ALUETALOUS JA ELINKEINOELÄMÄ

Tuotannon lisäys edelleen muuta maata pienempi

Tuotanto kasvoi Helsingin seudulla viime vuoden neljännellä neljänneksellä ennakkoarvion mukaan noin 2 % edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä eli suunnilleen samaa tahtia kuin kahdella edellisellä neljänneksellä. Tuotannon lisäys jäi Helsingin seudulla edelleen pienemmäksi kuin koko maassa, kuten viime vuoden aiemmillakin neljänneksillä. Tuotannon kasvua johtivat seudulla liike-elämän palvelut ja teollisuus, mutta niidenkin kasvu oli edelleen vaatimatonta aikaisempiin vuosiin verrattuna.


Tuotannon volyymi
Muutos (%) edellisestä vuodesta

* Ennakkoarvio
Lähde: Tilastokeskus sekä YTV ja
Seppo Laakso




Kaupan myynti ja yritysten maksama palkkasumma hieman kasvaneet

Vuoden 2002 loka–joulukuussa Helsingin seudulla kaupan myynnin ja yritysten maksaman palkkasumman kasvu jatkuivat edellisvuoteen verrattuna. Ennakkoarvion mukaan kaupan myynti kasvoi 3,6 prosenttia ja palkkasumma 3,1 prosenttia. Viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kaupan myynti laski. Toisella sekä kolmannella neljänneksellä se lisääntyi vajaa kaksi prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Palkkasumman kasvu on ollut positiivista koko viime vuoden ajan. Kahdella ensimmäisellä neljänneksellä se oli samaa luokkaa kuin vuoden lopussakin eli 3,1 prosenttia. Alhaisimmillaan (2,7 %) palkkasumman kasvu oli kolmannella neljänneksellä.

Palkkasumma ja kaupan myynti Helsingin seudulla
Nimellinen arvon muutos (%) edellisestä vuodesta

Lähde: Tilastokeskus, liikevaihto- ja palkkatiedot


Pääkaupunkiseudun kuluttajien luottamus talouden kehitykseen vahvempi kuin vuosi sitten

Viime vuoden joulukuussa kuluttajien näkemystä Suomen talouden kehityksestä kuvaava saldoluku oli pääkaupunkiseudulla 1,9, kun se vuotta aikaisemmin oli –2,9. Koko maassa saldoluku oli 0,1 ja edellisen vuoden lopulla –3,1. Pääkaupunkiseudun kuluttajat olivatkin muuta maata luottavaisempia talouden kehityksen suhteen. Viime joulukuussa pääkaupunkiseudun kuluttajista 29 prosenttia uskoi Suomen talouden tilanteen olevan hieman paremman seuraavan vuoden aikana. Lähes viidesosa olettaa sen olevan hieman huonomman ja 45 prosenttia odottaa talouden tilanteen säilyvän ennallaan. Luottamus oli kuitenkin vähentynyt marraskuuhun verrattuna, sillä silloin kyseinen saldoluku oli 7,3. Koko maassa luottamus talouskehitykseen oli myös heikentynyt marraskuuhun verrattuna.

Työttömyyden kehityksen suhteen pääkaupunkisseudun kuluttajat olivat joulukuussa muuta maata pessimistisempiä, sillä heistä 42 prosenttia olettaa työttömiä olevan hieman enemmän vuoden kuluttua. Koko maassa vastaava osuus oli 39 prosenttia. Viidesosa koko maan kuluttajista oletti työttömiä olevan hieman vähemmän ja pääkaupunkiseudun kuluttajista 16 prosentilla oli sama näkemys. Työttömien määrän kehitysodotuksia kuvaava saldoluku oli koko maassa 11,9 ja pääkaupunkiseudulla se oli 16.

Oman talouden seuraavan vuoden kehityksen saldoluku oli 18,9 pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 11. Näin ollen luottamus sen myönteiseen kehitykseen on vahvempi pääkaupunkiseudulla. Koko maassa oman talouden oletti 8 prosenttia vastaajista olevan hieman huonomman vuoden kuluttua ja pääkaupunkiseudulla sama näkemys oli 5 prosentilla kuluttajista. Reilu viidesosa odottaa taloutensa olevan hieman paremman 12 kuukauden kuluttua sekä pääkaupunkiseudulla että koko Suomessa.

