Suoraan sisältöön

Kuva: Helsingin kaupunki

Sanna Vesikansa

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari

 

Kaikki kirjoitukset

Kuinka lasten ja nuorten mielenterveysongelmien syihin voidaan puuttua?


Järjestin keskiviikkona 20. marraskuuta 2019 pyöreän pöydän keskustelun lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöistä ja niiden syistä. Kiitän vielä kerran pyöreään pöytään osallistuneita. Mukana oli asiantuntijoita sosiaali- ja terveyspalveluista, tutkijakunnasta ja muilta lasten ja nuorten elämän kannalta olennasilta tahoilta. Tämän tekstin ajatukset pohjautuvat käytyyn keskusteluun.

 

Nuorten lievät ja keskivaikeat mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet

 

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että lasten ja nuorten lievempää mielenterveysoireilua esiintyy yhä enemmän. Vaikeampien häiriöiden määrä ei ole niinkään muuttunut, mutta niiden vakavuus on saattanut syventyä.

 

Osa mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä selittyy paremmalla tunnistamisella

 

Kohorttitutkimuksista voimme oppia, että vuosina 1987 ja 1997 syntyneiden välillä on merkittävää eroa palvelujärjestelmän piiriin pääsyssä. Häiriöitä tunnistetaan paremmin ja niihin hakeutumiseen liittyvä stigma on vähentynyt.

 

Nuoret eivät mahdu yhteen muottiin eivätkä siis ongelmatkaan

 

Nuorten elämän haasteita ei voi käsitellä yhtenä pakettina. Eroa esimerkiksi sukupuolten välillä on paljon ja on täysin mahdollista, että emme tunnista tyttöjen ja poikien oireilua eri ikäkausina riittävällä tavalla. Jokainen yksilö on tietenkin erilainen. Esimerkiksi koulussa hyvin pärjäävien lukiolaisten kokemat paineet ovat hyvin erilainen ongelmavyyhti kuin vaikkapa ylisukupolvista pahoinvointia kärsineen perheen lapsen elämän vaikeudet.

 

Nykynuorten kohtaama maailma on liian painostava

 

Monille nuorille on syntynyt hyvin vääristynyt kuva paikastaan maailmassa. Monet hyvää tarkoittavat muutokset ovat myös johtaneet paineiden kasvuun. Jo lukion alussa on suuria paineita miettiä korkeakouluun sisäänpääsyä ja ammattikouluissa on korvattu kontaktiopetusta itsenäisemmällä työllä. Vaikka koulun alku perustuu vahvaan ajatukseen yksilöllisestä kehityksestä, jossa ei vertailla yhden suoritusta toisiin, on vertailusta tullut hallitseva osa monen elämää teknologian kehityksen myötä esimerkiksi somessa.

 

Nuorten maailmassa ja palveluissa tehokkuusvaatimukset ovat lisääntyneet laajasti

 

Monien lasten ja nuorten kohdalla vapaalle olemiselle on liian vähän aikaa. Jopa vapaa-aikaan kytkeytyy tarve toteuttaa ja kehittää itseä. Säännölliset ja tavoitteelliset harrastukset ovat mainio juttu, mutta ihmiselämään kuuluvien muiden paineiden ja ongelmienkin kanssa ne voivat muodostua yhdeksi painetta lisääväksi tekijäksi.

 

Mikä sitten avuksi?

 

Lasten ja nuorten diversiteettiä pitäisi ylistää

 

Meillä on ahdas näkökulma siihen, miten lasten ja nuorten pitää olla. Meidän pitäisi ylistää erilaisuutta ja diversiteettiä – ei pelkästään suvaita sitä. Esimerkiksi vilkkaat lapset voivat olla kouluelämään vilkkaita ja opettajille vaativia, mutta näistä ominaisuuksista voi tulla heidän vahvuuksiaan esimerkiksi työelämään tai vaikkapa yrittäjyyteen tai taiteen tekemiseen.

 

Kasvatetaan lastemme ja nuortemme resilienssiä eli kykyä kestää vähän vaikeampiakin hetkiä.

 

Elämässä on ikäviä hetki ja jaksoja, välillä elämä on ahdistavaa ja välillä mieli on matalalla. Aina kyseessä ei ole diagnoosia kaipaava masennus ja ahdistuneisuushäiriö, mutta apua tietysti tarvitaan näissäkin jutuissa. Lapsi ja nuori tarvitsee näissä hetkissä kuitenkin aina luotettavan aikuisen tai mieluiten useampia. Myös monen aikuisten kykyä kestää elämän vastoinkäymisiä pitää vahvistaa.

