun rakennetaan kaupungin maalla. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman erityistoimenpiteitä.

Nykyisellä kaavoituksella voidaan vaikuttaa rakennusten energiankulutukseen mm. luomalla edellytykset suotuiselle pienilmastolle ja aurinkoenergian hyödyntämiselle mm. rakennusten sijoituksella ja suuntauksella sekä tuulensuojavyöhykkeillä. Rakennusten energiaratkaisuihin voidaan vaikuttaa pääosin rakennussuunnitteluvaiheessa esim. riittävällä lämpöeristyksellä, ilmastointiratkaisulla ja käytettävällä energiamuodolla.

Rakentamismääräyskokoelman rakennusten lämmöneristyksiä, sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat osat C3, C4 ja D2 tulivat voimaan 1.10.2003. Uusilla määräyksillä pyritään 25-30 % energiansäästöön rakennusten energiankulutuksessa aikaisempaan määräystasoon verrattuna. Näitä tavoitteita suurempiin energiansäästöihin pääsemiin laajemmin asuntorakentamisessa edellyttäisi kaupungilta velvoittavien tavoitteiden asettamista sekä niiden toteutumisen valvontaa. Näyttää myös siltä, ettei ilmaisenergian (aurinko, tuuli, maalämpö jne.) käyttö nykyisellä energianhinnalla lisäänny ellei sitä erityisesti tueta tai ellei sen käyttöä erityisesti edellytetä.

Erityisten ekologisten vaatimusten asettaminen ja niiden toteutumisen valvonta edellyttäisi kaupungilta panostusta koulutukseen sekä lisäresursseja. Ekologisten ohjeiden noudattaminen edellyttää myös toteutussuunnittelussa tavanomaista tiiviimpää yhteistyötä eri asiantuntijoiden kesken ja lisää näin työmäärää. Kehittämällä helppokäyttöisiä välineitä ja menetelmiä esim. tietokoneohjelmia, voidaan työmäärä kuitenkin pitää kohtuullisena. Tiukempien määräysten johdosta rakennuskustannukset nousevat todennäköisesti jonkin verran, mutta ainakin osa niistä saadaan takaisin pienempien käyttökustannusten johdosta. Ekologisesti kestävämpään rakentamiseen päästäisiin todennäköisesti jo edellyttämällä rakennuslupavaiheessa rakennuksen ekologisten ominaisuuksien selvittämistä, sillä se toisi ekologiset tavoitteet aidoksi osaksi jokaista suunnitteluprosessia.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolla valmistellaan selvitystä kestävän kehityksen huomioon ottamisesta kaavoituksessa. Selvitys valmistuu ensi vuoden alussa. Siinä selvitetään mitä ohjausmahdollisuuksia kaupunkisuunnittelun toimialaan kuuluvat asiakirjat ja yhteistyö antavat sekä pohditaan olisiko mahdollista ja tarpeellista kehittää esimerkiksi rakennusteollisuuden ja ympäristöministeriön yhteistyön kautta syntynyttä rakennusten ekologisia ominaisuuksia mittaavaa Promise-luokitusta siten, että se soveltuisi myös kaavoituksen ohjeeksi.

Kaikkien uusien Helsingissä suunnitteilla olevien asuntoalueiden kohdalla tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen kaupunginosa, jossa työ, asuminen ja vapaa-aika lomittuvat mahdollisimman paljon. Näin luodaan viihtyisiä sekä tehokkaita alueita ja pyritään vähentämään yksityisautoilun tarvetta. Alueiden rakentamisessa on aina tavoitteena laadukas kaupunkiympäristö ja ekologisesti kestävä rakentaminen.

Helsingin uusien projektialueiden, esimerkiksi Jätkäsaaren suunnittelu on vasta osayleiskaavavaiheessa. Tässä vaiheessa projektialueille ei ole esitetty erityistavoitteita rakennusten energianratkaisujen suhteen. Asuntorakentaminen alueilla alkaa vuoden 2010 tienoilla, joten rakennusten energiankäyttöön on haluttaessa mahdollista vaikuttaa asemakaavoituksen ja toteutussuunnittelun yhteydessä.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Jalkanen Riitta, projektipäällikkö, puhelin 169 4327
Rantama Kirsi, arkkitehti, puhelin 169 4213

LIITE

Juha Beurlingin ym. valtuustoaloite


Alkuun

1

LAUSUNTO KAUPUNGINVALTUUSTON TOIVOMUSPONNESTA, JOKA KOSKEE LAUTTALIIKENTEEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUKSIEN TUTKIMISTA

Kslk 2005-1660, Khs 2005-2140/663 3.10.2005

Lausuntopyyntö
 

 

Käsitellessään 28.9.2005 joukkoliikenteen kehittämislinjauksia kaupunginvaltuusto hyväksyi äänin 62-0 kaupunginvaltuutettu Tuoma Rantasen tekemän seuraavan toivomusponnen:
 

   

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että etenkin uusien meren äärelle sijoittuvien asuinalueiden liikenneyhteyksien järjestämisestä tutkitaan tarkoin lauttaliikenteen hyödyntämisen mahdollisuus.
 

