Tällä sivulla
Helsinki on käynnistänyt uudenlaisen kaikkien toimialojen yhteisen kaupunkiuudistuksen mallin, jonka pilottialueiksi on valittu Malminkartano ja Kannelmäki, Malmi, Mellunkylä sekä Meri-Rastila. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa entistä useampi asukas pääsee nauttimaan kaupunkiuudistusalueiden ainutlaatuisesta lähiluonnosta, palveluista ja tapahtumista. Näillä alueilla rakennettu ympäristö on merkittäviltä osin tullut elinkaaressaan vaiheeseen, jossa korjaaminen on ajankohtaista. Valintaan vaikutti lisäksi alueiden sijainti hyvien raideyhteyksien varrella. Alla olevasta videosta kuulet lisää siitä, mitä kaupunkiuudistus käytännössä tarkoittaa.
Mikä on kaupunkiuudistus? – Katso video
Videossa kaupunkiuudistuksen koordinaattori sekä kaupunkiuudistusalueiden projektinjohtajat kertovat mikä kaupunkiuudistus on ja mitä se tarkoittaa alueilla.
Ehkäisemme asuinalueiden eriytymistä
Kaupunkiuudistuksen tarkoitus on kohentaa asuinalueiden viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa laadukas täydennysrakentaminen. Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa. Kaupunkiuudistus on työkalu, jolla Helsinki toteuttaa tätä strategista tavoitetta ja mahdollistaa kaupunginosien tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin.
Kaupunkiuudistus on osa Helsingin asumisen ja maankäytön toteuttamisohjelmaa (AM-ohjelma).
Omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita
Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on sekä säilyttää että kehittää omaleimaisia, elinvoimaisia ja kiinnostavia asuinalueita, jotka tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja asumiseen, ulkoiluun ja viihtymiseen. Tavoitteena on myös, että alueet houkuttelevat vierailijoita erilaisiin toimintoihin ja tapahtumiin, jotka vahvistavat kunkin alueen omaa identiteettiä.
Tulevaisuudessa kaupunkiuudistuksen seurauksena asuinalueiden eriarvoistuminen pysähtyy, ja helsinkiläisillä on aiempaa enemmän monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kaupunkiuudistusalueilla asuu turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä tyytyväisiä asukkaita, jotka ovat ylpeitä omasta kaupunginosastaan.
Kaupunkiuudistus tarkoittaa alueiden kokonaisvaltaista kehittämistä. Täydennysrakentaminen on iso osa kehitystä, mutta kaupunkiuudistus on paljon muutakin. Keskeistä on elinolosuhteiden pysyvä parantaminen. Kaupunkiuudistuksen tavoitteet jakautuvat neljään eri painopistealueeseen: elinvoima, kaupunkiympäristö, palvelut ja osallisuus.
Elinvoima
Elinvoima tarkoittaa asuinalueiden rakenteellisia ominaisuuksia, jotka tekevät alueista houkuttelevia, turvallisia ja monipuolisia. Kaupunkiuudistusalueiden elinvoiman lisääntyessä asumistyytyväisyys ja turvallisuuden tunne kasvavat, asuntokanta lisääntyy, monipuolistuu ja sen houkuttelevuus lisääntyy. Alueiden eriytymiskehitys vähenee.
Lisäksi myös yritysten toimintaedellytykset paranevat ja alueiden kaupallinen vetovoima vahvistuu: tavoitteena on, että alueille tulee lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Erilaiset kehittämishankkeet tuovat uusia ja innostavia avauksia myös kaupunkiuudistusalueille.
Kaupunkiympäristö
Kaupunkiuudistusalueeilla rakennettu ympäristö on merkittäviltä osin tullut elinkaaressaan vaiheeseen, jossa uudistaminen on ajankohtaista. Uudistuksen tavoitteena onkin, että alueiden viihtyisyys paranee. Tämä vaikuttaa osaltaan myös turvallisuuden tunteeseen.