 

Muistetaan kysyä lapsilta ja nuorilta, mitä kuuluu.

 

Monet yhteiskunnan palvelut on suunniteltu tehokkuus mielessä. Aikuisilla on usein liian vähän aikaa yksittäiselle lapselle ja nuorelle. Kohtaaminen ja tehokkuus ovat usein ristiriitaisia tavoitteita, mutta silti meidän pitäisi raivata tilaa sille todelliselle kohtaamiselle.

 

...Mutta kysymysten lisäksi pitää muistaa kuunnella vastaus

 

Aikamme on kehittynyt sitä kohti, että aikuiset muistavat kysyä, mitä kuuluu, mutta se vaikeampi juttu on jäädä odottamaan vastausta. Aikamme on niin täynnä kaikenlaisia muita virikkeitä, että sitä hiljaista oleskelua, jossa tapaillaan ajatuksia, sanoja ja viestejä on liian vähän. Kuuntelemista tarvitaan lisää.

 

Mitä kaupunki voi tehdä?

Kun autetaan aikuisia, pitää muistaa, että heillä voi olla lapsia kotona

Monissa kaupungin palveluissa kohdataan lapsia ja aikuisia. Lasten kohdalla muistamme pohtia perhettä ja muita ihmissuhteita. On hyvä kuitenkin muistaa, että myös aikuisten palveluidemme piirissä on perheellisiä. Noin viidennes lapsista elää perheissä, joissa vanhemmalla on diagnosoitu mielenterveyden ongelma. Se on siis aivan tavallista eikä sen pitäisi olla stigmatisoivaa. Myös aikuisten päihteidenkäyttö, työttömyys tai muut vaikeudet näkyvät liian usein suoraan myös lasten elämässä. Lapset pitää kuitenkin muistaa ja uskaltaa ottaa puheeksi kaikissa palveluissa ja usein perheellisiä pitäisi myös priorisoida esimerkiksi päihdepalveluiden piiriin pääsyssä.

Mielenterveydestä tarvitaan lisää tietoa, jotta saadaan uskallusta toimia itse eikä lähettää eteenpäin.

Netissä on yllin kyllin tietoa mielenterveyden haasteiden kohtaamisesta. Tieto on kuitenkin sirpaleista ja sitä pitää saada ammattilaisten ulottuville. Se myös mahdollistaa sen, että pienempiä haasteita voidaan hoitaa lähempänä lasten arkea. Usein lähellä oleva ja nopeasti saatavilla oleva luotettava aikuinen on parempi kuin kauempana oleva aiheen asiantuntija. Myös aikuiset, mahdolliset auttajat, voivat pelätä mielenterveyden häiriöitä ja siirrämme siksi vastuuta toisille sen sijaan, että jatkaisimme keskustelua itse.

Palvelut pitää kuitenkin saada toimimaan

Helsingin perustason mielenterveyspalvelut pitää saada toimimaan. Olemme lisänneet ammattilaisia Helsingin Nuorisoasemalle ja aloittaneet matalan kynnyksen mielenterveyspalvelun Miepin Myllypurossa. Nuorisoasema Hakaniemessä on 13–23-vuotiaille päihteillä, pelaamisella tai lievillä mielenterveyden häiriöillä oireileville nuorille ja heidän läheisilleen. Mieppi Myllypurossa tarjoaa keskusteluapua ajanvarauksella yli 13-vuotiaille ja aikuisille. Kummatkin ovat hyviä tapoja näyttää, miten palvelua voidaan rakentaa matalalla kynnyksellä. Lyhyet hoitokontaktit saattavat usein riittää, jos niihin pääsee nopeasti ja niitä tietää olevan tarjolla myös tulevaisuudessa, jos ongelmia edelleen on. Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen raivaisi tilaa vaativampaan hoitoon esimerkiksi erikoissairaanhoidon puolella. Kokemusten perusteella täytyy olla valmis palveluiden laajentamiseen myös Helsingissä.

Kaupungin pitää olla perheystävällinen työnantaja

Helsingin kaupungilla on työsuhteessa tätä kirjoittaessa 37 656 henkilöä. Se tarkoittaa, että työoloilla ja esimerkiksi työvuoroista sopimisella on merkitystä suurelle osalle helsinkiläisiä. Me voimme myös näyttää esimerkkiä hyvien perheystävällisten työtapojen hakemisessa. Joustaako työelämä riittävästi, jos kotona odottaa oireileva murrosikäinen? 




