Suoraan sisältöön

Tieto kuuluu kaupunkilaisille: Helsinki Region Infoshare

Blindsquare-sovellus puhelimessa. Kuva: Aleksi Poutanen

Kaupunki kerää ja tuottaa jatkuvasti valtavia määriä hyödyllistä tietoa. Helsinki Region Infoshare -palvelu avaa datan kaikkien käyttöön ja tarjoaa pohjan ihmisten elämää helpottaville sovelluksille.

Olipa kerran kuningas, joka antoi alamaisilleen käskyn haalia kaiken mahdollisen tiedon: millainen sää aamuisin klo 5.30 on? Kuinka usein ihmiset kulkevat kylien välillä ja kuinka kauan matka kestää? Hän myös halusi tietää, millaisia sairauksia kylän eri osissa esiintyy ja mitä viljaa millekin peltosaralle viljellään.

Alamaiset ihmettelivät, mitä kuningas tällä kaikella tiedolla teki. Totuus oli, että ei mitään. Hän varastoi kaiken informaation linnassa sijaitsevaan isoon holviin. Sen pituinen se.

Onneksi totuus on tarua ihmeellisempää: Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen keräävät kyllä kaiken mahdollisen tiedon, mutta –toisin kuin sadun kuningas – nykyään ne antavat tiedon julkisilta osiltaan avoimesti muiden käyttöön.

Ronja Oja. Kuva: Aleksi Poutanen
Ronja Oja on ollut 11-vuotiaasta saakka sokea. Oja käyttää päivittäin Blindsquare-älypuhelinsovellusta, joka kertoo ympäristöstä käyttäjälle ääneen. Blindsquare käyttää HRI:n avointa dataa.

Moneen kertaan kansainvälisesti palkitussa Helsinki Region Infoshare (HRI) -palvelussa on jo yli 1 200 avointa tilastoa ja muuta tietoaineistoa, ja lisää tulee koko ajan sitä mukaa, kun kaupungit keräävät ja tuottavat tietoa. Palvelussa on muun muassa kaikki Helsingin kaupunginorkesterin konsertit vuodesta 1882 lähtien, Vantaan kaupungin investoinnit ja elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat elintarvikehuoneistot Helsingissä. Kuka tahansa voi ladata ne HRI-sivustolta ja tehdä niillä, mitä haluavat. Kaupungit antavat kallisarvoisen tiedon ilmaiseksi kaikille, koska se hyödyttää kaikkia.

Avoin data synnyttää palveluita ja sovelluksia

Vielä viisi vuotta sitten kaupungit toimivat kuin dataa haaliva kuningas – ne keräsivät kaupungista ja kaupunkilaisista hirveän määrän tietoa, jota vain kaupungin työntekijät hyödynsivät palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jos tilastot kertovat, että jotain palvelua – vaikkapa sivukirjastoa – käytetään odotettua enemmän, sen lakkauttamista on helpompi vastustaa.

Kaupunki toki itse hyödyntää keräämäänsä dataa. Datan avaamisen myötä kaikilla muillakin on mahdollisuus käyttää dataa ja tehdä entistä parempia sovelluksia ja palveluita.

Uusia ideoita syntyy todennäköisemmin, jos tietopalvelun työntekijöiden lisäksi tilastoja tihrustaa tuhannet kaupunkilaiset. Tätä kutsutaan joukkovoimaksi.

Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen ryhtyivät avaamaan dataansa vuonna 2011, ja nyt on jo syntynyt lukuisia kaupunkilaisten elämää helpottavia palveluita ja sovelluksia. Talvella myräkkäyön jälkeen on helpotus, kun lumiaurojen liikkumista voi seurata reaaliajassa kännykästä. Samaan tapaan puhelimesta voi tarkistaa, onko oma linja-auto aikataulussa – pitääkö pysäkille ottaa juoksuaskeleita vai voiko tallustella rauhallisemmin. Yhdestä palvelusta saa monipuolista tietoa oman asuinkorttelinsa asioista.

Hyvään kaupunkimuotoiluun kuuluu se, että käyttäjät eli kaupunkilaiset tietävät parhaiten, mitä he tarvitsevat.

HRI:n tarjoama avoin data kertoo kaupunkilaisille vaikkapa sen, että tuttu raitiovaunu kulkee tänään poikkeusreittiä.

HRI-palvelu, jossa on satoja eri tilastoja, muistuttaa isoa laatikkoa, joka täynnä legoja. Vantaan kaupunki on esimerkiksi luonut kaupungin maastomallia, eri paikkatietoaineistoja ja Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa hyödyntäen Vantaasta kaupunkimalli Minecraft-peliin, joka on kuin digitaalinen legolaatikko.

Läpinäkyvää päätöksentekoa

Datan avaamisella ei ainoastaan haeta kaupunkilaisten elämää helpottavia kivoja kännykkäsovelluksia (jotka tosin menestyessään voivat tuoda verotuloja kaupunkiin). Sillä on myös toinen tärkeä tehtävä: se tekee päätöksenteosta läpinäkyvää ja siten parantaa demokratiaa.

“Kaupungin ostolaskuja koskevan datan avaaminen lisää luottamusta kaupunkia kohtaan”, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen projektipäällikkö Tanja Lahti, joka vastaa HRI-palvelusta.

Kaupunki on myös arvioinut, että jo tiedon avaaminen on tuonut 1–2 prosentin säästön, sillä hankintoja tehdään nyt valveutuneemmin.

”Ostodata on aiheuttanut ryhtiliikkeen virkamieskunnassa”, Lahti sanoo.

Apua, entä jos joku käyttää avointa dataa väärin? Virkamiesten pelko on ymmärrettävä. He eivät voi etukäteen tietää, miten informaatiota käytetään. Tiedotusvälineet ovat tehneet sen perusteella paljon kaupunkien päätöksentekoa ruotivia juttuja.

Kuitenkaan yhtään datan väärinkäyttötapausta ei tiettävästi ole ollut. Ja jos joku haluaa tulkita väärin tilastoja, onneksi data on avointa, joten virhetulkinta on helppo korjata.

Tämän luokan avoimuus vaatii kaupungilta ja sen virkamiehiltä aikamoista toimintakulttuurin muutosta, mikä ei tapahdu hetkessä. Tanja Lahti painottaa heille, että datan arvo kasvaa, mitä enemmän sitä hyödynnetään.

"Tieto kuuluu kaupunkilaisille."

Tärkein oppi: Tiedon avaaminen tehostaa tiedon hyödyntämistä. Läpinäkyvyys ja kansalaisten luottamus kaupungin hallintoon kasvavat. Samalla kaupunkilaiset saavat uusia mahdollisuuksia osallistua kaupungin kehittämiseen ja luoda uusia, kaupallisiakin palveluita.

Helsinki Region Infoshare from WDC Helsinki 2012 on Vimeo.

Muotoilutarina vuodelta 2015.
Teksti: Ilkka Pernu. Kuvat ja video: Aleksi Poutanen




22.09.2020 14:27

Mistä kyse: Smart City -ajattelu

Älykkäitä sähköverkkoja, autojen yhteiskäyttöä ja vihreää liiketoimintaa. Haastattelussa vuodelta 2015 pohditaan, miten digiteknologia tekee Helsingistä älykkään kaupungin, joka säästää myös energiaa ja ympäristöä.