Pääkaupunkiseudun yhteiset siivoustalkoot 26.4.–30.5.2010

Siivoustalkoot 2003 KUVA: HKR Roy Koto ©Talkoot on tarkoitettu ympäristönsä viihtyisyydestä kiinnostuneille pääkaupunkiseudun asukkaille, jotka haluavat osoittaa välittämisensä myös teoin.

Pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistävät voimansa kahdeksatta kertaa perinteisissä siivoustalkoissa. Kevätsiivoustalkoot ovat asukasyhdistyksille, kouluille, koirakerhoille, partiolaisille tai vaikkapa kaveriporukoille mainio tapa ottaa kesä vastaan. Sopivia talkookohteita ovat kaikille yhteiset alueet kuten metsiköt, ulkoilualueet, rannat, puronvarret ja teiden pientareet – siis alueet, joiden siistiminen ei kuulu minkään kiinteistön vastuulle.

Helsingissä talkoot jo 26. kerran
Helsingin siivoustalkoot järjestetään tänä vuonna jo 26. kerran. Viime vuonna talkoisiin osallistui noin 23 000 henkilöä. Heistä suurin osa oli koululaisia.

Luonnoton pois luonnostaTalkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja. Kaupunki toimittaa jokaiselle talkooporukalle jätesäkkejä ja roskapihtejä sekä huolehtii jätteiden poiskuljetuksesta. Talkoolava tuodaan paikalle vain isoille talkooporukoille.

Jos talkoolaiset haluavat haravoida, asiasta voi sopia alueen talkoovastaavan kanssa. Työskennellessä tulee muistaa, että roskien seasta voi löytyä vahinkoa ja vaaraa aiheuttavia teräviä esineitä, kuten lasinsirpaleita ja käytettyjä huumeneuloja. Niitä varten on hyvä varata mukaan esim. pelti- tai muovipurkkeja, ennen kuin ne laitetaan säkkeihin

Talkooporukoille postitetaan alueellista tiedottamista varten Hyvä kasvaa kaupungissa -julisteita. Julistepohjan voi myös myös kopioida oheista linkkiä klikkaamalla omalle koneelle ja tulostaa.

Avaa julistepohja (pdf 1 Mt) >>

Pressikuvia puutarhajäteläjistä ja luvattomista kaatopaikoista Helsingin metsissä:
kuva 1 | kuva 2 | kuva 3 | kuva 4 (n. 3 Mt)
kuva 5 | kuva 6 | kuva 7 | kuva 8 (n. 400 kt)


Lähde mukaan!

Siivoustalkoot 2003 KUVA: ©HKR Roy KotoTalkoisiin ilmoittautuminen
Helsingin talkoisiin voi ilmoittautua 6.–30.4.2010 ma–to klo 8.15–16 ja pe klo 9–15 rakennusviraston asiakaspalveluun, puh. (09) 310 39 000.

Pöntön käyttö ja roskakävelyt tavaksi
Talkoolaisia voi kannustaa liittymään Roska päivässä -liikkeeseen. Siihen ei tarvita muuta, kuin että sitoutuu poimimaan yhden maahan heitetyn roskan päivässä. Katso lisää osoitteesta http://koti.welho.com/jpeltora/roskaliike.html.

Kun ympäristön roskattomana pitäminen esimerkiksi viikoittaisten tai kerran kuussa tapahtuvien roskakävelyiden merkeissä otetaan tavaksi, säästyy yhteisiä varoja, viihtyisyys lisääntyy ja ympäristövastuullisuudesta tulee kansalaistaito.


Mitä tehdä jos...

… alueelta löytyy luvaton kaatopaikka?
Jos asuinalueelta löytyy luvaton kaatopaikka, asukkaat voivat ottaa yhteyttä rakennusviraston Siisti stadi -ryhmään. Ryhmä siivoaa kaatopaikan, tekee siitä ympäristörikosilmoituksen ja järjestää tarvittaessa valvonnan, jottei alueelle synny uutta luvatonta kaatopaikkaa. Ilmoitukset rakennusviraston asiakaspalveluun, puh. (09) 310 39000 tai sähköpostilla siististadi(at)hel.fi

… pitäisi päästä eroon sähkö- ja energiaromusta
tai huonekaluista?

Sähkö- ja energiaromun ja jopa sohvien vieminen yleisiin metsiin on valitettavasti lisääntynyt. Jätteen vieminen luontoon on välinpitämätöntä ja itsekästä. Kysymys on ympäristörikoksesta. Romun poisvienti luonnosta maksetaan yhteisillä veroeuroilla eli romu ei häviä "ilmaiseksi".

Useimmat liikkeet ottavat vanhan kodinkoneen vaihdossa, kun ostat uuden. Kierrätyskeskus ottaa vastaan ehjiä ja toimivia laitteita. Katso miten voit tilata noudon: www.kierratyskeskus.fi.

