Suoraan sisältöön

Museo uudistui muotoilun avulla: Helsinki Art Museum HAM

Tennispalatsi. Kuva: Aleksi Poutanen

Helsingin taidemuseon uudistus vuonna 2015 muotoili tiskien ja museokaupan lisäksi palvelupolut uusiksi. Tuloksena on myös pysäyttävä nimi: HAM.

Pöly leijailee ja kivipora huutaa osuessaan betoniseinään. Kaikkialla on rakennustelineitä ja työmiehiä neonkeltaisissa huomioliiveissään.

Tennispalatsi Helsingin keskustassa käy taas kerran läpi muutosta. Vuonna 1937 valmistuneen funkkistalon piti alun perin olla tilapäinen autojen huoltorakennus, joka purettaisiin myöhemmin pois.

Toisin kävi. Rakennus jäi paikalleen ja se oli pitkään maan tärkein tenniskeskus. Siellä on toiminut niin autokauppa, tavaratalo kuin kirpputorikin.

”Tennarin” historian suurin mullistus tapahtui vuonna 1999, kun se avattiin jättiremontin jälkeen kulttuurikeskuksena. Nykyään talo tunnetaankin elokuvateattereistaan ja museoistaan.

Nyt tehtävä remontti on tuohon muutokseen verrattuna lähinnä pienikasvojenkohotus. Tennispalatsin yläkerrassa toimivalle Helsingin taidemuseolle se merkitsee kuitenkin uuden elämän alkua. 

Syksystä 2015 lähtien museo toimii kaksi kertaa isommissa tiloissa. Neliöt kasvavat kolmeen tuhanteen ja joukko eri paikoissa toimineita yksiköitä kootaan saman katon alle.

Tässä rytäkässä lähes kaikki museokaupasta säilytyslokeroihin menee uusiksi. Taidemuseo saa jopa uuden nimen: HAM, eli Helsinki Art Museum. Uudistunut museo avaa ovensa 25.9.2015.

Markkinointipäällikkö Saara Suojoki kaivaa esiin iPadin ja näyttää havainnekuvia tulevasta museosta.

”Tuohon tulee kaksi Kari Cavénin taideteosta. Kahvilaan ja yleisötiloihin tulee Vitran kalusteita, jotka tulivat markkinoille vuonna 1934. Ne ovat siis melkein samaa vuosikertaa kuin Tennispalatsi.”

Vielä tuoleista tai veistoksista ei näy jälkeäkään. Kaikki kalusteet asennetaan avajaisia edeltävän kuukauden aikana. Vaikka itse kalustaminen tapahtuu nopeasti, sitä on edeltänyt yli vuoden kestänyt suunnittelu. Sen tavoitteena on luoda museosta entistä toimivampi kokonaisuus. Siksi henkilökunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä Toimivan kaupungin kaupunkimuotoilijoiden ja Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoiden kanssa.

”Ilman heitä moni näkökulma olisi varmaan jäänyt huomioimatta. On tosi hyvä, että olemme kuulleet ulkopuolisia asiantuntijoita”, Suojoki toteaa.

Hän on luotsannut yleisötilojen muutoshanketta yhdessä taidemuseon johtajan Maija Tanninen-Mattilan kanssa. Suunnitteluun on otettu mukaan koko henkilökunta asiakaspalvelijoista näyttelymestareihin.

Miltä kävijästä tuntuu?

HAMissa museota on mietitty ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta. Ensin tehtiin tunnettuus- ja kävijätutkimus. Sen tulosten, saadun asiakaspalautteen ja muun tutkimustiedon perusteella laadittiin yhdeksän tutkittuun tietoon perustuvaa asiakasprofiilia ja kartoitettiin potentiaalisia kävijöitä. Henkilökunta harjoitteli omaa kohderyhmäajattelua muun muassa Tallinnan-matkalla, jossa vierailtiin paikallisissa museoissa.

Helsingin taidemuseo HAMin markkinointipäällikkö Saara Suojoki. Kuva: Aleksi Poutanen
Markkinointipäällikkö Saara Suojoki odottaa, että entistä usempi löytää taidemuseon – ja myös käy siellä tiuhempaan.

”Jokainen sai roolin. Piti olla esimerkiksi 52-vuotias Helene Eirasta ja katsoa tallinnalaisia museoita hänen näkökulmastaan.”

Suojoki sanoo ymmärtävänsä itsekin nyt paremmin asiakkaiden tarpeita.

”Ihmiset ovat erilaisia. Joku haluaa soittolistan, jota voi kuunnella museossa. Toinen kaipaa perinteistä painettua opasta ja kolmas opastettua kierrosta. Tai sitten halutaan syödä brunssi ja katsoa sen jälkeen kiva näyttely.”

Koska kaikkia ei voi miellyttää, yhdeksän kävijäprofiilia tiivistyi lopulta kolmeen motivaatiopohjaiseen kohderyhmään: taiteen rakastajat, ajan hermolla olevat sekä yhdessä tekevät ja kokevat.

Uusi museo on suunniteltu näitä tarpeita ajatellen. Tämä näkyy sadoissa yksityiskohdissa opasteista museokaupan tarjontaan.
Kaupunkimuotoilijoiden lisäksi museo sai apua Aalto-yliopiston tilasuunnittelun opiskelijoilta, jotka ratkoivat sisustuspulmia.

Markkinointia pohti ulkopuolisista asiantuntijoista koottu tiimi. Sen sijaan että museo olisi palkannut mainostoimiston, se etsi käsiinsä kokeneen art directorin ja copywriterin sekä pari media-alan konkaria.

”Näin koko prosessi oli hallussamme ja opimme samalla itsekin. Mietimme yhdessä muun muassa museon identiteettiä ja omaa ääntä.”

Tunnettuuden puolella taidemuseolla on paljon voitettavaa. Tennispalatsissa on vieraillut vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä, mutta taidemuseon puolella ”vain” 100 000.

Näkyvyyteen panostetaan jatkossa esimerkiksi talon ulkopuolelle tulevilla videonäytöillä.

Avajaisten jälkeen nähdään, miten palvelupolut toimivat ja löytävätkö myös uudet asiakkaat paikalle.

”Toivon, että kaikki menee hyvin, mutta varmasti asioita pitää hioa. Ei tämä projekti lopu vielä syksyllä. Tämä on jatkuva prosessi.”

Tärkein oppi: Ihmiset tekevät museon, palvelun tai viraston. Siksi henkilökunnan täytyy saada tietoa asiakkaista ja mahdollisuus asettua heidän asemaansa: miltä meidän työmme tuntuu niiden ihmisten mielestä, joille tätä teemme?

HAM from WDC Helsinki 2012 on Vimeo.

Muotoilutarina vuodelta 2015.
Teksti: Valtteri Väkevä. Kuvat ja video: Aleksi Poutanen




22.09.2020 15:08

Mistä kyse: Muotoilu ja Helsinki

Helsinki tunnetaan maailmalla siitä, että muotoiluajattelu ulottuu läpi kaupungin, ylimpään johtoon saakka. Haastattelussa vuodelta 2015 Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen arvio sen johtuvan koulutuksesta.