Vaikka kaupunkiuudistuksen aikajänne ulottuu aina vuoteen 2035 saakka, kaupunkiympäristön parantamista voidaan tehdä nopeammallakin aikataululla. Lähiaikoina alueilla tapahtuu jo paljon.
Palvelut
Hyvät kaupungin palvelut, kuten päiväkodit, koulut, terveyspalvelut sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut lisäävät alueiden houkuttelevuutta. Siksi yksi tärkeä kaupunkiuudistuksen tavoite on vastata asukkaiden palvelutarpeisiin entistä paremmin.
Useilla kaupunkiuudistusalueilla on jo olemassa kattavat palvelut, kuten terveyskeskukset sekä kirjastot, mutta esimerkiksi kohennetut vapaa-ajan palvelut houkuttelevat sekä uusia asukkaita että vierailijoita alueille.
Sitoutuminen
Kaupunkiuudistukseen on sitouduttu kaupungin ylimmässä johdossa, toimialoilla ja liikelaitoksissa. Kaupungin sisällä ymmärretään kaupunkiuudistuksen tärkeys.
Koska kaupunkiuudistusta tehdään kokonaisvaltaisesti yli toimialarajojen, on tärkeää, että siihen sitoudutaan niin kaupungin sisällä kuin alueiden eri sidosryhmien keskuudessa. Kaupunkiuudistus tehdään yhdessä alueiden asukkaiden, yrittäjien, kiinteistönomistajien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
Kaupunkiuudistuksen viestintä on selkeää ja siitä on löydettävissä helposti tietoa.
Fiksu kaupunki -hanke tuo innovaatiotoimintaa ja älykästä kaupunkikehitystä kaupunkiuudistusalueille Malmille, Mellunkylään ja Malminkartano-Kannelmäkeen sekä lisäksi Pasilaan. Asukkaille hanke näkyy erityisesti kokeiluina katutilassa ja kortteleissa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Forum Virium Helsinki ja Helsingin kaupunki.
Fiksu kaupunki rakentuu kokeilujen kautta
Fiksu kaupunki – Helsinki Innovation Districts -hankkeessa palveluita ja digitaalisia ratkaisuja kehitetään kokeillen kuudella eri alueella: kaupunkiuudistusalueilla Malmilla, Mellunkylässä ja Malminkartano-Kannelmäessä, sekä Pasilassa ja jo aiemmin kokeilulaboratorioina toimineissa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.
Ratkaisut rakentavat älykästä kaupunkia ja tukevat kaupunkiuudistusta ja Helsingin ilmastotavoitteita. Ne voivat sisältää esimerkiksi innovatiivisia viherratkaisuja, älyvalaistusta tai sensoreita. Jokaiselle mukana olevalle alueelle on valittu omat kehitysteemansa.
Asukkaat, yritykset ja asiantuntijat yhdessä
Ratkaisujen kehittämiseen osallistuu asukkaita, yrityksiä ja kaupungin asiantuntijoita. Asukkaat saavat jakaa kokemuksiaan ratkaisuista, jolloin yritykset osaavat kehittää palvelujaan toimivaan suuntaan ja kaupunki osaa vastata entistä paremmin asukkaidensa tarpeisiin. Kokeilut auttavat kaupunkia selvittämään, mitkä ratkaisut toimivat ja millaisia hankintoja tai kehittämistä tietyllä alueella kannattaisi tehdä.
Lue lisää kokeiluista
Löydät lisää tietoa kaupunkiuudistusalueiden kokeiluteemoista, jo toteutetuista kokeiluista sekä tulossa olevista kokeiluista Fiksun kaupungin omilta verkkosivuilta .
Yhteystiedot
Forum Virium Helsinki
Kaisa Spilling
Projektipäällikkö
Puh. 040 744 8831
S-posti: kaisa.spilling@forumvirium.fi
Helsingin kaupunki
Outi Rissanen
Hankeasiantuntija
Puh. 040 596 9574
S-posti: outi.rissanen@hel.fi
Helsingin jokaiselta asuinalueelta pitää löytyä kaikkien koulu.