Jos jostain syystä suurta romua on päässyt kertymään nurkkiin, tilaa HSY:n numerosta (09) 1561 2110 Nouto-Sortti-palvelu. Palvelu on maksullinen, mutta sitä voi myös kimpassa naapureiden kanssa. Lisätietoa: www.hsy.fi/jatehuolto

Muista myös, että ongelmajätteen, sähkö- ja energiaromun sekä metalliromun keräysautot kulkevat vuosittain huhti–toukokuussa ja syys–lokakuussa. Keräysautojen aikataulut ja muuta hyödyllistä jätetietoa löydät sivuilta www.hsy.fi/jatehuolto.

… yksityistä puutarhajätettä läjitetään yleisille alueille?
Yleiset alueet, puistot ja metsät, eivät ole yksityisten asukkaiden puutarhajätteen läjitysalueita. Suuri määrä epämääräisesti läjitettyä puutarhajätettä ei maadu viheralueilla kyllin nopeasti. Läjät rumentavat alueita ja alentavat siten niiden virkistysarvoa. Metsässä puutarhajäte rehevöittää kasvillisuuspohjaa.

Puutarhajäte on hyödyllisintä kompostoida omalla tontilla. Omakotiyhdistykset, rivitaloyhtiöt ja taloyhtiöt, joiden läheisyydestä löytyy puutarhajätettä yleisillä alueilla, voivat tilata yhtiönsä tai yhdistyksensä kustannuksella siirtolavan esim. KTK:lta numerosta (09) 7778 7411 tai Keltaisilta Sivuilta kohdasta Kuljetusliikkeet. Jätemaksu määräytyy jätteen laadun mukaan.


Puutarhajätteen kompostointi kannattaa aina

Puutarhajäte kompostoituu eloperäiseksi humukseksi 1–2 vuodessa. Humus on oivallista, täysin ilmaista maanparannusainetta, joka lisää maan multavuutta ja on lannoitearvoltaan karjanlannan luokkaa. Puutarhajäte ei tarvitse ympärilleen kallista rakennelmaa. Jotta puutarhajätekasa saadaan tarpeeksi korkeaksi, on sillä hyvä olla jonkinlaiset laidat.

Puutarhakompostori
Puutarhakompostorin voi tehdä helposti itse. Sijoita kompostori varjoisalle, mutta lämpimälle paikalle. Kompostorin koko riippuu kompostoitavan jätteen määrästä. 1 m x 1 m on hyvä koko ja pituutta voi kasvattaa, jos jätettä tulee paljon. Tyhjennyksen helpottamiseksi kompostorin yhden sivun tulee olla avattava. Kompostorista on hyvä tehdä kaksiosainen. Toista osaa täytetään tuoreella jätteellä samalla kun toinen osa kypsyy humukseksi. Puutarhakompostori voi olla pihan keskeinen taideteos, jos sen punoo vaikkapa pajusta tai tekee siitä muuten vain hauskan. Kypsän kompostin päälle voi kylvää kasvamaan kurpitsoja ja köynnöskrassia.

"Kompostitäytekakku"
Kompostoitumisprosessi vaatii happea ja kosteutta. Kompostin pohjalle laitetaan risuja, jotta se saisi happea alakautta. Kompostia rakennetaan kerroksittain kuin täytekakkua lisäämällä karkeaa ja hienoa jätettä omina kerroksinaan. Näin kompostista ei tule liian tiivistä. Ruohosilppu ja kasvimaan naatit antavat hyvää typpilisää kompostille ja kiihdyttävät palamista. Kalkki ja tuhka eivät sovi kompostiin, koska ne tekevät kompostin liian emäksiseksi lahottajabakteereille.

Jos komposti pääsee kuivumaan, sitä kastellaan sade- tai jätevedellä. Näin palaminen pääsee taas vauhtiin. Kompostiin voi jopa tyhjentää silloin tällöin pissapotan, se nopeuttaa palamista. Kompostin palaminen nopeutuu myös, jos sitä välillä sekoittaa talikolla. Sekoittaminen ei ole välttämätöntä, jos komposti on koottu kerroksittain ja käytössä on kaksi kompostikehikkoa. Kuivumisen estämiseksi kompostissa on hyvä olla kansi. Kansi suojaa myös liikakosteudelta.

Kompostin käyttö
Komposti levitetään maahan yleensä kevätmuokkauksen yhteydessä 1–5 sentin paksuiseksi kerrokseksi. Komposti parantaa kasvien vastustuskykyä. Kompostia voi levittää lannoitteeksi pitkin kesää. Kompostoimalla jätehuoltokustannukset pienenevät eikä multaa tarvitse ostaa kaupasta säkkitavarana, kun kaikki aine kiertää omalla pihalla. Ekologista ja muhevan mukavaa touhua!

Luonto kiittää kompostoijaa!

Lue lisää kompostoinnista:
www.hsy.fi/jatehuolto

:: takaisin ::
   
Helsingin kaupunkiEspoon kaupunkiVantaan kaupunkiKauniaisten kaupunkiYTV
Pääkaupunkiseudun siivoustalkoot * Huvudstadsregionens städtalko 26.4.–30.5.2010