Suoraan sisältöön

Informaatiomuotoilu tekee kaupunkitiedosta vetävää: Raitioliikenteen tulevaisuus

Kuva raitioliikenteen tulevaisuudesta vuonna 2050.

Kun kaupunki avaa vaikeasti ymmärrettävää tietoa selkeällä tavalla, kaupunkilaisten on helpompi osallistua oman kaupungin kehittämiseen. Helsingin raitioliikenne muuttuu tulevina vuosina radikaalisti. Siitä pitää kertoa muutenkin kuin insinöörikielellä.

Jos Helsingille pitäisi valita oma ääni, se olisi raitiovaunun kolina. Ensimmäiset ratikat kulkivat Helsingissä vuonna 1891 hevosen vetäminä. Nykyään monet ilmoittavat asuntoa etsiessään haluavansa asua ratikkaverkon sisällä. Ratikkalinjat ovat parhaimmillaan helposti hahmotettavia ja luovat kaupunkiin vahvoja kulkureittejä, joita on helppo käyttää ilman karttaa.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinsinööri Niko Setälä on mukana vetämässä ratikkaprojektia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Tavoite on tehdä ratikalla matkustamisesta entistä sujuvampaa ja laajentaa ratikkaverkkoa kokonaan uusiin kaupunginosiin.

“Haluamme käynnistää keskustelua siitä, mitä kaupunkilaiset toivovat joukkoliikenteeltä”, Setälä sanoo.

Hyvin muotoiltu tieto osallistaa kaupunkilaisia

Kaupungin vastuuseen kuuluu läpinäkyvyys ja kaupunkilaisten arvioitavana oleminen. Se edellyttää sitä, että kaupunkilaiset ymmärtävät mitä kaupunki aikoo tehdä. Siksi Kaupunkisuunnitteluvirasto on tuottanut informaatiomuotoilun ammattilaisten avulla visualisointeja, joilla kerrotaan kiinnostavasti uusista raitioliikennesuunnitelmista.

Kuva raitioliikenteen kehittymisestä vuoteen 2050.

“Meillä on hirveän paljon tekstiä ja raportteja julkaistuna, mutta aika harva niitä ehtii ja jaksaa lukea”, Setälä sanoo.

Ratikkaliikenteen uudistusten taustalla on valtava määrä teknisiä yksityiskohtia ja asiantuntijatietoa, mutta liikenneinsinöörit avaavat suunnitelmia visualisointien avulla ja kertomalla niistä yleistajuisesti. Tätä kutsutaan informaatiomuotoiluksi.

Helsinkiin informaatiomuotoilun pääaine ensimmäisten joukossa

Aalto-yliopistossa on tunnistettu tarve kouluttaa informaatiomuotoilijoita. Syksyllä 2016 alkava Information Design -maisterivaiheen pääaine käyttää muotoilun ja graafisen suunnittelun menetelmiä, joilla datasta tehdään ymmärrettävää ja käyttäjäystävällistä. Pääaine kuuluu Aallon Visual Communication Design -maisteriohjelmaan.


Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun professori Zachary Dodson.
Tiedon määrä maailmassa tuplaantuu kahden vuoden välein ja tahti kiihtyy koko ajan, sanoo Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun professori Zachary Dodson.

“Samalla on tärkeää ymmärtää ja tulkita tietoa ihmisen mittakaavassa. Ei riitä, että tietoa vain visualisoidaan, vaan siitä pitää oivaltaa jotain merkityksellistä.”

Informaatiomuotoilun pääaineeseen valittu oma professori julkistetaan pian. Pääaine vie Aalto-yliopiston kansainväliselle aallonharjalle, sillä tällä hetkellä informaatiomuotoilusta voi tehdä tutkinnon vain Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Zürichissa. Aallon tutkinto on monitieteinen, ja siinä yhdistyvät muun muassa visuaalinen viestintä, dataosaaminen, interaktiivinen visualisointi, ohjelmointi ja kriittinen muotoilu.

Moni Aallosta valmistuva informaatiomuotoilija voi työllistyä julkisen sektorin palvelukseen, jossa tarve vaikeasti ymmärrettävän tiedon esittämiseen on suuri.

Kuten hyvän tuolin muotoilussa, pitää tiedonkin muotoilussa miettiä käyttäjää.

“Tuolia ei kannata suunnitella vain yhdelle tietyn pituiselle ihmiselle, koska sitten seuraava ihminen ei voi käyttää tuolia. Täytyy miettiä laajinta mahdollista käyttäjäryhmää, jos haluaa että muotoilu on käytettävää”, Zachary Dodson sanoo.

Muotoilun menetelmät poimivat datasta olennaisen

Setälä kertoo, että insinöörille oli hyödyllistä keskustella ulkopuolisten informaatiomuotoilijoiden kanssa. Viraston viestintäkumppanina työskenteli Kaskas Media.

“Viestinnän ja visualisoinnin ammattilaiset osasivat kysyä oikeita kysymyksiä siitä, mikä on kaupunkilaiselle tärkeää tietää. He näkivät mitä tietoa oli kiinnostavaa visualisoida.”

Raitioliikennettä koskeva insinööritieto ei heti kuulosta mielenkiintoiselta tarinalta. Miten asiantuntijatiedosta saa vetävää?

“Asioita ajatellaan usein hyvin monimutkaisina kokonaisuuksina. Pitää pystyä napsimaan pois liiat yksityiskohdat ja löytää oleellisia pointteja”, Niko Setälä sanoo.

Kaupunkilaista ei ehkä kiinnosta se, että ratikoiden nopeuttaminen vaatii monenlaisia teknisiä uudistuksia radassa, liikennevaloissa ja katuympäristöjen jakamisessa. Kiinnostavaa on se, että hän on viisi minuuttia aiemmin perillä. Insinööri hoitakoon loput.

Tärkein oppi: Myös informaatiota voi muotoilla. Informaatiomuotoilu mahdollistaa dialogin ammattilaisen ja kaupunkilaisen välillä. Virasto kohtaa kaupunkilaisen paremmin, kun se muotoilee kaupunkilaista koskevaa tietoa selkeästi ja kiinnostavasti.

Muotoilutarina vuodelta 2016.
Teksti: Annaliina Niittamo. Kuvat ja video: Jyri Öhman, Mari Huhtanen, Vilja Pursiainen




23.09.2020 22:43