 

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoa toivomusponnesta kaupunginhallitukselle 30.12.2005 mennessä.
 

ESITTELIJÄ
 

 

Lausunnon tiivistelmä

 

Helsingin vesiliikenteen hallinnointia ja kehittämistä selvittää parhaillaan työryhmä. Kruunuvuorenrannan suunnittelun yhteydessä on tehty selvityksiä vesiliikenneyhteyden järjestämisestä keskustaan täydentävänä joukkoliikennemuotona. Selvityksiä on tarkoitus vielä jatkaa.
 

Lausunto

Helsingin vesiliikenteen hallinnointia ja kehittämistä selvittämään on perustettu työryhmä apulaiskaupunginjohtaja Saurin johdolla. Työryhmän tehtävät ovat
 

 

-

tehdä tarvittavat selvitykset ja esitykset Helsingin kaupunkialueen ja saariston vesireittiliikenteen ja vesiliikennepalveluiden kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi

 

-

tehdä tarvittavat selvitykset vesiliikenteen suunnittelun, järjestämisen ja hallinnon organisoimiseksi kaupunginhallinnossa

 

Työryhmän tulisi antaa raporttinsa tämän vuoden lopussa.

Suomenlinnan yhteydet hoidetaan nykyisin lauttayhteyksin, koska se on asuttu saari ilman kiinteää yhteyttä. Lautoilla hoidettuna vesiliikenteen käyttökustannukset matkustajaa kohden laskettuna ovat muihin joukkoliikennevaihtoehtoihin verrattuna huomattavasti kalliimmat. Pelkästään taloudellisessa mielessä lauttaliikenne onkin perusteltua vain silloin, kun muut joukkoliikennemuodot eivät ole mahdollisia.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 2.6.2005 hyväksyessään Kruunuvuorenrannan osayleiskaavatyön jatkosuunnitteluperiaatteista, että alueen joukkoliikenne kulkee aluksi liityntäliikenteenä Herttoniemen metroasemalle ja että liityntäliikennettä täydentää suora vesiliikenneyhteys keskustaan.

Kruunuvuorenrannan vesiliikenneyhteys on ollut esillä muun muassa kaavoitusosaston teettämässä konsulttityössä vuonna 2002. Siinä todetaan, että vesiliikenneyhteys toisi Kruunuvuorenrannan alueelle oman ainutlaatuisen merellistä Helsinkiä korostavan imagon. Käyttökustannuksiksi yhteistariffissa arvioitiin selvityksessä 3,5 milj. euroa vuodessa. Kustannuksia tarkistettiin vuonna 2005 Suomenlinnan uudesta lautasta saatujen tietojen pohjalta. Tällöin arvioksi saatiin 4,5 milj. euroa vuodessa, jos lauttojen vuoroväli olisi päivisin 25-30 min ja hiljaisina aikoina iltaisin ja aamuisin yksi tunti.

Vesibussien tyyppisellä kalustolla liikenteen kustannukset olisivat edullisemmat, mutta tarjolla ei ole talviolosuhteisiin sopivaa kalustoa. Näin vesibussikalustolla vesiliikenneyhteys voitaisiin hoitaa vain meren ollessa sulana.

Kruununvuorenranta-projektin tarkoituksena on Saurin työryhmän raportin valmistuttua jatkaa vesiliikenteen eri vaihtoehtojen selvittämistä Kruunuvuorenrannan täydentävänä joukkoliikennemuotona.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Lisätiedot:
Kaihlanen Jorma, diplomi-insinööri, puhelin 169 3513


Alkuun

2

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMISTA RISTEYSALUEIDEN SUOJATIEMERKINTÖJÄ KEHITTÄMÄLLÄ

Kslk 2005-1732, Khs 2005-2124/648 14.10.2005

 

Kaupunginvaltuutettu Heikki Takkinen ja 6 muuta valtuutettua ovat 28.9.2005 tehneet seuraavan valtuustoaloitteen:

"Eri puolilla kaupunkia on viime vuosina järjestetty syksyisin koulujen alkaessa yhdessä alueen koulujen ja vanhempien kanssa liikenneturvallisuuskampanjoita; aikuisia liikenteenohjaajia, vanhempia koululaisia oppaina, poliisin tehovalvontaa, nukkeinstallaatioita jne. Niin myös tänä vuonna. Käpylässä koulujen alkaessa liikenneturvallisuusprojekti kesti kaksi ensimmäistä koulupäivää yläasteen oppilaiden toimiessa liikenteenvalvojina. Kolmantena päivänä Tursontien ja Koskelantien risteyksessä jäi kaksi koululaista suojatiellä auton alle. Kaksi autoa oli pysähtynyt suojatien eteen, kolmas ajo pysähtymättä suoraan lasten päälle.

