KAUPUNKI TÄYTTYY KASARMEISTA
Venäjän
armeija jäi Helsinkiin pysyvästi. Pääjoukko majoitettiin Viaporin
linnoitukseen, mutta osa armeijan yksiköistä sijoitettiin kaupungin
alueelle. Venäjän armeijassa oli 25 vuoden palvelusaika ja sotilaat
olivat pääasiassa maaorjia. Ruotsin vallan aikainen ruotuväkiarmeija
lakkautettiin ja suomalaiset vapautettiin asepalveluksesta.
Venäläisjoukkoja
varten valmistui 1820 kasarmi Katajanokalle. Sen sijaintia pidettiin epäterveellisenä
ja uusi kasarmi valmistui Kamppiin 1832. Venäjän armeijaan perustettiin
kaksi pientä suomalaisyksikköä. Niihin kuului yhteensä 2 000 miestä.
Tarkk'ampujapataljoonalle rakennettiin Kaartin kasarmi
. Meriekipaasi
puolestaan majoittui venäläisjoukoilta vapautuneeseen Katajanokan
kasarmiin.
kenraaliluutnantti Alexander Tschepurnoff (1820-1904)
Venäjän armeija modernisoitiin 1870-luvulla asevelvollisuuden pohjalta. Suomalaiset eivät edelleenkään palvelleet venäläisissä joukoissa. Sen sijaan Suomi sai 1878 oman armeijan. Helsinkiin sijoitettiin yksi pataljoona, jolle rakennettiin kasarmi Kruununhakaan Liisankadun päähän. Suomalaiset joukot lakkautettiin venäläistämiskaudella 1900-luvun ensimmäisinä vuosina.