Vanhusten kotihoito paremmaksi uusilla työvuoroilla

Toimiiko vanhusten kotihoito? Se huolestuttaa monia, minuakin. Kotihoito on kriittinen osa hoitoketjua. Henkilöstön jaksaminen ja ammattitaitoisen osaamisen saaminen ei ole itsestään selvää, kun kotihoidon maine on karu. Moni miettii, onko laadukasta hoitotyötä mahdollista tehdä, jos joka päivä juostaan kiireellä asiakkaalta toiselle.

Onneksi tämä ei ole helsinkiläisen kotihoidon koko kuva.

Kävin Vuosaaren kotihoidossa tutustumassa, mitä siellä on tehty toisin. Vuosaaressa kokeiltiin, voidaanko uudenlaisella työvuorosuunnittelulla parantaa työntekijöiden työssä jaksamista ja samalla hoidon laatua.

Kuvassa vas. lähihoitaja Pauli Karjalainen, apulaispormestari Sanna Vesikansa. kotihoitopäällikkö Jaana Nummijoki sekä kotihoidon asiakas Vuosaaressa. Kuva: Markus Snellman

Kävin kahden kotihoidon työntekijän kanssa lämmittämässä lounasta lähes 90-vuotiaalle, joka pystyy liikkumaan pyörätuolilla asunnossaan, hissittömän talon neljännessä kerroksessa. Helsingissä näitä koteja paljon. Kotihoito käy kolme kertaa päivässä auttamassa pyörätuoliin, syömään ja peseytymään. Toinen asiakaskäynti oli uudessa talossa asuvan iäkkään rouvan luo. Hän liikkuu rollaattorilla asunnossaan. Parveke on, mutta rollaattorilla sinne ei pääse. Kotihoito käy neljä kertaa päivässä laittamassa ruuan, kävelyttämässä, jumppaamassa, auttamassa illalla nukkumaan.

Kaikki työt uusiksi

Vuosaaren kokeilussa kotihoidon työpäivää pidennettiin yhdeksään tuntiin. Työpäiviä voi olla enintään neljä putkeen, jonka jälkeen seuraa aina vähintään kahden tai kolmen päivän vapaa. Vapaapäiviä kertyy kuudessa viikossa neljä enemmän kuin normaalisti. Viikonloput ovat samanlaisia työpäiviä kuin muutkin ja työntekijöitä on kuin arkipäivissäkin. Iltapäivässä on paljon henkilöstöä, kun iltavuoro aloittaa jo yhdeltä ja aamuvuoro jatkaa neljään.

Samalla mietittiin kaikki työt uusiksi. Kiireisiin aamuihin jätettiin vain työt, jotka on ehdottomasti tehtävä aamuisin. Kaikki muu siirrettiin iltapäiviin, jolloin on enemmän ihmisiä töissä.

Työtekijät kertoivat, miten ennen kokeilua aamuisin oli kurkkua kuristava tunne pitkästä listasta asiakkaita. Aamun suihkuttelut tehtiin hätäisesti eikä lounastaukoja uskallettu pitää. Päivä oli kellon kuromista kiinni, että varmasti ehtisi käymään kaikkien luona ja tekemään vielä kirjaukset toimistolla päivän päätteeksi. Nyt kirjaukset tehdään asiakaskäynnin aikana kännykän mobiilisovelluksella.

Kokeilun tulokset olivat erinomaisia: henkilöstön jaksaminen parani, asiakkaiden ja henkilöstön mielestä hoidon laatu parani. Iltapäivisin ehditään käydä enemmän ulkoilemassa ja kirjastossa. Vanhusten liikunta on lisääntynyt. Asiakkaita ja töitä on yhä paljon, mutta työ rytmittyy paremmin. Ylimääräisiä ylitöitä ei ole enää tarve tehdä.

Uusi tapa on ollut käytössä kahden vuoden ajan ja testattu myös poikkeusoloissa, flunssakausina ja kesäisin. Se on osoittanut toimivuutensa. Sijaisia varten on oma sijaispoolinsa, josta paikataan äkillisiä poissaoloja. Kenenkään työntekijän – ei myöskään kesäsijaisten – ole pakko tehdä pidempää päivää, vaan osa on perhetilanteen takia tehnyt normaalia työpäivää.

Keskustelimme työntekijöiden kanssa, miksi näin yksinkertainen resepti toimi ja tuntui mullistavan työvuorojen lisäksi monta muutakin asiaa. He olivat valmiita miettimään kaiken työssään uusiksi ja luopumaan vanhasta tavasta toimia. Se ei tullut sormia napsauttamalla, kun omaa toimintaa ja yhteistä työkulttuuria oli muutettava. Uuden opetteluun meni vuosi, ennen kuin mieli tuli mukana: ei ole mihinkään kiire, ehdin hyvin hoitaa tarvittavat työt työpäivän aikana. Mallia myös muokattiin matkan varrella: aluksi kokeiltu kymmenen tunnin työpäivä uuvutti –  sen sijaan yhdeksän tuntia toimi.

Kauhutarinat kotihoidon huonosta tilasta ovat Vuosaaressa kaukana, mutta työntekijät kuulevat niitä opiskelijoiden tullessa harjoitteluun. Muutaman viikon jälkeen ovat pitäneet työrytmistä ja työstä.

Henkinen kuorma raskainta

Mainetta ei paranneta muuten kuin korjaamalla epäkohtia. Työntekijät Vuosaaressakin sanoivat, että raskainta työssä on henkinen kuorma: jos tuntee, ettei pysty tekemään laadukasta hoitotyötä, jos oven sulkiessaan jää miettimään, miten siellä pärjätään seuraavat tunnit. Sen vuoksi vaikuttavinta oli, että työhyvinvointitutkimuksen mukaan Vuosaaren kotihoidon työntekijöiden kokema työn hallinnan tunne on parantunut merkittävästi ja on nyt Helsingin parhaimpia.

Kuvassa vas. apulaispormestari Sanna Vesikansa, lähihoitaja Pauli Karjalainen ja  kotihoitopäällikkö Jaana Nummijoki. Kuva: Markus Snellman

Työssä jaksamiseen kannattaa satsata

Taloudellisesti uusi työvuorosuunnittelu maksaa hieman enemmän, koska ilta- ja viikonloppulisiä maksetaan aiempaa enemmän. Säästöä taas tulee, kun sairaspoissaolot ovat vähentyneet. Työssä jaksamiseen kannattaa mielestäni panostaa ehdottomasti ja parantaa työn laatua. Helsingin kotihoidossa kokeillaankin monenlaista, muun muassa itseohjautuvia tiimejä ja kotihoidon reittien optimointia tekoälyn avulla.

Kiinnostusta uudenlaiseen työvuorosuunnitteluun on ympäri kaupunkia. Vuosaaren kokeilun ehkä tärkein opetus kuitenkin on, ettei mallia voi siirtää sellaisenaan. Ei ole kyse vain työvuoroista, vaan koko työn suunnittelusta uudestaan. Muutos ei synny kopioimalla eikä ylhäältä päin käskemällä. Se syntyy ihmisten tekoina: johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamisissa. Vuosaari sai vapaat kädet muutokseen, ja he tekivät sen.

”Meillä ei ollut mallia, joten teimme sen itse.”



JAA