Koulujen välisiä eroja tasataan
Vuoden 2022 alussa käynnistynyt Kaikkien koulu -hanke pyrkii kehittämään koko kaupungille yhteisen toimintamallin koulujen välisten erojen tasaamiseksi. Kaksivuotinen hanke vahvistaa kaupungin sisäistä yhteistyötä eri toimialojen välillä sekä luo entistä vahvemman tietopohjan palvelujen kehittämiseksi.
Hanke tähtää siihen, että kaikilla Helsingin alueilla perheet voivat luottaa oman lähikoulun olevan kaikille hyvä koulu.
Tavoitteena on löytää parhaat, toimivimmat ja ketterimmät käytännöt, jotka toimivat koulujen parhaaksi. Tarkoituksena on myös luoda yhteiset mittarit päätöksenteon tueksi.
Kolme teemaa
Hankkeen päätavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla oppilasalueiden ja koulujen alueellisen eriytymisen vähentämisen tavoitetta ja sen saavuttamista voidaan seurata kaikkien toimialojen yhteistyönä.
Hankkeessa on kolme teemaa:
1. Koulujen eriytymistä kuvaavan oppilasalueiden tietopohjan ja seurannan mittariston luominen
Eri toimialoille hajaantunutta tietoa ja hyviä käytäntöjä kootaan yhteen, mutta tuotetaan myös täysin uutta tutkimustietoa. Tiedon avulla on helpompi tehdä koulujen työtä tukevia päätöksiä sekä suunnitella entistä parempaa palveluverkkoa.
2. Koulujen myönteisen erityiskohtelun määrärahojen jaon uudistaminen
Tavoitteena on tehostaa ja monipuolistaa kaupungin myönteisen erityiskohtelun laskentatapaa, jotta resursseja voidaan kohdentaa entistä tarkemmin koulujen välisiin toimintaympäristön eroihin perustuen.
3. Palveluverkon ja koulupiirien kehittäminen kaupunkiuudistuksen toteutusta tukien
Lähikoulujen merkitys lapsiperheille on suuri, joten koulujen ja asuinalueiden vetovoima vahvistavat toisiaan. Kaupunkiuudistuksen tarkoituksena on kehittää elinvoimaisia ja viihtyisiä kaupunginosia, joilla eri osapuolet toimivat yhdessä niin toimivaa palveluverkkoa kuin myös kouluja tukevia ratkaisuja suunniteltaessa. Tavoitteena on etsiä ja kuvata niitä yhteistyön käytänteitä, jossa tiedot ja toimintatavat kohtaavat parhaiden lopputulosten saavuttamiseksi.
Rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriöltä
Hanketta varten Helsingin kaupunki on saanut opetus ja kulttuuriministeriön myöntämän valtion erityisavustuksen koulusegregaation vähentämistä koskevaan hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja kaupunkisuunnitteluun.
Myönnetyn kaksivuotisen avustuksen tavoitteena on auttaa kaupunkeja ja kuntia kehittämään perusopetuksen oppilasalueisiin, peruskoulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden naapurustoihin sekä lähikouluperiaatteen toteutumiseen liittyvää hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.
Kaikkien koulu tehdään yhteistyöllä
Projektia koordinoi projektipäällikkö Jenni Väliniemi-Laurson kaupunginkansliasta. Projektin toteutuksesta vastaavat johtava tietosuunnittelija Sanna Ranto ja yksikönpäällikkö Carola Harju kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sekä johtava asiantuntija Venla Bernelius, erikoistutkija Netta Mäki ja erityissuunnittelija Elina Eskelä kaupunginkansliasta. Hanke toteutetaan toimialojen yhteistyönä.
Hanke kytkeytyy kaupungin keskeisiin strategioihin ja ohjelmiin, kuten Helsingin kaupunkistrategiaan 2021–2025, Kasvatuksen ja koulutuksen strategisiin tavoitteisiin vuoteen 2030 sekä Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan (AM-ohjelma). Hankekokonaisuus on valmisteltu yhteistyössä Lähiöohjelman kanssa ja se on osa Oikeus oppia -ohjelmaa. Kaikkien koulu -hanke tekee tiivistä yhteistyötä myös Helsingin DigiPAVe -hankkeen kanssa, jossa tähdätään ihmislähtöiseen, dynaamiseen palveluverkkosuunnittelun digitalisaatioon.
