Pääkaupunkiseudun asukkaiden ympäristöasenteet myönteisiä – ympäristönsuojelu talouskasvua tärkeämpää

Uuden kyselytutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista asettaisi ympäristönsuojelun talouskasvun edelle. Suuri enemmistö, 74 prosenttia, myös uskoo pystyvänsä omilla teoillaan vaikuttamaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lähes kaksi kolmesta pääkaupunkiseutulaisesta ilmoittikin toimivansa arjessa niin ympäristöystävällisesti kuin pystyy.
Mies ja nainen telttailemassa metsässä
Kuva: Jussi Hellsten/Helsinki Partners

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen kyselytutkimus asukkaiden ympäristöasenteista toteutettiin vuoden 2022 syksyllä. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin mielipiteitä ympäristöongelmista ja ympäristönsuojelun keinoista sekä tietoja asukkaiden ympäristökäyttäytymisestä esimerkiksi energiansäästön ja kulutusvalintojen suhteen. Edellinen asukaskysely samoista teemoista toteutettiin keväällä 2017 Helsingissä ja Vantaalla. 

Ympäristönsuojelu talouskasvun edelle

Kyselytutkimuksen mukaan suuri enemmistö (74 prosenttia) asettaisi ympäristönsuojelun etusijalle, vaikka talouskasvu hieman kärsisi ja vain 12 prosenttia oli vastakkaista mieltä. Toisaalta lähes yhtä suuri enemmistö (69 prosenttia) katsoi, että ympäristönsuojelu ja talouskasvu ovat mahdollisia samanaikaisesti.

Luottamus tekniikan kehittymisen mahdollisuuksiin jakoi mielipiteitä enemmän. 42 prosenttia uskoi, että tekniikan kehittyminen ratkaisee useimmat ajankohtaiset ympäristöongelmat, kun taas 35 prosenttia oli eri mieltä. 

Usko omien tekojen merkitykseen ilmastonmuutoksen torjumisessa vahvaa

Oman toiminnan merkitykseen ilmastonmuutoksen torjumisessa uskottiin yleisesti: kolme neljästä (73 prosenttia) vastusti väittämää ”Omilla teoillani ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta” ja vain 16 prosenttia kannatti sitä. Noin 70 prosenttia vastasi olevansa valmis maksamaan korkeampia veroja tai maksuja, jos ne suunnattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan. 

Vastaajista lähes kaksi kolmesta (64 prosenttia) ilmoitti toimivansa arkielämässä niin ympäristöystävällisesti kuin pystyy ja runsas viidennes (22 prosenttia) vastasi tähän kieltävästi. Myöntävästi vastanneiden osuus kasvoi iän myötä: alle 30-vuotiaista väittämään yhtyi 53 prosenttia ja 70–79-vuotiaista jopa 84 prosenttia.

Runsas kolmannes vastaajista (36 prosenttia) tunsi syyllisyyttä siitä, että ei elä tarpeeksi ympäristöystävällisesti, kun taas lähes puolet (47 prosenttia) ei näin tuntenut. Myös tässä kysymyksessä ilmeni selvä yhteys ikään. Alle 40-vuotiaat tunsivat useimmin (45 prosenttia) tällaista syyllisyyttä, mutta vanhimmista vastaajista vastaava osuus oli enää 21 prosenttia.

Ympäristöasenteissa ei suuria muutoksia viidessä vuodessa

Verrattaessa vastauksia viiden vuoden takaisiin ympäristönsuojelun asettaisi tuoreessa kyselyssä etusijalle talouskasvuun nähden hieman aiempaa harvempi, mutta edelleen vankka enemmistö, kolme neljästä vastaajasta. Samoin ympäristönsuojelua ja talouskasvua yhtä aikaa piti mahdollisena vähän pienempi osuus kuin viimeksi, mutta edelleen yli kaksi kolmesta. 

Luottamus tekniikan kehitykseen ympäristöongelmien ratkaisijana oli hieman heikentynyt viidessä vuodessa: 40 prosenttia uskoi tekniikan ratkaisevan useimmat tämän päivän ympäristöongelmat, kun vuonna 2017 osuus oli 45 prosenttia.

Arviot oman toiminnan ympäristöystävällisyydestä ja sen merkityksestä eivät olleet juuri muuttuneet. Samoin omassa ympäristökäyttäytymisessä, kuten energiansäästöön ja kulutuskäyttäytymiseen liittyvissä asioissa, ei ollut suuria muutoksia viiden vuoden takaiseen.

Kyselytutkimusta käsitellään tarkemmin uusimman Helsingin seudun suunnat -verkkojulkaisun artikkelissa. Julkaisussa seurataan säännöllisesti lisäksi muun muassa Helsingin seudun talouden, työ- ja asuntomarkkinoiden ja liikenteen kehitystä.  

Lue koko artikkeli(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Lue lisää: Helsingin Seudun Suunnat 1/2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Jatkuvasti päivittyvä verkkosivusto:
www.helsinginseudunsuunnat.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosijulkaisu, jonka uusimmassa ajankohtaiskatsauksessa luodaan katsaus vuoden 2022 neljännen neljänneksen ja koko vuoden 2022 kehityssuuntiin. Seudun kehitystä kuvataan julkaisussa indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden sekä väestön aihealueilta. 

Helsingin seutu: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti