OPPINEISTON
UUDET AATTEET
Kansallisuusaate nosti Euroopassa päätään 1800-luvun alussa. Vastavoimana olivat Eurooppaa hallitsevat monikansalliset keisarikunnat, erityisesti Venäjä ja Itävalta. Uudet aatteet saivat kannatusta ylioppilaiden parissa ja Venäjällä yliopistot joutuivat viranomaisten tarkkailun alaisiksi. Helsingissä ylioppilaat pysyivät rauhallisina 1830. Samaan aikaan kun Puolassa kapinoitiin, perustettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kansallisen
liikehdinnän lisäksi kumousliikkeitä synnyttivät teollistuvan Euroopan
sosiaaliset ongelmat. Helmikuussa 1848 puhkesi Ranskassa levottomuuksia,
jotka levisivät nopeasti ympäri Eurooppaa. Suomessa radikaalit aatteet
saivat viranomaiset varpailleen. Ylioppilaille annettiin lupa Floran päivän
juhlintaan monen vuoden tauon jälkeen. Tilaisuudesta muodostui vallanpitäjille
lojaali kansallinen juhla, jossa ensi kerran laulettiin Maamme-laulu,
"Vårt land".