Yhteystiedot
Projektipäällikkö
Jenni Väliniemi-Laurson
Puh: 040 334 4771
S-posti: jenni.valiniemi-laurson@hel.fi
Helsingin kaupunki on valittu mukaan ympäristöministeriön Lähiöohjelmaan vuosiksi 2020–2022. Valtion poikkihallinnollisella Lähiöohjelmalla vahvistetaan esikaupunkialueiden kokonaisvaltaista kehittämistä ja ehkäistään niiden eriytymistä. Helsingin Lähiöohjelma-hankkeet sijoittuvat kaupunkiuudistusalueille.
Toimivuutta ja viihtyisyyttä
Ympäristöministeriön luotsaamassa Lähiöohjelmassa kehitetään Suomen suurimpien kaupunkien lähiöitä. Tavoitteena on asuinalueiden myönteinen pitkän aikavälin kehitys, joka tuottaa asukkaille hyvinvointia ja alueille elinvoimaisuutta. Lähiöojelmaan osallistuvat myös oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Helsingin Lähiöohjelma-hankkeet sijoittuvat kolmelle kaupunkiuudistusalueelle: Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä. Alueille kohdentuvat hankekokonaisuudet sisältävät toimenpiteitä, joiden tavoitteena on kehittää asuinympäristön toimivuutta ja viihtyisyyttä kaiken ikäisille, parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.
Hankekokonaisuus kytkeytyy suoraan keskeisiin kaupungin strategioihin ja ohjelmiin, kuten Helsingin kaupunkistrategiaan 2017-2021 sekä sen alaiseen Mukana-ohjelmaan (eriarvoisuuden vähentäminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy), Hiilineutraali Helsinki 2030 -toimenpideohjelmaan sekä osallistuvaan budjetointiin. Lisäksi hankekokonaisuus liittyy 11.11.2020 kaupunginvaltuustossa hyväksyttyyn asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan (AM-ohjelmaan).
Helsinki hakee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta avustusta Lähiöohjelmassa mukana olevien lähiöiden fyysisen ympäristön kehittämiseen ja suunnitteluun sekä investointeihin.
Lue lisää lähiöohjelmasta Ympäristöministeriön verkkosivuilta:
Konkreettisia toimenpiteitä
Lähiöohjelman puitteissa alueilla suunniteltavia toimenpiteitä on lukuisia ja ne ovat konkreettisia, kuten esimerkiksi Malmilla Ylä-Malmin torin uudistaminen, Mellunmäessä leikki- ja asukaspuiston kunnostaminen ja Malminkartanossa sekä Kannelmäessä juna-asemien ympäristön kohentaminen. Kaikilla alueilla kehitetään Me-koulutoimintaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Osa toimenpiteistä on jo tehty. Malminkartanossa kuntoportaat on uusittu ja portaisiin on asennettu valaistus. Kannelmäen asemaympäristössä kalusteita, rakenteita ja kasvillisuutta kunnostetaan 2022–2023.
Malmilla leikkipuisto Traktorin piha-alueen peruskorjauksessa leikkipuiston leikkivälineet, kasvillisuus, pintamateriaalit ja kahluuallas uusittiin. Lisäksi hiekkakentän tilalle rakennetaan hiekkatekonurmella päällystetty areena. Ala-Malmin puiston suihkuallas on kunnostettu.
Kivikossa suosittu frisbeegolfrata peruskorjataan 2022 ja rakennetaan uusia heittopaikkoja, jotka soveltuvat myös kilpailuihin. Mellunmäentien pohjoispuolen virkistysalueelle rakennetaan uusi kuntoilupaikka, johon tulee erityisesti seniorikuntoiluun soveltuvia, helppokäyttöisiä laitteita. Mellunmäen asukaspuisto uudistetaan.
