Lyhyesti ilmaistuna tästä oli kyse, kun sosiaali- ja terveyspalveluja ryhdyttiin kehittämään yhä vahvemmin tukemaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Riskien ehkäisyssä keskeisiksi ilmiöiksi nostettiin lasten ja nuorten mielenterveys sekä lähisuhdeväkivalta, päihteet ja riippuvuudet lapsiperheessä.
Projektipäällikkö Marjo Alatalo nimeää kehittämisen lähtökohdaksi lisäksi ymmärryksen siitä, että palvelutarpeisiin vastaamisessa on parannettavaa.
– Meillä on ollut tarpeen vahvistaa tuntuvasti tutkittuun tietoon pohjautuvaa osaamista, selkeyttää eri ammattilaisten yhteistyötä sekä käynnistää uusia palveluja – tai lisätä jo olemassa olevia, hän kertoo.
Jotta tässä onnistutaan, ammattilaisten työtä helpottamaan mallinnettiin ja kuvattiin saumaton yhteinen palveluketju.
– Se auttaa ammattilaisia näkemään, mitä yhteistyön tekemisestä on sovittu ja mikä kunkin ammattilaisen oma tehtävä palveluketjun osana on, Alatalo kertoo.
Projektipäällikkö Jarmo Lonkola mainitsee hyvillään, kuinka mukaan yhteiseen kehittämiseen on saatu kaikki kaupungin toimialat sekä HUSin lastenpsykiatria ja HUSin nuorisopsykiatria.
Kaksikko kertoo, että palvelujen ja osaamisen kehittämisellä ja vahvistamisella varmistetaan samalla, etteivät lapset ja nuoret putoa siilojen väliin tai jää palloteltaviksi jonoihin.
Alatalo myöntää, että sormia napsauttamalla jonot eivät katoa tai toimintamallit muutu täydellisiksi. Suunta on kuitenkin oikea, ja nyt on päästy hyvään vauhtiin.
Ammattilaisten tärkeät työkalut
Jotta palveluista saadaan aukottomampia ja ennaltaehkäisyä tehostettua, oli ensin selvitettävä, millaisiin tarpeisiin tukea ja hoitoa erityisesti tarvitaan. Tärkeää on ollut myös ratkaista, kuinka lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivat ammattilaiset oppivat tunnistamaan, millaista ja minkä tasoista tukea heidän asiakkaansa tarvitsevat.
Palvelupolkuja oli kehitettävä tarpeiden mukaisesti. Tilanteen ymmärtämiseksi rakennettiin havainnolliset portaat, jotka auttamat ammattilaisia näkemään, koska tarvitaan eri ammattilaisten lisätukea.
Lonkola ja Alatalo korostavat, että lasten, nuorten ja perheiden auttamiseen on ollut ennen uutta palveluketjukehittämistä vankkaa osaamista ja työkaluja. Nyt on kuitenkin päästy yhteiskehittämisellä paikkaamaan palveluihin jääneitä aukkoja sekä varmistamaan toimivaa yhteistyötä.
Osaamista kehitetään edelleen järjestelmällisesti koulutusten lisäksi muun muassa ottamalla käyttöön esimerkiksi puheeksi ottoa ja tunnistamista tukevia työvälineitä.
Yksi esimerkki on kouluterveydenhuollon erittäin toimiva Turva10 lapsen turvallisuuden ja turvattomuuden puheeksi ottamisen työväline.
Lonkola mainitsee, kuinka varhaisessa tuen tarpeessa perhe voi hyödyntää myös omahoitopalveluja. Ammattilaisen kanssa käytyjen keskustelujen tukena on verkossa palveluja muun muassa Mielenterveystalo.fi:n sivustolla.
Parempaa elämänlaatua ja rahan säästöä
Palveluketjua kehitettäessä on haluttu varmistaa myös ammattilaisten tuki. Jos lapsen, nuoren tai perheen kohtaavan ammattilaisen oma osaaminen tai keinot eivät riitä, on hänen hyvä tietää, keneltä kysyä neuvoa tai minne ohjata tukea tarvitseva lapsi, nuori tai perhe, jotta hoitopolku ei katkea heti alussa – sekä jotta siirtyminen palvelusta toiseen on sujuva.
Kukaan ei halua tilannetta, jossa ei tiedetä, kenen vastuulla on auttaa esimerkiksi oireilevaa nuorta. Mielenterveyden palveluiden kehittämisen yhtenä tavoitteena on, että asiakas ja työntekijä tietävät koko ajan kenellä on vastuu asiakkaan palveluprosessista.
Alatalo ja Lonkola sanovat, että vaikka termi ”palveluketjukehittäminen” voi kuulostaa konsulttijargonilta, kyse ei ole ollut minkään sortin hankehimmelistä vaan oikeasta ja jokapäiväisestä toiminnan kehittämisestä, jossa rahoitus ja resurssit kulkevat mukana.
Jatkuva kehittäminen auttaa saamaan sujuvampia ja laadukkaita palveluja helsinkiläisille, mutta samalla se säästää euroja.
Kun tilanteisiin kyetään reagoimaan ennakoivasti, lasten, nuorten ja perheiden elämänlaatu paranee ja säästytään raskaimmilta hoidoilta. Ennakointi auttaa myös ehkäisemään nuorten syrjäytymistä.
Lasten ja nuorten mielenterveyden palveluketjussa tavoitteena muun muassa:
- Kaikessa toiminnassa ja palveluissa otetaan huomioon syrjäytymisen ehkäisy sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
- Varmistetaan asiakkaiden tarvitsemat perustason sote-palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti sekä turvataan palvelujen jatkuvuus.
- Vahvistetaan Helsingin omia matalan kynnyksen perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja lapsille ja nuorille.
- Varmistetaan lastensuojelun sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian jalkautuva tuki väliinputoamisten välttämiseksi.
- Vahvistetaan koulun ja oppilaitoksen roolia mielenterveystarpeiden tunnistamisessa ja matalan kynnyksen hoidossa.
- Luodaan ammattilaisille yhteinen palveluiden porrasteinen palveluketjumalli.
Teksti ja kuva: Kirsi Riipinen