Suoraan sisältöön

Mistä kyse: Osallistava suunnittelu

Osallistava suunnittelu ottaa ihmiset mukaan kaupungin kehittämiseen ja tekee heistä oman elinympäristönsä asiantuntijoita. Haastattelussa vuodelta 2015 Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki neuvovat, miten osallistetaan hyvin.

Mitä osallistava suunnittelu on?

TM Osallistava suunnittelu on alun perin Pohjoismaissa 1970-luvulla alkanut vahvasti poliittistaustainen liike. Ajatus oli, että niiden joille suunnitellaan pitäisi olla mukana suunnittelussa. Työpaikoille tuotiin uudenlaisia järjestelmiä, työntekijöiden osaamista hyödynnettiin niiden kehittämisessä ja samalla saatiin ihmiset sitoutumaan uusiin järjestelmiin.

Suunnitteluun siis otetaan mukaan ne ihmiset, joihin suunnittelu vaikuttaa. Osallistavassa suunnittelussa käyttäjä nähdään ihmisenä, joka pyrkii kertomaan aktiivisesti siitä, mitä suunnitteluratkaisut voisivat olla. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa rooli taas usein on hieman passiivisempi.

TJ Tekisin eron osallistavan ja osallistuvan suunnittelun välillä. Toinen tapahtuu ylhäältä alaspäin - toinen aidossa kumppanuudessa. Osallisuus oli 1990-luvun käsite, silloin kaupunkilaisia kuultiin ja he saivat kertoa mielipiteensä.

2010-luvun kaupunkilaisen aktiivinen osallistuminen ja yhteiskehittäminen tarkoittaa tasavertaista osallistumista palvelujen kehittämiseen, niitä koskevaan päätöksentekoon ja myös palvelujen tuottamiseen.

Miten osallistavasta suunnittelusta voi olla hyötyä kaupunkien kehittämisessä?

TJ Ideaalimallissa kuntalainen osallistuu asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon osana virallista prosessia, jolloin hänen ei tarvitse jälkikäteen tyytyä vain valittamaan jo tehdyistä päätöksistä. Myös kaupungit hyötyvät, kun saavat kuntalaiset mukaan yhteisen tulevaisuutensa suunnittelun lisäresursseina ja aktiivisina muutosagentteina.

Kenen pitäisi saada osallistua kaupungin kehittämiseen?

TM Kansalaisten osallistuminen kuuluu demokratiaan. Digitaalisten kanavien lisääntyminen ja ihmisten aktiivisuus siellä kannattaa hyödyntää, siellä on paljon osaamista ja innostusta. Jos ei vaikkapa selvitetä, mitkä ikäihmisen elämässä ovat olennaisia juttuja, voidaan tarjota heille vääriä asioita, mikä on rahan hukkaan heittämistä. Muitakin ryhmiä kuin loppukäyttäjiä pitäisi osallistaa suunnitteluun, kuten päätöksentekijöitä ja asiakaspalvelijoita: kaikki mukaan kehittämään. Lähtökohtana on ihmiskeskeinen, ei byrokratia- tai organisaatiokeskeinen lähestymistapa.

Miten osallistetaan oikein?

TJ Oppikirjojen mukaan ensin hankitaan kokemusta muiden tapauksista ja itselle koulutusta siitä mitä osallistuva suunnittelu ja palvelumuotoilun vuorovaikutteiset menetelmät ovat, sitten hankitaan ulkopuolista osaamista prosessin avuksi. Kaikkea ei tarvitse osata tehdä itse! Riittää, että on valistunut tilaaja.

TM Luottamuksen luominen ja motivointi on tärkeää. Tähän on kehitetty paljon työtapoja, kannattaa etsiä olemassa oleva tutkimustieto käyttöön. Yhteissuunnittelutyöpajojen järjestäminen ja prosessin alkuvaiheeseen panostaminen ovat esimerkiksi hyviä tapoja.

Teksti: Muotoilutarinat vuodelta 2015




22.09.2020 15:17