Aloite

Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin vaarallisiksi todettujen risteysalueiden suojatiemerkintöjen kehittämiseksi huomiota ja turvallisuutta lisäävällä tavalla.

Näiksi vaarallisiksi alueiksi määritellään kaikki koulujen välittömässä läheisyydessä olevat suojatiealueet. Vaarallisiksi alueiksi määritellään myös kaikki ne suojatiealueet, joilla on tapahtunut onnettomuus viimeisen 15 vuoden aikana. Samalla kaupunginosayhdistyksiä ja muita alueellisia toimijoita aktivoidaan kartoittamaan oman alueena liikenteen riskialueet, jotka merkitään uudella tavalla."

Kaupunginkanslia on pyytänyt valtuustoaloitteesta kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon 31.12.2005 mennessä.

ESITTELIJÄ
 

 

Lausunnon tiivistelmä
 

 

Suomen tieliikenneasetus perustuu liikenteen ohjauslaitteiden osalta kansainvälisiin sopimuksiin. Aloitteessa esitetyt punainen "Suojatie" -liikennemerkin reunus ja punainen "Pysäytysviiva" eivät ole näiden sopimusten mukaisia, joten niiden saaminen Suomen tieliikennelainsäädäntöön ei liikennesuunnitteluosaston käsityksen mukaan ole mahdollista. Sen sijaan valkoisen pysäytysviivan käytöstä myös valo-ohjaamattomien suojateiden yhteydessä on tehty esitys liikenne- ja viestintäministeriölle.

Lausunto

Liikennemerkkien muoto, koko ja värit samoin kuin tiemerkintöjen värit ja mitoitus on säädetty tieliikenneasetuksessa sekä Liikenneministeriön päätöksessä liikenteen ohjauslaitteista. Tieliikennelainsäädännön vastaisten liikenteen ohjauslaitteiden käyttö ei ole sallittua.

Pysäytysviivaa voidaan käyttää "Pakollinen pysäyttäminen" -liikennemerkin yhteydessä sekä liikennevalo-ohjatuissa liittymissä osoittamassa pysähtymiskohtaa. Pysäytysviivan käyttö normaalien valo-ohjaamattomien suojateiden yhteydessä ei ole lainsäädännön mukaista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 3.10.2002, että Helsingissä otetaan nykyistä laajemmin käyttöön pysäytysviiva liikennevaloin ohjattujen suojateiden yhteydessä. Pysäytysviiva merkitään noin 5 metriä ennen suojatietä pääkaduille, joilla on kaksi tai useampia kaistoja samaan suuntaan. Mäkelänkadulla ja Koskelantiellä järjestely on toteutettu lukuun ottamatta kohteita, joissa se edellyttää ajokaistanuolien siirtoa. Nämä toteutetaan ajokaistanuolien uusimisen yhteydessä.

Pysäytysviivan käyttö valo-ohjaamattomilla suojateillä on liikenneturvallisuutta parantava toimenpide, jonka vuoksi on liikenne- ja viestintäministeriöön tehty ehdotus lainsäädännön muuttamisesta tältä osin. Ministeriötä saadun tiedon mukaan ehdotettu muutos ei ole kansainvälisten sopimusten mukainen, joten sen toteutuminen on epävarmaa. Mikäli lainsäädäntö kuitenkin muuttuu, tullaan pysäytysviivan käyttöä Helsingissä lisäämään.

Aloitteessa esitetyt punainen "Suojatie" -liikennemerkin reunus ja punainen "Pysäytysviiva" eivät ole niiden kansainvälisten sopimusten mukaisia, joihin Suomen tieliikenneasetus perustuu. Niiden saaminen Suomen tieliikennelainsäädäntöön ei liikennesuunnitteluosaston käsityksen mukaan ole mahdollista.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle edellä olevan mukaisen lausunnon.

Kirje kaupunginhallitukselle.

Lisätiedot:
Laine Hannu, insinööri, puhelin 169 3465
Nikulainen Pekka, insinööri, puhelin 169 3464


Alkuun

3

OIKAISUVAATIMUS, JOKA KOSKEE SULKULAITTEEN ASETTAMISTA ESIKKOPOLULLE

Kslk 2005-1865, Stenman Per-Olof ja Aino ym. 18.11.2005

 

Liikennesuunnittelupäällikkö päätti 4.11.2005 tehostaa liikennemerkin vaikutusta sulkulaittein Esikkopolun pohjoispäässä liikennesuunnitteluosaston ohjeiden mukaisesti.

