ALUETALOUS JA ELINKEINOELÄMÄ

Seudun talouskasvu pysähtyi keväällä

Helsingin seudun talouskasvu pysähtyi keväällä jälleen kokonaan. Tuotannon määrä jäi Helsingin seudulla vuoden 2003 toisella neljänneksellä ennakkoarvion mukaan samalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin. Näin ollen edellisten neljännesten orastava kasvu ei jatkunut kuluvan vuoden keväällä. Helsingin seudun kehitys oli yhä heikompaa kuin koko maassa, jossa tuotanto kasvoi arvion mukaan vajaan prosentin edellisvuodesta. Tuotanto supistui erityisesti teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa. Kasvavia aloja olivat lähinnä alueen oman kysynnän varassa toimivat alat: rakentaminen, palvelut kotitalouksille sekä kauppa.

Kaupan myynti ja yritysten maksama palkkasumma kasvaa edelleen

Kaupan myynti kasvoi huhti-kesäkuussa Helsingin seudulla ennakkoarvion mukaan 2,2 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihto kaikilla toimialoilla yhteensä oli huhtikuussa prosentin korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Maaliskuussa vastaava kasvu oli 3 %. Liikevaihto kohosi huhtikuussa eniten moottoriajoneuvojen kaupassa (6 %).

Yritysten maksama palkkasumma kasvoi Helsingin seudulla ennakkoarvion mukaan huhti-kesäkuussa 3,2 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Nopeinta palkkasumman kasvu oli toukokuussa julkisessa hallinnossa (5 %).

Pääkaupunkiseudun kuluttajien luottamus työllisyysnäkymiin heikentynyt

Kuluttajien luottamus talouteen oli huhtikuussa suunnilleen ennallaan maaliskuuhun verrattuna. Vuosi sitten mielialat olivat kuitenkin paremmat. Kuluttajat uskoivat kuitenkin omaan talouteensa edelleen vahvasti, ja pessimismi Suomen talouden kehityksen suhteen väheni hieman maaliskuusta. Kuluttajien talousluottamuksen vähittäinen hiipuminen jatkui kuitenkin touko-kesäkuussa. Kesäkuussa jo 32 % kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne huononee seuraavan vuoden aikana. Viime vuonna talouden heikkenemiseen uskoi vastaavana ajankohtana 19 % kuluttajista.

Kuluttajien luottamusindikaattori laski koko maassa maaliskuun saldoluvusta 10,1 kesäkuuhun mennessä selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolelle; saldoluku oli 7,2. Pääkaupunkiseudulla uskottiin talouden näkymiin koko maata varovaisemmin. Luottamusindikaattori laski maaliskuun saldoluvusta 10,9 kesäkuussa vajaaseen 7:ään.

Oman taloutensa kohentumiseen luotti pääkaupunkiseudulla kesäkuussa edelleen 31,1 % kuluttajista ja vain 12,5 % pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna saldoluvut pysyivät lähes ennallaan. Kotitaloutensa rahatilannetta ja mahdollisuuksia säästää kuluttajat pitivät edelleen erinomaisina. Huhtikuussa 18,3 % ja kesäkuussa 17,1 % kotitalouksista piti ajankohtaa erittäin hyvänä lainanoton kannalta. Säästämisen arvioi huhtikuussa kannattavaksi 45,3 % ja kesäkuussa noin 48 % kuluttajista. Kotitalouksilla on kodin sisustussuunnitelmia ja kodinkoneiden ostoaikeita edelleen runsaasti. Toukokuussa 52 % kuluttajista piti kestotavaroiden ostamista edullisena. Vastaava osuus oli vuosi sitten 32 %.

Pääkaupunkiseudun kuluttajista noin 40 % arvioi huhtikuussa ja noin 50 % toukokuussa, että työttömyys lisääntyy seuraavan 12 kuukauden aikana. Noin joka kymmenes työllinen arveli työttömyyden joko melko tai hyvin todennäköisesti osuvan vuoden sisällä omalle kohdalleen. Kuluttajista yli puolet, eli noin 62 %, arvioi kesäkuussa, että työttömyys lisääntyy seuraavan vuoden aikana. Luvut ovat selvästi koko maan lukuja suurempia.

Uudenmaan suhdanneodotukset koko maata synkempiä

Teollisuuden suhdannetilanne on selvästi tavanomaista heikompi ja näkymät loppuvuodelle ennallaan. Tuotanto ja vienti sekä työvoiman määrä supistuivat selvästi ennakoitua enemmän. Myös tilauksia saatiin odotettua niukemmin. Kilpailuaseman viennissä EU:n ulkopuolelle arvioitiin yleisesti heikentyneen. Lähikuukausina vientitilausten ennakoidaan hieman lisääntyvän, mutta tuotteiden hintojen arvioidaan kuitenkin jatkavan laskuaan. Vielä vuoden kuluttua investointien tason odotetaan olevan nykyistä alempi koko maassa.

Suhdannenäkymiä luotaava saldoluku oli heinäkuussa Uudellamaalla lukemassa –11 (koko Suomi –1), kun se oli huhtikuussa –12 (koko Suomi 5). Vastaajista 22 % ennakoi tilanteen jatkossa huononevan ja ennallaan tilanteen arveli säilyvän kaksi kolmasosaa Uudenmaan yrityksistä. Paranemista odotti huhtikuun tavoin 11 % vastaajista. Teollisuuden ja rakentamisen suhdanneodotukset ovat koko maan keskiarvoa varovaisemmat, ja tuotanto on jäänyt vuoden takaista pienemmäksi.

Myös uudet tilaukset ovat huvenneet. Tilauskannan saldoluku oli heinäkuussa –29, kun se oli huhtikuussa –20. Heikko kysyntä on puolestaan vähentänyt Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen yritysten työvoiman tarvetta, ja saldoluku -23 olikin selvästi vuoden takaista pienempi. Työvoiman määrä on laskenut koko maassa viime kuukausina, ja vähennysten uskotaan jatkuvan myös lähikuukausien kuluessa.

Vientimäärät ovat odotusten mukaisesti olleet viime aikoina laskussa, mutta syksyllä viennin ennakoidaan piristyvän. Heikko kysyntä on Uudenmaan yritysten yleisin tuotantorajoite. Tuotantokapasiteettia on teollisuudessa ja rakentamisessa yleisesti vapaana, sillä heinäkuussa runsas kolmannes vastaajista (huhtikuussa 46 %) arvioi kapasiteetin ylittävän kysynnän.