Yhteistyötä tutkimushankkeissa
Helsinki tekee yhteistyötä seuraavien Lähiöohjelmasta rahoitettujen tutkimushankkeiden kanssa:
- Aalto-yliopisto: Lähiöiden kivijalka – MAahanmuuttajayrittäjät osana KaupunkiUudistusta (MAKU-hanke)
- Helsingin yliopisto: Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi ja sen segregatio - miten kansalaisyhteiskunta kannattelee paikallisyhteisöjä koronakriisissä ja mitä opimme siitä seuraavia kriisejä varten?
- Helsingin yliopisto: Re:Urbia – lähiöiden kehityssuunnat ja uudelleenkonseptointi 2020-luvun segregoituvien kaupunkien haasteisiin
- Oulun yliopisto: Asumisen uudet muodot - Eheytyvät elävät lähiöt (AsuMut)
- Suomen ympäristökeskus SYKE: Hyvä lähiö: paikkatieto ja asukaskokemukset viihtyvyyden ja elinvoiman arvioinnissa ja kehittämisessä (HYVIÖ)
- Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden väestörakenteen muokkaaja ja sosiaalisten ongelmien muokkaajana
Yhteystiedot
Helsingin kaupungin osallistumista Lähiöohjelmaan koordinoi
Eeva Mynttinen
suunnittelija
kaupunginkanslia, talous- ja suunnitteluosasto
Puh. 09 310 38944
etunimi.sukunimi@hel.fi
Täydennysrakentaminen on tärkeä työkalu kaupunkiuudistusalueiden elinvoiman lisäämiseksi. Täydennysrakentamalla voidaan tasapainottaa alueiden asuntojakaumaa vuokra- ja omistusasuntojen osalta vastaamaan kaupungin tavoitteita ja siten ehkäistä alueiden eriytymistä.
Täydennysrakentamisella lisää vetovoimaa
Esimerkiksi Myllypurossa kaupungin sekä muiden toimijoiden investoinneilla sekä runsaalla asuntorakentamisella on pystytty lisäämään asuinalueen vetovoimaa ja muuttamaan alueen kehityskulkua. Siksi myös kaupunkiuudistuksen mallissa täydennysrakentaminen on tärkeässä roolissa.
Tavoitteena on varmistaa edellytykset 30 prosentin asuntokannan lisäykselle kaupunkiuudistusalueilla vuoteen 2035 mennessä. Samalla kuitenkin alueiden asuntokannan hallintamuotojakaumaa kehitetään, mikä tarkoittaa, että tuettua asumista, omistusasumista ja vuokra-asumista on alueella sopivassa suhteessa toisiinsa.
Täydennysrakentamisesta monia hyötyjä asukkaille
Täydennysrakentamisella voidaan tarjota asukkaille kuhunkin elämäntilanteeseen sopivia asumisen ratkaisuja. Esimerkiksi ikääntyvät asukkaat voivat muuttaa uusiin esteettömiin ja hissillisiin rakennuksiin tutulla alueella. Joiltakin alueilta saattaa puuttua vaikkapa perheasuntoja tai omistus- ja vuokra-asumisen välimuotoja kuten asumisoikeusasuntoja.
Täydennysrakentamisen yhteydessä voidaan kohentaa ympäristön laatua, kuten puistoja ja kulkuväyliä sekä parantaa joukkoliikenteen palveluita. Kasvava asukasmäärä tuo mahdollisuuksia myös kaupallisten palveluiden säilymiselle ja uusien syntymiselle ja edistää siten myös työpaikkojen tarjontaa.
Uudet rakennukset lisäävät alueen kiinnostavuutta elävänä ja eri aikakausista kerrostuvana kokonaisuutena. Täydennysrakentaminen sovitetaan aina ympäristöönsä.
Lue lisää miten taloyhtiöt voivat hyötyä täydennysrakentamisesta ja ohjeita prosessin aloittamiseen:
Fiksu kaupunki -hanke tuo älykaupunkikokeiluja kaupunkiuudistusalueille - katso video
Videolla hankkeen koordinaattorit kertovat mistä Fiksu kaupunki -hankkeessa on kyse.