Kotitalouksien odotukset oman talouden
kehityksestä seuraavien 12 kuukauden aikana

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri

Säästämismahdollisuuksien suhteen pääkaupunkiseudun kuluttajat olivat muuta Suomea luottavaisempia, sillä joulukuussa sitä kuvaava saldoluku oli pääkaupunkiseudulla 47,1. Koko maassa luku oli 38,7.

Kaikki odotukset kokoava saldoluku oli joulukuussa pääkaupunkiseudulla 13. Korkeimmillaan odotukset olivat viime vuonna huhti–toukokuussa ja alhaisimmillaan lokakuussa. Koko maassa odotuksia kuvaava saldoluku oli joulukuussa 9,4. Viime vuoden aikana alhaisimmat saldoluvut koko maassa olivat tammikuussa ja helmikuussa.

Kuluttajien luottamusindikaattori

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajabarometri


Suhdannetilanne on yhä selvästi normaalia heikompi

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton tammikuussa 2003 tekemän suhdannetiedustelun mukaan Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on yhä selvästi normaalia heikompi. Tuotanto on hieman kasvanut viime kuukausina ja vuositasollakin tuotantomäärissä on ollut pientä kasvua. Tilauksia on kuitenkin edelleen selvästi normaalia niukemmin ja henkilökunnan määrä on laskussa. Investoinnit ovat samoin vähentyneet, ja riittämätön kysyntä on yleisin tuotantokapeikko.

Suhdanteiden uskotaan pysyvän lähitulevaisuudessa likimain ennallaan. Viennin arvellaan lähikuukausina hieman supistuvan, ja henkilökuntaa vähennetään. Suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa 1, kun lokakuussa 2002 se oli 0. Pääosa vastaajista eli 81 % arvioi tilanteen pysyvän jatkossa ennallaan. Nousua odottaa kymmenesosa (viime lokakuussa 16 %) yrityksistä ja 9 % (5 %) alueen teollisuudesta ja rakentamisesta ennakoi laskua. Uudenmaan suhdanneodotukset ovat vähän koko maan keskiarvoa varovaisemmat.

Teollisuuden odotukset suhdannenäkymistä

Lähde: Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, suhdannebarometri


Heikko suhdannetilanne heijastuu työn kysynnän alenemisena. Vuoden 2002 viimeisen neljänneksen henkilökunnan määrä oli selvästi edellistä neljännestä pienempi. Vuoden 2001 viimeiseen neljännekseen verrattuna työvoimaa supistettiin samoin yleisesti, saldoluku –25. Kuluvan vuoden alussa työvoimaa suunnitellaan edelleen vähennettävän viime neljänneksen tavoin.

Viime vuoden lopulla saatiin uusia tilauksia odotuksia runsaammin. Siitä huolimatta tilauskirjat kohentuivat vain hieman ja tilauskannan saldoluku sai tammikuussa arvon –19 (lokakuussa –21). Tilauksia on siis edelleen normaalia heikommin ja uusia tilauksia uskotaan tulevan niukasti myös lähikuukausien kuluessa. Valmistuotevarastot ovat hieman normaalia alhaisemmat ja raaka-aineiden varastot ovat likimain tavanomaiset.

Vientimäärät kasvoivat viime vuoden lopulla odotusten mukaisesti hieman. Vuositason vertailussa viennin määrä pysyi ennallaan. Vientikehitys on ollut epäyhtenäistä, sillä vastaajista 23 % totesi vientimäärien kasvaneen ja 23 % yrityksistä arvioi viennin vähentyneen. Vientitilaukset ovat hieman lisääntyneet, mutta vientitilauksia on yhä selvästi normaalia niukemmin, saldoluku tammikuussa –22. Vientitilausten arvellaan supistuvan lähikuukausien aikana.