Enemmän uutta Helsinkiä

Kirjoittajana aluerakentamispäällikkö Kari Pudas kaupunginkansliasta.

Helsinkiä rakennetaan nyt enemmän kuin koskaan. Viime vuonna aloitettiin 6 000 uuden asunnon rakentaminen, joka on yli 70 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, tai 2000-luvulla keskimäärin. Rakentamisen määrä vastaa nyt kaupungin tavoitetta 5 500 uudesta asunnosta vuosittain ja on eurooppalaisittainkin tarkastellen melkoinen.

Ajan kuvaa uhmaten käynnistyi myös todella suuria kaupallisia kaupunkikeskushankkeita Kalasataman Redi ja Pasilan Tripla etunenässä, sekä keskustakirjaston ja Länsiterminaalin rakennustyöt, korjausrakentamista unohtamatta. Tahti on jatkunut hyvänä alkuvuodestakin ja se on tarkoitus säilyttää.

Kilpailemme vähintäänkin eurooppalaisten metropolien kanssa osaajista, investoinneista ja työpaikoista. Tuossa kilpailussa kohtuuhintainen asuminen on keskeinen tekijä yhdessä toimivan liikennejärjestelmän ja laadukkaan opetuksen kanssa.

Jätkäsaarta kuvattuna syksyllä 2015. Kuva: Antti Pulkkinen
Jätkäsaarta kuvattuna syksyllä 2015. Kuva: Antti Pulkkinen

Runsas rakentaminen tuo haasteita

Rakentamisen määrän lisääntyminen näin merkittävästi on haaste. Urakoitsijoille ja viranomaisille se on resurssikysymys, mutta uuden kaupungin rakentaminen aiheuttaa väistämättä myös väliaikaista haittaa ja epämukavuutta asukkaille.

Historiallisen kovasta tahdista huolimatta uuden kaupunginosan rakentaminen kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä, jona aikana palveluita ja liikennettä joudutaan hoitamaan tilapäisjärjestelyin, eikä ympäristökään vielä vastaa esiteltyjä havainnekuvia. Ja vihdoin, kun kaupunginosa valmistuu, sen rakentaminen alkaa kohta uudestaan: jos kaupunki ei kehity, se näivettyy.

Gunillantie Kruunuvuorenrannassa, kuvattu toukokuussa 2016.
Gunillantie Kruunuvuorenrannassa, kuvattu toukokuussa 2016.

Tavoitteiden toteutuminen vaatii investointeja ja yhteistyötä

Helsingin kehittämisen tavoitteet on asetettu kaupungin strategiaohjelmassa. Olemme sitoutuneet kehittämään kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti vetovoimaista Helsinkiä, jossa asuminen, arjen palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Asuinalueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon keskeisiä periaatteita ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys.

Monet kaupungin käytettävissä olevista keinoista näiden päämäärien saavuttamiseksi ovat rajoituksia, ehtoja, määräyksiä ja investointeja verovaroin. Uutta syntyy kuitenkin vain kaupungin, asukkaiden ja yritysten välisellä hyvällä yhteistyöllä, jolla varmistetaan, että kasvuun on riittävän turvallista investoida ja että hyvät suunnitelmat muuttuvat myös hyväksi kaupungiksi. 

Helsinki investoi aluerakentamisprojekteihinsa vuosittain yli sata miljoonaa euroa, mutta yksityiset investoinnit niihin ovat samaan aikaan kymmenkertaiset.

Alppikylää kuvattuna elokuussa 2014. Kuva: Liisa Takala
Alppikylää kuvattuna elokuussa 2014. Kuva: Liisa Takala

Kansainvälisesti tunnettua kaupunkikulttuuria

Ellemme olisi vaatimattomia suomalaisia, voisimme olla kotikaupunkimme kehittymisestä jopa hivenen ylpeitä. Fiksu Kalasatama ei ole kansainvälisesti tunnetuin smart city -hanke, mutta tämän älykkään kaupungin kokeilualueemme ratkaisut ja kokeilut ovat konkreettisuudessaan paljon visioita pidemmällä. Ja oikeastaan jo se, mikä meillä on normaalia, on jossain smart cityä.

Samaan aikaan Helsingistä leviää maailmalle kuvia ja videoita, joissa näkyy kadulla ja puistoissa paljon ihmisiä, vieläpä iloisia ihmisiä. En olisi vielä muutamia vuosia sitten arvannut, että Helsinki olisi kohta kansainvälisesti tiedostettu kaupunkikulttuuristaan ja tapahtumistaan!

Kesäpäivien ratoksi ehdotan kolmea retkeä kaupunkimme kehittyville alueille:

Honkasuo: Malminkartanon täyttömäen juurelle on rakentumassa moderni puutalokaupunginosa Myyrmäen palveluiden kupeeseen. Kaikki uusi ei siis ole korkeaa, urbaania ja merellistä, vaan myös erilaisia vaihtoehtoja. Samalla retkellä kannattaa ehdottomasti katsastaa Malminkartano ja pohtia, miten kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin onnistumiset voivat unohtua, kun aika ja elämä yllättää ja miten mieletön potentiaali tässä kaupunginosassa uusine yhteyksineen on. Mäellekin kannattaa ehdottomasti kiivetä.

Kruunuvuorenranta: Samalla kun valmistellaan päätöstä ratikkasillan rakentamisesta Kruunuvuorenrantaan, ovat ensimmäiset asukkaat muuttaneet jo alueelle. Uuden tiiviin kaupungin nopea rakentuminen keskelle uskomattomia merimaisemia vasten kantakaupungin silhuettia on pysäyttävä näky. Ja ei, rakastetut Kruunuvuoren huvilat eivät jää Kruunuvuorenrannan asuinalueen alle, vaan uusi valotaiteen kaupunginosa rakennetaan niiden viereen. Stansvikin terassilla voi puraista burgerin.

Myllypuro: Itä-Helsingin Myllypuro on äkkiä jotain muuta kuin ennen. Kaupunginosaa on johdonmukaisesti kehitetty uudistamalla, täydennysrakentamalla, sekä kehittämällä yhteyksiä ja palveluita. Rakenteilla oleva Metropolia-ammattikorkeakoulun kampus elävöittää 6 000 opiskelijan voimin kaupunginosan kampukseksi ja tarjoaa kampuksen aktiiviseksi osaksi kaupunkia parhaiden kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Myllypuroon kannattaa ottaa liikkumiseen sopivat vaatteet mukaan, sillä siellä voi harrastaa vaikka mitä.

Lämmintä kesää toivottaa,
Kari Pudas, aluerakentamispäällikkö
www.uuttahelsinkia.fi



JAA