JAA

Uusimmat kirjoitukset

Kuva: Helsingin kaupunki
26.11.2019 15:04 -  Sanna Vesikansa
Järjestin keskiviikkona 20. marraskuuta 2019 pyöreän pöydän keskustelun lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöistä ja niiden syistä. Kiitän vielä kerran pyöreään pöytään osallistuneita. Mukana oli asiantuntijoita sosiaali- ja terveyspalveluista, tutkijakunnasta ja mu...
Kuva: Helsingin kaupunki
09.08.2018 09:00 -  Sanna Vesikansa
Helsingissä on koettu tänä kesänä pitkä lämpöaalto. Monille ihmisille lämmin kesä tarkoittaa rantoja ja mökkeilyä, mutta meidän ei pidä unohtaa, että kuumuus on monille helsinkiläisille myös ongelma. Monet heistä ovat Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita...
Kuva: Helsingin kaupunki
29.05.2018 13:34 -  Sanna Vesikansa
Olin keskustelemassa viime viikolla helsinkiläisten omaishoitajien ja omaishoidon järjestöjen kanssa. Tilaisuus oli hyvä ja siinä päästiin puhumaan suoraan myös ongelmista ja haasteista, mitä omaishoitajat kohtaavat arjessaan. Tilaisuus tarjosi hyvän mahdollisuuden tark...
Kuva: Helsingin kaupunki
29.05.2018 13:26 -  Sanna Vesikansa
Biträdande borgmästare Sanna Vesikansas tal ”Tankar om organisationernas ställning vid landskapsreformen” vid seminariet Frivilligverksamhet när samhället förändrasTid: Onsdagen den 9.5. klo 13:25 (seminariet kl 13:00-15:15)Plats Lilla Parlamentet, Infocentralen Min...
Kuva: Helsingin kaupunki
24.04.2018 19:21 -  Sanna Vesikansa
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on nyt päättänyt kehitysvammaisten ja autismikirjon helsinkiläisten asumispalveluiden ja päivätoiminnan hankinnan periaatteet. Laatuvaatimukset ovat selvät ja Helsinki pitää korkeasta laatutasosta kiinni. Seuraavaksi järjestöt ja...
Kuva: Helsingin kaupunki
04.04.2018 18:42 -  Sanna Vesikansa
Maassamme on varmaan aina ruokittu nälkäisiä, parannettu sairaita ja hoidettu ihmiselämään kuuluvia vaivoja. Sosiaali- ja terveyspalveluitamme on jo sukupolvien ajan rakennettu. Sukupolvet ovat huolehtineet nuoremmistaan ja vanhemmistaan. Helsinkiläiset ovat huoleht...
Kuva: Helsingin kaupunki
20.12.2017 13:54 -  Sanna Vesikansa
Kiireinen vuosi alkaa pikku hiljaa lähennellä loppuaan. On hyvä aika tarkistaa, mitä olemme vuoden aikana saaneet tehtyä. Itse aloitin työni käytännössä kesällä, joten nyt on takana puoli vuotta sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarina. Apulaispormestarina olen ta...
Kuva: Helsingin kaupunki
09.11.2017 11:28 -  Sanna Vesikansa
Päätimme omaishoidon myöntämisperiaatteet tiistain sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kesäkuussa kaupunginhallituksen uudelleen valmisteluun palauttama asia saatiin nyt päätökseen. Uudet kriteerit astuvat voimaan ensi vuoden alusta. Helsinki panostaa omaishoitoon ensi ...
Kuva: Helsingin kaupunki
11.07.2017 12:34 -  Sanna Vesikansa
Toimiiko vanhusten kotihoito? Se huolestuttaa monia, minuakin. Kotihoito on kriittinen osa hoitoketjua. Henkilöstön jaksaminen ja ammattitaitoisen osaamisen saaminen ei ole itsestään selvää, kun kotihoidon maine on karu. Moni miettii, onko laadukasta hoitotyötä mahd...
Kuva: Helsingin kaupunki
26.06.2017 18:14 -  Sanna Vesikansa
Kaupunginhallitus päätti tänään yksimielisesti palauttaa omaishoidon tuen uuteen valmisteluun ja vahvistettavaksi sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Samalla palautettiin väliaikaisesti voimaan vanhat, ennen muutoksia voimassa olleet omaishoidon kriteerit. Omaishoido...
<<  <  1  >  >>