Aloitteen olivat tehneet mm. Pauli Kaasinen ja Virpi Ojala. Lisäksi asiasta oli useita muita yhteydenottoja.

Aloitteessa pyydettiin sulkemaan Esikkopolku sulkulaitteella pohjoispäästään. Esikkopolun pohjoispäässä on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty. Osa kadun varren asukkaista ajaa Esikkopolun kautta Koivuniementielle. Asiasta on otettu yhteyttä myös poliisiin, joka on todennut että heillä ei ole resursseja valvoa tällaisia hiljaisen kadun liikennerikkeitä.

Oikaisuvaatimus

 

Stenman Per-Olof ja Aino, Broman Henry ja Irmeli, Halonen Jorma ja Maria, Tuominen Olli ja Marja, Lindholm Thure ja Kristina

ovat tehneet kyseisestä liikennesuunnittelupäälliköin päätöksestä seuraavan oikaisuvaatimuksen:

"Esikkopolku on kapea. Kaksi autoa ei mahdu kulkemaan vastakkain jos polun eteläpää tilapäisesti tukkeutuu. Esim. muuttoautot tai vastaavat isot ajoneuvot eivät mahdu talojen pihoille vaan ne on jätettävä ajoväylälle. Pahimmassa tapauksessa 5 perhettä eivät pääse kulkemaan kotiinsa tai pois autolla. Näin asia ei saa olla! Puu kaatuu tien poikki tai tulipalo syttyy, niin asukkaitten on päästävä kulkemaan autollaan. Sulkulaitteen asettaminen on Esikkopolun asukkaille turvallisuusriski! Samoin isot ajoneuvot jotka peruuttavat ovat vaaraksi pienille lapsille jotka ovat tottuneet jopa leikkimään kadulla, jolla ei ole läpikulkuliikennettä. Kaikki Esikkopolun asukkaat ihmettelevät syntynyttä tarpeetonta kohua ja toivovat ettei sulkulaitetta pystytetä. Toivomus olisi, että ajokielto liikennemerkkiin lisäkilpi "tontille ajo sallittu", jolloin tämä kärjistynyt tilanne rauhoittuisi. Asiasta valittaneet eivät asu Esikkopolulla eikä Esikkopolun tonteille ajo pitäisi millään tavalla häiritä heitä."
 

ESITTELIJÄ

 
 

Tiivistelmä

Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa polun kapealla osuudella häiriötä sen asemakaavan mukaiselle käytölle, joten on perusteltua tehostaa liikennemerkein osoitetun ajokiellon vaikutusta sulkulaittein.

Vastine

Asemakaavassa Esikkopolun pohjoispää on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Maastossa tämä on osoitettu moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajon kieltävillä liikennemerkeillä.

Esikkopolun pohjoispäässä, missä moottoriajoneuvolla ajo on kielletty, ajoradan leveys on vain noin 2,5 metriä. Yleensä Helsingissä ajoneuvoliikenteelle sallitun kadun minimileveytenä on käytetty 3,5 metriä, joka mahdollistaa kuorma-auton ja polkupyörän kohtaamisen. Pohjoispään leveys ei ole riittävä ajoneuvoliikenteen sallimiseksi. Tontille ajon salliminen edellyttäisi asemakaavan muuttamista ja noin kahden metrin kaistan lunastamista kapealla osalla olevista tonteista.

Ajoneuvoliikenne aiheuttaa polun kapealla osuudella häiriötä sen asemakaavan mukaiselle käytölle, joten on perusteltua tehostaa liikennemerkein osoitetun ajokiellon vaikutusta sulkulaittein.

Sulkulaite tulee olemaan avattavissa hälytysajoneuvoissa olevalla avaimella. Pelastuslaitoksen Mellunmäen pelastusaseman aluepalotarkastaja Pekka Martikainen on kommentoinut sähköpostitse 12.10.2005 suunnitelmaluonnosta ja todennut, että heillä ei ole huomauttamista sulkulaitteen asettamiseen.
 

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hylätä oikaisuvaatimuksen, joka koskee liikennesuunnittelupäällikön 4.11.2005 tekemää ajokiellon tehostamispäätöstä sulkulaittein Esikkopolulla.

Pöytäkirjanote esityslistateksteineen ja valitusosoituksineen Per-Olof ja Aino Stenmanille, Henry ja Irmeli Bromanille, Jorma ja Maria Haloselle, Olli ja Marja Tuomiselle, Thure ja Kristina Lindholmille sekä pöytäkirjanote liikennesuunnitteluosastolle ja poliisilaitokselle.

Lisätiedot:
Jääskä Jussi, diplomi-insinööri, puhelin 169 3523


Alkuun

1

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOSSA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Kslk

EHDOTUS

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee asiasta.

Lisätiedot:
Koukkunen Taru, osastosihteeri, puhelin 169 4452