Hakan tornit ja korkeat lamellit /
arkkitehdit Esko Korhonen, Sulo Savolainen

Pystyjakoikkunoineen ja ruudukkoon perustuvine pintajakoineen Hakan tornit edustavat Saton torneihin verrattuna toisenlaista arkkitehtuurikäsitystä. Suunnittelun lähtökohtana oli asunnon sisälle avautuva maisema pystysuuntaisen, kokonaan vailla jakavia puitteita olevan maisemaikkunan kautta. Tätä varten kehitettiin akryylistä tehty, läpinäkyvä ja kehyksetön, yläosastaan taivutettu parvekelevy. Hienostunut alkuperäinen kaideratkaisu ei ole kuitenkaan säilynyt yhdessäkään talossa.

Kahdessa pohjoisimmassa tornissa toteutuu alkuperäinen kapea yläikkuna-aihe. Tornitaloille ominaiset julkisivuissa esiintyvät tummat värisävyt ovat tärkeä arkkitehtuurin osatekijä ja muodostavat myös kaupunkikuvallista identiteettiä. Etelän parvekejulkisivu on valkoinen.

Korkeisiin lamellitaloihin sijoitettiin tornien tavoin pienasuntoja, jolloin U-lamelleihin voitiin keskittää suuremmat perheasunnot. Puolielementtitekniikalla rakennettujen korkeiden lamellitalojen ja tornitalojen rakentamisessa käytettiin Suomen ensimmäisiä torninostureita.

Hakan lamellitalot / arkkitehdit Esko Korhonen, Sulo Savolainen

Hakan alueen suunnittelua ohjasi maaston muotojen hyväksikäyttö ja alueen metsäluonnon varjeleminen. Hakan alueen neljä pitkää taitettua lamellitaloa polveilevat maaston mukaan kerrosluvun vaihdellessa kolmesta neljään. Avoimen U:n muotoiset rakennukset rajaavat suojaisan metsäisen pihan, jonne asuntojen parvekkeet avautuvat.

Rakennukset perustuvat talotyyppiin, jossa on porrasta kohden kaksi suurta perheasuntoa. Ratkaisulla saatiin tavanomaista väljemmät ja toimivat pohjaratkaisut. Myös parvekeratkaisu on mielenkiintoinen. Sisäänvedetyissä parvekkeissa on harvalaudoitetun sahalaudan takana tuuletus ja pyykinkuivaustila, joka näkyy porrashuoneen lepotasolle rautalankalasin takaa.

Kaksi alueen rakennusta, Liusketie 6 ja Maasälväntie 16, ovat säilyneet pitkiltä julkisivuiltaan alkuperäisessä, 1960-luvun asussaan ja niiden säilyttämisestä on määrätty asemakaavassa.

Terassitalo / arkkitehti Esko Korhonen 1963

Yhteensä 28 asunnon terassitalo on oiva esimerkki Pihlajamäen innovatiivisista rakennustyypeistä. Kaksi kaksikerroksista asuntoa on sijoitettu jyrkkään rinteeseen päällekkäin niin, että alemmalla asunnolla on oma piha ja ylemmällä sisäänvedetty terassi.

Asuntoihin käydään porrashuoneen kautta, kustakin porrashuoneesta aina neljään asuntoon. Lepotasanteella on varastot ja kylmät talousvarastot.

Terassitalo on rakennustaiteellisesti merkittävä.

Hakan alueen värit

Yhdeksi Hakan alueen ominaispiirteeksi nousi värin käyttö arkkitehtuurissa. Lamellitalojen julkisivut slammattiin valkoisiksi ja ulkokaarien ikkunanauhat olivat mustat. Pihan puolella ikkunoiden, parvekeovien ja paneeleiden väreinä käytettiin metsäpihan mäntyjen väriä toistavaa punaista, oranssia ja ruskeaa. Tornien julkisivuissa eteläsivua lukuun ottamatta sekä korkeiden lamellitalojen päädyissä käytettiin tummia sävyjä, koska niillä arveltiin olevan rakennuksia pienentävä vaikutus. Vaaleiden asuinhuoneiden vastapainoksi keittiöissä ja kylpyhuoneissa esiintyi selkeitä tehostevärejä. Kaupunkisuunnitteluviraston alueelle laatiman väriohjeen avulla alueen alkuperäisiä 1960-luvun värejä voidaan palauttaa.

Takaisin